FUN näkyy -seminaari Jyväskylässä 9. marraskuuta 2021 | FUN seminar in Jyväskylä on November 9, 2021

(Please, scroll down to read in English.)

Suomen yliopistokirjastojen verkosto (FUN) on Suomen yliopistojen kirjastopalveluista vastaavien johtajien yhteistyöfoorumi. Kuluvana vuonna FUN on järjestänyt webinaarisarjan, jonka tavoitteena on tehdä 25-vuotiaan FUNin toiminta ja kokeilut näkyviksi.

Jyväskylän yliopistossa pidetty FUN Näkyy -seminaari on sarjan viimeinen, ja varsinainen juhlaseminaari. Seminaarin puheenjohtajana toimi FUNin puheenjohtaja ja Itä-Suomen yliopiston kirjaston johtaja Ari Muhonen.

Unifin puheenjohtaja, Jyväskylän yliopiston rehtori Keijo Hämäläinen käsitteli kirjastoja osana yliopistoa. Hän muistutti siitä, että infrastruktuuri nähdään usein mittalaitteina ja vaikkapa kirjaston kokoelmina, vaikka todellisuudessa keskeistä on ihmiset ja näiden tuomat palvelut ylipistolaisille. Laajasti ottaen avoimen tieteen ja tutkimusdatan avoimuuden merkitys kasvaa. Rehtori Hämäläinen kiitti kirjastoja korona-ajan tietohuollon erinomaisesta toimivuudesta.

Opetus- ja kulttuuriministeriön ylijohtaja Atte Jääskeläinen pohti alustuksessaan “Avoin julkaiseminen avoimen tieteen edistäjänä: Missä olemme – ja mihin pitäisi mennä?” (etäyhteydellä) avoimen julkaisemisen merkitystä avoimen tieteen edistäjänä. Hän kuvasi avoimen tieteen nykytilaa ja tulevaisuutta tiedeyhteisön toimintaympäristön ja tutkimusinfrastruktuurien näkökulmasta nostaen esille mm. tiedejulkaiseminen kustantamiseen ja julkaisemiseen liittyvän rahoituksen uudelleenallokoinnin tarpeen ja avointen tutkimusalustojen mahdollisuudet.

Kirjastonjohtaja emerita Päivi Kytömäki tarkasteli FUNin historiaa otsikolla ”FUN Suomen yliopistokirjastojen verkosto – yhdessä vahvempia ja osaavampia” FUNin edeltäjä Suomen yliopistokirjastojen neuvosto (SYN) perustettiin vuonna 1996 yliopistokirjastojen yhteistyöfoorumiksi, yhteisten palvelujen kehittäjäksi ja yhteiseksi ääneksi.Vuoden 2018 alussa SYN muutti nimensä FUN – Suomen yliopistokirjastojen verkostoksi. Yliopistokirjastojen suurista yhteistyöhankkeista voidaan mainita vuosina 2007–2011 toteutettu Kansallinen digitaalinen kirjasto (KDK)-hanke, jossa rakennettiin Suomen museoiden, kirjastojen ja arkistojen aineistoille yhteinen kansallinen Finna-portaali. 2010-luvulla SYNin toiminnassa nostettiin vahvasti esille tutkimuksen tuen palvelut ja kirjaston rooli tutkimuksen avoimuuden ja näkyvyyden vahvistamisessa mm. rinnakkaistallennuspalvelujen kautta. Koko historiansa ajan yliopistokirjastojen yhteistyö on edistänyt kirjastojen välistä oppimista ja osaamisen jakamista, ja tämä työ jatkuu vahvana.

SYL:n varapuheenjohtaja Aleksi Sandroos pohti opiskelijan puheenvuorossaan “Yliopistokirjasto nyt ja tulevaisuudessa opiskelijan näkökulmasta” kirjaston merkitystä opiskelijalle. Kirjasto on paitsi painetun ja digitaalisen tiedon lähde, myös fyysinen tila itsenäiseen opiskeluun, ryhmätyöskentelyyn ja vapaamuotoiseen oleiluun opiskelutoverien kesken. Kirjastolla fyysisenä tilana on myös laajempia ulottuvuuksia: kirjasto on koko yliopistoyhteisön merkityksellinen, tasa-arvoinen kohtaamispaikka; yliopiston ovi kansalaisiin päin; eri opiskelijasukupolvia yhdistävä yliopiston kokemus; ja yliopiston sivistysihanteen ja sivistysyhteiskunnan ruumiillistuma.

