information skills training Archives

2024-04-102024-04-10

Katsaus kirjaston tiedonhaun opintojakson kehityskaareen | An Insight into the Development of the Library’s Information Retrieval Course

(Please, scroll down to read in English.)

Yhden opintopisteen laajuinen tiedonhaun opintojakso on monen perusopiskelijan ensimmäinen syvällisempi kosketus tieteellisen tiedonhaun maailmaan, ja tämä opintojakso sijoittuu usein kandidaatin tutkielman laatimisen yhteyteen. Opiskelijat tutustuvat opintojaksolla käytännön tiedonhakutekniikoiden lisäksi mm. tiedonlähteisiin, julkaisemiseen ja hakukoneisiin liittyvään tietouteen.

Yhdenkin opintopisteen laajuisen kurssin toteuttaminen vaatii pitkäjänteistä suunnittelutyötä. Selkeät tavoitteet, niiden toteutumista tukeva suunnitelma, pedagogisesti perusteltu toteutustapa sekä arviointivaihe, jossa huomioidaan opintojakson jatkokehittäminen, ryhdittävät ja selkeyttävät opetusta niin opiskelijoille kuin opettajallekin.

Opintojakson suunnittelu ja valmiiden toteutusten hyödyntäminen

Kirjaston järjestämiä kandidaattivaiheen opiskelijoille suunnattuja tiedonhaun opintojaksoja yhdistää yhteiset osaamistavoitteet. Aivan uuden opintojakson suunnittelutyö alkaa kohderyhmän osaamistarpeiden ja opetuksen ydinaineksen tunnistamisesta. Tällöin korostuu yhteistyö oppiaineen henkilökunnan kanssa. Perinpohjaisen suunnittelutyön jälkeen on myös tärkeää pitää mielessä, kuinka opiskelijoilta kerätty palaute huomioidaan tulevien vuosien toteutusten kehittämisessä. Opetuksen suunnittelu onkin ehkä parempi mieltää jatkuvaksi prosessiksi, jossa vuosittain päivitetään asiasisältöjen lisäksi tarvittavat opetukselliset ratkaisut.

Opiskelijan kannalta parhaimman mahdollisen toteutuksen rakentaminen on opettajilla varmastikin ensimmäisenä tärkeysjärjestyksessä. Käytettävissä olevat työaikaresurssit puolestaan antavat raamit opintojaksojen suunnittelulle ja kehittämiselle. Suunnitteluun on tarjolla tukea UEF:n digipalveluista sekä yliopistopedagogiikan koulutuksissa, mutta myös kollegan mahdollisia valmiita materiaaleja kannattaa hyödyntää, mikäli sellaiseen on saanut luvan. Avoimet oppimateriaalit kannattaa myös huomioida suunnittelussa.

Valmiiden toteutusten hyödyntäminen säästää yleensä roppakaupalla resursseja. Hyväksi havaittua opintojaksoa voi hyödyntää myös uuden tai kehittämistä odottavan toteutuksen kanssa sekä suunnittelun että käytännön ratkaisujen osalta — eLearnissa saa kätevästi pyydettyä kopion vanhasta kurssipohjasta tulevan lukuvuoden toteutukselle. Kun monistettava kurssipohja on riittävän yksinkertainen ja tarkkaan harkittu, ei vuosittaisen mekaanisen päivitystyön tarve kasva liian suureksi.

Siirry tästä esityksen saavutettavaan versioon.

Riittävän helppo, pedagogisesti perusteltu toteutus opintojaksoille

Tiedonhaun opetusta toteutetaan käytännössä lähi- tai etäopetuksena sekä näiden yhdistelmänä eli hybridinä. Toteutustavan valinta vaikuttaa toki opintojakson digitaalisen kattaukseen. Parhaimmillaan uudet teknologiat ja sovellukset tukevat oppimista ja lisäävät vuorovaikutusta opiskelijan, opettajan ja opetettavan asian välille. Digitaalisiin ympäristöihin on lähtökohtaisesti hyvä asennoitua terveellä uteliaisuudella. Onhan opiskelijoiden hallittava tulevassa työelämässä useita erilaisia digitaalisia kanavia ja välineitä!

Opetuksen tueksi on tarjolla roppakaupalla erilaisia digitaalisia välineitä. Lukuisten sovellusten käyttö opintojaksolla ei kuitenkaan aina luo linjakasta ja selkeää kokonaiskuvaa opiskelijoille, vaan ”yksinkertainen on kaunista” pitää paikkansa opetuksessakin. Monenkirjavien sovellusten joukosta riittää, että opettaja valitsee opetuksen kannalta parhaimmat, pedagogisesti perustelluimmat ja toteutustapaan sopivat ratkaisut. Parin uuden sovelluksen haltuunotto opintojakson aikana ei viene liikaa opiskelijan huomioita varsinaisesta opeteltavasta asiasta.

Opiskelijoiden taustat ovat enenevässä määrin moninaiset, joten tietoteknistä taitotasoa on hyvä aluksi hieman tunnustella. Opettajan kannattaa varata opetuksen alussa riittävästi aikaa opintojaksolla käytettävien sovellusten esittelyyn sekä tarjota riittävästi ohjausta digitaalisten työkalujen käyttöön myös opintojakson edetessä. Tiedonhaun opintojaksoillamme tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että opintojakson alussa tutustutaan eLearniin ja oppimateriaaleihin, ja opintojakson edetessä keskitytään tiedonhaun käytännön taitojen kartuttamiseen oman alan tietokannoissa.

