Tag: impact

Posted on

Tiedejulkaisemisen päivät 2022: Tiedejulkaisemisen vaikuttavuus, vastuullisuus ja avoimuus | Research Publishing Days 2022: Impact, responsibility and transparency in scientific publishing

(Please, scroll down to read in English.)

Vuosittain järjestettävillä Tiedejulkaisemisen päivillä keskustellaan useista ajankohtaisista tiedejulkaisemiseen liittyvistä aiheista, kuten kustannustoiminnasta, avoimesta julkaisemisesta, sekä erityisesti tänä vuonna tiedon vaikuttavuudesta. Tiedejulkaisemisen päivät järjestettiin tällä kertaa Joensuussa Itä-Suomen yliopistossa 3.-4.10.2022. Tilaisuus järjestettiin hybridinä ja paikalle saapui kuutisenkymmentä osallistujaa. Verkossa tilaisuutta seurasi molempina päivinä yli 200 katsojaa.

Tilaisuuden järjestivät Tieteellisten seurain valtuuskunta (TSV), Tiedonjulkistamisen neuvottelukunta (TJNK), Suomen tiedekustantajien liitto, Kansalliskirjasto ja Itä-Suomen yliopisto (UEF).

Maanantai 3.10.

Tilaisuuden avasi Itä-Suomen yliopiston kirjaston johtaja ja Suomen yliopistokirjastojen neuvoston puheenjohtaja Ari Muhonen verkkoympäristön kehittymistä käsittelevällä puheellaan. Tätä seurasi TSV:n Sami Syrjämäen puheenvuoro avoimen tieteen julistuksista ja niiden toteutumisesta. Pääpaino oli Budapest Open Access Initiativessa, joka täytti juuri 20 vuotta. Julistuksen keskeinen sanoma on, että tieteen tulisi tuottaa yhteistä hyvää kaikille. Tällä hetkellä keskeisenä tavoitteena on muuttaa tiedejulkaisemisen rakenteita siirtymällä yhä enenevissä määrin kaupallisesta kustantamisesta tiedeyhteisön ja nonprofit-organisaatioiden ylläpitämien julkaisukanavien käyttöön.

Seuraavissa kommenttipuheenvuoroissa Avoimen tieteen ja tutkimuksen kansallisen koordinaation sihteeristöön kuuluva Hanna Lahdenperä, Helsinki University Pressin (HUP) kustannusjohtaja Leena Kaakinen ja Historiallisen aikakauskirjan päätoimittaja Anu Lahtinen käsittelivät avointa julkaisemista kotimaisten kustantajien näkökulmasta. Lahdenperän puheenvuorossa pohdittiin kotimaisten avoimen tieteen linjausten suhdetta kansainvälisiin linjauksiin. Kaakinen taas nosti esiin sen, että on oleellista miettiä miten tehtyjen linjausten toimeenpano todellisuudessa rahoitetaan ja myös muistutti, että globaalin oikeudenmukaisuuden kannalta APC-maksut (article processing charge) vain siirtävät maksumuurin muualle. Anu Lahtinen toi esiin puheenvuorossaan, että eri CC-lisenssien (Creative Commons) laajan käytön salliminen on tärkeää, jotta kaupalliset toimijat eivät pääse hyötymään tutkijoiden työstä ilman erillistä korvausta.

Päivä jatkui UEFin hoitotieteen professori Katri Vehviläinen-Julkusen pitämällä 10-vuotiasta DORA-julistusta (San Francisco Declaration on Research Assessment) käsittelevällä puheenvuorolla. Lähtökohtana julistuksella oli tutkimuksen arvioinnin monipuolisuus. Arviointi onkin vuosien varrella kehittynyt pelkästä metriikasta kohti laajempaa tutkimustuotosten arviointia ja muun muassa narratiivisen CV:n hyödyntämistä kohti.

Seuraavan keskusteluosion teemaksi oli nostettu vastuullisesti vaikuttava tiedonjulkistaminen. Keskustelun aloitti UEFin englannin kielen ja kulttuurin professori Jopi Nyman, joka käsitteli esityksessään Jufon vaikutusta ja tulevaisuutta. Jufo eli Julkaisufoorumi ja sen sisältämä kansallinen julkaisukanavien tasoluokitus on muokannut suomalaista tiedekenttää sekä rahoitusmallin että tutkimuksen arvioinnin kautta. Julkaisukulttuuri on Jufon käyttöönoton myötä muuttunut, monografiajulkaisemisesta on siirrytty kohti artikkelijulkaisemista ja luokitusta on vastoin alkuperäistä tarkoitusta alettu käyttää myös yksittäisten tutkijoiden arviointiin.

Vastuullinen toimitustyö oli keskiössä Turun yliopiston suunnittelija Annastiina Mäkilän puheenvuorossa. Hän käsitteli toimittajan roolia ja suhteita niin vertaisarvioijien ja kirjoittajien kanssa, kuin myös laajemmin toimittajan vastuuta lehteä, sen lukijoita ja laajemmin koko tiedeyhteisöä kohtaan. Tutkijatohtori Mona Mannevuo taas käsitteli omassa puheenvuorossaan tieteen viestinnällistymistä ja vaikuttavuutta. Käsiteltävinä teemoina esiin nousivat tiedepohjainen politiikka ja strateginen tutkimus, vaikuttavan tutkimuksen mielikuvastot sekä tutkijan rooli huomiotaloudessa.

Viimeisessä puheenvuorossa kansanedustaja Anu Vehviläinen avasi ajatuksiaan siitä, miten hän haluaisi tulla vaikutetuksi tutkitulla tiedolla. Hän nosti esiin, että kansanedustajat valitaan yleensä rooliinsa arvojen, ei asiantuntijuuden vuoksi ja että politiikassa mielipiteen vaihtaminen tulkitaan usein ”takin kääntämiseksi”. Tänä päivänä vallalla oleva identiteettipolitiikka vahvistaa arvo- ja ryhmäsidonnaisuutta, eikä analysoiva moniulotteinen tarkastelu välttämättä sovi tuohon kuvioon.

Ensimmäisen päivän päätti Jyväskylän yliopiston (JY) Avoimen tiedon keskuksen johtaja Pekka Olsbo käsittelemällä tekeillä olevaa tieteellisten kirjojen avoimen julkaisemisen suositusta. Hän pohti puheenvuorossaan sitä, miksi avoimuuslinjauksiin liittyvän rahoituksen saaminen on Suomessa niin hankalaa, vaikka kirjojen julkaisumäärät ovat suhteellisen pieniä. Olsbo toi esiin, että monissa Euroopan maissa rahoitus on saatu järjestymään koska avoimen julkaisemisen tukeminen on sisäänrakennettu rahoitusmalleihin.

Iltaohjelmassa julkistettiin Suomen tiedekustantajien liiton palkinnot.  Liiton kannustuspalkinto jaettiin kolmelle lehdelle: Nordic Review of International Studies, Tutkimus ja kritiikki sekä Lähihistoria. Palkinnon perusteluissa pidettiin tärkeänä, että uusia suomalaisia tiedelehtiä perustetaan vaikeasta tilanteesta huolimatta.

Vuoden 2022 tiedelehtenä palkittiin Alue ja ympäristö. Lehteä kustantaa Alue- ja ympäristötutkimuksen seura.

luentosali jossa istuu Tiedejulkaisemisen päivien osallistujia kuuntelemassa. lecture hall, speakers, listeners
Maanantain ensimmäiset kommenttipuheenvuorot olivat aiheeltaan Avoimuuden julistukset 20 vuotta: Kuva: Taina Sahlman

Tiistai 4.10.

Tiistain avauksessa kuultiin avointen tieteellisten kirjojen kustantamiseen liittyen kansainvälisiä ja kansallisia kokemuksia. Kommenttipuheenvuorot pitivät TSV:n julkaisupäällikkö Sami Syrjämäki, JY:n Avoimen tiedon keskuksen johtaja Pekka Olsbo, Suomalaisen kirjallisuuden seuran (SKS) kustannusjohtaja Kirsi Keravuori, sekä Gaudeamusta ja HUP:ia edustava kustannusjohtaja Leena Kaakinen.

