Suomi100: Tieteellinen tietohuolto ja Suomen tulevaisuus | Finland100: Scientific Information Management and Finland’s Future

(Please, scroll down to read in English.)

Suomessa on laaja-alaisen korkeakouluopetuksen avulla saavutettu  korkea sivistystaso ja monipuolinen osaaminen. Tutkimustoiminta luo uutta tietoa ja antaa aineksia hyvän elämän, toimivan yhteiskunnan ja menestyvän talouden rakentamisessa. Tieteelliset kirjastot ovat olennainen osa koulutuksen ja tutkimuksen suomalaista menestystarinaa. Ne myös välittävät tutkittua tietoa kansalaisille, sillä julkisin varoin ylläpidetyt tieteelliset kirjastot ovat Suomessa avoimia kaikille. Digitalisaatio sekä opetuksen ja tutkimuksen kansainvälistyminen ovat haastaneet kirjastot kehittämään huomisen palveluja jo tänään.

Tieteellisten kirjastojen ja korkeakoululaitoksen kehityskaudet Suomessa voi jakaa kolmeen. Ensimmäisessä vaiheessa Suomeen synnytettiin yliopistolaitos. Tämä kausi kesti aina Turun yliopiston perustamisesta 1950-luvulle saakka. Tässä vaiheessa tieteellinen kirjastotoiminta tuki ennen kaikkea oppimista ja tutkimusta paikkaan sidotussa yliopistossa painetulla kokoelmallaan.

Toinen vaihe liittyy suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan rakentamiseen ja korkeakoulutuksen rooliin siinä. Vaihe alkoi laajeta 1950-luvulla ja sen aktiivisimmat vaiheet olivat 1970- ja 1980-luvut. Tänä aikana pyrittiin luomaan Suomeen tasa-arvoiset mahdollisuudet opiskella ja tehdä tutkimusta koko maassa. Tavoitteeksi asetettiin myös kansakunnan koulutustason nostaminen. Tämä tuotti myös suomalaisen yhteiskunnan nopean taloudellisen kasvun. Tässä kirjastoilla oli merkittävä rooli. Painetun dokumentaation aikana ne varmistivat yhteistyöllään sen, että Suomessa oli saatavilla tarvittavat tieteelliset kokoelmat ja että tämän aineiston yhteiskäyttö mahdollistui kirjastojen välillä. Samalla Suomeen luotiin laaja kaikille kansalaisille avointen tieteellisten kirjastojen verkosto — asia, joka ei ole itsestäänselvyys.

1990-luvulla alkoi digitalisaation ja kansainvälisyyden kausi. Poliittisesti tämä aika alkoi vähentää valtiovallan suoraa ohjausta korkeakouluissa. Tosin näyttää siltä, että välillinen ohjaus lisääntyi vähintään samassa suhteessa. Kirjastoissa merkittävin muutos oli siirtyminen digitaalisiin aineistoihin, joka tällä hetkellä on tieteen ensisijainen tapa välittää tutkimustietoa. Aineistojen yhteiskäyttö vaikeutui maksumuurien tultua digitaalisiin aineistoihin ja tämä alkoi rajoittaa suomalaista ideaa kaikille yhtäläisistä mahdollisuuksista.

Parhaillaan on käynnistymässä uusi vaihe, jossa tieteen ja tutkimusjulkaisujen avoin käyttö digitaalisissa ympäristöissä näyttää nousevan uuden murroksen synnyttäjäksi. Tieteestä tulee aidosti globaalia ja sen tekemisen mahdollisuudet paranevat ainakin aineistojen avautuessa kaikille ihmisille. Kirjastojen perinteinen tehtävä taata tutkimuksen tulosten säilyvyys tuleville sukupolville ja mahdollistaa niiden käyttö kaikille tarvitsijoille on nyt teknisesti mahdollista. Poliittisen vaikuttamisen ja uusien palvelujen luomisen aika on siis alkanut.

Finland has a high level of education and a wide range of competence built through extensive university education. Research creates new knowledge and provides the ingredients for building a good life, a functioning society and a successful economy. Academic libraries are an integral part of the Finnish success story of education and research. They also pass on the scientific information to the public, as the academic libraries are open to everyone in Finland. Digitalisation and the internationalisation of teaching and research have challenged libraries to develop tomorrow’s services already today.

The development periods of the academic libraries and the higher education institution in Finland can be divided into three. In the first phase, the university institution was established in Finland. This period lasted from the foundation of the University of Turku until the 1950s. At this stage, the academic library activities supported, above all, learning and research in local universities with a printed collection.