Siirry tästä esityksen saavutettavaan versioon.

Huolellisella valmistautumisella onnistuneeseen hybriditoteutukseen

Hybridiopetuksessa opiskelijat osallistuvat opetukseen valintansa mukaan joko lähiopetustilasta tai etäyhteyden kautta vaikkapa ulkomailta käsin. Hybridiopetus joustaakin mainiosti opiskelijan elämäntilanteen mukaan myös kirjaston opintojaksoilla.

On tärkeää, että kaikille osallistujille tarjoutuu yhtäläinen mahdollisuus opiskeluun ja osallistumiseen. Opettajan kannalta hybridiopetuksen haasteena on huomion jakaminen läsnä ja etänä osallistuvien kesken. Etenkin tiedonhaun opetuksessa, jossa opiskelijoiden tiedonhaun aiheet ovat yksilöllisiä ja tiedonhaut tehdään useissa tietokannoissa, on opettajan löydettävä toimivat keinot käytännön oppimistehtävien ohjaamiseen.

Meidän vinkkimme hybriditilanteen valmisteluun:

Käy hyvissä ajoin tutustumassa opetustilassa tarjolla oleviin laitteisiin. Näin jää aikaa mahdollisten ongelmatilanteiden selvittämiseen tarvittaessa digipalvelujen kanssa.
Jos aiot käyttää opetustilan laitteistoa, käy kirjautumassa tietokoneelle ennakkoon. Kirjautuminen, koneen käynnistyminen ja päivitykset voivat viedä yllättävän paljon aikaa.
Kaikissa luokissa ei ole välttämättä tarjolla kuulokkeita lähiopetukseen osallistuville opiskelijoille. Mieti suunnitelma sille, miten osallistujat kuulevat toisensa.
Tarkista, että esitykseen käytettävälle laitteelle on ladattu tarvittavat ohjelmat (esim. Zoom).
Entä toimiiko internetyhteytesi kunnolla? Varasuunnitelma yhteyskatkoksien varalle säästää harmaita hiuksia niin opettajalta kuin opiskelijoiltakin. Esimerkiksi lyhyt tehtävälista opiskelijoille internetyhteysongelmien varalle turvaa tehokkaan ajankäytön opetustilanteessa.
Onko sinulla mahdollisuus käyttää omaa tietokonettasi, saatko kytkettyä laitteesi opetustilan laitteistoon? Oman tietokoneen käyttö esityksessä tuo ennakoitavuutta opetukseen, sillä silloin kaikki asetukset ovat todennäköisesti toivotulla tavalla.

Vaikka hybridiopetus voi tuntua työläältä, saa huolellisella valmistautumisella opetuksesta toimivan ja opiskelijoiden erilaisia elämäntilanteita palvelevan. Hybridiopetuksen etuna on joustavuuden lisäksi muun muassa opetustilanteen tallennusmahdollisuus. Tallennetta voi hyödyntää esimerkiksi opettajan tai opiskelijan sairastapauksissa ja kertauksessa. Mikäli valinta hybridi-, etä- ja lähiopetuksen välillä kuitenkin mietityttää, voi opetustavan valintaan hakea helpotusta hyvien pedagogisten perusteluiden kautta.

Uuden kurssin luominen kerroksellisen kehittämisen keinoin

Vaikka kirjaston pitämillä tiedonhaun opintojaksoilla on tavallisesti pitkät perinteet, eivät opintojaksomme kuitenkaan ole menneen ajan haamuja. Opintojaksoja kehitetään jatkuvasti maailman menoa seuraten, ja kuuntelemme tarkasti myös opiskelijoiden toiveita ja tarpeita. Opiskelijapalaute on tärkeää, koska jokaisen tiedonhaun opintojakson päätteeksi kerätystä palautteesta opettaja saa tärkeitä tiedonjyviä kurssin jatkokehittämiseen.

Kun opintojaksoa kehitetään edellistä toteutusta hyödyntäen, kutsutaan menetelmää kerrokselliseksi kehittämiseksi. Opintojakson kerroksellisessa kehittämisessä ei ole tarkoitus saada ensimmäisen opetusvuoden jälkeen valmista, lukkoon laitettua toteutusta, vaan kehittämistyö jatkuu vuosittain opiskelijapalautteen, opettajan harkinnan ja käytettävien aikaresurssien mukaisesti. Joskus kehittämistä täytyy tosin tehdä nopeammin. Esimerkiksi tekoälyn kehittyminen vaatii opetusmateriaalin vikkelää päivittämistä.

Tärppejä kerrokselliseen kehittämiseen:

Onko opintojaksosta saatavana toteutus, jota voi käyttää pohjana?
Olemassa olevan opintojakson hyödyntäminen säästää aikaa ja resursseja, ja parhaimmillaan tuo uudelle opintojaksolle vuosien varrella kaikkein toimivimmaksi osoittautuneet toimintatavat. Kerroksellinen kehittäminen mahdollistaa myös opiskelijapalautteen hyödyntämisen.
Onko aiheesta olemassa luotettavaa ja avointa oppimateriaaliksi sopivaa sisältöä?
Oppimateriaalina voi käyttää opettajan omaa oppimateriaalia, verkossa avoimesti saatavana olevaa materiaalia, sekä näiden yhdistelmiä. Esimerkiksi erilaiset tiedonhaun oppaat ovat usein tiedonhaun opettajien yhteistyössä kehittämiä avoimia ja ajantasaisia tietopaketteja, ja siksi hyvä lähtökohta yleisten tiedonhakutaitojen kartuttamiselle myös opintojaksoilla. Oppimateriaalia voi kehittää toteutuneiden opintojaksojen palautteiden avulla.
Löytyykö oppimistehtäviä, joita voi käyttää uudelleen?
Hyviksi havaittuja oppimistehtäviä voi ja kannattaa hyödyntää myös uudella opintojaksolla. Vanhat tehtävät voivat soveltua uudelle opintojaksolle sellaisenaan, vaikkakin tavallisesti tehtäviä täytyy ainakin jollain tapaa päivittää. Erilaisia tehtäviä voi myös koota talteen tehtäväpankkiin. Tehtäväpankki voi olla myös kollegoiden yhteinen.

