Preprintit julki – missä ja miksi? | Preprint archives – what and why?

(Please, scroll down to read in English.)

Niin sanottuja preprinttejä ​(tai Submitted Version under Review) eli tieteellisen artikkelin kustantajille lähetettyjä käsikirjoitusversioita, joita ei ole vielä vertaisarvioitu, saataville tarjoavat palvelut ovat nyt nousseet suosioon tieteellisessä julkaisutoiminnassa. Vakiintunut matematiikan, fysiikan ja lähialojen arXiv tosin aloitti jo vuonna 1991. Terveystieteiden MedRxiv taas taitaa olla uusimpia.

Preprinttien julkaiseminen on yksi avoimen julkaisemisen muodoista. Esimerkiksi COVID-19-pandemia on tilanne, jossa tutkimustuloksia jaetaan avoimesti ja niihin toivotaan pikaisia kommentteja, kun tutkijat kaikkialla maailmassa pyrkivät ratkomaan virukseen ja sen aiheuttamaan tautiin liittyviä haasteita.

Preprint-arkistojen käyttö ei kuitenkaan rajoitu vain kriisitilanteisiin, vaan kyse on yksinkertaisesti online-julkaisuarkistoista, joihin voi lähettää tieteellisiä julkaisuja, joita ei vielä ole vertaisarvioitu perinteisissä akateemisissa lehdissä.

Artikkelit seulotaan ja tarkistetaan mm. plagioinnin varalta. Preprint voi olla esimerkiksi konferenssiesitelmä, sillä joillain aloilla julkaisun nopeus on oleellisinta ja preprint-arkiston osoitteella niihin voi viitata. Preprinttejä voi kommentoida ja monet pitävät niitä oivana tapana jakaa ja vastaanottaa palautetta meneillään olevista töistä.

Suosittuja preprint-arkistoja:

  • arXiv – matematiikka, fysiikka, tietojenkäsittelytiede ym.
  • BioRxiv – biologia
  • ChemRxiv – kemia
  • Figshare – monialainen, myös muuta kuin preprinttejä, esim. esitelmiä, tutkimusdataa, postereita
  • MedRxiv – lääke- ja terveystieteet
  • OSF Preprints – monialainen portaali, joka kokoaa eri tieteenalojen preprint-arkistoja
  • PsyArXiv – psykologia
  • PeerJ Preprints – biologia, lääketiede, tietojenkäsittelytiede, kemia ym.
  • RePEc – kauppa- ja taloustieteet
  • SocArXiv – yhteiskuntatieteet
  • Zenodo – monialainen, myös muuta kuin preprinttejä, esim. tutkimusdataa

Preprintit ovat nopeasti kasvava osa tieteellistä viestintää. Monien tutkijoiden mielestä perinteinen vertaisarviointiprosessi kestää liian kauan ja viivästyttää tärkeiden tutkimustulosten levittämistä. Altmetriikan avulla seurataan, mistä juuri nyt puhutaan ja kirjoitetaan, jolloin nopeus on etu. Preprint voi tuoda julkaisulle enemmän lukijoita ja viittauksia julkaisulle. Preprint-julkaisemisen etuihin kuuluvat siis ainakin varhainen palaute ja tutkimuksen lisääntyvä näkyvyys.

Rahoittajista esimerkiksi US National Institutes of Health ja Wellcome Trust hyväksyvät preprintit apurahahakemuksissa, mutta Opetus- ja kulttuuriministeriön linjauksen mukaan vertaisarvioimattomia käsikirjoituksia ei raportointivaiheessa lueta avoimiksi julkaisuiksi eli OKM edellyttää julkaisun olevan vertaisarvioitu.

Sana preprint kuvan keskellä. Siitä nuolia ympärillä oleviin symboleihin: nimilappu, kello, lamppu, ketjun lenkki, puhekuplat, megafoni, maapallo, todistus, avoin lukko, idea. Word preprint in the middle. From that arrows to symbols: name tag, clock, lamp, chain ring, speech bubbles, megaphone, globe, certificate, open lock, idea.

