Aineistonhallintaa jo perusopinnoissako? Kyllä, mutta miten? | Data management training during master’s studies? Yes please, but how?

(Please, scroll down to read in English.)

Kirjasto toteutti ohjaajille ja opettajille loppukeväästä kyselyn opinnäytetöiden tutkimusdatan hallinnasta. Kyselyyn saatiin 130 vastausta lyhyessä ajassa ja keskellä kevään kiireitä – kiitos siis teille vastaajille! Ilahduttavasti vastauksia tuli jokaisesta tiedekunnasta ja lukuisista oppiaineista. Emme ole vielä kerenneet analysoimaan kyselyn tuloksia perusteellisesti, mutta halusimme kuitenkin tuoreeltaan kertoa ensituntemuksia. Tästä on sitten hyvä jatkaa perusteellisemmin kesän jälkeen ja uusin voimin.

Aineistonhallintasuunnitelma ja datanhallinnan taidot

Kyselyn taustalla on osaltaan kansallinen linjaus tutkimusaineistojen ja -menetelmien avoimuudesta, jossa yhtenä tavoitteena on opiskelijan aineistonhallintasuunnitelman eli DMP:n (Data Management Plan) arviointi ja kommentointi osana opinnäytetyön ohjaajan ohjaustyötä. Tämän pitäisi tapahtua vuoteen 2024 mennessä. Tällä hetkellä perusopiskelijoiltahan ei edellytetä aineistonhallintasuunnitelmaa, joten linjaus asettaa korkeakouluille uusia tavoitteita.

Kansallinen linjaus ei ole tietenkään ainoa syy nostaa esiin tutkimusdatanhallinnan taitoja. Tutkimusdatan hyvän hallinnan taidot tulevat tarpeeseen kenelle tahansa tiedon parissa työskentelevälle ihmiselle, sillä tiedon- tai datanhallinta on osa työelämän perustaitoja. Korkeakoulujen tehtävä on huolehtia siitä, että opiskelijoille on tarjolla tutkimusdatanhallinnan opetusta ja että ohjaajilla on riittävä tuki, jotta he pystyvät arvioimaan opiskelijoiden aineistonhallintasuunnitelmia. Tässäkin yhteydessä yliopiston eri asiantuntijoiden osaaminen kohtaa yli yksikkörajojen.

Taustoitimme kyselyä toteamalla, että tutkimusdatan hyvässä hallinnassa noudatetaan sellaisia datan käsittelyn ja tallennuksen toimia, jotka varmistavat tutkimustulosten toistettavuuden ja todennettavuuden sekä tutkimusdatan avaamisen ja uudelleen käytön lainsäädännön sallimin rajoin. Hyvä datanhallinta noudattaa siten FAIR-periaatteita eli data on löydettävissä (Findable), saavutettavissa (Accessible), yhteentoimivaa (Interoperable) ja uudellenkäytettävissä (Re-usable).

Taidot ja tuen tarpeet tutkimusdatanhallinnassa

Kyselyssä kartoitimme datanhallinnan teemojen käsittelyä perusopintojen eri vaiheessa sekä ohjaajien omaa osaamista ja tuen tarvetta mm. FAIR-periaatteista, datan omistajuudesta ja tietosuojasta, metadatasta sekä datan säilyttämisestä tutkimuksen aikana ja sen jälkeen. Datan säilyttämiseen tutkimuksen aikana olimme tässä kyselyssä sisällyttäneet mm. tietoturvallisen tallentamisen, käyttöoikeudet, varmuuskopioinnin ja tiedostomuodot.

Ensisilmäyksellä näyttäisi siltä, että datan säilyttämiseen liittyvät seikat ja tietosuoja-asiat ovat muita osa-alueita paremmin hallussa. Näitä myös usein opetetaan perusopinnoissa jollain tavoin. Tämä kertoo varmastikin osaltaan siitä, että niillä aloilla, joissa henkilötietojen käsittely on keskeistä, asiaan osataan kiinnittää ja kiinnitetään huomioita. Kaikki tutkimusdata ei luonnollisestikaan sisällä henkilötietoja, eikä tietosuoja nouse tuolloin esiin. Sen sijaan tutkimuksen toistettavuus tai vaikkapa datan kaupallinen potentiaali saattavat motivoida datanhallinnan taitojen huomioimista opetuksessa ja ohjauksessa.