Kaakinen avasi keskustelun, ja kertoi Edition.fi -portaalista, joka on TSV:n ylläpitämä kotimaisten avointen kokooma- ja monografiateosten palvelu. Lisäksi hän esitteli HUP:n, myös Helsingin yliopiston ulkopuolisille julkaisuille tarkoitetun avoimen kustantamon, jota ylläpitävät Helsingin yliopiston kirjasto ja Gaudeamus. Vaikka HUP helpottaa osaltaan tutkijoille joskus hankalaakin monografioiden julkaisua, eivät rahoitusasiat ole tasa-arvoisia.  

Avoimen tieteen koordinaation osana onkin laadittu kirjojen avoimuuden linjausta, jossa on alusta asti ollut keskeistä rahoituksen selvittäminen. Kirsi Keravuoren esittelemä SKS mahdollistaa timanttimallin mukaisen open access-julkaisemisen, sillä TSV tukee taustarahoitettua julkaisua. Tästä huolimatta Kerovuonkin mukaan on merkitystä sillä, mihin suuntaan uudet laadittavat linjaukset osoittavat, sillä nämä määrittävät koko suomalaisen tiedekustantamisen kenttää.

Tällä hetkellä olemassa oleva kotimainen rahoitus kohdistuu kirjoja useammin lehtiartikkeleihin. Toisin on esimerkiksi Itävallassa, Alankomaissa ja Isossa-Britanniassa, jossa rahoitusta saa myös monografian julkaisemiseen. Pekka Olsbo totesikin, että kirja on keskeinen sivistyksen ja tiedonvälityksen väline. Voisiko siis julkaista rinnakkain sekä kaikille avointa että ostettavaa teosta, kuten Ranskassa jo tehdäänkin? Siellä kustantaja lupaa pitää myös painettua kirjaa saatavilla, koska myös sillä on kysyntää.

Rahoitukseen liittyen myös kirjastojen kokoelmiin ottaminen ja teosten esillä pitäminen maksaa – kustantamisen, taiton, ynnä muiden valmistuskustannusten lisäksi. Rinnakkaistallennusta toki suositellaan, mutta tutkija haluaisi kenties julki sen version, joka on lopullinen, kun taas rinnakkaistallenne saattaa olla käsikirjoituksen näköinen versio rivinumerointeineen. Kokoelma-artikkeleiden kohdalla kokonaisuus saattaa myös hajota rinnakkaistallennettaessa artikkeleita erikseen, sillä tekstit muodostavat kokonaisuuden, totesivat lopuksi sekä Syrjämäki että Olsbo.

Paneelikeskusteluun kotimaisten tiedelehtien vaikuttavuudesta Juho Pesosen (Matkailututkimus) johdolla osallistuivat Olga Hannonen (Matkailututkimus), Juha Hämäläinen (Sosiaalipedagoginen aikakauskirja), Maarit Sireni (Terra) ja Juhana Venäläinen (Kulttuurintutkimus ja Tiede ja edistys). Vanhat kotimaiset tiedelehdet, kuten esimerkiksi jo 1800-luvun puolella perustettu Terra, ovat olleet rakentamassa suomalaista identiteettiä sekä kehittämässä suomea tiedekieleksi. Oman ajattelukielen hyöty oppimiseen, sekä ammatti-identiteetti korostuivat puheissa. Terrassa esimerkiksi on asiaa maantieteen opiskelijoille ja aineenopettajille, ja lisäksi kansallinen julkaisu tavoittaa muitakin kuin tutkijan. Nykymaailmassa on voitava luottaa tutkittuun tietoon, jonka pääpaino ei ole se, että kuka pitää eniten melua omasta mielipiteestään, vaan se, että kirjoitukset ovat luotettavasti tieteellisiä, vaikka käsittelisivätkin joskus kansantajuisemmin kansallisiin ilmiöihin liittyviä aiheita. Kansainvälisissä julkaisuissa suomalaiset ilmiöt eivät korostu tai näy, joten meidän on itse pidettävä näistä kiinni.

Tekijänoikeus ja lisenssisasioista käsittelevässä esitelmässään lakiasiainjohtaja Kirsi Salmela Kopiostosta pohti, voisiko cc-lisensseille olla vaihtoehtoja. Hän esitteli c-info –kuvakkeen, jota klikkaamalla saa tekijänoikeustiedot helposti näkyville. Hän kertoi, että tekijänoikeuslakia ollaan parhaillaan uudistamassa, mutta asia on kesken. Kansalliskirjaston palvelujohtajan Johanna Liljan esitys käsitteli muun muassa Kansalliskirjaston palveluita, ja yhtenä esimerkkinä hän nosti esiin Journal.fi -palvelun, joka tarjoaa pääsyn useisiin avoimiin julkaisuihin.

Päivän loppupuolella TJNK:N pääsihteeri Reetta Kettunen sekä Julkaisufoorumin suunnittelupäällikkö Janne Pölönen esittelivät Monikielisen tiedeviestinnän Helsinki-aloitetta, jonka tarkoituksena on edistää  tiedeviestinnän monikielisyyttä. Heidän mukaansa tiedeyhteisölähtöinen julkaiseminen saisi saada enemmän rahoitusta erityisesti omilla kotikielillä tuotettuna.

Tiedejulkaisemisen päivien loppupuheenvuorossa UEFin yhteiskuntapolitiikan professori Eeva Jokinen pohti, mitä esillä olleista teemoista hän toivoisi kaikille kotiin viemisiksi. Keskusteluun nousseet teemat ovat tänä vuonna koskeneet erityisesti rahoitusta, hänkin koosti puheenvuorossaan. Onko niin, että avoimen tieteen mahdollisuudet ovat jo selkeästi tunnistettavia ja hyödyt selvillä, mutta todellinen tahtotila käytännön työn rahoittamiseen vielä hakee uomiaan? Tämän ongelman ratkaisemiseen tarvittaisiin konkreettisia toimia ylimmiltä päätöksentekijöiltä. Toisaalta Jokinen toteaa, että myös yksilötasolla pystytään tekemään asioita avoimen tieteen puolesta – jo pelkkä ystävällisyys ja yhteisvastuullisuus kantaa pitkälle, tiedejulkaisemisessakin.

Tilaisuuden tallenteet ovat nähtävillä Vimeossa 14.10.2022 saakka:
Ensimmäisen päivän tallenne (avautuu uuteen välilehteen)
Toisen päivän tallenne (avautuu uuteen välilehteen)

opastekyltti missä lukee Tiedejulkaisemisen päivät ohjasivat osallistujia Metria-rakennukselle. Guidance to the venue.
Tiedejulkaisemisen päivät järjestettiin Joensuussa Itä-Suomen yliopiston Metria-rakennuksessa 3.-4.10.2022. Kuva: Taina Sahlman

Research Publishing Days 2022: Impact, responsibility and transparency in research publishing  

The annual Research Publishing Days discuss a wide range of topics related to research publishing, including open access publishing, peer-reviewing, marketing, editorial processes, as well as science policy. This year the Research Publishing Days were held at the Joensuu campus of the University of Eastern Finland on the 3rd and 4th of October. The event was organised in Finnish and in hybrid model, with about sixty participants present in person. More than 200 spectators followed the event online.

The event was organised by the Federation of Finnish Learned Societies (TSV), the Committee for Public Information (TJNK), the Finnish Association for Scholarly Publishing, the National Library of Finland, and the University of Eastern Finland (UEF).

Monday 3.10.

The event was started by Ari Muhonen, Director of the UEF Library and Chair of the Finnish University Libraries’ Network (FUN), with a speech on the development of online environments. This was followed by a speech by Sami Syrjämäki, Head of Publications at TSV, on the declarations of open science and their implementation. The current key objective is to change the structures of scientific/scholarly publishing by moving from commercial publishing channels into ones that are maintained by the research community and non-profit organisations.