Jyväskylän yliopiston Suomen historian professori Petri Karonen käsitteli alustuksessaan “Historiantutkimuksen tulevaisuus” digitalisaation tuomia uusia mahdollisuuksia historiantutkimukselle. Digitalisaatio mahdollistaa valtavien tutkimusaineistojen käyttämisen, pitkän aikavälin analyysit ja monitieteisen tutkimuksen. Teknisen helppouden myötä vaarana on tiedon pinnallistuminen, liian nopea tutkimustulosten julkaiseminen ja tutkimuskysymysten erikoistumisen aiheuttama kokonaisuuden hallinnan heikentyminen. Tekniikka aikaansaa myös uusia tai kasvavia vaatimuksia: tarvitaan tutkimusmenetelmien ja tekniikan asiantuntemusta, korkealuokkaista dataa, dataa kuvailevia metatietoja, koneluvun virheitä korjaavaa käsityötä ja tutkimustyön kriittistä arviointia: painottuuko tutkimus oikeisiin asioihin. Avoin julkaiseminen mahdollistaa tutkimuksen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden, jota tulee tukea myös kielellisesti: suomalaisen yhteiskunnan kuvaamiseen englanninkielinen julkaiseminen ei riitä, vaan tarvitaan suomen- ja ruotsinkielistä Suomen historian tutkimusta.

Europarlamentaarikko Mauri Pekkarinen korosti puheenvuorossaan ”Tieteen merkitys ja tulevaisuus” (etäyhteydellä) tutkitun tiedon merkitystä innovaatioiden kehittämisessä, koronapandemian ja ilmastonmuutoksen kaltaisten suurten globaalien ongelmien ratkaisemisessa ja maailmankuvamme rakentamisessa. Vuoden 2000 Lissabonin strategian tarkoituksena oli kehittää EU:sta maailman kilpailukykyisin talousalue vuoteen 2015 mennessä mm. nostamalla EU:n TKI-panostus 3 prosenttiin EU:n bruttokansantuotteesta. Lissabonin strategian tavoitteet eivät ole toteutuneet, päinvastoin EU:n kilpailukyky, tuottavuus, julkinen ja yksityinen TKI-rahoitus ja tieteellisten julkaisujen määrä ovat vähentyneet. EU jatkaa kuitenkin työtä kilpailukykynsä vahvistamiseksi, kilpailun rajoitusten purkamiseksi, yksityisen tutkimusrahoituksen lisäämiseksi, 3 %:n TKI-tavoitteen saavuttamiseksi ja TKI-toiminnan parantamiseksi, mukaan lukien tutkimuksen laadun, avoimuuden ja vaikuttavuuden edistäminen.

Seminaariin osallistujana oli ilo olla kuulemassa mielenkiintoisia, laadukkaita ja monipuolisia alustuksia sekä alustuksista noussutta keskustelua. Paikkana oli Jyväskylän yliopiston juhlava juhlasali, ei Teams tai Zoom. Pitkästä aikaa tapasimme kirjastoihmisiä kauempaakin. Hyvä mieli jäi kotiin vietäväksi kiinnostavasta ja innostavasta seminaarista. Seminaarin päätyttyä oli lunta maassa ja kotimatka Jyväskylästä sujui marraskuisessa lumituiskussa.

Petri Karonen, Suomen historian professori, Jyväskylän ylipisto. Puhujapönttö, rullajuliste, mies. | Professor of Finnish history, University of Jyväskylä.
Kuva: Jyväskylän yliopiston Suomen historian professori Petri Karonen |  Foto: Professor of Finnish history Petri Karonen, University of Jyväskylä

The Finnish University Libraries Network (FUN) is collaborative forum for the library directors in Finnish universities. This year, FUN has organized a webinar series aimed at making 25-year-old FUN’s activities and experiments visible.