Siirry tästä esityksen saavutettavaan versioon.

Opetusteknologia kulkee kehityskaaren mukana

Opintojaksojen suunnittelussa, toteutustavan valinnassa, hybridimuotoisten oppimistilanteiden järjestämisessä ja kerroksellisessa kehittämisessä riittää tekemistä. Opetusteknologia voi parhaassa tapauksessa tukea ja helpottaa opettajan työtä, parantaa opiskelijan oppimiskokemusta jopa koko oppimisprosessin ajan ja luoda uusia motivoivia työskentelytapoja opetukseen. Vuosittaisessa opetuksen kehittämistyössä on siis hyvä huomioida opetusteknologian kehittyminen ja mahdollinen vanhentuminenkin.

Lopuksi haluaisimmekin kysyä sinun kokemuksiasi:

Millaisia tärppejä sinulla on onnistuneeseen lähi- tai etätoteutukseen? Entä miten täydentäisit blogitekstissä lueteltuja hybridiopetuksen käytännön vinkkejä?
Pitääkö sinusta paikkansa, että mitä paremmin digitaaliset välineet (esimerkiksi verkkosivut, eLearnin aktiviteetit, Padletit, ThingLinkit, Panoptot ja chattibotit) sulautuvat oppimiskokemukseen, sitä vähemmän niiden olemassaoloon kiinnitetään huomiota?
Mitä opetusteknologioita tunnistit tästä blogitekstistä?

For many undergraduate students, the library’s one-credit course is the first in-depth exposure to the world of scientific information retrieval. This course often coincides with the preparation of the bachelor’s thesis. On the course, students will familiarise themselves with practical search techniques, as well as information resources, publishing conventions, and information on search engines.

Even if the course is worth just one ECTS credit, its implementation requires long-term planning. Clear goals, a plan to achieve them, a pedagogically justified implementation method, and an assessment phase that considers the further development of the course all structure and clarify the teaching for both students and the teacher.

Course Design and Utilising Completed Implementations

The information retrieval courses organised by the library for bachelor’s degree students are unified by common learning goals. The planning of a brand-new course begins with the identification of the target group’s competence needs and the core content to be taught. This is when the cooperation with disciplines is emphasized. Following thorough planning, it is important to keep in mind how the feedback from students will be considered in the development of future implementations. It might therefore be better to think of teaching planning as a continuous process, in which not only the content but also the necessary pedagogical solutions are annually updated.

Naturally, the teacher’s first priority is to build the best possible implementation for the students. The available work time resources provide a framework for the planning and development of the course. Help for planning is provided by UEF’s digital services and university pedagogy training, and it is also possible to utilise a colleague’s existing materials, with permission of course. Open learning materials are also worth keeping in mind.

The utilisation of completed implementations often saves a huge number of resources. A well-functioning course can also be used jointly with a new or pending implementation, both for design and practical purposes. eLearn makes it easy to request a copy of an old course outline for implementation in the coming academic year. When the replicated course base is sufficiently simple and well thought out, the need for annual mechanical updating remains within reasonable limits.

Click here to view the accessible version of this interactive content.

Sufficiently easy and pedagogically sound course implementation

Teaching on information retrieval is often implemented as face-to-face, remote, or hybrid teaching, the third being a combination of the previous two. The implementation method naturally affects the digital coverage of the course. At their best, new technologies and applications support learning and increase interaction between the student, the teacher, and the subject being taught. It is a good idea to approach digital environments with a healthy curiosity. After all, students will have to master a wide range of digital channels and tools in their future working life!

There are numerous digital tools available to facilitate teaching. However, the use of various applications on the course does not always result in a coherent and comprehensible picture for the students, and “simple is beautiful” also applies to teaching. From a wide range of applications, it is sufficient for the teacher to choose the most teaching-suited, pedagogically sound, and implementation-appropriate options. Perhaps the introduction of a couple of new applications at most during the course would not distract the student too much from the actual subject being taught?

As the backgrounds of students continue to diversify, it is worthwhile to first get a feel on their information technology skills. The teacher should allow sufficient time at the beginning of the course to introduce the applications to be used and provide sufficient guidance on the use of digital tools as the course progresses. For our information retrieval courses, this means, for example, that you will be introduced to eLearn and learning materials at the beginning of the course, and as the course progresses you will focus on building practical search skills in the discipline-specific databases of your field.

Click here to view the accessible version of this interactive content.

Careful preparation into successful hybrid implementation

In hybrid teaching, students can choose to participate either face-to-face in the classroom or remotely, for example from abroad. Even on the library’s courses, hybrid learning remains a flexible alternative for students in various life situations.