Next up were the commentaries on open access publishing from the perspective of domestic publishers, given by Hanna Lahdenperä from the Secretariat for the National Open Science and Research Coordination, Leena Kaakinen, Executive editor of the Helsinki University Press (HUP), and Anu Lahtinen, Editor-in-Chief for Historiallinen Aikakauskirja [Historical Journal]. Lahdenperä’s speech discussed the relationships between Finnish and international open science policies. Kaakinen pointed out that it is essential to think about how the implementation of the policies is financed, also mentioning that from the perspective of global equality, article processing charges (APCs) serve only to move the paywall’s location instead of removing it entirely. Anu Lahtinen, on the other hand, stated that it is important to allow the extensive use of CC licences so that commercial operators cannot benefit from the work of researchers without paying separate compensation.

The day continued with a speech by Katri Vehviläinen-Julkunen, Professor of Nursing Science at the University of Eastern Finland. Vehviläinen-Julkunen discussed the 10-year-old San Francisco Declaration on Research Assessment (DORA). The starting point for the declaration was the versatility of research evaluation.

Responsibly impactful release of information was the topic of the next discussion. The discussion was started by Jopi Nyman, Professor of English Language and Culture at the UEF, whose presentation discussed the impact and future of JUFO. JUFO, aka Publication Forum, as well as the classification of publication channels it includes have transformed the Finnish field of science both from the perspective of financing models and research evaluation.

Responsible editorial work was at the centre of the speech by Annastiina Mäkilä, a coordinator at the University of Turku. Mäkilä discussed the role and relationships that a journalist has with peer-reviewers and writers, as well as the responsibility towards the journal, its readers and the research community. Postdoctoral researcher Mona Mannevuo discussed the impact of science, as well as its communicative dimensions. The themes included science-based politics and strategic research, imagery of impactful research, and the role of a researcher in the attention economy.

The last speech was given by Anu Vehviläinen, a Member of Parliament, who shared her thoughts on how she would like to be influenced by research information.

The first day was concluded by Pekka Olsbo, Director of the Open Science Centre (OSC) at the University of Jyväskylä, who discussed the ongoing recommendation for open access publishing of scientific and scholarly books. In his speech, he reflected on why it is so difficult to find funding for openness-related guidelines in Finland despite the relatively low number of book publications.

The evening programme included the announcing of the awards by the Finnish Association for Scholarly Publishing. The inducement award by the  Association was granted to three journals: Nordic Review of International Studies, Tutkimus ja kritiikki [Research and Critique] and Lähihistoria [Recent History]. In the justification for the award, it was considered important that new Finnish scientific and scholarly journals are established despite the difficult situation.

Alue ja ympäristö [Region and Environment] was awarded the journal of the year 2022. The journal is published by the Society for Regional and Environmental Studies (AYS).

Tuesday 4.10.

International and national experiences related to the publishing of open scientific and scholarly books were the topic of Tuesday’s opening. The commentaries were given by Sami Syrjämäki, Head of Publications at the TSV Pekka Olsbo, Director of the OSC at the University of Jyväskylä, Kirsi Keravuori, Director of Scholarly Publishing at Finnish Literature Society, and Leena Kaakinen, Publishing Director representing Gaudeamus and HUP.

Kaakinen opened the discussion by talking about the Edition.fi portal, which is a service for domestic open access compendiums and monographs provided by the TSV. Kaakinen also introduced HUP, a publishing house maintained by Helsinki University Library and Gaudeamus that is also open for publications outside the University of Helsinki.

At the moment, the existing domestic funding favours articles over books. Pekka Olsbo emphasized that the book is a key tool for education and information disclosure. The discussion begged the question: is it possible to publish both a work open to all and available for purchase in parallel?

In terms of funding, including works in library collections has its own costs in addition to publishing, layout, etc. Parallel recording is naturally recommended, but while a parallel recording may appear like a manuscript, the researcher themself might prefer to publish the actual final draft.

Juho Pesonen, Olga Hannonen (Finnish Journal of Tourism Research), Juha Hämäläinen (Sosiaalipedagoginen aikakauskirja [Journal of Social Pedagogy]), Maarit Sireni (Terra), and Juhana Venäläinen (Kulttuurintutkimus [Cultural Studies] and Tiede & edistys [Science & Progress]) participated in the panel discussion on the impact of Finnish journals. Finnish journals have been involved in the construction of the Finnish identity and development of Finnish into a scientific/scholarly language. The benefits of using one’s native language for learning, as well as professional identities were emphasized in the speeches.

In her presentation on copyright and licensing issues, chief legal officer Kirsi Salmela from Kopiosto wondered about possible alternatives to the CC licenses. Salmela introduced the c-info icon, which makes it possible to reveal copyright information with a simple. She continued by stating that the copyright law is currently under reform. Johanna Lilja, Director of Services at the National Library of Finland, discussed, among other things, the services of the National Library of Finland.

Towards the end of the day, Reetta Kettunen, Secretary General of the TJNK, and Janne Pölönen, Secretary General of Jufo, introduced the Helsinki Initiative for multilingual science communication.

In the closing speech, Eeva Jokinen, Professor of Social and Public Policy  at UEF, reflected on the themes of the discussions and what she would like the participants to remember. Funding has been one of the most discussed themes of the year. Is it true that the possibilities of open science are all clearly identified along with the benefits, but the actual motivation for its funding is still lacking? Concrete action from high level decision-makers would be required to solve this problem. On the other hand, Jokinen notes that it is also possible support open science at the individual level – kindness and solidarity go a long way, even in science publishing.

Jukka Kananen, palvelupäällikkö | Head of Services
Laura Hämäläinen, tietopalveluneuvoja | Information Services Advisor
Heta Mikkonen, tietopalveluneuvoja | Information services advisor
Taina Sahlman, tietopalveluneuvoja | Information Services Advisor
Niko Niskanen, tietopalveluneuvoja | Information Services Advisor (englanninkielinen käännös)
Verkko- ja julkaisupalvelut | Library IT and Publishing Services

Posted on

6:AM ei alkanut aamukuudelta – kuudes Altmetrics-konferenssi | 6:AM did not start at six in the morning – the 6th Altmetrics Conference

(Please, scroll down to read in English.)

Altmetriikka

Altmetriikka (altmetrics) tulee sanoista alternative ja metrics. Bibliometriikan eräänlaisena täydentäjänä myös altmetriikka liittyy tieteen ja tieteellisen julkaisemisen näkyvyyden mittaamiseen. Altmetriikka mittaa nimenomaan verkkojulkaisemista, esimerkiksi tutkimuksen näkyvyyttä verkossa klikkausten, latausten, blogikirjoitusten, kirjanmerkkien, tykkäysten ja twiittien määrinä. Se ei kuitenkaan ole vaikuttavuusmittari, vaan osa tieteellisen informaation suodattamista. Oikeastaan se ei edes ole vaihtoehtoista metriikkaa, vaan lisäke, jota tarvitaan verkkojulkaisemisen ja datan uudenlaisen saatavuuden aikana.

6:AM

Osallistuin lokakuun toisella viikolla kuudenteen Altmetrics-konferenssiin, joka pidettiin tällä kertaa Stirlingin yliopistossa Skotlannissa. 6:AM-konferenssi oli kaksipäiväinen 9.-10.10. ja osallistuin pelkästään siihen, mutta konferenssia edelsi yksipäiväinen ”epäkonfrenssi” (do-a-thon) ja seurasi työpajapäivä (workshop). Myös konferenssissa oli epäkonferenssimaisuutta. Emme istuneet riveissä, vaan pyöreissä kahdeksan ihmisen pöydissä, joissa keskustelu ja tutustuminen käy(nee) muita muotoja helpommin.

Ensimmäisenä päivänä löysinkin itseni Euan Adien (Overton.io) vierestä. Hän on Altmetricin perustajia, jonka artikkelia “The Rise of Altmetrics” (teoksessa: Altmetrics : a practical guide for librarians, researchers and academics) olin lukenut matkalla Skotlantiin. Adie on todennut, että koska informaatiota on aina liikaa, on tärkeää suodattaa laadun näkökulmasta, karsia pois epärelevantti ja huonolaatuinen sisältö. Altmetriikassa tähän voidaan käyttää digitaalista oppineisuutta, jonka työvälineisiin kuuluvat esimerkiksi yhteinen viitteidenhallinta ja jakaminen verkossa, joukkoistaminen, käyttäjien yhdessä tekemä metadata, “post-publication review”. Hänen altmetriikkaohjeistukseensa kuuluu avoimuus: indikaattoria käytettäessä sen takana olevaan dataan pitää olla pääsy, tuon datan pitää olla niin avointa kuin mahdollista ja datan pitää olla relevanttia.