The seminar “FUN näkyy” at University of Jyväskylä was the last seminar of series, and the actual celebratory seminar. The seminar was chaired by Ari Muhonen, the chairman of FUN and the director of the University of Eastern Finland Library.

Keijo Hämäläinen, the Chairman of Unifi (Universities Finland) and the Rector of the University of Jyväskylä, addressed the topic how libraries are the part of the universities at his speech “Tiedon lähteellä – kirjastot osana yliopistoa”. He recalled that infrastructure is often seen as measuring instruments and even as library collections, while the most important things should be the people and the services they bring to the university community. Broadly speaking the importance of transparency in open science and research data is growing. Rector Hämäläinen thanked libraries for the excellent functionality of information management during the covid-19 pandemic.

Atte Jääskeläinen, the Director General of the Ministry of Education and Culture, pondered the importance of open publishing as a promoter of open science in his speech “Avoin julkaiseminen avoimen tieteen edistäjänä: Missä olemme ja mihin pitäisi mennä?” (remotely). He described the current state and future of open science from the perspective of the scientific community’s operating environment and research infrastructures, raising issues such as the need for the reallocation of funding on scientific publishing and the possibilities of open research platforms.

Päivi Kytömäki, Library Director (emerita), reviewed the history of FUN under the title “FUN Suomen yliopistokirjastojen verkosto – yhdessä vahvempia ja osaavampia”. FUN’s predecessor Council of University Libraries (SYN) was established in 1996 as a cooperation forum, a developer of common services, and a common voice for the Finnish university libraries. In 2018, SYN changed its name to FUN – Finnish University Libraries Network. Among the major collaborative projects of the university libraries was the National Digital Library (KDK) project in 2007-2011, that built the national Finna portal, the common user interface to the materials of museums, libraries, and archives in Finland. In the 2010s, FUN made visible the university libraries’ research support services and the role of libraries in making research open and visible e.g. by developing self-archiving services. Throughout its history, collaboration between university libraries has contributed to interlibrary learning and knowledge sharing, and this work continues strong.

Aleksi Sandroos, Vice President of National Union of University Students in Finland, discussed in his student’s speech titled “Yliopistokirjasto nyt ja tulevaisuudessa opiskelijan näkökulmasta” on the importance of the library to students. The library is not only a source of printed and digital information, but also physical space for independent study, teamwork, and hangout with fellow students. The library as a physical space also has wider dimensions: the library is a meaningful, egalitarian meeting place for the entire university community; the door to the university for citizens; a university experience uniting different university student generations; and the epitome of university’s academic ideal and educational society.

Petri Karonen, Professor of Finnish history at University of Jyväskylä, reflected in his speech “Historiantutkimuksen tulevaisuus” on new opportunities that digitalization brings for historical research. Digitalization allows the use of huge research data, long-term analysis, and interdisciplinary research. With technical easiness, the risk is the superficiality of information, the hastened publishing of research results, and the degradation of overall research management caused by the specialization of research questions. Technology also provides new or growing demands: expertise in research methods and technology, high quality data, metadata describing the research data, craftsmanship correcting the machine reading errors, and critical evaluation of research: whether the research is focused on the right things. Open publishing allows the social impact of research, which should also be supported linguistically: publishing in English is not enough to describe Finnish society, but Finnish history should be written in Finnish and in Swedish.

Mauri Pekkarinen, member of the European Parliament, stressed in his speech “Tieteen merkitys ja tulevaisuus” (remotely) the importance of research-based knowledge in developing innovation, in solving major global problems such as covid-19 pandemic and climate change, and in building our world-view. The 2000 Lisbon Strategy aimed to develop the EU into the most competitive economic area in the world by 2015, i.a. by increasing the EU’s RDI (Research, Development, and Innovation) contribution to 3 % of EU GDP (gross domestic product). The objectives of the Lisbon Strategy have not been realized; on the contrary, the EU’s competitiveness, productivity, public and private RDI funding, and the number of scientific publications has decreased. However, the EU will continue to work to strengthen its competitiveness, break competition restrictions, increase private research funding, achieve the 3 % RDI target and improve the RDI, including the quality, transparency, and efficiency of research.

