Kirjasto ja UEFRAE2019 | Library and UEFRAE2019

(Please, scroll down to read in English.)

Itä-Suomen yliopisto arvioi jatkuvasti tekemänsä tutkimuksen laatua sekä yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Arviointeja tehdään vuosittain itsearvioinneilla sekä säännöllisin väliajoin tehtävillä kansainvälisillä vertaisarvioinneilla. Vuonna 2019 on kansainvälisen arvioinnin vuoro ja arviointi keskittyy yliopiston tutkimustoimintaan vuosina 2015-2018. Arvioinnin tarkoituksena on tunnistaa tutkimuksen vahvuuksia yliopiston tulevaa strategiaa varten. Tehtävässä arvioinnissa tarkastellaan yliopiston nykytilaa sekä tulevaisuuden mahdollisuuksia. Kun edellinen arviointi perustui tiedekuntakohtaisiin tarkasteluihin, niin tämän vuoden tarkasteluissa hyödynnetään tutkimusyhteisöjä, jotka ovat tietyn teeman ympärille rakentuneita monitieteisiä ja kansainvälisesti verkostoituneita yhteisöjä, joilla on selkeä tutkimusfokus.

Itä-Suomen yliopiston tutkijat ehdottivat tutkimusyhteisöjä UEFRAE2019-arviointiin. Yliopiston rehtorit ja dekaanit arvioivat ehdotukset ja tekivät valinnat arvioitavista tutkimusyhteisöistä. Valittujen tutkimusyhteisöjen tuli suorittaa itsearviointi kevään 2019 aikana. Osana itsearviointia kirjasto tuotti itsearviointiraportin liitteeksi bibliometrisen analyysin tutkimusyhteisön ilmoittamista vastuullisista tutkijoista (PI, Principal Investigator). Kirjastolle toimitettuun listaan sisältyi lähes 350 henkilöä, joille haettiin tiedot sekä Scopus että Google Scholar -tietokannoista. Google Scholarin tiedot poimittiin Publish or Perish -työkalun avulla ja ensisijaisesti tiedot poimittiin Google Scholar -profiilista, mikäli sellainen oli tarjolla. Tietokannoista haetut tiedot olivat julkaisujen kokonaismäärä, julkaisujen määrä vuosina 2015-2018, viittausten kokonaismäärä sekä H-indeksi. Muutamien alojen osalta kyseltiin mahdollisuutta käyttää Web of Science -tietokannan tuloksia, mutta kirjaston bibliometriikkaryhmässä todettiin, että monitieteisten ryhmien yhteismitallisen käsittelyn vuoksi tiedot otetaan vain Scopuksesta ja Google Scholarista.

Pääasiassa tiedot kerättiin parin työntekijän voimin, mutta toki taakkaa hiukan hajautettiinkin aikataulullisista syistä. Haasteeksi osoittautui muutamien henkilöiden kohdalla se, että Google Scholar -profiili ei ollut julkinen, joten Publish or Perish -työkalu antoi erilaisen tuloksen kuin henkilöllä itsellään näkyi profiilissa. Tietojen tarkastamiseksi tutkijoita pyydettiin muuttamaan Google Scholar -profiilinsa julkiseksi. Monessa tapauksessa etsimistä olisi helpottanut tutkijakohtainen ORCID-tunnus, joka yksilöi tutkijan ja näin auttaa hänelle kuuluvien julkaisujen löytymistä.

Kirjaston osuus UEFRAE2019-arvioinnin osalta on jo päättynyt, mutta lokakuussa yliopistolla on vielä ulkopuolisten arvioitsijoiden vierailu, jonka aikana kukin tutkimusyhteisö esittäytyy arviointipaneelille, joka myös haastattelee kaikki tutkimusyhteisöt. Tämän jälkeen voimme odotella tämän arviointikierroksen tuloksia.

Mies katsoo suurennuslasin läpi. Man looks through a magnifying glass.

The University of Eastern Finland continuously evaluates the quality of its research and its social impact. Evaluations are carried out annually through self-assessments and regular international research assessment exercises (RAE). The focus of RAE 2019 is on the University’s research activities in 2015-2018. The purpose of the evaluation is to identify research strengths for the future strategy of the university. The evaluation will look at the current state of the university and its future opportunities. While the previous evaluation was based on faculty specific reviews, this year’s reviews utilize research communities that are multidisciplinary and internationally networked communities around a specific theme with a clear research focus.

