Tag: kehittäminen

Posted on

Tiedonhakijan opas -oppimateriaalin kehittäminen | Developing learning material Guide to Information Retrieval

(Please, scroll down to read in English.)

Kehittämishankkeen sisältö

Vuoden 2022 Itä-Suomen yliopiston opetuksen ja ohjauksen kehittämisen rahoituksella tuettiin verkko- ja monimuotopedagogiikkaa, uudistuvia opetusmenetelmiä, opetusyhteistyötä, jatkuvaa oppimista, opiskelijoiden ohjausta ja opiskeluhyvinvointia, koulutusvientiä ja geneeristä osaamista koskevia kehittämishankkeita. Yksi opetuksen kehittämisrahahankkeista oli Kirjaston koulutuspalveluiden kehittäminen -hanke.

Kirjaston koulutuspalveluiden kehittämishankkeen laajana tavoitteena oli kirjaston koulutuspalvelujen – tiedonhaun opintojaksot, lyhytkoulutukset, ohjaukset, oppimateriaalit – palvelumuotoileminen tuotekokonaisuudeksi. Kirjaston koulutuspalvelujen palvelumuotoilu aloitettiin Jatkuvan oppimisen keskuksen fasilitoimalla palvelumuotoiluprojektilla, jossa kirjaston kouluttajat suunnittelivat yhdessä kirjaston koulutuspalveluita.

Kehittämishankkeen ydin oli informaatiotaitojen avoimen oppimateriaalin tuottaminen. Oppiainekohtaisten tiedonhaun kurssimateriaalien pohjalta rakennettiin informaatiotaitojen avoin verkko-oppimateriaali suomeksi ja englanniksi. Oppimateriaali on käytettävissä itseopiskelumateriaalina, opintojaksojen oppimateriaalina ja yksilöohjausten tukimateriaalina. Rakenne mahdollistaa syventyvän osaamisen jatkumon opiskelu- ja työuran eri vaiheisiin aloittavista opiskelijoista tutkijoihin.

Kehittämishankkeen toimijat

Kirjaston koulutuspalvelujen kehittämishanke toteutettiin kirjaston kouluttajien yhteisenä kehittämistyönä. Parinkymmenen hengen kouluttajaryhmällä pidettiin parin viikon välein hankekokouksia, joissa muun muassa pohdittiin tieteenalakohtaisten materiaalien roolia sekä hankkeessa koottavan oppimateriaalin luonnetta ja sisältöä. Pienemmissä työryhmissä työstettiin tarkemmin oppimateriaalin teemasisältöjä.

Työryhmien sisällöntuotannon kokoamisesta vastasivat oman toimen ohella tietoasiantuntijat Jussi Hyvärinen ja Marika Mahlavuori. Oppimateriaalin kääntämisestä vastasi projektityöntekijä Niko Niskanen ja teknisestä toteutuksesta projektityöntekijä Anni Tarkiainen .

Oppimateriaalin sisällöntuotanto

Hanketyö käynnistyi keväällä suurten linjojen hahmottelulla sekä meillä ja muissa korkeakouluissa tuotettujen tiedonhaun materiaalien kartoittamisella. Suunnitteluvaiheessa pohdimme, kenelle oppimateriaalia laaditaan. Kaikille avoimessa materiaalissa tulee huomioida erilaisten tiedonhakijoiden erilaiset sekä suunnitelmallisen että satunnaisen tiedonhaun tarpeet. Tärkeäksi nähtiin tiedonhaun termien avaaminen yleistajuisesti opiskelijoille, tutkijoille ja kaikille kirjaston asiakkaille.

Olemassa olevissa oppimateriaaleissa pääpaino oli omaa opinnäytetyötä kirjoitettaessa tehtävässä tiedonhaussa. Sitä pidimme edelleen tärkeänä, mutta myös sitä, että oppimateriaali on opiskelijan käytettävissä opintojen alusta alkaen – myös silloin, kun tiedonhakija ei ole opiskelija, vaan kuka tahansa tutkittua tietoa ammatillisesta tai henkilökohtaisesta kiinnostuksesta etsivä kirjaston käyttäjä. Saman sivuston tuli siis olla käytettävissä sekä oppaana että oppimateriaalina, suomeksi ja englanniksi.

Sisällöntuotannon palauteprosessi

Keväällä alettiin koota ns. raakatekstitiedostoa, johon koottiin ja muokattiin jo olemassa olevaa ja luotiin uutta tiedonhakua käsittelevää sisältöä. Kirjaston kouluttajien palautteen perusteella raakatekstiä hiottiin ja täydennettiin mm. tieteenalakohtaisin esimerkein.

Palautevaiheessa tajusimme konkreettisesti eri tieteenaloja tuntevien, kokeneiden tietoasiantuntijoiden tärkeyden. Heiltä löytyi tietoa niin lääketieteen kuin historian julkaisukäytännöistä, tietokannoista, asiasanastoista ja tiedonhaun kompastuskivistä. Saimme käyttöömme eri tieteenalojen hakuesimerkkejä ja knoppeja havainnollistamaan ja tarkentamaan yleisellä tasolla liikkuvaa opasta. Opimme, että mikä pätee yhdellä tieteenalalla, ei välttämättä koske toista. Tästä suurkiitos kollegoillemme!

Oppimateriaalin kääntäminen

Käyttömahdollisuuksien laajentamiseksi oppimateriaali haluttiin toteuttaa kaksikielisenä. Oppimateriaalin tiedonhaun sanastosta tehtiin myös englanninkielinen versio, jota avuksi käyttäen oppimateriaali käännettiin englanniksi. Projektityöntekijä Niko Niskanen teki myös oppimateriaalin kielenhuollon, mikä osaltaan auttoi yhtenäistämään toteutettuja oppimateriaaleja.