Maisema

Adie piti myös yhden kiinnostavimmista esityksistä “Mapping the Policy Landscape” todeten, että käsite “policy document” – joka voi ilmestyä kirjan muodossa, mutta myös blogipostauksena, tutkimusjulkaisuna, työpaperina, raporttina jne. – on vaikeasti määriteltävä, muuttuva, epäakateeminen, käytännöllinen, poliittinen, mutta aina kirjoitettu muuttamaan toimintatapaa tai käytäntöä. Se voi olla kansainvälinen, kansallinen, alueellinen tai jopa korttelikohtainen. Tämän tyyppisistä julkaisuista kolmannes viittaa muihin vastaaviin dokumentteihin, kolmannes tieteelliseen tutkimukseen, kuudesosa mediaan ja loput lainsäädäntöön ja muuhun vastaavaan. Viittaus voi olla suora, esimerkiksi hoitosuositukseen, mutta voi muodostaa myös ketjun esimerkiksi sanomalehden kautta blogiin, jonka kautta työpaperiin. Ei siis voida mitata yksinkertaisia viittauksia, vaan muodostuu viittausten verkko, joka muodostuu arviolta 10 000 eri lähteestä. Altmetriikan mittarit voivat siis olla todella monimutkaisia verrattuna perinteisiin bibliometriikan mittareihin.

Tervetuloa

Säkkipillin toivotettua meidät tervetulleiksi Skotlantiin ja tutkimus- ja innovaatiopalveluiden johtaja John Rogersin Stirlingin yliopiston kampukselle sekä Catherine Williamsin (Altmetric) avattua konferenssin, piti ensimmäisen keynote-puheen “Beyond Bibliometrics” Martin Kirk (King’s College London, UK). Hänen tehtävänään on huolehtia siitä, että yliopistolla on parhaat välineet ja että sen tutkimuksen näkyvyys on niin hyvä kuin vain voi olla. Hän esitti paljon pohdittavaa siitä, mikä metriikka palvelee milloinkin, ja kenen vastuulla altmetriikka organisaatiossa on. Huomioidaanko se strategiatyössä, onko se tutkimushallinnon hallussa, kuuluuko se tutkijoille, tekeekö sitä kirjasto vai kenties viestintä? Joka tapauksessa altmetriikka kuuluu julkaisustrategisiin työkaluihin. Avoimesti julkaistu saa enemmän viittauksia ja muuta huomioita kuin maksumuurien takana julkaistu – jos ei julkaista avoimesti, näkyvyys ja maine kärsivät.

Kohokohtia

Kaikkiaan kahdessa päivässä pidettiin kaksi keynote-esitelmää, yksi “Highlight Talk”, kaksi paneelikeskustelua ja 26 muuta esitystä.

Altmetrics in Action -session kiinnostavin esitys oli mielestäni Rebecca Welzenbachin (University of Michigan Library, USA) “Beyond the “Cool” Factor: The Challenge of Making Alternative Metrics Indispensable”. Hän kertoi, miten heillä hyödynnetään Altmetric Explorer -työkaluja ja miten altmetriikan avulla selvitettävä näkyvyys ja vaikuttavuus kiinnostaa sekä viestintää että tutkimushallintoa. Welzenbach on “research impact librarian”, jollainen olisi varmasti hyvä olla jokaisessa yliopistossa. Samassa sessiossa otsikolla “Collaborating to Target Doctoral Students and Postdoctoral Staff” puhunut Robyn Price (Imperial College London, UK) korosti laadun ja tunnettuuden merkitystä kertoessaan kiinnostusta herättävästi, miten altmetriikan työkaluja opetetaan osana kurssia nimeltä “Digital academic skills” väitöskirjatutkijoille ja hyödynnetään myös post-docien hakemuksissa.

The Researcher View -sessiossa Mithu Lucraft (Springer Nature) puhui muun muassa siitä, mikä tutkijoita kiinnostaa ja mistä he välittävät, kuten kiinnostaako heitä tutkimuksen vaikuttavuus akateemisen maailman ulkopuolella ja merkitys avoimuudella on juuri siihen. Koska viittauksia on helppo seurata, niitä usein ja monilla aloilla pidetään tärkeimpinä, joten tukea myös muiden seurantavälineiden käyttämiseen ja ymmärtämiseen tarvitaan. Samassa sessiossa Rachel Miles (Virginia Tech, USA) puhui tutkimuksen arvioinnista ja sen vaikutuksesta tutkijoiden palkkaukseen korostaen, että arviointimenetelmien pitää olla avoimia.

Vain yhden session ajaksi osallistujajoukko jakaantui kahtia. Osallistuin otsikon “Rumor Has It: How Exploring Research Engagement through Metrics Transforms Student Learning” alla pidettyyn työpajaan. Rachel Miles ja Amanda MacDonald (Virginia Tech, USA) kertoivat ja demonstroivat käytännössä, miten he opettavat altmetriikkaa 1.-2. vuoden opiskelijoille.

Decoding the Data -sessiossa “Measuring knowledge mobilization for grant-funded research using bibliometric, patent and policy indicators” oli Ben McLeishin (Altmetric) otsikkona. Hän korosti, että näiden aineistojen osalta Altmetric– ja Dimensions-tyyppisten palveluiden avulla voidaan mitata ideoita ja käsitteitä, muttei vaikuttavuutta. Hän puhui myös tutkimuksen tuottavuudesta, jota voidaan vertailla esimerkiksi rahoitusta saaneiden julkaisujen määrällä tutkijaa kohti eri maissa. Maria Levchenko (Europe PMC/EMBL-EBI), jonka kanssa juttelin useammallakin kahvitauolla, kertoi aiheesta “Exploring the Landscape of Curated Publications in Biology”. Biokuraattori kuratoi, kerää, kommentoi ja validoi biologisten ja organismitietokantojen tietoa. Kyse on biotutkimuksen tutkimusdatan laadunvalvonnasta ja kuvailusta. Hän puhui biokuratoinnin (biocuration) arvosta ja kysyi muun muassa, mikä tekee paperista kuratoitavan, korreloiko kuratointi laadun kanssa ja johtaako kuratointi suurempaan viittausmäärään? “Can the Impact of Grey Literature be Assessed?” kysyi Matthew Bickley (University of Wolverhampton, UK) ja perehdytti kuulijoita siis siihen, miten mitata niin sanotun harmaan kirjallisuuden – jota ei siis itse asiassa ole julkaistu – vaikuttavuutta. Andy Miahin puhe käsitteli kansalaistiedettä ja tieteen viestimistä eri kanavilla ja menetelmillä (kuvat, videot, performanssit, virtuaalitodellisuus, festivaalit…) sekä sen tyyppisen toiminnan vaikuttavuuden mittaamista. Hän korosti, että tieteentekijöiden tulee olla ensiksi kansalaisia ja vasta toiseksi tutkijoita.

Muissa konferenssin esityksissä käsiteltiin muun muassa rahoittajien näkökulmia, joidenkin tutkimusalojen vaikuttavuuden todella pitkää aikajännettä, tutkimuksen elinkaarta yleensä, kehitteillä olevia uusia malleja tieteen ja tutkimuksen indikaattoreiksi, tiedepodcasteja, saalistajakustantajia sekä tiedeviestintää ja kansalaistiedettä maissa, joissa on käytössä satoja eri kieliä, esimerkiksi Nigeriassa 529. Vaikka tiede on maailmanlaajuista, on politiikka (yleensä) paikallista, todettiin.

ihmisryhmät, posterit, halli, ikkunat, katto, pöydät. groups of people, posters, hall, windows, ceiling, tables.
Posterisessio | Poster session

Posterit

Konferenssissa oli esillä myös kymmenen posteria, jotka nekin esiteltiin ”poster lightning talks” -sessiossa. Mielenkiintoisin posteri on Syddansk Universitetin kirjaston kuuden henkilön laatima “Coloring the Donut”, jossa he tutkivat, miten hyvin niin sanottua altmetriikkadonitsia (“Altmetric Donut”, katso esimerkiksi kirjaston tutkimuksen tuen sivut) voi manipuloida. Heidän tapaustutkimuksensa mukaan se ei ole helppoa ja lähinnä twiiteillä sekä Wikipedian avulla sitä voi yrittää. Tyylikkäin, mutta myös todella informatiivinen ja runsas, posteri oli Twenten yliopiston Luuk van Ewijkin “Supporting researchers in their usage of Altmetrics Explorer”. Se rakentuu, kuten tutkimuksen tuki, muutenkin, hallinnon, kirjaston, tutkijoiden, viestinnän sekä rahoittajien ja julkaisijoiden tukipilareille, ja siihen tarvitaan avoimen tieteen arvioinnin kehittämistä ja panostusta siihen, asialle omistautuneita avainkäyttäjiä ja konkreettisia päämääriä, integroitumista prosesseihin, tiedonhankintaa ja -välitystä, seurantaa ja jatkuvaa keskustelua.