Researchers from the University of Eastern Finland proposed research communities for the UEFRAE2019 Research Assessment Exercise. The University rectors and deans evaluated the proposals and made the selection of the research communities to be evaluated. The selected research communities had to conduct a self-assessment during spring 2019. As a part of the self-evaluation process, the library produced a bibliometric analysis of Principal Investigator (PI) nominated by the research community as an appendix to the self-evaluation report. The list provided for the library included nearly 350 people, whose figures were retrieved from both Scopus and Google Scholar databases. Google Scholar data was extracted using the Publish or Perish tool, and the data was primarily extracted from the Google Scholar profile of the researcher, if available. The data retrieved from the databases were: the total number of publications, the number of publications in 2015-2018, the total number of citations and the H-index. In some areas, the possibility of using the results of the Web of Science was asked, but the Library’s bibliometrics group stated that due to the multidimensional treatment of data by multidisciplinary groups, data is only taken from Scopus and Google Scholar.

A couple of employees collected most of the data, but the workload was slightly dispersed for scheduling reasons. The challenge for some researcher was that the Google Scholar profile was not public, so the Publish or Perish tool gave a different result than the researcher himself or herself saw on the Google Scholar profile. To verify the data, researchers were asked to make their Google Scholar profile public. In many cases, searching would have been facilitated by a researcher specific ORCID, which identifies the researcher and thus helps to locate his or her publications.

The Library’s contribution to the UEFRAE2019 Research Assessment Exercise has already ended, but in October the University will still have a cite visit, during which each research community will present itself to the external evaluation expert panel, which will also interview all research communities. We can then wait for the results of this Research Assessment Exercise.

Tomi Rosti, tietoasiantuntija | information specialist
Marja Kuittinen, tietoasiantuntija | information specialist
Opetus- ja tietopalvelut | Training and information services

Kohteena avoimet julkaisuarkistot

Open Repositories in Helsinki, 9.-13.6.2014
Ensimmäisenä päivänä oli tarjolla aihepiiriin johdattavia esikonfferensseja. Otin läpileikkauksen eri aiheista, aloittaen altmetriikasta ja päättäen rahoittajien mandaatteihin. Altmetriikka osiossa esiteltiin altmetric.com–palvelua sen tarjoamien palveluiden välityksellä. Välineitä voi saada ei-kaupalliseen käyttöön ilmaiseksi. Altmetriikka tarjoaa artikkelitasoista, eri lähteistä jalostettua, näkyvyyttä ja laajentaa perinteistä tieteellistä mittaamista. Kotiläksyksi jäi myös luettavaa ja tutustumista: Altmetrics: a manifestoGlasgown yliopiston arkisto ja altmetriikan hyödyntäminen, Altmetrics in libraries and institutional repositories –blogikirjoitus. Keskustelussa nousi eteen mahdollinen hyödyntäminen CRIS-sovelluksissa. Hyödyntämisessä käytetään pääasiassa DOI-tai Pubmed Id-tunnisteita. Iltapäivän toisessa sessiossa tarjoiltiin näkymää erilaisista ja eritieteenalojen julkaisutietokannoista ja niiden toiminnasta. Lisäksi oli tarjolla rahoittajan näkökulmaa ERC-hankkeisiin, joissa rahoittajilla on vahva suositus Open Access –julkaisemiseen, he jopa suosittelevat käyttämään Europe PubMed Central –arkistoa biotieteisiin ja ArXiv-arkistoa fysiikan ja tekniikan alan palveluihin. Erityisiä suosituksia ei ole yhteiskuntatieteisiin eikä humanistisiin tieteisiin. Vaihtoehtoisina tallennuspaikkoina voidaan käyttää organisaatiokohtaisia tai keskitettyjä arkistoja, kuten Zenodo. Suosituksissa nostetaan yhä selkeämmin esille, että tutkimusdata tulisi myös pyrkiä julkaisemaan aina silloin kun se on mahdollista. Rahoittajilla on myös toiveita embargoaikoihin, eli julkaisut pitäisi saada avoimen saatavuuden piiriin kuuden kuukausen sisällä, myöhempää aikaa eli vuotta on mahdollista käyttää yhteiskuntatieteellisillä ja humanistisilla aloilla. Päivän päätteeksi oli vuorossa vielä keskustelusessio, joka alkoi alustuksilla eri rahoittajien Open Access-politiikoista. Tilaisuudessa esiteltiin REF (Reseach Excellence Framework)-mallia, joka on RAE (Research Assessment Exercicise)-mallin jatkaja. Hyviä kysymyksiä: Organisaation Open Access vaatimukset?, Onko kyseessä mandaatti vai politiikka?, Kohdistetaanko kiinostus kultaiseen (Gold) vai vihreään (Green) Open Accessiin? Onko jotakin aikarajoja?, Kuinka alakohtaiset arkistot sopivat kuvaan? Ja tosiasiahan on, että resurssointiin on kiinnitettävä huomiota. Tärkein viesti oli kuitenkin, että tutkijoiden toimintamallia on saatava muuttumaan avoimen tieteen suuntaan. Tauolla tuli käytyä keskustelua suomalaisista CRIS-järjestelmistä ja niiden rajapinnoista julkaisuarkistoihin. Joihinkin arkistoihin on tulossa apusovelluksia, joilla kaksi tietojärjestelmää voivat kommunikoida keskenään.