It is important that all participants are granted similar chances for studying and participating. From the teacher’s perspective, the greatest challenge in hybrid teaching is the equal division of attention between the students present in the room and those participating remotely. This is the case particularly on information retrieval courses, as the students’ information retrieval topics are individual and searches are carried out in several databases, meaning that the teacher needs to come up with effective ways of managing practical learning assignments.

Our tips for preparing hybrid teaching:

Get to know the equipment available in the classroom well in advance. This will give you time to sort out any problems with digital services if necessary.
If you are planning to use the equipment, log in to the computer beforehand. Logging in, starting up, and updating the computer can take a surprising amount of time.
All classrooms may not have headphones for the students participating face-to-face. Think ahead about how to enable the students to hear each other.
Make sure that all required applications are installed on the device to be used for presenting (e.g. Zoom?)
Is your internet connection working properly? Having a contingency plan in case of a connection failure will save both the teacher and students a lot of headaches. For example, having a short to-do list for students as backup ensures that time in class is used efficiently.
Is it possible to use your own computer, can you connect your device to the classroom equipment? Using your own computer guarantees some predictability in your teaching since all the settings are likely to be as you want them to.

While hybrid teaching may feel arduous to implement, good preparation enables the teaching to function well and to serve students in various situations. In addition to flexibility, hybrid teaching also offers the chance to record the teaching situation. Such recordings can be utilised, for example, when either the teacher or student falls ill, as well as for refreshing previous lessons. However, if the choice between hybrid, remote, and face-to-face teaching still feels difficult, answers can be sought through good pedagogical arguments.

Creating a new course through layered development

While the information retrieval courses offered by the library have long traditions, the courses themselves are hardly from a bygone era. The courses are constantly developed to keep up with the world, and we are always eager to listen to students’ wishes and needs. Student feedback is important because the feedback collected at the end of each information retrieval course provides the teacher with important insight for the further development of the course.

The method of developing a course using the previous implementation is called layered development. The purpose of layered course development is not to create a finished, unchangeable implementation after the first year of teaching, but to continue the development process each year through student feedback, teacher discretion, and the time resources available. There are times, however, when faster development is required. For example, the recent advances in artificial intelligence have resulted in the rapid updating of teaching materials.

Tips for layered development:

Does an implementation of the course exist that can be used as a basis?
Making use of an existing course saves time and resources, in addition to hopefully providing the new course with tried and tested working methods. Layered development also enables the utilisation of student feedback.
Is there reliable and openly accessible content on the subject that can be used as learning material?
Teachers can choose to use their own teaching materials, materials that are openly available online, or combinations of these. For example, the various information retrieval guides developed in cooperation with information retrieval teachers are often open and up-to-date information packages, therefore serving as a good starting point for building up general information retrieval skills during the course. The learning material can be developed on the basis of feedback from completed courses.
Are there learning assignments that can be reused?
Tried and tested learning assignments can and should be reused on the new course as well. Old assignments may fit the new course as they are, although it is common for them to require some updating.

Click here to view the accessible version of this interactive content.

Educational technology follows the development trajectory

There is much to do in terms of course planning, choice of implementation method, organisation of hybrid learning situations and layered development. At its best, educational technology can support and facilitate the teacher’s work, enhance the student’s learning experience throughout the learning process, and create new and motivating teaching methods. It is therefore useful to consider the development and possible obsolescence of teaching technologies in the annual development.

Finally, we would like to inquire about your experiences:

What kind of tips do you have for successful face-to-face or remote teaching? How would you implement the hybrid teaching tips introduced in this blog post?
Do you agree that the better digital tools are integrated into the learning experience, the less attention is paid to their presence?
Which of the educational technologies did you identify from this blog post?

Anni Tarkiainen tietoasiantuntija | Information specialist
Marika Mahlavuori tietoasiantuntija | Information specialist
Opetus- ja tietopalvelut | Training and information services
Englanninkielinen käännös | English translation: Niko Niskanen

2023-11-142023-11-14

Kiitos UEF:n kirjaston lukuvuoden 2022–2023 opintojaksojen opiskelijapalautteista! | Thank You for the Student Feedback on the UEF Library’s Courses for the Academic Year 2022-2023!

Opintojaksoja ja lyhytkursseja

Lukuvuonna 2022–2023 Itä-Suomen yliopiston kirjasto tuotti Itä-Suomen yliopiston opetustarjontaan 38 opintopisteytettyä opintojaksoa. Tiedonhaun ja -hallinnan opetusta toteutettiin 27 suomenkieliselle kandidaatintutkinto-ohjelmille ja 7 englanninkieliselle kandidaatin- tai maisteriohjelmalle. Tiedonhaun opintojaksot toteutetaan pääosin erillisinä yhden opintopisteen opintojaksoina tieteenaloittain. Lääketieteen opinnoissa ja toksikologian maisteriopinnoissa tiedonhaku on integroitu osaksi laajempia viestinnän ja akateemisten opiskelutaitojen opintojaksoja Lääketieteellinen tieto ja viestintä (3 op) ja Academic Study Skills in Toxicology (5 op).

Kaikkien suomenkielisten maisteriohjelmien opiskelijoille oli tarjolla vapaasti valittavana opintojaksona Syventävät informaatiotaidot -opintojakso, joka auttaa erityisesti gradun tiedonhaun ja -hallinnan kysymyksissä. Lukuvuodesta 2023–2024 alkaen vastaava opintojakso löytyy opinto-oppaasta nimellä Tutkielmantekijän informaatiotaidot. Tohtorikoulun opetustarjontaan kirjasto tuottaa opintojaksot tutkimuksen tiedonhausta ja -hallinnasta, tutkimusaineistonhallinnasta ja avoimesta tieteestä.