Osallistujat

Konferenssi oli melko pieni, osallistujia oli alle sata. Olin kansainvälisen konferenssin ainoa suomalainen ja yksi neljästä pohjoismaalaisesta. Suurin osa osallistujista oli ymmärrettävästi Britanniasta. Alankomaalaisia, kanadalaisia ja yhdysvaltalaisia oli myös paljon. Kirjasto- ja tietopalveluammattilaisten lisäksi mukana oli professoreita ja muita tutkijoita, johtajia, toimittajia, analyytikkoja, muotoilijoita, koordinaattoreita, suunnittelijoita ja myös opiskelijoita. Suurin osa tuli yliopistoista, mutta merkittävä osa kustantamoista sekä järjestäjäorganisaatioista (Altmetric, PlumX, Kudos) ja muista sponsoriorganisaatioista (CWTS, Hindawi, Minso Solutions, Springer Nature, Wiley). Koolla oli siis pieni mutta sekalainen joukko altmetriikasta eri näkökulmista kiinnostuneita ihmisiä. Kahvitaukoja oli usein ja niiden, samoin kuin lounaiden, aikana ennätti jutella ja tutustua. Olin ensimmäistä kertaa konferenssissa, jonka osallistujista tunsin ennestään vain yhden, Valeria Scottin (Fondazione IRCCS Policlinico San Matteo of Pavia, Italia), jolla oli konferenssissa posteri “Measure of Scientific Impact: How Altmetrics Can Innovate the Approach in a Multidimensional Model?”

Tuleeko 7:AM?

Loppuyhteenvedossaan Mike Taylor (Digital Science) puhui siltojen rakentamisesta muun muassa tiedeyhteisön ja yhteiskunnan välille, eri maanosien välille, akateemisen maailman eri osa-alueiden välille. Hänen mukaansa nyt on noussut pintaan “curation generation” ja pohti mikä tulee olemaan seuraava. Joka tapauksessa tiedeyhteisön on hänen mielestään sitouduttava tieteestä viestimiseen. Viimeiseen kysymykseen, tarvitaanko 7:AM, saatiin yleisöltä positiivinen vastaus. Moni alusta saakka (järjestelyissä) mukana ollut lienee pohtinut pienempää osallistujamäärä verrattuna vaikkapa viime vuoteen, mutta sijainnilla on vaikutuksensa – Stirling ei ole Lontoo (2014, 2018), Amsterdam (2015), Toronto (2017) eikä edes Bukarest (2016).

Linkit

konnferenssi, ihmiset, hymy, vilkuttaa. conference, people, smile, wave
Jutun kirjoittaja kuvassa keskellä | Blog post writer in the middle of the photo. Kuva | Photo: Mike Taylor

Altmetrics

The term ‘altmetrics’ is derived from the words ‘alternative’ and ‘metrics’. Being complementary to bibliometrics in a way, altmetrics are also related to the measurement of the visibility of science and scientific publications. Altmetrics specifically measure online publications. For example, they can measure the visibility of a particular study through the number of clicks, downloads, blog posts, bookmarks, likes and tweets related to it. However, instead of being indicators of impact, they are a part of the filtering of scientific information. In reality, they do not even constitute alternative metrics but an appendage that is necessary in this modern era of online publishing and new accessibility to data.

6:AM

During the second week of October, I participated in the sixth Altmetrics Conference, which was held at the University of Stirling in Scotland this year. The 6:AM Altmetrics Conference was a two-day event that took place on 9 and 10 October. I only participated in the conference, but it was preceded by a one-day do-a-thon and followed by a workshop day. The conference itself also featured unconference elements. Instead of sitting in rows, we sat around tables that each seated eight people, which makes it easier to talk and get to know people than other types of seating arrangements.

On the first day, I found myself seated next to Euan Adie (Overton.io). He is one of the founders of Altmetric, and I had been reading his article ‘The Rise of Altmetrics’ (in Altmetrics: A practical guide for librarians, researchers and academics) on my way to Scotland. Adie has stated that because there is always too much information available, it is important to filter it from the perspective of quality, weeding out irrelevant and poor-quality content. In altmetrics, this aim can be pursued with the help of digital erudition, the tools of which include shared reference management tools, sharing online, crowdsourcing, metadata created together by the users and post-publication peer review, for example. Openness is part of his altmetrics guidelines: when the indicator is used, the user must have access to the data behind it and the data must be as open as possible and relevant.

Landscape

Adie also gave one of the most interesting presentations, ‘Mapping the Policy Landscape’, where he stated that the concept of ‘policy document’ – which may appear in the form of a book, but also as a blog post, research publication, working paper, report, etc. – is difficult to define, being changing, unacademic, practical and political in nature but always written for the purpose of changing policy or practice. It can be international, national, regional or even neighbourhood-specific. One third of the publications of this type refer to other similar documents, while another third refer to scientific research, one sixth refer to the media and the rest refer to legislation and other similar things. The reference can be direct, such as a reference to a clinical guideline, but it can also form a chain extending from a newspaper via a blog to a working paper, for example. In other words, it is not possible to measure single citations, as the references form a network can comprise roughly 10,000 different citations. Thus, the altmetric indicators can be very complex in comparison with traditional bibliometric indicators.

Welcome

We were welcomed to Scotland with bagpipe music and to the University of Stirling campus by Executive Director of Research and Innovation Services John Rogers, after which the conference was opened by Catherine Williams (Altmetric) and the first keynote speech, ‘Beyond Bibliometrics’, was given by Martin Kirk (King’s College London, UK). His task is to ensure that the university is equipped with the best equipment and that the university’s research activities have as high visibility as possible. He presented many things to consider regarding which metric serves which purpose, and who is in charge of altmetrics in organisations. Are they taken into account in strategic work, is the research administration in charge of them, are they part of researchers’ work, do libraries or communications units use them? In any case, altmetrics are strategic tools used in publishing. Open access publications receive more citations and other attention than publications behind paywalls – if a publication is not openly accessible, the publisher’s visibility and reputation suffer.

Highlights

Two conference days included two keynote presentations, one ‘Highlight Talk’, two panel discussions and 26 other presentations.

In my opinion, the most interesting presentation of the Altmetrics in Action session was ‘Beyond the “Cool” Factor: The Challenge of Making Alternative Metrics Indispensable’ by Rebecca Welzenbach (University of Michigan Library, USA). She talked about the ways in which her workplace utilises Altmetric Explorer tools and how both communications and the research administration are interested in the visibility and impact determined with the help of altmetrics. Welzenbach is a research impact librarian, a position that every university would benefit from having. Robyn Price (Imperial College London, UK), who gave a presentation titled ‘Collaborating to Target Doctoral Students and Postdoctoral Staff’ during the same session, emphasised the significance of quality and awareness in her rousing speech about the teaching of altmetric tools to PhD students as part of a course called ‘Digital academic skills’ and their utilisation in the applications of postdocs.

In a session called The Researcher View, Mithu Lucraft (Springer Nature) spoke on many topics, including what researchers are interested in and what they care about, such as whether they are interested in the impact of research outside the academic world and what role openness plays in this. Because citations are easy to monitor, they are often considered important in many fields, which is also why support is needed for the use and understanding of other monitoring tools. During the same session, Rachel Miles (Virginia Tech, USA) spoke about research evaluation and its effect on researchers’ salaries, emphasising that the evaluation methods should be open.