Toisen päivän avajaissessiossa ilmoitettiin, että konfferenssiin on tullut osallistujia yli 500 ja 38 eri maasta. Päivän Keynote-puhuja Erin C. McKiernan oli avoimen tieteellisen julkaisemisen ja avoimen tieteen puolestapuhuja. Avoimuus lisää enemmän näkyvyyttä, käyttäjiä ja keskustelua. Avoimuudella voidaan vähentää aineistojen käytettävyysesteitä. Tutkijoilla voi syntyä ajatus, mutta sen jalostaminen saattaa pysähtyä puutteelliseen aineistojen hyödyntämiseen. Aineistojen hankkiminen on osittain kustannuskysymys. Open Access ideaa voi viedä eteenpäin boikotoimalla ”suljettuja” lehtiä, käymällä keskustelua blogeissa ja toimittaa preprinttejä jos mahdollista, julkaista vain open access –lehdissä. Toki näissä piilee uran kannalta riski erityisesti nuorelle tutkijalle. Tieteelliset arviointivälineet valitettavasti huomioitavat arvioinneissa korkeiden impact factorin omaavat lehdet ja open access lehdillä ei välttämättä ole korkeitä impact factor-arvoja – toki poikkeuksiakin on. Erityisesti kirjoittajien tulisi kiinnittä huomiota tekijänoikeuksiin ja muuttaa toimintaansa enemmäin avoimuutta sallivaksi. Open access –lehdissä piilee vielä myytti huonosta vertaisarvioinnista, useimmissa lehdissä on tarjolla mahdollisuus tutustua arviointihistoriaan, joten sitäkin myyttiä ollaan purkamassa. Muissa sessioissa kiinnitettiin huomiota saatavuuteen, jos julkaisuita tai artikkelikopioita oli tallennettu projektien verkkosivuille tai muihin vastaaviin viritelmiin, niitä ei ole välttämättä myöhemmin saatavissa. Tämä puoltaa hoidettujen arkistojen olemassaoloa ja resurssointia. Iltapäivän puolella käsiteltiin eri tuotteilla toteutettuja arkistoja, tietojen siirtoa arkistojen välillä, pilvipalveluiden soveltuvuutta ja arkistojen välistä yhteistyötä, jonka kehittymistä tulee seurata tieteen ja tieteenalojen kansainvälistyessä. Päivän viimeisenä sessiona oli Posterikavalkadi.

Keskiviikkona käytiin läpi käsitteistöä: repository, archive. Miten huolehditaan saatavuudesta, entä pitkäaikaissäilytyksestä? Arkistojen tallennuskohteiden monimuotoisuus asettaa haasteita myös järjestelmille. Artikkelit, tutkimusdata, oppimateriaali, verkkokurssit, videolähetykset (kokoukset, video-opetukset…) Onko kaikki tarpeen tallentaa, riittääkö otanta? Metatiedon saatavuus ja erilaiset rajapinnat? Entä metatiedon rikastaminen? Pitäisi päästä eroon fyysisistä opuksista ja katsoa mieluummin objekteja. Suuntana tulisi olla palvelukokonaisuus, jossa kaikki palvelut olisivat saatavilla yhden luukun periaatteella. Tämä olisi varmaan tutkijoille mielekkäämpää, kuin haravoida organisaatiosta mitä kenellekin tulee tarjota. Miten CRIS-järjestelmät voitaisiin liittää osaksi kokonaisuutta? Voidaanko käyttäjä pakottaa käyttämään kontrolloituja asiasanastoja metatiedon syöttämisessä? Miten organisaation eri tietovarantoja voidaan hyödyntää, ettei samaa tietoa tarvitsisi tallentaa moneen paikkaan? ORCID, PubMed ID, Handle Id, DOI, URN, ResearcherID, ScopusID, Google ID – jokaisella järjestelmällä omia tunnisteita, tuleeko tästä upottava suo? Mitä internetissä tapahtuu minuutissa? Päivän aikana tuli ehkä enemmän kysymyksiä kuin vastauksia.

Viimeiseen päivään osuikin sittan ajatukset palvelukulttuurista. Kirjastot ovat tietokokoelmia. Kirjastolaisilla on palveluasenne. Kirjastoa pidetään luotettavana, sailyttävänä ja pysyvänä organisaationa. Kirjoja pyydetään ja annetaan toisille kokoelmille. Kirjasolla on eettiset perinteet. Kuinka nämä sopivat digitaaliseen maailmaan, tarvitseeko kaikkien palveluiden olla yksi yhteen? Muuttuvatko tehtävät: kannustaminen, sisältöjen markkinointi, lisenssointityö, vaikuttavuuden mittaaminen, strategia ja politiikkatyö.

Tomi Rosti, tietoasiantuntija