Hankemuotoinen prosessityöskentely mahdollisti projektin eri osioiden limittymisen, minkä ansiosta oppimateriaalista saatiin yhtenäisempi. Aiempi tiedonhankinta auttoi myöhempää sisällöntuotantoa, ja tiedon asettuminen kontekstiin helpotti tarkistamista ja karsi ylimääräistä ja päällekkäistä työtä.

Oppimateriaalin rakentaminen WordPress-alustalle

Kirjaston avoimet oppimateriaalit on aiemmin tuotettu pääsääntöisesti WordPress-alustalle ja näin päätettiin tehdä myös tämän oppimateriaalin kohdalla. WordPress mahdollistaa laajasti erilaisten työkalujen ja upotusten käyttämisen, mikä todettiin hyväksi oppimateriaalien laatimisessa. Muutamalla lisäosalla saatiin myös toimivat kieliversioinnit sekä mahdollisuus lisätä kuvatyökaluna käytetyn ThingLinkin upotuskoodit sivuille.

Tekstisisällön lisääminen sivuille oli lopulta nopeaa. Aikaa kului kuitenkin ennakoitua enemmän kielikäännöksiin sekä kuvien työstämiseen. ThingLink mahdollisti oppimateriaalin yhtenäisen ulkoasun myös kuvien osalta. Uusien kuvien ja esitysten tuottaminen ThingLinkin avulla oli kätevää ja muodostunutta kuvapankkia on helppo ylläpitää myös jatkossa.

Oppimateriaalin saavutettavuus

ThingLink-kuvien saavutettavuus oli yksi asia, jota pohdimme projektin edetessä. Palveluntarjoajan mukaan ThingLink täyttää WCAG 2.1 AA-tason saavutettavuudessa, kun käytetään palvelussa valmiina olevaa saavutettavaa soitinta. Oppimateriaalissamme saavutettavan soittimen saa käyttöönsä Siirry tästä kuvan saavutettavaan versioon -linkistä.

Halusimme verkko-oppimateriaalista paitsi teknisesti toimivan myös kognitiivisesti saavutettavan. Totesimme työn edetessä, että verkkosivustolle upotetuilla ThingLink-esityksillä on omat rajoitteensa, eikä tavoittelemamme saavutettavuus toteutuisi pelkän soittimen varassa. Nämä laajan kuvamateriaalin ja ThingLinkin käyttöön liittyvät haasteet ratkaisimme täydentämällä kuvatekstien kerrontaa, tuottamalla sisältöä esimerkkien ympärille ja muokkaamalla alkuperäisten kuvien ja infograafien sisältöjä erilaiset käyttäjäryhmät huomioiden.

Seuraavat askeleet

Tiedonhakijan opas -oppimateriaalin toteuttamiseen osallistui monta kirjastolaista. Tekstisisällön kommenttikierrokset hankeryhmän kesken, kirjaston kouluttajien palaute ja kommenttien ja palautteen pohjalta tehdyt sisältömuutokset vaikuttivat oppimateriaalin tekniseen toteutukseen, kuvamateriaaliin ja käännöstyöhön. Onneksi Tiedonhakijan oppaan osalta oli mahdollista siirtää osa kehittämisideoista myöhempään ajankohtaan.

Kehittämishankkeessa tuotettu Tiedonhakijan opas -oppimateriaali ja aloitettu kirjaston koulutuspalvelujen palvelumuotoilu muodostavat pohjan kirjaston koulutuspalveluiden kehittämiselle seuraavina vuosina. Tiedonhakijan oppaalla ja muulla kirjaston oppimateriaalikokonaisuudella sekä kirjaston opetus- ja ohjauspalveluilla kirjasto tukee opiskelijoiden tutkitun tiedon hankintaa opintojen aloituksesta opinnäytetöihin tekemiseen. Kirjaston oppimateriaalikokonaisuus palvelee myös opetus- ja tutkimushenkilöstöä opetuksessa, opinnäytetöiden ohjauksessa ja omassa tutkimustyössä.

Jatkamme Tiedonhakijan opas -oppimateriaalin ylläpitoa ja kehittämistä osana normaalia kirjaston opetuksen kehittämistä. Jatkossa muun muassa lisäämme oppaaseen tieteenalakohtaisuutta, liitämme oppaan materiaaleja kirjaston Uffe-chattibottiin ja pohdimme oppaan sisältöjä käyttäjiltä saadun palautteen avulla. Yhteisen oppimateriaalin pohjalta kehitämme yhteisiä oppimistehtäviä, verkkokurssitoteutuksia ja automatisoituja harjoitteita ja pelejä, joilla pystyy testaamaan taitojaan itse.

Oppimateriaali Uffe-chattibottiin

Tiedontarvitsijan ja Tiedonhakijan oppaan kohtaamista edistää se, että kirjaston Uffe-chattibotti ohjaa jatkossa tiedonhakijan myös Tiedonhakijan oppaan sisältöön. Uffe-chattibotin tiedonhaun osuuden kehittäminen on aloitettu ja Uffen informaatiotaitoja ja tiedonhakua koskeva tietämys saadaan käyttöön keväällä.

Kuulemisiin Uffen tiedonhaun ohjaustaitojen kehittymisestä ja muista Tiedonhaun oppaan kehittämisen asioista alkavana vuonna.

Tiedonhakijan opas // UEF-kirjasto – Itä-Suomen yliopiston kirjaston tiedonhaun avoin oppimateriaali (linkki avautuu uuteen välilehteen)

Henkilö tietokoneen äärellä. Person at a computer.
Kuva: Jaakko Nyrönen | Photo: Jaakko Nyrönen

The development project’s content and the persons carrying out the project

In 2022, the University of Eastern Finland’s funding for the development of teaching and guidance was used to support development projects dealing with online and multi-modal pedagogy, innovative teaching methods, collaborative teaching, continuous learning, student guidance and well-being, educational exports and generic competence. One project where teaching development funds were used was the UEF library’s educational services development project.

Broadly speaking, the goal of the library’s educational services development project was to fashion the library’s educational services – courses on information retrieval, short training courses, guidance, learning materials – into a set of products. The service design process of the library’s education services began with a service design project facilitated by the Centre for Continuous Learning, where the library’s trainers planned out the library’s educational services together.