Opintopisteytettyjen opintojaksojen lisäksi kirjasto tarjoaa tiedonhaun ja -hallinnan sekä tutkimuksen tuen lyhytkursseja UEFin opiskelijoille ja UEFin ja KYSin henkilöstölle. Lukuvuonna 2022–2023 suosittuja olivat mm. Zotero-viitteidenhallintaohjelman ja aineistonhallintasuunnitelmien (DMP) lyhytkurssit. Kirjaston opetusta toteutetaan etä-, lähi- ja hybridiopetuksena ja opintojaksoja toteutetaan verkko- ja monimuoto-opetuksena.

Lukuvuoden 2022-2023 opintojaksopalautetta

Kirjaston lukuvuoden 2022–2023 opintojaksojen opiskelijapalautteissa erinomaisina pidettiin opintojaksojen tehtäviä ja oppimateriaaleja, joita kiitettiin hyviksi, hyödyllisiksi, selkeiksi ja innostaviksi. Muistathan, että kirjaston tuottamat oppimateria alit ovat avoimesti saatavissa kaikille tiedonhakijoille myös opintojaksojen ulkopuolella. Kiitosta saivat myös tiedonhaun käytännön harjoitukset, tehtävien liittyminen omaan tutkimusaiheeseen, opintojaksojen viestintä ja vuorovaikutus, opettajan antama palaute sekä mahdollisuus suorittaa opintojakso itsenäisesti ja joustavasti omassa aikataulussa. Opintojaksoja kokonaisuudessaan kiitettiin hyvin jäsennellyiksi, kattaviksi ja hyödyllisiksi.

Kandidaattiopiskelijoille suunnatut tiedonhaun opintojaksot suositellaan suoritettaviksi kandidaatintutkielman yhteydessä. Tämä suoritusajankohta sai kiitosta myös opiskelijapalautteissa, sillä tiedonhaun opintojakso myös auttoi kandidaatintutkielman kirjoittamisen aloittamisessa. Tiedonhaun opintojakson opintojensa loppuun jättäneet puolestaan katuivat opintojakson lykkäämistään. Kehittämisehdotuksissa toivottiin sekä lisää vuorovaikutusta, visualisointia ja video-oppimateriaaleja että kirjallista oppimateriaalia yhtenä (PDF-tiedosto) kokonaisuutena pienempien osasten sijaan. Huomioimme nämä palautteet opintojaksojen kehittämistyössämme.

Opintojaksolla opittuina hyödyllisinä asioina mainittiin tiedonhaku, tiedonhakutekniikat, hakusanojen valinta, maksulliset tietokannat, tieteellisen tiedon merkitys sekä tekoälyn käyttömahdollisuudet. Maisteriopintojen Syventävät informaatiotaidot -opintojakso ja tohtorikoulun opintojaksot saivat samoin kiitosta mielenkiintoisista sisällöistä, joista uusina opittuina asioina nostettiin esille asiasanoitus, viitteidenhallinta, tieteellinen julkaiseminen, tutkijan näkyvyys, bibliometriikka, data-arkistot, tutkimusdatan käsittelyn periaatteet ja avoimen tieteen mahdollisuudet työelämässä.

Lopuksi

Kirjasto kiittää annetusta opintojaksopalauteesta! Palautteet ovat arvokas lisä kirjaston tiedonhaun ja tutkimuksen tuen opintojaksojen kehittämistyössä. Kirjastolle voi antaa palautetta ja tehdä kehittämisehdotuksia myös opintojaksojen ulkopuolella mm. kirjaston palautelomakkeella. Samoin kirjasto järjestää koulutuksia niin opiskelija- kuin henkilöstöryhmille myös tilauksesta. Kaikki kirjaston kouluttajat tavoittaa sähköpostiosoitteella tietopalvelu@uef.fi. Otahan yhteyttä!

Kuva | Photo: **freestocks.org** licensed under CC0 (Creative Commons Zero)

Study units and short courses

In the study year 2022-2023, the University of Eastern Finland’s Library produced 38 credited study units for the University’s study catalogue. Teaching on information retrieval and management was produced for 27 Finnish-language bachelor’s programs and 7 English-language bachelor’s or master’s programs. Study units on information retrieval are mainly organised as separate, discipline-specific courses worth one credit each. For studies in medicine and the master’s degree studies in toxicology, information retrieval is integrated as part of the broader study units in communication and academic study skills Philosophy of science and communications in medicine (3 cp) and Academic Study Skills in Toxicology (5 cp).

All students in Finnish-language master’s programmes were offered an optional course called Advanced information skill s (in Finnish), which was particularly useful for information retrieval and management during thesis writing. From the academic year 2023-2024 onwards, the corresponding course will be available in the study guide under the title Information skills for master’s student (in Finnish). In addition, the library produces courses in research information retrieval and management, research data management and open science for the Doctoral School’s study catalogue.

In addition to credit courses, the library offers short courses in information retrieval and management as well as research support for UEF students and UEF and KUH staff. In the academic year 2022-2023, popular short courses included the short courses in the reference management software Zotero and Data Management Plans (DMP). The library’s teaching is organised as distance, face-to-face and hybrid teaching, and courses are organised online and in blended learning.