The participants only once divided into parallels sessions. I participated in a workshop titled ‘Rumor Has It: How Exploring Research Engagement through Metrics Transforms Student Learning’. Rachel Miles and Amanda MacDonald (Virginia Tech, USA) discussed and gave a practical demonstration of how they teach altmetrics to undergraduate students.

In a session called Decoding the Data, Ben McLeish (Altmetric) held a presentation titled ‘Measuring knowledge mobilization for grant-funded research using bibliometric, patent and policy indicators’. He emphasised that while services similar to Altmetric and Dimensions can be used to measure ideas and concepts with regard to this data, they cannot be used to measure impact. He also spoke about the profitability of research, which can be compared by examining the number of funded publications per researcher in different countries, for example. Maria Levchenko (Europe PMC/EMBL-EBI), with whom I conversed during more than one coffee break, spoke about the topic ‘Exploring the Landscape of Curated Publications in Biology’. A biocurator is a professional scientist who curates, collects, annotates, and validates information that is disseminated by biological and model organism databases. The role encompasses quality control of primary biological research data intended for publication, extracting and organizing data from original scientific literature, and describing the data with standard annotation protocols and vocabularies that enable powerful queries and biological database inter-operability. She spoke about the value of biocuration and posed questions such as what makes a paper curatable, does curation correlate with quality, and does curation lead to a higher citation rate? Matthew Bickley (University of Wolverhampton, UK) asked ‘Can the Impact of Grey Literature be Assessed?’ and introduced how to measure the impact of grey literature, i.e. unpublished literature. Andy Miah’s speech addressed the topics of citizen science, how science is communicated via various channels and with different methods (images, videos, performances, virtual reality, festivals, etc.) and how the impact of this type of outreach is measured. He emphasised that scientists must be citizens first and researchers second.

The other presentations at the conference addressed themes such as the perspectives of funders, the extremely long time span of the impact of certain research fields, the lifecycle of research, new types of indicators under development, science podcasts, predatory publishers, and scientific communication and citizen science in countries in which hundreds of languages are spoken, such as Nigeria with its 529 languages. It was noted that although science is global, politics is (often) local.

ilta, taivas, järvi, rakennus, kuu, valot, pilvet, puut. evening, sky, lake, clouds, building, lights, moon, trees
Stirlingin yliopiston kampus kuunvalossa | University of Stirling campus in moonlight

Posters

The conference also displayed ten posters that were introduced as ‘poster lightning talks. For me, the most interesting poster was ‘Coloring in the Donut’, prepared by six staff members of Syddansk Universitet. In the poster, its creators studied how well the Altmetric donut (see, for example, the library’s research support page) can be manipulated. According to their case study, it is not easy, and it can primarily be attempted with tweets and Wikipedia. In my opinion, the most stylish poster, which was also very informative and rich in content, was ‘Supporting researchers in their usage of Altmetric Explorer’ by Luuk van Ewijk from the University of Twente. Just as research support in general, this is built on the pillars of management, library & IT, researchers, marketing & communications, funders and publishers, and it requires development of and investment in open science and research evaluation, key users dedicated to the matter, concrete targets, integration into processes, information provision and promotion, and ongoing conversation between key users.

Participants

The conference was relatively small, with less than a hundred participants. I was the only Finnish participant and one of the four Nordic participants in this international conference. Understandably, most of the participants were British. There was also a large number of participants from the Netherlands, Canada and the USA. In addition to librarians and other information professionals, the participants included many professors and other researchers, leaders, journalists, analysts, designers, coordinators and students. Most of them came from universities, but a considerable number also represented publishers, the organisations that organised the conference (Altmetric, PlumX, Kudos) and other sponsor organisations (CWTS, Hindawi, Minso Solutions, Springer Nature, Wiley). In other words, the conference was attended by a small but mixed group of people interested in altmetrics from different perspectives. Coffee breaks were held often, and they, together with lunch times, provided time for conversation and for people to get to know each other. This was my first time I attended a conference in which I only knew one other participant in advance and that was Valeria Scotti (Fondazione IRCCS Policlinico San Matteo of Pavia, Italy), who presented a poster called ‘Measure of Scientific Impact: How Altmetrics Can Innovate the Approach in a Multidimensional Model?’.

Will there be a 7:AM?

In his closing remarks, Mike Taylor (Digital Science) spoke about building bridges between the research community and society, between different continents and between different parts of the academic world. According to him, this is the era of the “Curation Generation”, and he wondered what the next one would be. In any case, he thinks that the science community must commit to communicating about science. The final question of whether a 7:AM is needed received a positive response from the audience. Many of those who were involved (in the arrangements) from the beginning perhaps pondered the smaller number of participants compared with last year, for example, but the location matters – Stirling is not London (2014, 2018), Amsterdam (2015), Toronto (2017) or Bucharest (2016).

Links

 

Tuulevi Ovaska
erityistietoasiantuntija | communications coordinator & information specialist
Opetus- ja tietopalvelut | Training & information services

Posted on

NWB 2017 : Pohjoismaisen bibliometriikkaworkshopin parhaat palat | Highlights of the Nordic Workshop on Bibliometrics and Research Policy

(Please, scroll down to read in English.)

Osallistuimme 22:nteen pohjoismaiseen bibliometriikka- ja tutkimuspolitiikkaworkshopiin Tieteiden talossa Helsingissä. Kokosimme tähän ohjelman kohokohdat juuri meille.

Tomin ajatuksia tutkijanäkyvyydestä

Ensimmäinen päivä käynnistyi Kim Holmbergin puheenvuorolla tutkijoiden näkyvyyden mittaamisesta. Puheenvuorossa lähdettiin liikenteeseen tieteellisen viestinnän määritelmästä, jossa huomioitiin sekä muodollinen että epämuodollinen viestintä ja haasteet näiden mittaamiselle. Tieteellisessä viestinnässä yksiköiden määrä on kasvanut runsaasti viime vuosien aikana. Toisaalta tämä mahdollistaa paremmin metriikkojen hyödyntämisen, mutta toisaalta se tuo mukanaan epävarmuuden muun muassa manipuloinnin muodossa. Holmberg korostikin puheenvuorossaan, että altmetriikkaa ei pidä käyttää tutkimuksen arviointiin. Käytännössä altmetriikkaa kannattaisi ehkä hyödyntää vaikuttavuuden mittauksessa, jos käytettävät tiedot ovat riittävän luotettavia. Holmberg viittasikin tähän hyvin, että eri alustoilla tuotettujen altmetriikkojen merkitys ja sovellettavuus ovat edelleen määrittelemättä tai ne ovat muutoin epäselviä. Altmetriikan keinoin voidaan kuvailla vaikuttavuutta eri näkökannoista ja ottaa tarkasteluun erilaisia dimensioita. Tämä antaakin altmetriikan käytölle lisähaasteita, kuinka niitä tulisi lopulta tulkita ja millaisia sovelluksia tai ohjelmia tarvitaan optimaaliseen hyödyntämiseen

Toinen mielenkiinnon kohde päivälle oli Terry Bucknellin puheenvuoro. Aluksi asiaa lähdettiin pohtimaan tekijään liittyvien haasteiden kautta: pohjimmaisena ideana on, että tulisi nähdyksi ja kuulluksi. Tutkija onkin usein ristipaineessa: rahoittaja tahtoo yhtä, työnantaja toista ja lisäksi ovat vielä tutkijan omat intressit. Tutkijalla on mahdollisuuksia kasvattaa näkyvyyttään erilaisin keinoin, hyödyntämällä sosiaalista mediaa, blogeja, Wikipediaa, tviittauksia, uutispostauksia, YouTube-kanavia tai vaikka verkossa toimivia tutkijayhteisöjä. Alla oleva kuva kuvastaa eri tietovirtojen kehittymistä tutkimuksen julkaisemisesta lähtien.