Creating open learning materials for information skills was at the heart of the development project. An open and online set of learning materials for information skills was created in Finnish and in English based on subject-specific course materials. The learning materials are available as self-study materials, as course learning materials and as support materials for individual guidance. The structure enables a continuum of in-depth knowledge during the different stages of study and working careers, from students just starting their studies to researchers.

Development project participants

The library’s educational services development project was carried out as a joint development project between the library’s trainers. The group of trainers, which consisted of about twenty people, held project meetings every couple of weeks. Among other things, the role of discipline-specific materials as well as the nature and content of the study materials drafted during the project were discussed in these meetings. Smaller working groups handled the thematic contents of the leaning materials in more detail.

Information Specialists Jussi Hyvärinen and Marika Mahlavuori compiled the contents produced by the working groups as an in addition to their other duties. Project workers Niko Niskanen and Anni Tarkiainen were responsible for translating the learning materials and and for their technical implamentation respectively.

Content production of the learning materials

The project began in the spring with the drafting of a broad outline as well as a review of learning materials related to information retrieval produced by our university and other higher education institutions. During the planning stage, we considered the target audience of the learning materials being drafted. In materials that are accessible to everyone, the different information retrieval needs – both systematic and occasional – of information seekers must be taken into account. Explaining information retrieval terminology to students, researchers and all of the library’s patrons in a comprehensible way was viewed as important.

Existing learning materials focused mainly on information retrieval carried out while writing one’s thesis. We still considered it to be important, but we also focused on the fact that students will have access to the learning materials from the beginning of their studies – even if the information seeker is not a student, but rather, any library patron looking for research data out of professional or personal interest.  Therefore, the same website needed to be available as both a guide and as learning materials, in Finnish and in English.

The feedback process

In the spring, work began on a so-called raw text file, in which existing content on information retrieval was compiled and edited and new content was created. Based on the feedback from the library’s trainers, the raw text was refined and supplemented with i.a. discipline-specific examples.

During the feedback stage, we were provided with a tangible understanding of the importance of experienced information specialists familiar with different disciplines. They provided information on publishing practices, databases, glossaries and stumbling blocks from medicine to history. We were given examples of searches and trivia related to different disciplines to illustrate and specify the guide, which had been written as more general. We learned that what applies in one discipline does not necessarily apply to another. Many thanks to our colleagues for this!

Translation of the learning materials

To increase the range of possible use, it was decided that the learning materials would be drafted in a bilingual fashion. An English version of the information retrieval glossary in the learning materials was also created. The glossary was then used to translate the learning materials into English. Project worker Niko Niskanen was also responsible for proofreading the learning materials, which helped to harmonise the drafted learning materials.

Project-based processing allowed different parts of the project to overlap, which resulted in the learning materials being more coherent. Information gathered earlier helped in later content production, and seeing the information in context both made reviewing it easier and reduced unnecessary and duplicated work.

Setting up the learning materials on a WordPress platform

Previously, the library’s open learning materials have mainly been produced on a WordPress platform, and it was decided that the new learning materials would be handled in the same way. WordPress allows for a wide range of tools and embeddings to be used, which was found useful during the preparation of learning materials. A few add-ons also provided working language versions and the option to add embedding codes for ThingLink, which was used as an image tool, to the site.

Adding text content to the site could ultimately be done fast. However, translations and image processing took more time than expected. ThingLink made it possible for the images in the learning material to also look consistent. Producing new images and presentations with ThingLink was convenient, and the maintaining the generated image bank will be easy to maintain in the future.

Accessibility of the Material

The accessibility of ThingLink images was one issue that was discussed during the project. According to the service provider, ThingLink meets the WCAG 2.1 AA level of accessibility when the player that is already part of the service is used. In our learning materials, the accessible player can be opened by clicking on the “Click here to open the accessible version of this image” link.

We wanted to make the online learning materials both technically functional and cognitively accessible. As the work progressed, we discovered that ThingLink presentations embedded on a website have their own limitations, and the accessibility that we were aiming for could not be reached using only the player. We solved these issues related to the extensive image data and ThingLink by supplementing the image texts, producing content around examples and editing the contents of original images and infographics while taking different user groups into account.

Several library employees participated in the creation of the learning material Guide to Information Retrieval. Rounds of comments within the project team on the text content, feedback from library trainers along with changes made to the content based on comments and feedback had an impact on the technical implementation, images and translation of the learning materials. Fortunately, some of the development ideas regarding the Guide to Information Retrieval could be postponed to a later date.

Next steps

The learning material Guide to Information Retrieval created during the development project as well as the library service design project that has been launched form a basis for how the library’s educational services will be developed in the upcoming years. With the Guide to Information Retrieval and the library’s other learning materials, along with the library’s teaching and guidance services, the library supports students as they search for scientific information – from the start of their studies to the completion of their theses. The library’s learning materials package also helps teachers and researchers in teaching, thesis guidance and their own research.

We will continue to maintain and develop the Guide to Information Retrieval as part of the library’s usual teaching development. Going forward, we will i.a. add discipline-specific information to the guide, link the guide’s materials to the library’s Uffe chatbot and evaluate the contents of the guide based on user feedback.

We will use common learning materials to develop common learning activities, online course implementations and automated exercises/games that allow users to test their own skills.

Linking the guide to library bot Uffe

Information seekers will also have an easier time accessing the Guide to Information Retrieval due to the fact that, going forward, the library’s Uffe chatbot will direct information seekers to the contents of the Guide to Information Retrieval . Development has started on the Uffe chatbot’s information retrieval, and Uffe’s information skills and information retrieval capabilities will become usable in the spring.

We will learn more about how Uffe’s information retrieval guidance skills have improved and other development issues related to the Guide to Information Retrieval in the coming year!