Services providing access to Preprints or Submitted Versions under Review, i.e. manuscripts of scientific articles, sent to publishers but not yet peer-reviewed, have recently become popular in scientific publishing. However, the well-established arXiv of mathematics, physics and other related fields has been operating since 1991. In contrast, the health sciences’ MedRxiv is one of the newest ones.

Preprints are a form of open access publishing. For example, the COVID-19 pandemic has prompted scientists to openly share their findings, hoping for quick comments, as researchers around the globe are trying to solve the problems connected to the virus and the disease it causes.

But the use of preprint repositories is not limited to just crisis situations. Instead, they are online publishing archives where scientific publications can be submitted before they have been peer-reviewed in traditional academic journals.

The articles are screened and checked for plagiarism, among other things. A preprint can be a conference presentation, for example, since in some fields swift publication is key and a preprint archive address allows the citation of these articles. Preprints can be commented on, and many believe they are a great way of sharing and receiving feedback on work still in progress.

Popular preprint repositories include:

  • arXiv – mathematics, physics, computer science, etc.
  • BioRxiv – biology
  • ChemRxiv – chemistry
  • Figshare – a multi-field archive that also contains other material, such as presentations, research data and posters
  • MedRxiv – medicine and health sciences
  • OSF Preprints – a multi-field portal that gathers preprint archives from different fields
  • PsyArXiv – psychology
  • PeerJ Preprints – biology, medicine, computer science, chemistry, etc.
  • RePEc – economics and managerial economics
  • SocArXiv – social sciences
  • Zenodo – a multi-field archive that also contains other material, such as research data

Preprints are a fast-growing part of scientific communications. Many researchers believe that the traditional peer review process is too time-consuming and delays the distribution of important research findings. Altmetrics help users keep track of what is currently being discussed and written about, making speed an asset. Preprints can also attract more readers and citations, and early feedback and increased visibility are among the benefits of this publication form.

Funders including the National Institutes of Health in the US and the Wellcome Trust in the UK accept preprints in grant applications. However, according to the Finnish Ministry of Education and Culture’s policy, manuscripts that have not been peer-reviewed are not considered open access publications in reporting, i.e. the Ministry accepts only peer-reviewed publications.

Tuulevi Ovaska, erityistietoasiantuntija | information specialist
Opetus- ja tietopalvelut | Training and Information Services

Julkaisujen avoimuus vuonna 2018 | UEF Open Access statistics 2018

(Please, scroll down to read a summary in English.)

UEFissa julkaistujen tutkimusjulkaisujen avoin saatavuus on tänä keväänä kansallisestikin tarkasteltuna hyvällä tasolla. Suuntaus on toivottava, sillä myös vuoden 2019 alussa hyväksytty, ja vuoden 2021 alusta voimaantuleva, korkeakoulujen rahoitusmalli suosii avointa julkaisemista jatkossa entistä enemmän. Itse julkaisuista saatava rahoitus nousee entisestä kolmestatoista prosentista neljääntoista prosenttiin.

Rinnakkaistallentaen tai muutoin avoimesti saataville saatetut tieteelliset tutkimusjulkaisut tulevat saamaan lisäksi painokertoimen 1,2. Avoimuuteen kannustetaan siis kansallisella linjauksella, ja tähän tarjottuun tukeen kannattaa tarttua. Myös takautuvasti avoimuudella on merkitystä – vaikka rahoitusmalli astuu voimaan vasta miltei parin vuoden päästä, lukuja tarkastellaan vähintään kolme vuotta taaksepäin.