Course feedback for the study year 2022–2023

The student feedback on the library’s courses for the academic year 2022-2023 included mentions of excellent assignments and learning materials, which were praised as good, useful, clear, and inspiring. It is worth mentioning that the learning materials produced by the Library are openly available to all information seekers, even outside the course. The practical exercises for information retrieval, the linking of the assignments to individual research topics, the communication and interaction during the course, the feedback from the teacher, and the possibility to complete the course independently and flexibly within one’s own schedule were also praised. The courses as a whole were praised as well-structured, comprehensive, and practical.

The information retrieval courses for bachelor’s degree students are recommended to be taken while working on the bachelor’s thesis. This timing was also praised in the student feedback, as the course was considered helpful for the starting of the thesis writing itself. Similarly, those who had left the course to the end of their studies regretted having postponed it. Suggestions for improvement included more interaction, visualisation, and the inclusion of video learning materials, as well as compiling the written learning materials into a single (PDF) file rather than smaller chunks. We will consider this feedback in our course development work.

Students listed information retrieval, information retrieval techniques, search term selection, knowledge on paid databases, the importance of scientific information, and the potential uses of artificial intelligence as valuable things they learned on the course. The master’s degree course in advanced information skills and the doctoral school courses were also praised for their interesting content, with the following new lessons being highlighted: subject indexing, reference management, scientific publishing, researcher visibility, bibliometrics, data archives, principles of research data management, and the potentials of open science in working life.

Finally

The library thanks you for your feedback! The feedback is a valuable asset to the library’s work in developing courses in information retrieval and research support. You can also give feedback to the library and make suggestions for improvements outside the course, for example by using the library’s feedback form. The library also organises training sessions for both student and staff groups, also on request. All library trainers can be contacted by e-mail at information.services@uef.fi. Please contact us!

Katri Rintamäki, palvelupäällikkö | Head of services
Opetus- ja tietopalvelut | Training and information services

Thank You Niko Niskanen for helping with the translation!

2023-05-232023-05-23

Paluu arkeen – Itä-Suomen yliopiston kirjaston vuosikertomus 2022 | Back to Normal – The University of Eastern Finland Library’s Annual Report 2022

(Please, scroll down to read in English.)

Vuosi 2022 muistetaan varmasti pitkään koronatoimien päättymisestä. Yliopistollekin pääsi taas vapaasti. Pohdimme kirjastossa alkuvuodesta, mahtavatko asiakkaat löytää takaisin tiloihimme. Iloksemme saatoimme todeta vastauksen positiiviseksi. Esimerkiksi syyslukukauden alku oli meille yhtä juhlaa, kun saimme tuta uusien opiskelijoiden hämmennyksen ja riemun opiskelun alkamisesta. Nuorten into tarttuu meihinkin, työelämässä kiinni oleviin kirjastolaisiin.

Useimmat aineistojamme käyttävistä asiakkaistamme tekevät työtään etänä, joten kirjaston palveluidenkin pitää olla saavutettavissa verkossa. Sähköisten aineistojen käyttö kasvaa koko ajan. Tukea siihen tarvitaan kuitenkin jatkuvasti. Siksi laadimme uuden tiedonhakijan oppaan sekä otimme käyttöön kaksi uutta palvelujen tukijärjestelmää, Efecten ja chattibotin. Ensin mainittu on kirjaston sisäinen järjestelmä, jolla voimme entistä tehokkaammin kohdentaa sähköisesti tulevat kysymykset oikean asiantuntijan vastattavaksi. Chattibotti Uffe puolestaan auttaa vastaamalla yksinkertaisiin kysymyksiin, monimutkaisemmat ohjautuvat edelleen asiantuntijoillemme.

Näkymä oven läpi Kuopion kampuskirjastoon | A view through a door to the Kuopio Campus Library. — Kuopion kampuskirjasto | Kuopio Campus Library. Kuva | Photo: Raija Törrönen.

Opiskelu ja tutkimus eivät enää katso aikaa ja paikkaa, joten kirjaston tilojenkin on oltava käytettävissä vuorokauden ympäri joka päivä. Niinpä laajensimme tilojen ympärivuorokautista käyttöä myös pyhäpäiviin. Käyttö edellyttää kulkutunnisteen hankkimista sekä sitoutumista käyttösääntöjen noudattamiseen. Menneenä vuonna havaitsimme muutamia käyttöhäiriöitä. Onneksi keskusteluilla ja tiedottamisella tilanteet purkautuivat nopeasti. On kaikkien kannalta parasta, että asiakkaamme antavat toisilleen työrauhan.

Yliopiston kampuskehityshanke käynnistyi viime vuonna. Opiskelun ja tutkimuksen teon muutokset edellyttävät uutta ajattelua myös tilojen käyttöön. Kirjastolle tämä on mahdollisuus. Esimerkiksi painettujen aineistojen vähenemisen myötä kokoelmille varattuja tiloja voidaan muuntaa asiakaskäyttöön. Kirjasto on myös luonteva paikka yliopistolaisten ja kaupunkilaisten yhteisiin tilaisuuksiin. Tämän suuntaisia tilankäytön muutoksia on jo ideoitu, toivottavasti ne tulevaisuudessa myös toteutuvat.

Opetuksen muutokset

Korona-aika joudutti kovasti yliopiston opetuksen monimuotoistumista. Pakkoetäopetus on koronan väistymisen myötä takana, hybridiopetus on tullut tilalle. Kansallinen Digivisio 2030 -hanke lisää opiskelijoiden mahdollisuuksia suorittaa etäkursseja eri yliopistoista. Tämä kaikki edellyttää paljon myös oppimateriaaleilta. Pelkkä painettu aineisto ei riitä, etäopetus ja korkeakoulujen välinen opetus kaipaavat kovasti sähköisiä aineistoja. Kirjastolle tämä on uhka ja mahdollisuus. Sähköiset kurssikirjat ovat jo lyöneet läpi, mutta ne ovat kalliita hankkia. Avoimet oppimateriaalit ovat hyvä ja joustava vaihtoehto, mutta niiden käyttö edellyttää vielä paljon pohtimista ja käytännön toimia ennen kuin ne saadaan laajalti käyttöön.