Tutkimuksenaikaisen datan säilyttämiseen ja jakamiseen liittyvät käytännöt ovat nekin ohjauksen ja tutkimuksen arkea ja solahtavat luontevasti opetukseen ainakin joidenkin aineistotyyppien kohdalla. Aineistojen omistajuutta sekä avointa dataa ja sen saatavuutta käsitellään jonkin verran, mutta metadata ja FAIR-periaatteet tuntuvat jäävän hieman syrjään. Näihin teemoihin opinnäytetyön ohjaajat kaipaavat myös enemmän tukea.

Datanhallinnan opetus sopii vastaajien mielestä esimerkiksi tutkimusmenetelmäopintoihin, gradujen suunnitelma- ja tulosseminaareihin ja ennen kaikkea opinnäytetyöohjaukseen. Näissä datanhallinnan teema osuukin eittämättä otolliseen kohtaan opintoja. Vastauksista käy ilmi myös tutkimusaineistojen moninaisuus: toisaalla tarvitaan vahvaa tietosuojaosaamista, toisaalla suurten datamassojen käsittelyä ja joskus koko datanhallinta saattaa tuntua melko marginaaliselta.

Kesä saa kypsytellä kyselyn satoa. Tästä on hyvä lähteä yhdessä suunnittelemaan tutkimusdatanhallinnan osaamisen integrointia perusopintoihin ja pohtimaan, millä tavoin kirjasto voi ohjaajia tuossa työssä tukea.

Kuva | Image Harish Sharma (Pixabay).

UEF Library made a survey about research data management training during studies and master thesis supervision in late spring. Despite the hectic spring and short answering period, the survey received 130 answers –thank you responders! Delightfully, answers came from all faculties and several study subjects. We have not yet had time to thoroughly investigate the answers, but we would like to share our initial feelings about the responses. It will be easy to continue with a more profound analysis after the summer holidays have refreshed our thoughts.

Data management plan and data management skills

The motivation for the survey partially came from the national open science policy, where one goal is that all supervisors can evaluate and comment data management plans (DMPs) as a part of the thesis supervision. This should actualize by 2024 for Finnish higher education institutions, which is quite ambitious because currently the requirement to prepare DMPs as a part of master studies has not yet been implemented at all.

Of course, national policy is not the only reason to promote data management skills, because they are working life skills and relevant for all persons who work with data. It is utmost important for higher education institutions to ensure that students are taught data management skills and that the supervisors receive enough support to be capable of evaluating DMPs. This is where specialists should meet over departmental and administrative boundaries.

Prior to the survey, we informed participants that good data management follows practices that ensure the replicability and verifiability of results and enable opening and re-use of data within legislative boundaries. Good data management follows the FAIR-principles, meaning that data is Findable, Accessible, Interoperable and Re-usable.

Skills and training needs in research data management

We surveyed data management themes at various stages of studies, and supervisors’ skills and training needs regarding FAIR-principles, data ownership, data protection, metadata, and data storage during and after research. We included in the survey questions about safe data storage, user rights, back-ups, and file formats.

Data storage options and data protection issues are best known among supervisors, and they are often taught already during basic studies. This means that in those fields of study where handling personal data is crucial, teachers are also knowledgeable about the matter and pay attention to it. Naturally, not all data contains personal information, and data protection is not as critical in those fields – despite this, replicability of the study and commercial potential may motivate teachers to instruct and supervise data management skills.

Data storage during research and conventions about sharing of data are also part of everyday life in research and are a natural part of teaching regarding certain data types. Data ownership and open data are taught to some extent, whereas metadata and FAIR principles are taught rarely. These are also the themes where supervisors hoped to receive more guidance, according to our survey.