The second phase is related to the construction of a Finnish welfare society and the role of higher education in it. The phase began to expand in the 1950s and its most active stages were the 1970s and 1980s. During this time, efforts were made to create equal opportunities in Finland to study and conduct research throughout the country. The goal was also to raise the educational level of the nation. This also gave a rise to the rapid economic growth in the Finnish society. Libraries played an important role here. During the printed documentation, they collaborated to ensure that the necessary scientific collections were available in Finland and that this material was shared between the libraries. At the same time, a wide network of open-to-all academic libraries was established in Finland.

In the 1990s, the era of digitalisation and internationalisation started. Politically, during this time, the direct government control over the higher education institutions began to be reduced. It seems, however, that indirect control increased at least in the same proportions. The most significant change in libraries was the transition to digital content, which is at the present the de facto way for science to transmit research results. Access to materials became more difficult since the paywalls started to occur within the digital resources and this started to limit the Finnish idea of ​​equal opportunities to all users.

A new phase is currently emerging, in which the open use of science and research publications in digital environments is evolving rapidly. Science becomes genuinely global and the opportunities for studies and research are improved when publications and data are opened to all. The traditional function of libraries: to guarantee the archiving of research results for future generations and to enable them to be used by all in need is now technically feasible, the time for political lobbying and the creation of new services has begun.

Teksti|Text: Jarmo Saarti, kirjaston johtaja | library director
Kuvat|Photos: Taina Sahlman & Pixabay

Suomi100: Suomalainen äitiyspakkaus | Finnish maternity package

(Please, scroll down to read in English.)

Suomen satavuotisjuhla näkyy kirjastossamme läpi vuoden. ”Suomalainen äitiyspakkaus” -teema liittyy Itä-Suomen yliopiston Studia Generalia tapahtumien luentosarjan aiheeseen ”Lasten hyvinvointi ja yhteiskunnallinen vastuu – 100-vuotiaan Suomen lapset”.

Äitiysavustuslaki hyväksyttiin Suomessa vuonna 1937. Avustus oli tarkoitettu alussa vähävaraisille synnyttäjille. Lain taustalla oli huoli syntyvyyden vähenemisestä sekä suurista lapsikuolleisuusluvuista. Äitiysavustus toi äidit terveydenhuollon piiriin. Äitiysavustuksen arvo oli 450 markkaa kutakin syntyvää lasta kohden. Avustuksen sai raha- tai luontaisavustuksena tai osittain kummassakin muodossa. Vuodesta 1949 lähtien äitiysavustuksen saivat kaikki äidit.
Nykyisin lähes kaikki ensisynnyttäjät valitsevat äitiyspakkauksen. Vain kolmasosa kaikista äideistä valitsee 140 euron rahasumman. Suomalainen äitiyspakkaus on ollut vuosikymmenien ajan ainutlaatuinen koko maailmassa.

Vuonna 1938 luontoisavustuksen määrät (eli äitiyspakkauksen sisältö) oli

  • pakkaus 1 (äidille ja lapselle): 2 lakanaa, 3 pyyheliinaa, 1 metri sideharsoa, 0,5 kg selluloosavanua, 2 napavyötä, 4 paitaa, 2 nuttua, 4 housuvaippaa, 4 kapalovaippaa,  2 pesulappua
  • pakkaus 2 (lapselle): 4 napavyötä, 4 paitaa, 4 nuttua, 8 housuvaippaa, 4  kapalovaippaa, 2 ruokalappua, 2 pesulappua, 1 kylpypyyhe, 1 kumialusta, 3  pyyheliinaa
  • pakkaus 3 (äidille): 2 lakanaa, 3 pyyheliinaa, 1,5 m sideharsoa, 0,5 kg  selluloosavanua
    (Lähde: Sosiaaliministeriön kiertokirje 24.9.1937, teoksessa Retrovauvat : suomalaista  lasten historiaa, Ville Hänninen, Juri Nummelin, Elina Teerijoki, 2008).

Vuoden 2017 äitiyspakkauksen sisältö näkyy seuraavassa kuvassa

Kuva: Annika Söderblom © Kela. | Photo of maternity package 2017. Photo: Annika Söderblom © Kela

Äitiyspakkauksen sisältöä uudistetaan vuosittain. Pakkaus sisältää vauvan vaatteita ja hoitotarvikkeita. Tekstiilien värit ja kuosit vaihtelevat. Pakkauksen valitaan myös uusia tuotteita. Ennen vuoden 1970-luvun puoliväliä äitiyspakkauksen tekstiilien värin oli pääsääntöisesti valkoinen.

Vuoden 1995 äitiyspakkaus / Maternity package 1995. Kuva/ photo : Soili Rasi-Bäckman ©Kela. Lähde: Kela

Kuvia aiemmista suomalaisista äitiyspakkauksista ja niiden sisällöstä löytyy mm. Finnasta, Kelan sivuilta sekä Arjenhistoria.fi -verkkoportaalista.