Lähde: http://symplectic.co.uk/guest-blog/research-data-mechanics/

Tutkijalla voisi altmetriikan kautta saada vastauksia kysymyksiin: Kuka on kiinnostunut tutkimuksestani? Miten voisin todistaa tutkimukseni vaikuttavuutta? Miten löytäisin mahdollisia yhteistyökumppaneita? Onko käyttämäni viestintäsuunnitelma tehokas? Mikä on ”kuuma” aihe tutkimusalallani? Missä tulisi julkaista näkyvyytesi maksimoimiseksi? Mitä sosiaalisen median tilejä ja blogeja minun tulisi seurata? Tärkeätä on kuitenkin huomata, että eri välineillä voidaan yhdistellä tietoja ja voidaan laskeskella keskimääräisiä arvoja yksittäisille julkaisuille, mutta luonnollisesti tämähän ei ole tae näkyvyydestä muutoin kuin tilastollisesti, eli edelleen tutkimusaihe ja sisältö vaikuttavat näkyvyyden määrään.

Virpin workshop-ajatuksia

Kun Helsingin yliopiston professori emeritus Ilkka Niiniluoto avasi torstaina 9.11.2017 varsinaisen workshopin, kaksi keskeistä ohjetta osallistujille oli, kysykää ja esittäkää kommentteja esittäjille ja olkaa ystävällisiä kaikille! Näillä ohjeilla workshop sujuikin hyvässä hengessä alusta lähtien.

Torstaipäivältä, ja miksei koko workshopin ajalta, itselleni yksi keskeinen anti oli kuulla esityksiä bibliometriikan käytöstä ja siihen liittyvistä haasteista yhteiskuntatieteellisessä ja humanistisessa tutkimuksessa, joka on minulle hyvin vieras tutkimusalue, koska oma taustani on niin vahvasti terveys- ja lääketieteellisessä tutkimuksessa. Erittäin mielenkiintoinen oli myös Fredrik Piron esitys uusimmasta NORIA-net–raportista, jossa vertaillaan pohjoismaisia yliopistoja ja yliopistosairaaloita bibliometriikan avulla. NORIA-net:n yksi keskeinen periaate on tutkimuslaitosten tutkimusaktiivisuuden ja tutkimuksen vaikuttavuuden vertailu, mutta ei tutkimuslaitosten paremmuusjärjestykseen laittaminen. Lisäksi verkosto pyrkii kehittämään uusia vertailuindikaattoreita.  Erityisesti jäi mietityttämään tulos, jonka mukaan suomalaisten tutkimuslaitosten aktiivisuus kliinisessä lääketieteessä ja terveystieteissä on muita pohjoismaita alhaisempi, kun taas esimerkiksi biologiassa, materiaalitieteissä, matematiikassa, tilastotieteissä ja fysiikassa olemme muita pohjoismaita aktiivisempia.

Työhöni tutkimuksen tuen tiimissä sain eniten työvälineitä ja ideoita perjantai päivän posterisessiossa, josta tässä nostan esille erityisesti kaksi posteria. Toinen posteri käsitteli Data-asiain kansalliskomitean Avoin tiede ja tutkimus –hankkeessa (ATT) tuottamia suosituksia tutkimusdataan viittaamisen käytäntöjen kehittämisestä Suomessa. Posteri kuvasi dataviittaustiekartan ensimmäisen luonnoksen, ja sitä oli esittelemässä Data-asiain kansalliskomitean sihteeri Heidi Laine. Juttelin Heidin kanssa ja hän kertoi, että tämän vuoden lopussa valmistuu hankkeen loppuraportti, ja ensi vuoden alusta Heidi jatkaa osittain saman asian tiimoilta uudessa toimenpideohjelmassa. Toista posteria oli esittelemässä Aalto yliopiston johtamisen tukipalveluista tietoasiantuntija Leena Huiku. Hän kertoi minulle, kuinka he tuottavat bibliometrisiä palveluja yliopistolle Tenure Track –hakujen tueksi, jotta Aalto yliopistoon saadaan rekrytoitua kansainvälisiä huippututkijoita. Tämä palvelumalli on ollut nykyisessä muodossaan toiminnassa ymmärtääkseni vuodesta 2015 lähtien, ja kaksi tenure track -paikkaa on tähän mennessä täytetty käyttäen hyväksi tätä palvelua.

Tomi ja Virpi kuuntelemassa Ilkka Niiniluodon avauspuheenvuoroa. Kuva: Tuulevi Ovaska
Tuulevin pohdiskeluja näkyvyydestä ja vaikuttavuudesta

Nostan perjantailta esille kaksi mieleenjääneintä esitystä, joiden aihepiirit liittyvät tutkimuksen ja tutkijoiden näkyvyyteen ja siihen, onko sillä jotakin tekemistä vaikuttavuuden kanssa.

Arto Lanamäen (Oulun yliopisto) otsikkona oli “Is Any Social Media Publicity Good Publicity? The Case of @RealPeerReview and Altmetrics”. Kysymys on hyvä ja monisyinen. Kyseisen Twitter-tilin tavoitteena on kritisoida ja suorastaan mollata tiettyjen tieteenalojen tutkimusjulkaisuja sarkastisesti ja parodioiden. Sen twiittejä jaetaan ahkerasti, luultavasti myös automatisoiduin keinoin, joten linkitettyjen julkaisujen Altmetric-donitsin lukemat voivat nousta suuriksikin.  Myös monet muut altmetriikka-työkalut laskevat twiittejä. Tutkimus saa siis näkyvyyttä sosiaalisessa mediassa eivätkä numerot kerro, onko se positiivista vai negatiivista. Toki Altmetric-donitsia voi klikata nähdäkseen yksityiskohtaisempia tietoja siitä, mikä on vaikuttanut huomioarvoon, sillä nimenomaan huomiosta on kyse. Lanamäen mukaan tutkimuksen vaikuttavuuden mittaamisen takana on vähintään implisiittinen oletus siitä, että kaikki julkisuus on hyvää julkisuutta: Bibliometriikka kohtelee kaikkia viittauksia samanarvoisina, vaikka kaikkia viittauksia ei ole tehty myönteisessä mielessä, ja vastaavasti altmetriikka-indikaattorit eivät kerro vaikuttavuudesta vaan huomiosta tai suosiosta. Jäin pohtimaan, toteutuvatko @RealPeerReview:n tavoitteet tehdä esimerkiksi sukupuolen- tai kulttuuripolitiikantutkimus naurettaviksi nimenomaan lisäämällä niiden huomioarvoa, vai osaavatko alojen tutkijat hyödyntää saamansa julkisuuden, vaikka se tätä kautta näyttäytyykin kielteisenä. Sosiaalisen median maailmassa ei koskaan tiedä.

Hieman toinen tulokulma sosiaaliseen mediaan oli Bergenin yliopiston Susanne Mikkillä and Marta Zygmuntowskalla aiheesta “Citation and social media impact with regard to open publishing” sillä he tutkivat julkaisujen avoimuuden vaikutusta sekä näkyyvyyten sosiaalisessa mediassa että viittausmääriin. He halusivat selvittää muun muassa, miten suuri osa norjalaisista tutkimusartikkeleista on avoimia ja vaikuttaako maininta sosiaalisessa mediassa viittausmääriin? Käyttäen CERES:stä (Nasjonalt senter for felles systemer og tjenester for forskning og studier/National Center for Systems and Services for Research and Studies) saatuja DOI-tunnisteita he tekivät hakuja Google Scholarista ja Altmetric.comista, ja saivat selville, että 70 % kaikista norjalaisista artikkeleista oli avoimia ja että avoin julkaiseminen oli selkeästi etu. Avoimet artikkelit saivat lähes 30 % enemmän mainintoja sosiaalisessa mediassa ja kaksi kertaa enemmän viittauksia kuin maksulliset artikkelit. Heidän johtopäätöksensä on, että avoin julkaiseminen ja verkostoituminen ovat tieteellisen viestinnän tulevaisuus. Myös maailmanlaajuisesti on todettu, että avoin julkaiseminen lisää viittausmääriä merkittävästi. Kiinnostuin tietysti siitä, kuinka suuri osa suomalaisista tieteellisistä julkaisuista on avoimia, mutta samalla tavalla kuin Norjassa sitä ei liene vielä selvitetty. ATT:n mukaan Suomessa vuosien 2008-2011 aikana ilmestyneistä tieteellisistä julkaisuista arvioidaan tällä hetkellä olevan avoimesti saatavilla noin 48 %. Komission asettama Europan Unionin laajuinen tavoite on 60 % julkaisuista avoimena vuoteen 2020 mennessä. Norjassa ovat avoimuusasiat siis aika hyvällä mallilla EU-maihin verrattuna.
Lopuksi: Kannattiko osallistua? Miksi? Menisitkö uudelleen?
  • Tomi: Ehdottomasti. Monipuolisia puheenvuoroja metriikan nykytilasta. Tottahan toki, mikäli mahdollista.
  • Tuulevi: Ilman muuta kannatti. Näkökulmat biblio- ja muuhun metriikkaan olivat niin monitahoiset, että monenlaisille osallistujille riitti kiinnostavaa kuultavaa. Tottakai, miksei vaikka ensi vuonna Ruotsin Boråsiin.
  • Virpi: Yllätyin positiivisesti siitä, että myös ensikertalainen sai paljon irti workshopista. Lähtisin mielelläni myös uudelleen.
Lisätietoja:

Workshopin esitykset tulevat jakoon FigSharessa

Workshopin osallistujat | Participants of the workshop. Lähde | Source: http://blogs.helsinki.fi/nwb-2017/

We participated in the 22nd Nordic Workshop on Bibliometrics and Research Policy at the House of Science and Lettes in Helsinki. This is a brief summary of our report of the highlights.

Pre-workshop on research visibility

The first day started with Kim Holmberg’s speech on ”Measuring researchers’ online visibility”. He started the presentation with the definition of scientific communication. The definition was wide and acknowledged both the formal and informal communication in the scientific area. Holmberg mentioned some challenges in measuring them. In scientific communication, the number of units has increased significantly over the past few years. On the one hand, this makes it easier to use metrics but on the other hand, you have to remember the possibility of manipulated data. In his speech, Holmberg emphasized that altmetrics shouldn’t be used to evaluate a research. In practice, it would be worthwhile to use altmetrics in measuring the effectiveness if the data used were sufficiently reliable. Holmberg also pointed out that the significance and applicability of the altmetrics produced on different platforms are still unspecified or otherwise unclear. Altmetrics can be used to describe the impact from different perspectives and to consider different dimensions. This brings further challenges to altmetrics: how to interpret the results and what kind of applications or tools are needed.

Another point of interest for the day was the speech by Terry Bucknell. The presentation begun with a reflection on the factors related to the authorship: the basic idea is to be seen and heard. The researcher is often between a rock and a hard place; the funder wants one thing, the employer wants another, and, in addition, there are also the researcher’s own interests. The researcher has the possibility to increase his/her visibility by various means, using social media, blogs, Wikipedia, tweets, news posts, YouTube or even online researcher communities. The picture below shows the typical timeline of attention.

Source: http://symplectic.co.uk/guest-blog/research-data-mechanics/

With the help of altmetrics, the researcher could find answers to the following questions: Who is interested in my research? How can I prove the effectiveness of my research? How can I find potential partners? Is the communication plan I used effective? What is the ”hot topic” in my research field? Where should I publish in order to maximize my visibility? What social media accounts and blogs should I follow? However, it is important to note that with different tools you can combine data and calculate average values for individual publications, but of course, there is no guarantee of visibility, except for statistical purposes. The research topic and content still determine the visibility.

Virpi’s thoughts on the workshop

In his opening words,  professor emeritus of University of Helsinki Ilkka Niiniluoto advised us to ask questions and comment after every presentation and be friendly to everybody! With these words, the workshop went in high spirits from beginning to end.

For me, one of the most essential parts of the workshop was to hear presentations on use of bibliometric indicators in social sciences and humanities which are very unfamiliar disciplines for me as my background is more in health sciences and medicine.  A very interesting presentation was also Fredrik Piro’s  speech on the latest Noria-net report. The purpose of the Noria Network is to compare research activity and research impact of Nordic universities and higher education sectors by bibliometric indicators. In addition, the network develops new indicators. It is noteworthy, however, that the aim is not to rank the higher education institutions. I was a little bit surprised at the finding that the research activity of Finnish higher education sectors is lower in clinical medicine and health sciences and higher in biology, material science, mathematics, statistics and physics compared with other Nordic countries.

I also want to highlight two posters that I found very informative from my standpoint in the research support team in the UEF library. The poster presented by Heidi Laine described the first draft for a data citation roadmap for Finland that has been produced by the Finnish Committee for Research Data executed in the Open Science and Research Initiative. I talked with Heidi, who is a coordinator of the project, and she told me that closing report of the initiative will be ready by the end of this year. At the beginning of the next year, Heidi will continue in another project that will partly concern the same issues.  Another poster was presented by Leena Huiku from the Management Information Service at the Aalto University. She told me that since 2015 they have offered bibliometric services to support Tenure Track recruiting processes at Aalto University.  The purpose is to get  international top researchers to apply open Tenure Track positions at Aalto University and by now two posts have already been filled using this service.

Tomi and Virpi listening to Ilkka Niiniluoto’s opening words. Photo: Tuulevi Ovaska
Tuulevi’s contemplations on publicity, visibility and impact

I concentrate here on two presentations from Friday, focusing on research and researcher visibility, and whether it has something to do with impact.

The title of Arto Lanamäki‘s (University of Oulu) presentation was “Is Any Social Media Publicity Good Publicity? The Case of @RealPeerReview and Altmetrics”. The question is good and complex. The purpose of this Twitter account is to criticize and even mock publications in certain disciplines using sarcasm and parody. The tweets are widely distributed, probably also by automation, so the Altmetric donut scores of the linked papers easily rise. Many other altmetrics tools also count tweets. So, these papers get visibility in social media but the numbers do not tell whether it is positive or negative. Of course, the Altmetric badge can be clicked to see more detailed information about what kind of attention has been counted. According to Lanamäki, behind the measurement of research impact there is at least an implicit assumption that all publicity is good publicity: Bibliometrics treat all references equally even though all references are not positive, and altmetrics indicators do not indicate impact, but attention or popularity. I wonder if @RealPeerReview’s aims to ridicule for example gender studies or cultural politics are met when they get more attention, or if the researchers in these fields can turn the visibility to their advantage, even though it is presented as negative. In the world of social networks, you never know.

Slightly another angle to social media was presented by Susanna Mikki University and Marta Zygmuntowska (University of Bergen) in the presentation called “The Citation and Social Media Impact with Open Publishing”. They studied the impact of open publications, their visibility in social media and their citation volumes. They aimed to find out among other things, the open-share of all Norwegian articles, and if there is a citation advantage to articles mentioned on social media. Based on the scholarly output in Norway, using DOIs from CERES, the Current Information System in Norway, and searching Google Scholar and Altmetric.com, they found out that 70% of all Norwegian articles were open and that there was a clear advantage for open publishing. Open articles received almost 30% more mentions on social media and twice as many citations than articles behind the paywall. They concluded that open publishing and social engagement are the future of scholarly communication. It has also been internationally shown that open publishing increases the number of references significantly. Of course, I got interested in the percentage of open publications in Finland, but it has not been investigated in the same way as in Norway. According to ATT, approximately 48% of the scientific publications published in Finland during the 2008-2011 period are estimated to be currently open. The objective of ATT is for Finland to become one of the leading countries in the openness of science and research by the year 2017 and to ensure that the possibilities of open science will be widely utilised in our society. The target of the European Commission is 60% of open publications by the year 2020. In Norway, therefore, they are already more open than in the EU countries.

Finally: Was is worthwhile? Why? Would you attend again?
  • Tomi: Absolutely. There were good speeches on current topics on metrics. Of course, if possible.
  • Tuulevi: Absolutely. There were many different viewpoints to bibliometrics and other metrics for participants with different interests. Of course, why not next year in Borås, Sweden.
  • Virpi:  I was positively surprised that also a newcomer made a great deal out of the workshop.  I would gladly participate again.
More information:

Workshop proceedings will be available at FigShare

Virpi Lindi, tietoasiantuntija | information specialist
Tuulevi Ovaska, erityistietoasiantuntija | information specialist & communications coordinator
Tomi Rosti, tietoasiantuntija | information specialist
Opetus- ja tietopalvelut | Training and information services