Avoimen julkaisemisen kehitys on ollut myönteistä UEFissa viimeisen kolmen vuoden aikana. Tähän vaikuttavat todennäköisesti yleisesti avoimen tieteen näkyväksi tekeminen yliopistossamme, aktiivinen laitosmarkkinointi rinnakkaistallennusmahdollisuudesta, sekä ehkä hieman yllättäenkin tekniikka, kun puhutaan opinnäytetöiden avoimuudesta. Myös tutkimusrahoittajien vaateet avoimesta julkaisemisesta julkisilla varoilla rahoitettaville hankkeille alkavat vaikuttaa osaltaan tutkijoiden kiinnostukseen avata tutkimusjulkaisujaan.
Vuosi sitten asetetut tavoitteemme ovat nyt täyttyneet vertaisarvioitujen artikkelien avoimuusprosentin suhteen:

”Avoin julkaiseminen on myös edennyt hyvin yliopistossamme. Olemme jo saavuttaneet 40 %:n avoimuuden asteen ja tavoitteena oleva 50 % parin seuraavan vuoden aikana näyttää siten olevan mahdollista saavuttaa.” – UEFLibrary-blogi: Saarti; Kananen (2018)

Vuosivertailu Open access-lehtien, hybridi-lehtien ja rinnakkaistallennuksen kehityksessä vuosina 2016-2018
Avoimuuden kehitys eri open access -kanavissa. Antti Laurila
Avoimien tutkimusartikkelien kasvu vuosina 2016-2018
Open access-prosentin kehitys vuosittain. Antti Laurila

Rinnakkaistallennusrintamalla avoimen julkaisemisen tunnettavuuden kasvu näyttäytyy tutkijoiden lisääntyneinä yhteydenottoina ja oma-aloitteisena kiinnostuksena rinnakkaistallennusta kohtaan. Myös SoleCris-palvelulomakkeella toimitettujen artikkeleiden lopullisten versioiden määrä on kasvussa ja julkaisujen tekijät ovat aiempaa tietoisempia rinnakkaistallennuksen reunaehdoista. Kehitystä on tapahtunut myös kustantajien päässä, sillä yhä useammat kotimaiset kustantajatkin ovat määritelleen kantansa rinnakkaistallentamiseen. Avoimuuden kannalta iloinen uutinen on se, että suurin osa kustantajista tuntuu suhtautuvan rinnakkaistallentamiseen myönteisesti.

Lisää julkaisutoiminnan kehittymisestä on mahdollista lukea Kansalliskirjaston Jyrki Ilvan toteuttamasta selvityksestä (Tietolinja 1/2019), jossa tarkastellaan kattavasti julkaisukentän tilaa kansallisella tasolla. Kansallisessa vertailussa UEF sijoittuu keskiarvon tuntumaan.

Avoimuus yliopistomme opinnäytetöissä näyttää jatkavan kehitystään yhä positiivisempaan suuntaan. Koko yliopiston tasolla nousu avoimuudessa alkaa nopean kasvun jälkeen kuitenkin jo hieman tasaantua.

Toisaalta terveystieteiden tiedekunnassa ryhdyttiin pilotointivaiheen jälkeen käyttämään uusittua sähköistä palautusjärjestelmää, joka näyttäisi tilastojen valossa vaikuttavan opinnäytteiden avoimuuteen positiivisesti.

Filosofinen tiedekunta sekä Yhteiskunta- ja kauppatieteiden tiedekunta ylittivät vuoden 2018 aikana 60 % rajan avoimuudessa, loppuvuodesta näytti jopa siltä, että filosofinen tiedekunta yltäisi 70 % prosentin avoimuuteen. Tämä rajapyykki jäi kuitenkin vielä toistaiseksi tavoittamatta.

Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnassa näyttäisi vuoden 2019 alkupuoliskolla tapahtuneen valitettavaa laskua avoimuuden asteessa, mutta muissa tiedekunnissa suunta on parempaan päin.

Erityisesti Luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunnan johdonmukainen noususuunta viimeisen kahden vuoden ajalta on mainitsemisen arvoinen. Toki vuoden 2019 töistä on käsiteltynä vasta noin kolmasosa, joten kuluvan vuoden luvut elävät vielä.

Vertailu opinnäytetöiden avoimuuden kehityksestä vuosina 2015-2019
Pro gradu -töiden avoimuuden kehitys. Antti Laurila

UEF Open Access statistics 2018

The year 2018 turned out to be another successful year for open access articles from the University of Eastern Finland. For the third consecutive year, open access percentage has increased and this time we have more than 50% of our peer-reviewed articles freely available for anyone. The change can be seen in all open access categories (Gold, Hybrid and Green), so it is safe to say that we’re witnessing a wholesome change in how scientists think about publishing and open access.