Shortly in English:

The Finland 100 jubilee is present in our library throughout the year. Every month we put out a new book exhibition related in some way to Finland or Finnish culture. This time the topic is Finnish maternity package and how it is related to University of Eastern Finland’s celebration of the centenary of Finland’s independence. Read more information about Finnish maternity package and maternity grant on the web pages of Kela. You can find photos of previous Finnish maternity packages for example trough Finna and in the web portal Arjenhistoria.fi.

Tarja Turunen
Tietoasiantuntija | Information Specialist
Opetus- ja tietopalvelut | Training and information services

Suomi100: Metsä ja puu | Forest and Tree

(Please, scroll down to read in English.)

Suomen satavuotisjuhla näkyy kirjastossamme läpi koko vuoden. ”Metsä ja puu” –teema liittyy Itä-Suomen yliopiston Studia Generalia tapahtumien luentosarjaan.

Jos haet UEF-Finnasta hakusanalla metsä*, saat hakutulokseksi listan kirjoista, jotka heti helposti antavat viitteitä siitä, mitä metsä meille suomalaisille merkitsee.

Ensimmäisenä listalle nousee ”Metsäkirja : syötävää ja askarreltavaa” ja sen sisällysluettelossa onkin kerrottu: ” Metsästä on moneksi! Paitsi tutut sienet ja marjat, metsästä saa paljon muutakin. Ennen kuin muoviesineet valtasivat kodit ja keittiöt, käytettiin tuohta ja puuta, ennen teollisia ja myrkyllisiä kyllästeaineita käytettiin tervaa, käsityölangat värjättiin luonnonantimilla, sienillä ja kasveilla. Pajusta saatiin köyttä ja tarve-esineitä, mahla maistui kuumina kevätpäivinä, pihkavoiteella hoidettiin pieniä ihovaurioita.”

Seuraavana listalle tulee:”Metsä ikäihmisten hyvinvoinnin lähteenä”. Metsä on tarjonnut kautta aikain suomalaisille hyvinvointia, kuten myös esim. kirjassa ”Metsämieli : kehon ja mielen kuntosali” hyödynnetään metsää liikunnan ja terveyden lähteenä. Ja jos haluat vaikkapa harrastaa retkeilyä metsissä, hakusanalla ”kansallispuistot” löytyy kirjoja menovinkiksi.

Jo kolmantena listalle nousee: ” Metsäverokirja 2015”.  Metsään on liittynyt Suomessa monellekin toimeentulo ja leivän lähde jo useita vuosikymmeniä. Ja kun metsään liittyy raha, on hyvä ottaa lainsäädäntökin mukaan – siitä esimerkkinä ”Metsäoikeus” – kirja.

Kirjassa: ” Metsä: Suomen vihreä kulta” kerrotaan metsästä monipuolisesti ja useista näkökulmista. Metsätilastollisista vuosikirjoista voi seurata kokonaiskuvaa Suomen metsistä, metsätaloudesta ja metsä­teollisuudesta. Tilastotietoa ja muuta metsätietoa on saatavilla esim. Luonnonvarakeskus Luken sivuilta.

Lisää metsä- ja puu-aiheisia kirjoja on esillä kampuskirjastoissa ja UEF-Finnan kirjakarusellissa.

Metsät ja puut ovat vaikuttaneet suomalaisiin vahvasti ja kirvoittaneet myös kieleemme useita erilaisia sanontoja: joskus ”ei nähdä metsää puilta”, päättelyissä voidaan ”mennä metsään” tai hankalissa asioissa ”ei päästä puusta pitkään”. Toisinaan ”haukutaan väärää puuta”, ”ollaan jopa puilla paljailla” tai puhutaan ihan vain ”puuta heinää”. Metsät ja puut liittyvät myös läheisesti suomalaisiin satuihin, tarinoihin ja lauluihin: ”Metsän poika tahdon olla, sankar jylhän kuusiston”, ”Jos metsään haluat mennä nyt…”

Jos vielä mietit metsään menoa, kannattaa tutustua Metsäyhdistyksen sivustoon: ”Sata syytä mennä metsään”.

Finland 100 jubilee is present in our library throughout the year. Every month, we put out a new book exhibition related in some way to Finland or Finnish culture. This month the topic is “Forest and Tree”. You may search books related to forests or trees from UEF-Finna. There is also a lot of information about Finnish forests in the web pages of the Natural Resources Institute of Finland and Finnish Forest Association.

Anu Eskelinen
Tietoasiantuntija | Information Specialist
Verkko- ja julkaisupalvelut | Library IT and publishing services