Kirjasto on saanut ottaa tärkeän askeleen opetuksen suunnittelussa, kun sen edustajat ovat päässeet mukaan tiedekuntien koulutuksen kehittämisen toimikuntiin (KOTO). Näin kirjasto saa tarpeellista tietoa opetussuunnitelmatyöstä ja voi olla mukana tarjoamassa omaa opetustaan mukaan kurssitarjottimiin. Erilaiset opintojaksomme ovat olleet kovin suosittuja ja niitä kaivataan lisää. Erityisesti tiedonhaku, tiedon luotettavuuden arviointi, saalistajajulkaisujen tunnistaminen sekä aineistonhallintasuunnitelman teko olivat aiheita, joista meiltä kaivattiin opastusta opintojen eri vaiheisiin. Kurssitarjontamme onkin laajenemassa edelleen.

Vuonna 2021 päättyneen datatukihankkeen palvelut saatiin vakinaistettua osaksi kirjaston toimintaa vuoden 2022 alussa. Näille palveluille onkin laaja tarve tutkimuksen digitalisoitumisen myötä. Tutkijoiden on saatava tukea datanhallintaan työnsä kaikissa vaiheissa aineistonhallintasuunnitelman laatimisesta datan elinkaaren päättymiseen asti. Kirjastolla on merkittävä rooli tämän kokonaisuuden hahmottamisessa sekä palvelutarjonnan koordinoinnissa. Kirjastossa on laadittu oma sivustonsa tutkimusdataan liittyville kysymyksille, ja se on jo osoittautunut tarpeelliseksi.

Avoin tiede

Kirjaston lokakuussa 2022 järjestämät valtakunnalliset Tiedejulkaisemisen päivät kokosivat korkeakoulujen väkeä pohtimaan avoimien aineistojen tulevaisuutta sekä haasteita. Alati kohoavien tieteellisten julkaisujen lisenssimaksujen rinnalle ovat tulleet korkeat julkaisujen avoimeksi saattamisen kustannukset. Sen lisäksi, että niistä on tullut kiinteä osa kustantajien lisenssimaksuja, yliopistossa maksettiin noin 400 000 euroa näitä niin sanottuja APC-maksuja. Kotimaisten tieteellisten lehtien avoimeksi saattaminen ei vieläkään edennyt, koska sopivaa kustannusmallia ei ole saatu aikaiseksi. Pohdinta jatkuu niiltäkin osin.

Yksi yliopistomme strategisista tavoitteista on olla avoimen tieteen edelläkävijä. Yliopistolle perustettu uusi avoimen tieteen työryhmä pohtii, mitä tämä tarkoittaa sekä tekee esityksiä avoimen tieteen linjaamiseksi sekä edistämiseksi. Sen agendalla ovat niin avoin julkaiseminen, avoin data kuin avoin oppiminenkin. Työryhmä pohtii, miten kansalliset linjaukset ja kansainväliset suositukset saadaan sovitettua toiminnaksi yliopistossamme. Se tekee esityksiä päättäville tahoille eli tutkimuksen johtoryhmälle sekä opetuksen ohjausneuvostolle. Työ on vasta alussa, mutta tahti on kiihtyvä.

Painetut aineistot

Vaikka lähes kaikki uutuushankinta suuntautuu sähköisiin aineistoihin, kirjaston laajat painetun aineiston kokoelmat ovat edelleen hyvin varteenotettava lähdemateriaali monille tutkimusaloille. Voidaankin puhua humanistisesta infrastruktuurista. Etenkin kirjaston vapaakappalekokoelma on vielä osin löytämätön voimavara, siksi sen markkinointiin panostettiin viime vuonna. Kokoelma käsittää lähes kaiken Suomessa painetun aineiston noin neljän vuosikymmenen ajalta. Vapaakappaleiden löytyvyys on parantunut, kun aineistoa on saatu näkyviin kirjaston Primo-hakupalveluun.

Toinen yllätyksiäkin tarjoava vapaakappaleiden osa-alue on Kansalliskirjaston keräämä sähköinen aineisto. Se on vapaasti käytettävissä kirjaston molemmilla kampuksilla olevilla työasemilla.

Kirjaston tehtävänä on pitää osaltaan huolta siitä, että yliopistolaiset menestyvät opinnoissaan, tutkimuksissaan ja muissa töissään. Nykyisin tämä tarkoittaa kirjastolle hyvin moninaisia tehtäviä. Työtehtävien vaativuus on kasvanut, mutta henkilökuntamme on vastannut haasteeseen laajentamalla osaamistaan. Uusissa rekrytoinneissa tohtorikoulutuksen saaneiden henkilöiden osuus on kasvanut. Tämä vahvistaa tutkijoille annettavien palvelujen tarjontaa entisestään. Kirjaston mahdollisuus tukea yliopiston menestystä on hyvissä käsissä.

Näkymä portaikkoon Joensuun kampuskirjastossa | A view to a staircase in the Joensuu Campus Library. — Joensuun kampuskirjasto | Joensuu Campus Library. Kuva | Photo: Varpu Heiskanen.