Guide to Information Retrieval (link opens in a new tab)

Jussi Hyvärinen, tietoasiantuntija | information specialist
Marika Mahlavuori, tietoasiantuntija | information specialist
Jaakko Nyrönen, tietoasiantuntija | information specialist
Katri Rintamäki, palvelupäällikkö | head of services
Anni Tarkiainen, projektityöntekijä | project worker
Opetus- ja tietopalvelut | Training and information services
Niko Niskanen, tietopalveluneuvoja | information services advisor
Verkko- ja julkaisupalvelut | Library IT and publishing services

Posted on

Yksilöllistä, yhteistä vai jotain siltä väliltä? – Yksi esimerkki opetuksen kehittämisestä kirjastossa | Personalized, general or something in between? – An example about the library’s teaching development

(Please, scroll down to read in English.)

Vaikka on helppoa ajatella tietävänsä mitä toiset tarvitsevat, tulisi välillä muistaa kuunnella myös muita. Opetusta kehitettäessä toisten kuuleminen pätee yhtä lailla työkavereiden, opiskelijoiden kuin oppiaineidenkin suuntaan. Esimerkiksi opiskelijat saattavat tulla eri lähtötilanteista kirjaston opintojaksoille, sillä opintojen loppuunsaattaminen on voinut syystä tai toisesta viivästyä tai opiskelija tulee yliopistoon suoraan maisterivaiheeseen. Tällöin vaikkapa tiedonhaussa ja viitteidenhallinnassa käytettävät välineet ovat muuttuneet tai ovat kokonaan uusia ja asioiden kertaamiselle on tarvetta uusien asioiden opettelemisen lisäksi.

Monet kirjaston opintojaksoilla läpikäytävät, esimerkiksi tiedonhaun tekniikoihin liittyvät aiheet, ovat ainakin periaatteiltaan samankaltaisia eri tieteenaloilla. Tästä huolimatta tieteenalakohtaisuus ja opiskelijoiden erilaiset tarpeet tulisi kuitenkin ottaa riittävällä tavalla huomioon opetusta suunniteltaessa. Oman tieteenalan esimerkit alalle relevanteista aineistoista ja tietokannoista sekä opetuksen oikea-aikaisuus tekevät asioista mielekkäitä ja tukevat myös oppiaineiden toimintaa. Sisältöjen tarjontaa voi aina ajatella tieteenaloittain laajemminkin, koska vaikkapa lähteiden käyttö voi painottua eri tavalla eri oppiaineissa. Tässäkin kommunikointi oppiaineiden ja kirjaston välillä nousee tärkeäksi.

Perinteisen tiedonhaun lisäksi kirjaston vastuulle on viime vuosina tullut myös avoimen tieteen edistäminen ja neuvonta tutkimusaineistojenhallinnassa. Tutkimusaineistoilla tarkoitetaan aineistoa, johon  tutkimus perustuu ja jolla tutkimuksen tulokset voidaan todentaa. Tutkimusaineistoa ovat esimerkiksi mittaustulokset, haastattelujen tuottama aineisto, muistiinpanot, lähdekoodit ja fyysinen tai digitalinen aineisto (esim. näytteet ja äänitteet). Aineistonhallintaan kuuluu mm. aineistojen (jotka ovat useimmiten digitaalisessa muodossa datana) laillinen, eettinen ja tietoturvallinen käsittely, aineiston dokumentointi ja tallennus sekä aineistojen hävittäminen.

Avoin tiede pyrkii edistämään tieteellisen tiedon saatavuutta kaikille kansalaisille riippumatta siitä toimivatko he akateemisessa yhteisössä vai eivät. Kirjasto järjestää koulutuksia avoimesta tieteestä ja aineistonhallinasta henkilökunnalle, mutta tulevaisuudessa nämä aiheet tulee sisällyttää tavalla tai toisella myös perusopiskelijoiden opetukseen.

Kirjaston järjestämän opetuksen sisältöjen lisäksi on mietittävä, missä vaiheessa sitä on tarjolla. Voisiko tarjolla olla avoin oppimateriaali tai oppimisympäristö, jossa opiskelijat voisivat valita sisältöä oman toiveensa mukaan? Mahdollinen olisi myös vaihtoehto, jossa yhteisen perussisällön päälle voisi valita itselleen sopivimmat syventävät osiot. Vai olisiko opettajavetoinen opetus pienemmissä ryhmissä ja henkilökohtaisemmalla otteella sittenkin sitä, mitä halutaan?

Kuinka siis ottaa huomioon opiskelijoiden erilaiset tarpeet ja eri tieteenalojen näkökulmat siten, että opinnot tarjoavat sekä perusasioiden kertaamista että vastauksia oman osaamisen syventämiseen? Onko tätä kaikkea pakko edes tarjota samassa paketissa? Yhtenä vaihtoehtona tämän tiedon saamiseen on kysyminen.

Notes on hands
Kuva | Picture: Maarit Putous

Kirjaston opetustarjonta löytyy Kirjaston OPSista

Kirjasto on mukana tällä hetkellä lähes neljälläkymmenellä myös kirjaston opetussuunnitelmasta löytyvällä opintojaksolla. Opintoja tarjotaan kandidaatti- ja maisterivaiheessa sekä jatko-opiskelijoille. Suuri osa etenkin perustutkinto-opiskelijoille tarkoitetuista opintojaksoista liittyy kiinteästi esimerkiksi tutkielmavaiheeseen, jolloin opetus tapahtuu ajallisesti sopivassa kohdassa. Tämän lisäksi on myös koko lukuvuoden auki olevia opintojaksoja, jolloin niiden suorittaminen on vapaampaa, mutta usein myös vähemmän opettajavetoista.