The survey respondents feel that data management skills would be optimally taught during research method courses, thesis seminars and supervision of master’s thesis. Indeed, this would be an ideal time to learn those skills as they can be applied immediately in practice. The responses also reflect the diversity of data types: in some fields data protection is crucial, elsewhere treatment of big data is important and, in another field, the need for data management skills may feel marginal altogether.

We will let summer ripen our harvest. This is good background information to start planning how research data management should be integrated to basic studies and contemplate how library could support supervisors in giving data management guidance to their students.

Vuoristorata | A roller coster
Kuva | Photo Roine Piirainen, CC0 (Kuvalähde | Image source: kuviasuomesta.fi by Markkinointitoimisto Tovari).

Manna Satama, tietoasiantuntija | information specialist
Helena Jäntti, tietoasiantuntija | information specialist
Niina Nurmi, projektisuunnittelija | project planner
Laura Parikka, tietoasiantuntija | information specialist
Taisa Sallinen, tietoasiantuntija | information specialist

Opetus- ja tietopalvelut | Training and information services

Tukipalvelut aineistonhallintasuunnitelmiin | Support services for DMP

(Please, scroll down to read in English.)

Itä-Suomen yliopiston kirjasto tarjoaa tutkimusaineistojen hallintaan tietoa ja tukea koulutuksissa sekä aineistonhallintasuunnitelmien (DMP) kommentointipalveluna. Kirjaston tutkimuksen tuen data-asiantuntijat kommentoivat pyynnöstä tutkimusta varten tehtyjä aineistonhallintasuunnitelmia. Tukipalvelu toimii palveluosoitteen opendata[at]uef kautta. Palvelu on keskitetty erityisesti tukemaan rahoitusta hakevia tutkijoita, mutta palvelee kaikkia aineistonhallintaa suunnittelevia tutkijoita. Vuoden suurin kommentointiurakka oli syyskuussa Suomen Akatemian hakujen yhteydessä, tässä yhteenvetoa kokemuksista ja tutkijoilta kerätystä palautteesta.

Kommentoitavia suunnitelmia tuli lähes kaksinkertainen määrä edellisen vuoden syksyyn verrattuna. Silti vasta osa Suomen Akatemialta rahoitusta hakevista hyödyntää kommentointipalvelua. Lisätiedotusta palvelusta tarvitaan varmasti vielä. Tutkijat lähettivät kommentointipyynnöt ajoissa, ensimmäiset kommentoitavat aineistonhallintasuunnitelmat tulivat jo elokuun puolivälissä, mikä oli erittäin hyvä; palvelu ei ruuhkautunut ja pystyimme vastaamaan nopeasti kysymyksiin. Tänä syksynä kirjastossa aineistonhallintasuunnitelmia kommentoitiin kahden henkilön voimin, muun työn ohessa. Palvelua toteuttava porukka voi vaihdella työtilanteesta ja resurssista riippuen, joten siksi on tärkeää käyttää kommentointipyyntöihin ja kysymyksiin palveluosoitetta, etteivät viestit jää kenenkään henkilökohtaiseen sähköpostiin, vaan ne tavoittavat oikeat henkilöt.

DMP tuki- ja kommentointityö on todella mielenkiintoista, aina tulee uutta opittavaa eteen. Tänäkin syksynä saimme pohtia esimerkiksi geenidatan, luunäytteiden, haastattelujen, historiallisten tekstien ja MRI-datan hallintaa. Tieteenalojen ja eri tyyppisten tutkimusaineistojen kirjo on valtava, ja me voimme tietenkin antaa tukea vain yleisellä tasolla aineistonhallintaan, vaikka parhaamme mukaan huomioimmekin aina kyseisen aineiston erityisvaatimukset. Kommentoimme esimerkiksi sitä, onko suunnitelmassa vastattu kaikkiin olennaisiin kysymyksiin datanhallinnasta, muistutamme tarvittaessa esimerkiksi siitä, että data tai vähintään metadata eli kuvaileva tieto tutkimusaineistosta tulee avata (edellytys ainakin Suomen Akatemian hauissa), autamme ymmärtämään mitä metadata on, miksi on tärkeää dokumentoida dataa ja muistutamme siitä, että datan varmuuskopioinnista tulee huolehtia. Nämä ovat tärkeitä ennen kaikkea tutkijan työn sujuvuuden takia.