The year 2022 will certainly be long remembered as the year when the corona measures came to an end, and the university too was once again freely available. At the beginning of the year, we at the library discussed whether customers would find their way back to our premises. We were pleased to confirm that the answer was positive. For example, the beginning of the autumn semester was a throughout celebration for us, as we got to know the confusion and joy of new students about to start their studies. Despite being firmly in working life ourselves, the enthusiasm of young people attached onto us librarians as well.

Most of the customers that use our materials work remotely, so the library services must also be accessible online. The use of electronic materials is growing continuously, and support for this use is also needed. This is why we created the new Guide to Information Retrieval and introduced two new service support systems, Efecte and a chatbot. The former is the library’s internal system, with which we can forward electronic queries efficiently to the right expert. The chatbot Uffe, on the other hand, helps by answering simple questions, although the more complex ones are still directed to our experts.

Studying and research are no longer tied to time and place, so the library facilities must also be available around the clock, every day. Thus, we extended the round-the-clock use of the facilities to public holidays as well. 24/7 use requires the acquisition of a personal access badge and commitment to comply with the terms of use. We noticed a few failures to comply in the past year. Fortunately, the situations quickly unravelled with discussion and proper informing. It is best for everyone that our customers grant each other a peaceful environment.

The university’s campus development project was launched last year. Changes in studying and research also require new ideas for the utilisation of facilities. We view this as an opportunity for the library. For example, with the decrease in printed materials, spaces previously reserved for collections can now be converted for customer use. The library is also a suitable environment for joint events between university students and personnel as well as other city residents. There has already been brainstorming regarding changes towards this direction, and these ideas will hopefully also be implemented in the future.

Changes in teaching

The coronavirus pandemic hastened the diversification of university teaching significantly. Compulsory remote education is behind us as the coronavirus has receded, and hybrid teaching has taken its place. The national Digivisio 2030 programme increases students’ opportunities to take online courses from different universities. All this requires much in terms of educational material. Printed material alone is not enough, as distance education and inter-university teaching are in dire need of electronic materials. For the library, this is both a threat and an opportunity. Electronic course books are already in wide use, but they are expensive to acquire. While open educational resources are a good and flexible option, a great deal of consideration and practical action is needed before they can serve as the main solution.

The library has been able to take an important step in the planning of teaching by having its representatives included in the faculties’ committees for the development of education (KOTO). This way, the library receives necessary information about the curriculum work and can participate by offering its own teaching to the list of courses. Our various courses have been a success and there is a demand for more. We were sought guidance from particularly on the topics of information retrieval, evaluation of the reliability of information, identification of predatory publishing, and the creation of a data management plan. Our list of courses is ever-expanding.

The services that were a part of our data support project, which ended in 2021, were made a permanent part of the library’s operations at the beginning of 2022. The digitalisation of research ensures a widespread need for these services. Researchers must receive support for data management at all stages of their work, from the preparation of a data management plan to the end of the data life cycle. The library plays a significant role in shaping the overall picture and coordinating the range of services. The library has created a specific website for questions related to research data, and it has already seen much use.

Open science

The Research Publishing Days 2022, organised by the library in October, brought together people from higher education institutions to reflect on the future and challenges of open materials. In addition to the ever-increasing licensing fees for research publications, there are now also the high costs of making them open access. These have become an integral part of publishers’ license fees, and the university spent close to 400,000 euros on these so-called APC fees. The process of making domestic scientific journals open access has not yet proceeded, because a suitable cost model has not been found. The reflection continues on those points as well.

One of the strategic goals of our university is to be a forerunner in open science. The new open science working group of the university will consider the topic and further propose actions for the outlining and promotion of open science. Open access publishing, open data, and open learning are all included in its agenda. The working group will consider how national policies and international recommendations are to be adapted into actions at our university. It will make proposals to the decision-making bodies, i.e., the research management team and the Council for Teaching and Guidance. The work is just beginning, but the pace is accelerating.

Printed materials

While almost all new material acquisitions are electronic in nature, the library’s extensive collections of printed material remain noteworthy information resources for many fields of research. It is suitable to talk about humanistic infrastructure. The library’s legal deposit collection, in particular, remains underutilised as a resource, which is why we invested in its marketing last year. The collection comprises almost all material printed in Finland over a period of about four decades. The findability of legal deposit copies has improved as the material has been made available in the Library’s UEF Primo search service.

Another, sometimes surprising area of the legal deposit activity consists of the electronic materials collected by the National Library of Finland. The collection is freely available on the legal deposit workstations on both campuses of the library.

The library’s task is to ensure that university students as well as staff members succeed in their studies, research, and other work. Today, this comes with a wide range of tasks for the library. The requirements for the tasks’ completion have increased, but our staff has responded to the challenge by developing their expertise. In new recruitments, the number of applicants with doctoral training has increased. This will further improve the services provided to researchers. The library’s opportunity to support the success of the university is in good hands.

Ari Muhonen
Kirjaston johtaja | Library Director

***

Tilastot 2022 | Statistics 2022
Katso myös Tilastopalikat syöksykierteessä | See also Statistical blocks in a tailspin

Henkilökunta 2022 | Library staff 2022

Kirjaston henkilökunnan julkaisut 2022 | Library staff’s publications 2022

Kirjaston henkilökunnan luennot, esitelmät, konferenssiosallistumiset ja asiantuntijatehtävät 2022 | Library staff’s lectures, presentations, conference participation and expert activities in 2022