Opintojaksomuotoisen opetuksen ulkopuolella kirjasto tarjoaa myös yksilöllistä ohjausta opiskelijoille, jolloin opiskelijat voivat ottaa yhteyttä oman alansa tietoasiantuntijaan kirjastossa ja saada tarvitsemiaan neuvoja esimerkiksi opinnäytetyön tiedonhakuun liittyen. Lisäksi kirjaston sivuilla on paljon tiedonhankintaa tukevia avoimia materiaaleja ja kirjasto järjestää räätälöityjä koulutuksia ja lyhytkursseja yliopiston tutkijoille ja henkilökunnalle esimerkiksi avoimesta tieteestä ja tutkimusaineistonhallinnasta.

Vaikka opetusta sekä avoimia oppimateriaaleja on runsaasti, tulee silti mieleen ajatus, kuinka hyvin tämä kaikki on löydettävissä sekä mahdollisesti myös tiedossa ja käytössä opiskelijoilla ja yliopiston laitoksilla? Kuinka keskusteluyhteyttä oppiaineisiin voisi vielä parantaa? Onko järkevää tehdä uutta, vai tulisiko miettiä, kuinka jo olemassa olevaa voisi mahdollisesti käyttää monipuolisemmin? Voisiko tehtyä työtä, oli se sitten uutta tai jo olemassa olevaa, hyödyntää esimerkiksi avoimena oppisympäristönä tai oppimateriaalina myös yliopiston ulkopuolella?

Miten opetuksen sisältöjä voisi kehittää?

Palataan vielä toisten kuulemiseen ja toisilta kysymiseen. Itä-Suomen yliopiston kirjaston palvelupäällikkö Katri Rintamäen marraskuisessa blogikirjoituksessa kirjaston opetuksen hyvinä puolina opiskelijapalautteessa pidettiin esimerkiksi käytännönläheisyyttä, vaihtoehtoisia suoritustapoja sekä rakentavaa ja kannustavaa ilmapiiriä. Mikäli opintojen sisältö on helpommin kytkettävissä käytäntöön, se myös koetaan usein merkityksellisemmiksi. Palautteessa arvostettiin opettajavetoista opetusta, mutta toisaalta myös itseopiskelun tuomaa joustavuutta suoritustapoihin ja aikatauluihin.

Normaalien kurssipalautekyselyiden lisäksi kirjasto teki viime keväänä kyselyn perusopiskelijoiden aineistonhallinnan opetuksesta ja ohjauksesta  kartoittaakseen minkä verran aineistonhallintaa yleensä opetetaan, kuinka hyvin opettajat tuntevat aineistonhallinnan eri osa-alueet ja mihin vaiheeseen opintoja aineistonhallinnan opetus tulisi kohdistaa. Tulokset olivat rohkaisevia sen suhteen, että opettajat ja ohjaajat yleisesti ottaen kokivat aineistonhallinnan opetuksen tärkeäksi osaksi opintoja. Toisaalta opettajat ja ohjaajat kokivat, että he tarvitsevat apua aiheen opettamiseen. Etenkin aineistonhallinnassa korostuvat tieteenalakohtaiset erot, joten sen opettaminen on tehtävä yhteistyössä oppiaineiden kanssa. Aineistonhallinnan opetuksen jalkauttamisessa perusopiskelijoille kirjasto on ensimmäisen askeleena kokoamassa tutkimusaineistojen hallintaan liittyen ohjaajaan opasta, jolla varmistetaan, että opinnäytetyön ohjaajilla on käytössään sopivaa materiaalia aineistonhallinnan opetuksen. Lisää kyselystä ja sen tuloksista voi lukea lokakuisesta blogikirjoituksesta.

Vaikka palaute kirjaston tällä hetkellä järjestämistä kursseista on ollut pääsääntöisesti positiivista, on kirjaston opetus- ja tietopalveluiden henkilöstö menneen syksyn aikana pyrkinyt vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin kehittämällä opetusta palvelumuotoilun keinoin. Uusien opetusvastuiden lisäksi kansainvälisten opiskelijoiden ja avoimen yliopiston väylää tulevien tutkinto-opiskelijoiden määrät tulevat lisääntymään. Tämä tarkoittaa sitä, että lisääntyneiden opiskelijamäärien lisäksi tulevaisuuden opiskelijoilla tulee olemaan hyvin erilaiset taidot ja taustat tiedonhakuun, avoimeen tieteeseen ja tutkimusaineistojen hallintaan, mikä tulee ottaa huomioon myös niiden opetuksessa.

Kysymällä tietoa opintojaksojen kehittämiseen

Kirjaston opetussuunnitelmassa on vapaavalintaisia opintoja, joiden tavoitteena on esimerkiksi auttaa opiskelijoita opinnäytetyön tekemisessä. Yhtenä esimerkkinä vapaavalintoisista opinnoista on opinnäytetyövaiheen maisteriopiskelijoille suunnattu yhden opintopisteen opintojakso Syventävät informaatiotaidot.

Opintojaksoa olisi mahdollista kehittää jatkossa siten, että se toimisi mahdollisimman hyvin opiskelijoille yhteisten ja valittavien sisältöjen sekä ajankohdan puolesta. Yhtenä vaihtoehtona tähän voisi olla modulaarisuus. Opiskelijoilta saadun palautteen mukaan opintojaksolta toivotaan toisaalta kertausta, mutta myös jo opittujen taitojen syventämistä. Samoin palautteessa arvostetaan opettajavetoista opetusta, mutta toivotaan myös itsenäistä opiskelua. Tämä mahdollistaisi paremmin sen, että opintojakson voisi suorittaa haluamanaan ajankohtana ja valinnaisemmilla sisällöillä. Tällöin henkilökohtaisen ohjauksen tarjoama tuki jäisi kuitenkin vähäisemmäksi.

Opintojakson kehittäjien taholla on herännyt kysymyksiä ainakin tieteenalakohtaisuudesta, modulaarisuudesta, kurssin saatavuudesta, kieliversioista ja siitä tulisiko sisällön olla enemmän kertaavaa vai nimensä mukaisesti syventävää. Opintojakson toteutusmuoto myös mietityttää: Voisiko kurssi olla tarjolla itseopiskeltavampana koko lukuvuoden vai koetaanko opettajavetoinen opetus ja henkilökohtaisempi ohjaus kuitenkin tärkeämmäksi?