Keräsimme kirjaston DMP kommentointipalvelusta palautetta syksyn rahoitushaun päätyttyä. Palautekyselyn perusteella palvelun käyttäjät olivat hyvin tyytyväisiä palveluun; palvelu sai keskiarvosanaksi 4,6 (asteikko 5 paras – 1 huonoin).  Vastaajat kokivat saaneensa varmuutta oman aineistonhallintasuunnitelman suhteen, sekä uutta tietoa tai näkökulmia aineistonhallintaan. Suunnitelmaan laitettavia valmiita tekstejä toivottiin, mutta niitä on mahdotonta kenenkään muun kuin aineistonsa tuntevan tutkijan kirjoittaa. Sen sijaan tutkijaa aineistonhallinnan suunnittelussa tukevia ohjeita ja materiaalia kehitetään edelleen saadun palautteen perusteella.

Aineistonhallintasuunnitelmien yhteydessä kannattaa huomioida, että siinä vaiheessa, kun rahoitushaku on käynnissä, aika on rajallinen ja tutkijalla on paljon muutakin valmisteltavaa. Eli aineistonhallintaan kannattaa kouluttautua etukäteen, ja niitä oppeja voi hyödyntää sitten kun oman suunnitelman kirjoittaminen on ajankohtaista. Kirjaston tutkimuksen tuen verkkosivuilta löytyy tietoa aineistonhallintaan. Kirjasto toteuttaa yhteistyössä tietotekniikkapalvelun kanssa keväisin ja syksyisin aineistonhallintaan koulutuksia ja työpajoja, joissa tarjotaan perustietoa ja tuetaan rahoitusta hakevia tutkijoita oman suunnitelman tekemisessä. Myös jatko-opiskelijat ja muut aiheesta kiinnostuneet ovat tervetulleita koulutuksiin ja työpajoihin. Jatko-opiskelijoille tarjoamme datanhallinnan opetusta myös tohtorikoulun valinnaisella opintojaksolla. Tutkimusaineistojen avaamiseen kirjasto toteuttaa koulutusta vähintään kerran vuodessa lyhyenä verkkokoulutuksena. Tulemme mielellämme pitämään koulutusta myös vaikka laitokselle tai muulle pienemmälle ryhmälle, jolloin voimme yhdessä syventyä aineistohallintasuunnitelman tekemiseen tai miten tutkimusaineistoja voidaan avata. Kirjaston koulutukset tarjottimella.

DMP kommentointipalvelun palautekyselyn tuloksia | Results from the feedback about DMP commenting service

The University of Eastern Finland Library provides information and support for research data management in trainings and by offering the data management plan (DMP) review service. The Library’s research data experts provide comment on data management plans made for research on request. The support service uses the service email opendata[at]uef. The support service is especially intended to support researchers who apply for research funding, but it likewise serves all researchers planning data management. The largest commenting task of the year involved the Academy of Finland’s applications in September; here is a summary of the experiences and feedback from researchers.

The number of plans that were sent for review almost doubled from the previous year. Nonetheless, only some of the researchers who applied for funding from the Academy of Finland submitted their DMPs for review. More information about the service is definitely needed. The researchers sent their review requests on time; the first DMPs were sent already in mid-August. This was very good for the staff, as the service was not congested during this period and we could respond quickly to the requests. This autumn, two people from the Library reviewed the DMPs in addition to their other work tasks. As the service team can vary depending on the work situation and available resources, it’s vital to use a service address for review requests and questions so that the messages are not left in anyone’s personal email but reach the right people instead.