In addition to increased visibility and impact, open access articles will receive a financial advantage over normal subscription-based articles in 2021. Even though the new funding models are not in effect at the moment, it is already steering us to a more open access -positive attitude as the articles will be noted in three year time span. So even though the funders have started to demand the open access model for publishing, we are starting to see financial rewards from the ministry for supporting the open route of publishing. And as the funders usually cover the costs for the apc-payments, this results to a rare win-win situation.

Antti Laurila, tietojärjestelmäasiantuntija | IT Systems Specialist
Taina Sahlman, tietopalveluneuvoja | Information Services Advisor
Laura Hämäläinen, tietopalveluneuvoja | Information Services Advisor
Jukka Kananen, palvelupäällikkö | Head of services

Verkko- ja julkaisupalvelut | Library IT and Publishing services
Jarmo Saarti, kirjaston johtaja | Library director

 

Tieteellisten julkaisujen avoimuus vuonna 2017 | UEF Open Access statistics 2017

(Please, scroll down to read a summary in English.)

Itä-Suomen yliopiston vuoden 2017 julkaisuluvut alkavat olla likipitäen valmiina ja on aika katsoa yliopistomme avoimuuden edistystä tilastolukujen avulla. Pääpaino on vertaisarvioitujen artikkeleiden avoimuuden kehittymisessä, mutta vilkaisemme myös opinnäytetöiden avoimuutta.

Hyvät uutiset alkuun: avoimuuden osuus on kasvanut mukavaa tahtia — vauhti jopa kiihtyy. Avoimesti julkaistujen tieteellisten artikkelien määrä on noussut vuoden aikana 8 prosenttiyksikköä. Tilastojen valossa voi sanoa, että kehitys on ollut kirjaston tarjoaman rinnakkaistallennuspalvelun ansiota — rinnakkaistallennuksen avulla avoimeksi saatettujen artikkelien osuus on samassa ajassa kasvanut 6,5 prosenttiyksikköä, kun taas Open Access ja hybrid -julkaisukanavissa julkaistujen artikkelien osuus on pysynyt miltei samana.


Kaaviossa RT tarkoittaa kaikkia rinnakkaistallenteita, RT+ tarkoittaa rinnakkaistallenteita joiden avulla on oikeasti saatu avattua aineistoa, jota ei muutoin olisi avoimesti verkossa luettavissa. RT-kategorian tallenteet ovat siis jo valmiiksi avoimesti saatavilla eikä tällä edistetä avoimuutta.

Rinnakkaistallennustyyppi Julkaistu OA-lehdessä tai avoimena artikkelina hybrid-lehdessä Rinnakkaistallennettu
RT X X/-
RT+ X

Avoimien aineistojen rinnakkaistallennusta tehdään kuitenkin lisenssien sen salliessa, sillä sen avulla julkaisujen näkyvyys paranee sekä pystymme paremmin takaamaan artikkelien saatavuuden pitkällä aikavälillä. RT+ kategoriassa tapahtuva muutos on kuitenkin se, jossa eniten toivomme tapahtuvan kasvua. Seuraavassa kaaviossa listataan tarkemmin Itä-Suomen yliopiston julkaisuarkisto eRepoon rinnakkaistallennettujen artikkelien
RT/RT+ suhdelukuja tiedekunnittain.

Kaaviosta nähdään kuinka terveystieteissä sekä luonnontieteissä rinnakkaistallentaminen edistyy myös RT+ kategoriassa hyvää vauhtia. Yhteiskuntatieteissä ja humanistisella alalla kehitys on maltillisempaa, taustasyynä tähän tieteenalakohtaiset erot julkaisukulttuurissa ja lehtien käytänteissä. Varsinkin kotimaisten lehtien suhtautumisessa rinnakkaistallentamiseen on vielä haasteita, mutta asiaa pyritään kehittämään kansallisen Kotilava-hankkeen avulla.