Voit auttaa kehittämään kirjaston kurssien sisältöjä ja toteutustapoja vastaamalla tähän lyhyeen kyselyyn.

Personalized, general or something in between? – An example about the library’s teaching development

Although it is easy to think that you know what others want, it is also important to ask regularly whether it still holds true. When developing teaching, it is utmost important to hear students, staff, and departments. For example, some students may have delayed their studies or come directly to master’s studies without prior university level information retrieval skills. In those cases, the tools used in information retrieval may need to be updated or completely new, meaning that there is a need for revising existing or learning new skills.

The principles of the information retrieval techniques taught in library courses are similar regardless of the field of study. However, the field specific examples and databases, along with the right timing, make the course contents interesting for the students. Therefore, it is important that there is regular communication between the library and the departments/schools, so that the library knows what they need and the other way around, they know what the library can offer.

In addition to the traditional library services, the university libraries are now responsible also for data management training and promoting open science. Data management means that data that is collected during the research process is treated according to the legislation and ethical principles, is stored securely, and documented and destroyed appropriately. Open science is a movement where scientific outputs, such as publications, software, and data, are brought available to all citizens, regardless of their involvement in the academia. The new responsibilities have already trickled into staff trainings, but in the future, they should be also more integrated into the student trainings.

In addition to the course contents, also the timing of the course is crucial and it can vary between students. Should library offer open materials and learning environments where students could freely select the most relevant and interesting content for themselves? Should the courses be available always as an online course? Maybe contact teaching with a more restricted study period would be preferred? How can the library accommodate all needs of the students?

You can find the library courses from the study guide

The library currently offers almost 40 courses that can be found in the study guide. The courses are offered for Bachelor, Master, and PhD level students. The timing of most library teaching is bound to the preparation of the thesis, which is a time point when information retrieval skills are needed. There are also courses available throughout the academic year, but naturally those courses contain very little or no contact teaching. The library also offers personal guidance upon request, for example when students need help in finding references for their thesis.

Although there are plenty of courses and material available, you wonder how well all that can be found by students and staff? How to improve the communication between the library and departments? Do we need new materials or develop the existing ones to be better utilized? Should we prepare learning material that can be utilized also after graduation, because many topics taught by the library are general skills that are needed in working life, too.

Notes on paper
Kuva | Picture: Marja Aho

How should the course contents be developed?

Let’s get back to asking and listening. In this blog post Katri Rintamäki, head of library’s teaching and information services, goes over feedback collected from courses taught by the library. Overall, the feedback was very positive and students liked the constructive and supportive atmosphere during the courses. Some students liked contact teaching while others preferred self-study. Regardless which was preferred, flexibility on how to complete the course was valued.

In addition to the normal course feedback, the library conducted a survey last spring about teaching and supervision of data management. The survey was targeted towards teaching and research staff who usually oversee Master’s thesis supervision. The results of the survey revealed that although data management is not systematically taught, the thesis supervisors felt that this is an important topic that should be taught more. Thesis supervisors also thought that they need further training for themselves on data management to be able to teach it properly. As a response to the survey results, the library will prepare next year a supervisor’s guide for data management. You can read more about the survey and its results from this blog post.

Although the feedback about the library courses and trainings has been overall positive, the library must also look into the future. The increasing numbers of international students and the students entering via the open university means that the skills levels of students attending the library courses can be very heterogeneous; hence course contents and learning materials should accommodate a wide variety skill level.

Survey to develop course contents

There are optional library courses which purpose is, for example, to support thesis writing. One such course is a master’s level course about information skills (1 cp, offered currently only in Finnish). This course could be developed so that it would serve better and have more students. The feedback from the course indicated, that many students are selecting this course to update their information retrieval skills although other topics are also taught in this course. The students valued contact teaching but wished flexibility on the timing of the course. The flexibility however means that there will be more self-study. Perhaps the increase in the amount of self-study could be compensated by modular course structure where students could pick modules that are the most interesting and useful for them. The library would like to hear more about the hopes and wishes regarding the field specificity, modularity, availability, and teaching languages of its courses in this short questionnaire. Thank you for your input!

Jaakko Nyrönen, tietoasiantuntija | Information specialist
Helena Jäntti, tietoasiantuntija | Information specialist
Opetus- ja tietopalvelut | Training and information services

Posted on

Datatuen projektisuunnittelijoiden terveiset | Greetings from the data support project planners

(Please, scroll down to read in English)

Aloitimme helmikuun 2021 alusta projektisuunnittelijoina datatuen palveluiden kehittämishankkeessa. Hanke on kirjaston opetus- ja tietopalveluiden koordinoima. Olemme molemmat tutkijataustaisia ja edustamme eri tieteenaloja, mikä palvelee hankkeen tavoitteita: Itä-Suomen monialaisessa yliopistossa tarvitaan osaamista ja ymmärrystä erilaisten tutkimusaineistojen hallinnan palvelutarpeista, ja datanhallinnan palvelua halutaan kehittää tutkijalähtöisesti. Esittelemme ensin itsemme ja kerromme sitten hieman enemmän hankkeesta, sen tavoitteista ja alkumetreistä.

Manna Satama: historian tutkimusta ja aineistonhallintaa

Olen Manna Satama, taustaltani antiikintutkija ja pian myös asiakirjahallinnon ja arkistotoimen maisteri. Opiskelin Helsingin yliopistossa kreikan kieltä ja kirjallisuutta ja erikoistuin papyrologiaan, minkä ansiosta pääsin osallistumaan myös Jordanian Petrasta löytyneiden hiiltyneiden papyrusten konservointiin ja julkaisemiseen. Väitöskirjani käsitteli ammattitanssijoiden sosiaalista asemaa roomalaisajan Egyptissä.