DMP support work is very interesting because there is always something to learn. This autumn, we helped in planning the management of gene data, bone samples, interviews, historical texts and MRI data. As there are a wide range of disciplines and different types of research data, we can naturally only provide support at a general level for data management, though we always do our best to consider the specific requirements of each data type. We comment, for example, on whether the plan covers all the relevant questions about data management, remind the researchers that data or at least metadata, i.e. the descriptive information about research data, should be opened (which is a requirement at least for Academy of Finland funding) and that it is important to back up data. Above all, these are important aspects for the researcher’s work.

We collected feedback from the Library’s DMP review service after the autumn funding call. According to the feedback survey, the service users were very satisfied with the service; the service received an average score of 4.6 (scale: 5 best – 1 worst). The respondents felt that they gained confidence about their own data management plan, as well as new knowledge or perspectives on data management. The ready-made texts to be included in the plan were desired, but it is impossible for anyone other than the researcher who knows their data to write the texts to the DMP. Instead, the guidance and material supporting the researcher in writing the DMP will be further developed based on the feedback received.

With regard to data management plans, it is worth noting that time is limited and the researcher has much to prepare when applying for funding. Therefore it is a good idea to participate in data management training in advance, and these lessons can be applied when writing your own plan. The Library’s Research Support website provides information on data management. In the spring and autumn, the Library, in cooperation with the IT service, provides training and workshops on data management, offering basic information and support for researchers who are writing DMPs for funding applications. Doctoral students and others interested in the subject are also welcome to training and workshops. For doctoral students, we also offer data management education as an optional course. The Library provides training about open research data at least once a year in the form of a short online training session. We are also happy to provide training for the departments or other smaller groups about data management plans or opening research data. Full details about the Library’s training are provided on a menu.

Anne Karhapää, tietoasiantuntija | information specialist
Opetus- ja tietopalvelut | Training and information services

Kansainvälinen open access -viikko 24.-30.10.2016 / International Open Access Week October 24-30, 2016

Tämänvuotisen OA-viikon teema on: /The theme of the OA week this year is

Open in Action oa

 

 

 

 

 

 

Katso viikon aluksi vaikkapa nämä kaksi videota. / Start the week for example by watching these two videos.

Data management planning tool Tuuli will help you write data management plans

  • Data management plan (DMP) will help you manage your data, meet funder requirements and help others use your data if shared. DMPTuuli will help you write data management plans.
    DMPTuuli is provided by the Finnish Tuuli project. The project has worked closely with researchers and research funders to produce guidance and templates that assist researchers to produce an effective data management plan (DMP) to cater for the whole lifecycle of a project, from bid-preparation stage through to completion.
  • Etukäteen suunnittelemalla tuotetaan tutkimuksen tarvitsema data tehokkaasti ja saadaan selkeää, myös jaettavaksi sopivaa, tuotosta (dataa, menetelmiä, algoritmeja). Suunnittelemalla vältytään monilta virheiltä ja potentiaalisilta kiistoilta. Ehkäpä näistä syistä johtuen monet tutkimusrahoittajat vaativat rahoitushakemuksen liitteeksi suunnitelman myös tutkimusdatan osalta (aineistonhallintasuunnitelma, DMP).

What is ORCID?

  • Names are not enough to ensure credit for your work and are inadequate for reliably connecting researchers with their research outputs. Learn how the ORCID identifier can ensure that your publications, datasets, and other research outputs are connected with you every time. Register for your unique and free ORCID iD at orcid.org/register.
  • Samannimisiä tutkijoita on useita, Miten juuri sinun tutkimuksesi linkittyy sinuun? Siinä auttaa tutkijatunniste ORCID. Luo oma tunnisteesi osoitteessa tutkijatunniste.fi/.

Open access week

Avoimuus lisää näkyvyyttä ja vaikuttavuutta. Ja toisin päin. / Openness increases visibility and impact. And vice versa.

 

Tuulevi Ovaska, tietoasiantuntija, palvelupäällikkö