As a participant in the seminar, it was a pleasure to hear interesting, high-quality and varied speeches and discussion. The venue was the festive ballroom of University of Jyväskylä, not Teams or Zoom. After a long time, we met library people farther away. After an interesting and inspiring seminar, we embarked a trip home with good minds. In the evening, there was snow on the ground and the home journey from Jyväskylä went through a snow stroke in November.

Katri Rintamäki, palvelupäällikkö | Head of services
Tomi Rosti, tietoasiantuntija | Information specialist
Opetus- ja tietopalvelut | Training and information services

Jukka Kananen, palvelupäällikkö | Head of services
Verkko- ja julkaisupalvelut | Library IT and publishing services

Marja Maijala, palvelupäällikkö |  Head of services
Sisäiset palvelut | Internal services

Share

Miksi kirjasto tulee olemaan? | Why will the library exist?

(Please, scroll down to read in English.)

Edeltäjäni kirjastonjohtaja Jarmo Saarti kirjoitti tässä blogissa 3.8.2021 otsikolla Miksi kirjasto on? Hän kertoi intialaisen kirjastonhoitaja S. R. Ranganathanin laeista ja siitä, miten ne pätevät tänäkin päivänä. Minä jatkan Jarmon ajatuksista ja kerron, miksi kirjasto tulee olemaan myös tulevaisuudessa.

Kirjasto ei ole yliopistossa itsestäänselvyys. Esimerkiksi Aalto-yliopisto on hajauttanut kirjaston toiminnot neljään eri yksikköön ja Jyväskylän yliopistossa kirjasto ja yliopiston kaksi museota yhdistettiin Avoimen tiedon keskukseksi. Jokaisen yksikön pitää pystyä perustelemaan olemassaolonsa joka päivä. Sillä on oltava ydin, joka ei ole siirrettävissä muualle.

Kirjaston ydin on tiedon järjestäminen sekä asiakkaiden tuntemus. Kirjastolaisten on tunnettava asiakkaansa, heidän tiedontarpeensa sekä yliopiston tutkimuksen ja opetuksen tieteenalat. Kirjaston on parhaimmillaan osattava ennakoida, mitä tullaan tutkimaan ja opettamaan, jotta tarvittavat julkaisut ovat käytettävissä heti, kun niitä tarvitaan. Tämä toteuttaa näkemykseni mukaan Ranganathanin toista lakia “joka lukijalle kirja”.

Ranganathanin viides laki kuvaa kirjastoa kasvavana organismina. Parin viimeisen vuosikymmenen aikana kasvu on siirtynyt sähköiseen maailmaan. Kun vielä 90-luvun alussa kirjasto tilasi parhaimmillaan muutamia tuhansia tieteellisiä lehtiä, nykyisin niitä on asiakkaiden käytettävissä kymmeniä tuhansia. Vastaava murros on tapahtunut kirjojen kohdalla. Vielä toistaiseksi lisenssiehdot rajaavat käytön yliopiston osoiteavaruuteen, mutta toiveissani on, että lähitulevaisuudessa kaikki tämä aineisto on avoimesti saatavilla.

Tällaisen valtavan tietomassan käyttö edellyttää hyvää tiedon järjestämistä. Googlaamalla löytää aina jotain, mutta kirjasto voi asiantuntemuksellaan luoda lisäarvoa asiakkailleen. Olennaista tiedon järjestämisessä on metatiedon hallinta, ja se on kirjaston kovaa ydintä. Aineistojen kuvailu tietokantoihin auttaa asiakkaita suodattamaan itselleen tärkeää tietoa. Yliopiston omat julkaisut, tutkimusdata ja kohta myös oppimateriaalit on kuvailtava, jotta ne löytävät käyttäjänsä maailmalla.