Tutkimusaineistojen hallinnan kysymyksiin olen viime vuosina paneutunut Itä-Suomen yliopistolle työstämässäni gradussa ja Suomen ulkomailla toimivien tiedeinstituuttien hankkeessa, jossa pohdittiin pienten tutkimusorganisaatioiden keinoja vastata avoimen tieteen ja tutkimuksen tavoitteisiin tutkimusaineistojen osalta. Joulukuussa 2020 päättynyt hanke toi selvästi esiin tutkijoiden näkökulman tärkeyden, kun tutkimusaineistojen hallinnan ratkaisuja ja palveluita kehitetään.

Olen eräänlainen paluumuuttaja. Synnyin Kesälahdella, kasvoin Parikkalassa, muutin opiskelemaan Helsinkiin, jossa muutamaa Ateenan-vuotta lukuun ottamatta asuin vuoteen 2017. Tuolloin päätimme perheen kanssa palata Itä-Suomeen ja päädyimme Etelä-Karjalan ja Kainuun kompromissina Joensuuhun. Viime vuosina olen löytänyt lenkkiseuraksi äänikirjat. Haaveilen myös paluusta vuosiksi tauolle jääneen tanssiharrastuksen pariin.

Niina Nurmi: kenttäbiologian aineistoista laboratorioon

Olen Niina Nurmi ja lähtöisin Helsingistä. Biologian kandin opintoni päädyin tekemään Edinburghin yliopistossa vierailtuani siellä Skotlantiin suuntautuneella fossiiliekskursiolla. Kiinnostukseni eläinten käyttäytymisekologiaan vei minut Skotlannista vuodeksi kenttätöihin Etiopiaan, missä keräsin pitkäaikaista seuranta-aineistoa Guassan tselada-apinoista. Suoritettuani Helsingin yliopistossa maisterin tutkinnon, muutin Saksaan tekemään tohtorin tutkintoani Göttingenin yliopistoon. Väitöskirjaani varten keräsin tutkimusaineistoa Kongon demokraattisessa tasavallassa luonnonvaraisten bonobojen käyttäytymisestä ja hormonitasoista ravinnonhankinnan kontekstissa.

Ennen Itä-Suomen yliopistoon siirtymistäni työskentelin Helsingin yliopistossa tutkimuksen tuen tehtävissä. Töideni osana avustin tutkimuseläinten kasvattamisessa ja laboratoriotöissä. Mielenkiintoni tutkimusaineistojen hallinnan tukipalveluiden kehittämistyöhön on paljolti perujaan kokemuksistani monipuolisten tutkimusaineistojen parissa sekä tutkimuksen tuen erilaisissa tehtävissä. Vapaa-ajan harrastuksiini kuuluu pyöräily ja boulderointi.

Kaksi datanhallinnan suunnittelijaa Ukko-Kolilla. Taustalla näkyy Pielinen.
Projektisuunnittelijat huipulla: Manna vasemmalla, Niina oikealla. Kuva: Markku Seppänen. | Project planners at the top: Manna on the left, Niina on the right. Photo: Markku Seppänen.

Datatuen kehittäminen osana tutkimuksen tukea

Hankkeen taustalla on yliopistoa koskeva velvoite tarjota tutkijoille riittävä tuki tutkimusaineistojen hallintaan. UEFin tutkijoille tehdyissä kyselyissä ja haastatteluissa on noussut esiin selkeä palvelutarve ja tarve kehittää näitä palveluita käyttäjälähtöisesti. Palveluita kyllä on, mutta ne ovat hajallaan eri yksiköissä, eivätkä tutkijat tahdo oikein löytää palvelujen ääreen. Hankkeen tavoitteena onkin kehittää perusta toimivalle, moniammattilaista osaamista tarvitsevalle ja hyödyntävälle datatuelle. Vuoden mittaisessa projektissa ei kaikkea laiteta kuntoon mutta päästään hyvään alkuun: Uudelleen muotoillut datatuen palvelut käynnistetään, niitä testataan ja niistä viestitään, jotta tutkijat osaavat hyödyntää yliopiston tarjoamaa tutkimusdatan hallinnan asiantuntemusta ja tutkimuksen tukea ylipäätään. Hanke koskee koko yliopistoa, mutta kirjaston koordinaatiorooli on siinä keskeinen.

Aloitimme tehokkaalla perehdyttämisellä ja tutustumisella työyhteisöön Joensuun kampuskirjastolla. Korona ja kirjaston remontti luonnollisesti asettavat omia rajoituksiaan työyhteisöön sujahtamiselle – kerkesimme käymään viihtyisältä vaikuttaneessa taukotilassa vain kerran. Etätyö sopii tähän hankkeeseen kuitenkin mainiosti, koska emme osallistu esimerkiksi kirjaston asiakastyöhön lainkaan. Työhuone meillä on Joensuun kampuskirjaston 3. kerroksessa, josta on näköala sisäpihalle.

Kehittämishankkeen projektisuunnittelijoina teemme läheistä yhteistyötä projektin vetäjän, Anne Karhapään, ja hankkeen hallinnollisen johtajan, palvelupäällikkö Katri Rintamäen, kanssa. Katri toimii myös hankkeen ohjausryhmän puheenjohtajana. Tämän lisäksi hankkeen taustalla operoi verkosto toimijoita, jotka tuottavat palvelua ja tietotaitoa datanhallinnan tukeen. Projektisuunnittelijoina rooliamme voisi kuvata myös verkoston toimijoiden yhteistyön fasilitoijina. Olemme osallistuneet eräänlaisina ulkopuolisina tarkkailijoina esimerkiksi aineistonhallintasuunnitelmien kommentointityöhön osallistuvien yksiköiden tapaamiseen. Kansallisia ja kansainvälisiä ratkaisuja ja keskustelua olemme seuranneet webinaareissa, joihin on helppo osallistua etätyöpisteeltä käsin.