Verrattaessa OA-lukuja toisiin korkeakouluihin selviää, että luvuissamme olisi vielä parantamisen varaa. Asetumme kansallisessa vertailussa tukevasti puolivälin tienoille, mutta jo 10 % korotus lukuihimme veisi UEF:n lyhyen aikavälin tavoitteeseemme, jossa puolet artikkeleistamme olisi avoimesti saatavilla. Tämän tavoitteen saavuttaminen ei edellyttäisi kuin reilun 200 rinnakkaistallennuksen lisäystä vuositasolla (RT+) UEFin tutkijoilta.

Yliopisto OA:n osuus RT+ artikkelien lkm
Jyväskylän yliopisto 62,8 753
Hanken 57,9 73
Turun yliopisto 49,8 472
Lapin yliopisto 45,7 5
Tampereen yliopisto 45,7 244
Itä-Suomen yliopisto 40,4 225
Taideyliopisto 40 4
Kaikki yliopistot 39,9 2556
Helsingin yliopisto 39,7 463
Oulun yliopisto 39,4 309
Tampereen tekn. yliopisto 38,4 212
Lappeenrannan tekn. yliopisto 37,2 4
Åbo akademi 32,6 21
Aalto yliopisto 30,6 277
Vaasan yliopisto 21,9 9

Taulukon tiedot Jyrki Ilvan keräämästä aineistosta, OA-julkaisujen osuus korkeakoulujen vuoden 2017 vertaisarvioiduista artikkeleista (A1-A4), Jyrki Ilva, Tiedot kerätty Juulista 26.3.2018

Rinnakkaistallenteiden lisäämiseksi kirjasto on tehostamassa viestintäänsä tutkijoiden suuntaan. Tavoitteenamme on lähettää muistutusviesti kaikille niille tutkijoille, joilta emme ole saaneet rinnakkaistallennettavaa artikkelia joko SoleCris-julkaisutietolomakkeella tai eRepo-sähköpostilla (erepo at uef.fi). Tutkijoilta saadun palautteen mukaan he kaipaavat muistuttelua rinnakkaistallentamisesta ja tähän huutoon pyrimme nyt vastaamaan. Muistutusviestien lisäksi tulemme jatkamaan laitoksilla vierailua joko avoimen kutsun perusteella tai kirjaston koulutustarjottimelta räätälöidyn tilauksen mukaisesti.

Gradut avoimempaan suuntaan

Vuodesta 2018 näyttäisi tulevan hyvä vuosi gradujen avoimuudelle. Neljännes vuodesta on takana ja yli puolet UEFin graduista on saatu avoimesti verkkoon. Toki vuoden 2018 OA-luku on vielä hyvin altis muutoksille, mutta tällä hetkellä kehitys näyttää todella positiiviselta. Taustalla avoimuuden positiiviseen kehitykseen uskomme ainakin osittain olevan uusitun gradujen tarkastukseenjättölomakkeen, jonka avulla opiskelijan on helpompi antaa lupa avoimeen julkaisemiseen. Myös opiskelijoille tiedottamista on lisätty, ja ohjaajatkin ovat ryhtyneet suosittelemaan töiden avaamista yhä enemmän, eikä näin ollen voikaan sanoa, että avoimuuden kehitys olisi saavutettavissa vain teknisin keinoin, tai että se olisi ylipäätään helppoa.

Briefly in English: The number of open access publications in UEF has increased 8% in one year, mainly because of self-archiving (UEF eRepository) . In national comparison UEF is midway. Feedback from the researchers is that they need reminders, so the library aims to contact all those researchers who have not submitted an article for self-archiving either via the SoleCris form or by email to erepo[at]uef.fi. In addition, we will continue visiting units either by an open invitation or based on a booking through the library’s training menu.

Antti Laurila, tietojärjestelmäasiantuntija | IT Systems Specialist
Laura Hämäläinen, tietopalveluneuvoja | Information Services Advisor
Verkko- ja julkaisupalvelut | Library IT and Publishing services