Lukijan ajan säästämiseksi (Ranganathanin neljäs laki) kirjasto ei vain järjestä tietoa, vaan tukee myös sen hankinnassa ja hallinnassa. Avoimen tieteen tuntemus on tärkeä osa tutkimustaitoja, siinäkin kirjasto voi auttaa asiakkaitaan osaamisellaan.

Kirjasto on yliopiston tietovirtojen solmukohta. Se hankkii ja välittää aineistoja asiakkailleen, mutta myös tarjoaa yliopiston tuottamaa avointa tietoa koko maailman käyttöön.

Siksi kirjasto on edelleen tärkeä osa yliopistoa.

Teksti: Kirjasto on yliopiston tietovirtojen solmukohta. Text: The library is a hub for university information flows. Kuva: Kasvot. Picture: Face.

My predecessor, library director Jarmo Saarti, wrote on this blog on August 3, 2021, entitled Why does the library exist?“. He spoke about the laws of Indian librarian S. R. Ranganathan and how they apply to this day. I will continue with Jarmo’s thoughts and explain why the library will be in the future as well.

It is not self-evident that a university has a library. For example, Aalto University has decentralized the library’s functions into four different units, and at the University of Jyväskylä, the library and the university’s two museums were merged into the Open Science Center. Every unit needs to be able to justify its existence every day. It must have a core that is not transferable elsewhere.

The core of the library is its ability to organize information as well as knowledge of the needs of its customers. Librarians need to know their clients, their information needs, and the disciplines of university research and teaching. At its best, the library is able to anticipate what will be researched and taught in order to acquire necessary publications just on time. This, in my view, implements Ranganathan’s second law, “every reader a book”.

Ranganathan’s fifth law describes the library as a growing organism. Over the last two decades, growth has shifted to the electronic world. While in the early 1990s, the library at its best subscribed to a few thousand scientific journals, today there are tens of thousands of them available to customers. A similar revolution has taken place for books. For the time being, the licence terms limit use to the university’s address space, but I hope that all of this material will be openly available in the near future.

The use of such a huge amount of data requires good information organization. Google always finds something, but with its expertise, a library can add value to its customers. Metadata management is essential in organizing information, and it is the hard core of a library. Describing materials to databases helps customers filter information that is important to them. The university’s own publications, research data and soon also the study materials must be described in order for them to find their users in the world.

To save reader’s time (Ranganathan’s fourth law), the library not only organizes information but also supports its acquisition and management. Knowledge of open science is an important part of research skills, and even here the library can help its customers with its expertise.

The library is a hub for university information flows. It acquires and distributes materials to its clients, but also provides open information produced by the university for use worldwide.

Therefore, the library is still an important part of the university.

Ari Muhonen, kirjaston johtaja | Library Director

 

Share

Miksi kirjasto on? | Why does the library exist?

(Please, scroll down to read in English.)

Intialainen kirjastonhoitaja S. R. Ranganathan määritti vuonna 1931 kirjastotoiminnalle viisi lakia, jotka tuntuvat edelleenkin olevan ajankohtaisia, kun pohditaan mikä ja miksi kirjasto on. Yliopistokirjastojenkin olemassaoloa on viime aikoina sekä kyseenalaistettu että niiden merkitystä korostettu tutkijoiden ja opiskelijoiden arjessa.

Ranganathanin ensimmäinen laki kuuluu: kirjat ovat käyttöä varten. Kirjastossa kirjalla – ja nykyisin tietysti kaikella muulla aineistolla – on vain ja ainoastaan arvoa, kun niitä käytetään. Käyttämätön kirja tai artikkeli ei ole teos vaan se muodostuu siksi vasta vuorovaikutuksessa lukijoidensa kanssa.

Kirjaston kokoelmatyö ja olemus määrittyykin sen kautta, että se on käyttäjilleen. Mitä enemmän kirjastoa ja sen kokoelmaa käytetään, sen paremmin se on onnistunut tehtävässään.

Tätä lakia täydentävät kaksi seuraavaa, jotka määrittävät kirjastojen työkentän: jokaiselle lukijalle kirja ja jokaiselle kirjalle lukija. Kirjastojen tärkein tehtävä ei ole hyvän kokoelman kerääminen vaan se, että kirjasto auttaa aktiivisesti teoksia ja niiden tarvisijoita löytämään toisensa ja synnyttämään samalla oppineisuutta ja uutta tietoa.