UEFin datatuen palveluja halutaan kehittää nykyistä käyttäjälähtöisemmiksi palvelumuotoilun keinoin. Vaikka konkreettisia tapoja tai ratkaisuja ei tietenkään ole tässä vaiheessa vielä esittää, olemme pitäneet tätä näkökulmaa tietoisesti esillä hankkeen ohjausryhmän ja laajemman verkoston tapaamisissa. Jatkossa pääsemme perehtymään palvelumuotoilun menetelmien konkretiaan henkilöstökoulutuksessa, jota voidaan tarjota laajemminkin kirjaston henkilökunnalle.

Projektin sisältöön olemme nyt alkuvaiheessa paneutuneet mm. haastattelemalla datatuen verkostoon kuuluvia henkilöitä. Haastattelujen pohjalta rakennamme kuvaa datatuen palveluista ja niiden taustalla olevista resursseista. Haastattelut toimivat meille itsellemme myös perehdytyksenä kirjastoon ja koko yliopistoon.

Kaksi datanhallinnan suunnittelijaa keskustelevat Ukko-Kolilla. Taustalla näkyy Pielinen.
Projektisuunnittelijat vapaalla: Manna vasemmalla, Niina oikealla. Kuva: Markku Seppänen. | Project planners off duty: Manna on the left, Niina on the right. Photo: Markku Seppänen.

Starting in February 2021, we began our work as planners in a data support services development project.  The project is coordinated by the teaching and information services of the library. Our background is in research and we represent different disciplines. This serves the goals of the project: as a multidisciplinary university, UEF requires skills and understanding of the service needs of different types of research data, with an emphasis on developing the services from the perspective of the researcher. We will begin with a brief introduction of whom we are, followed by a description of the development project, its main goals and initial steps.

Manna Satama: historical research and archival studies

I am Manna Satama and originally come from Parikkala, from the border between North and South Karelia. I moved to Helsinki to study and lived there until 2017 apart from a few years spent in Athens, Greece. Then we decided to return to Eastern Finland and ended up in Joensuu as a compromise between South Karelia and Kainuu.

My academic background is in classical studies. I got my PhD in ancient Greek language and literature in the University of Helsinki where I was fortunate to be involved in papyrology. That took me to Amman, Jordan, for a short period as well, to work with carbonized papyrus documents found in Petra. In my doctoral dissertation on professional dancers in Roman Egypt, I combined papyrology, ancient Greek language and social history with my personal interest in dance.

I’ll soon complete the Master’s degree in records management and archival studies with a thesis on research data management. Previously, I’ve been engaged in a project on research date management of the Finnish academic institutes abroad. We focused on what it takes for small, non profit private organizations to answer the requirements of open science in practice. One major issue came forth clearly , namely the importance to understand the needs of the researches when developing research data management services.

Niina Nurmi: from field data to the laboratory

I am Niina Nurmi and come from Helsinki. I ended up completing my Bachelor of Biology degree at the University of Edinburgh, following a visit there during a fossil excursion to Scotland. My interest in animal behavioural ecology lead me from Scotland to Ethiopia to collect long-term field data on the geladas of Guassa for one year. Upon completing my Master’s degree at the University of Helsinki, I moved to Germany for doctoral studies at the University of Göttingen. As part of my thesis work, I collected field data on wild bonobos in the Democratic Republic of the Congo with a focus on behaviour and hormone levels in the context of feeding.

Before I moved to the University of Eastern Finland, I worked in research support services tasks at the University of Helsinki. As part of my work, I provided assistance in maintaining and breeding research animals and worked in the laboratory. My interest in developing the support services for research data management stem from my experiences with a rich variety of research data and participating in research support tasks. During my spare time, I like to go biking or bouldering.

The development of research data services as part of research support

The project stems from the obligation of the university to offer adequate support for research data management for researchers. A clear need for data support services and the necessity to develop such services from the user’s perspective have been raised in questionnaires and during interviews conducted with the researchers at UEF. There are services available currently, but they tend to be scattered across different units and researchers do not tend to find to them. The project aims at developing the foundations for a functional data support service which relies on, and takes advantage of, multiprofessional competence. While a year-long project can’t offer a panacea, it can be a good start: the newly designed data support services will be initiated and tested, and they will be communicated in such a way that researchers know how to make the most of the data management expertise provided by the university, and of research support services in general. While the library has a central role as a coordinator, the project is relevant to the university as a whole.

In February, we began with an efficient orientation and by getting to know the work community of the library at the Joensuu campus. Naturally, the Covid-19 pandemic and the renovation of the library have limited our ability to meld seamlessly in to the work community – we had a chance to visit the cozy recreation room once. However, remote work is well suited for this project because we do not take part in daily, basic activities, such as library customer service duties. Our office is on the 3rd floor, with a window overlooking the inner court.

As project planners for the development project, we work in close collaborating with our project team leader, Anne Karhapää, and our project administrative leader, Katri Rintamäki. Katri is also the chairman of the project steering group. In addition, a network of stakeholders producing services and know-how in support of data management operates in the background of the project. Our role as project planners could also be described in terms of us functioning as facilitators of cooperation between the various stakeholders of the network. For example, by taking the role of outside observers of sorts, we have participated in a meeting between units that take part in commenting  data management plans. We have followed national and international solutions and discussion through webinars, which are easy to participate in while working remote.

The approach is to develop more user-centered data support services at UEF using the methods of service design. Although we have no concrete ways or solutions to present at this early stage, we have kept this aspect consciously visible during meetings of the project steering group and the wider network. As the project advances, we will have a chance to acquaint ourselves with the methods of service design more concretely during personnel training, which can be offered to the library personnel more widely.

During the initial stages of the project, we have immersed ourselves in the content of the project, for example, by conducting interviews with people who are part of the data support network. The interviews will help us to gain a more comprehensive picture of the current data support services and their background resources. The interviews will also help us to integrate into the library and the university as a whole.

Manna Satama, datanhallinnan projektisuunnittelija | Data management project planner
Niina Nurmi, datanhallinnan projektisuunnittelija | Data management project planner
Tutkimuksen tuki | Research support
Opetus- ja tietopalvelut | Training and information services