Neljäs laki: säästä lukijan aikaa on tullut entistä tärkeämmäksi tiedon määrän rajun kasvun myötä. Maailman kirjojen lukumäärä arvioitiin Google Books -projektissa vuonna 2010 noin 130 miljoonaksi nimekkeeksi. Tieteellisiä artikkeleita on arvioitu julkaistavan vuodessa noin kaksi miljoonaa. Ja näiden lisäksi kaikki muu aineisto, jota uudet teknologiset keinot mahdollistavat ja jonka määrä on edellisiä vielä suurempi.

Käytännössä tämä ajan hallinta on muodostunut suurimmaksi haasteeksi myös yliopistoissa: kuinka varmistaa se, että jokainen lukija todella saa tarvitsemansa teoksensa ja miten lukijat varmistavat – ja saavat ajan – kaiken sen lukemiseen, joka on heille tärkeää. Matemaattisesti ja inhimillisesti tämä alkaa olla mahdoton yhtälö, joten jo nyt on alettu kehittää teköälyyn perustuvia järjestelmiä auttamaan tiedon hallinnassa ja seulonnassa.

Viides sääntö: kirjasto on kasvava organismi, määrittelee sen, ettei kirjasto tule koskaan valmiiksi. Se kasvaa ja muuttuu ajan myötä. Hyvä kirjasto ei myöskään unohda pitkää historiaa: se varmistaa sen, että ensimmäiset kivitaulut ja kaikki muut julkaistut aineistot löytyvät heti, jos joku lukija tarvitsee niitä. Hyvä kirjasto toimii myös toisiin alan toimijoihin liittyneenä ja entistä enemmän digitaalisena verkostona, joka jakaa kokoelmansa ja osaamisensa toisten kirjastojen, muistiorganisaatioiden ja niiden lukijoiden kanssa. Hyvä kirjasto elää aina ajassa ja muuttuu sen mukana.

Kirjasto kuvattuna yläviistosta. Huonekaluja, lattiaa, seiniä, taidetta, ihmisiä. Library seen from above: furniture, floor, walls, art, people.

Why does the library exist?

In 1931, Indian librarian S. R. Ranganathan defined five laws for libraries that still seem relevant when considering what and why the library is. The very existence of university libraries has again been questioned recently and at the same time their importance in the daily lives of researchers and students has been emphasized.

Ranganathan’s first law is: books are for use. In a library, a book and now, of course, all other material has only value when used. An unused book or article is not a complete work, it is formed in interaction with its readers.

The library’s collection work and essence are determined by the fact that it is for its users. The more the library and its collection are used, the better it is in fulfilling its mission.

This law is complemented by the following two, which define the field of work of libraries: every reader his or her book, and every book its reader. The most important task of libraries is not to make a good collection, but to actively help library materials and those in need of information to find each other and at the same time generate learning and new knowledge.

The fourth law: save the time of the reader has become even more important with the drastic increase in the amount of information published. The number of books in the world was estimated in the Google Books project in 2010 at about 130 million titles. It is also estimated that about two million scientific articles are published annually. In addition to these, all the other information resources made possible by new technological means, the amount of which is even greater than those already mentioned.

In practice, this academic time management has also become a major challenge in universities: how to ensure that every reader actually gets the information they need, and how readers ensure and manage to have time to read everything that is important to them. Mathematically and humanly, this is starting to be an impossible equation, so the development of artificial intelligence-based systems to help manage and screen information has already begun.

The fifth law: a library is a growing organism, defines that the library will never be completed. It grows and changes over time. A good library either does not forget the documented long history: it ensures that the first stone engravings and all other published material can be found immediately if any reader needs them. A good library also acts as a digital network, linked to other actors in the field and is increasingly sharing its collections and expertise with other libraries, memory organizations and their readers. A good library lives in time and changes with it.

Jarmo Saarti, kirjaston johtaja | Library Director

Share