Tag: collaboration

Posted on

Mieleenpainuvinta Itä-Suomen kirjastopäivillä | Most memorable at Eastern Finland Library Days

(Please, scroll down to read a brief summary in English.)

Itä-Suomen aluehallintovirasto, Itä-Suomen yliopiston (UEF) kirjasto, Kuopion kaupunginkirjasto, Savonia-ammattikorkeakoulun kirjasto ja Varastokirjasto järjestivät Itä-Suomen kirjastopäivät 2023 teemalla ”Palvelut sähköistävät – kirjastotyön uudet muodot”. Itä-Suomen kirjastopäivät on ainutlaatuinen tapahtuma, sillä vastaavia alueellisia kaikkien eri kirjastosektorien yhteisiä seminaareja ei muualla (vielä) järjestetä. Itä-Suomen kirjastopäivät järjestetään joka toinen vuosi niinä vuosina, kun valtakunnallisia kirjastopäiviä ei pidetä.

Kahden päivän aikana noin 120 osallistujaa kuuli mielenkiintoisia luentoja, seurasi paneelikeskustelua ja osallistui työpajoihin Kuopion kaupunginkirjastossa sekä verkostoitui iltatilaisuudessa UEFin Kuopion kampuksella.

Oli mukava tavata kollegoita pitkästä aikaa. Ilahduttavaa oli myös esitellä Snellmanian kirjaston remontoituja tiloja, jotka herättivät kovasti kiinnostusta.

Itä-Suomen yliopiston kirjastosta osallistujia oli yli 20. Kirjasimme kukin lyhyesti yhden tärkeimmän tai mieleenpainuvimman idean, ajatuksen tai muistikuvan päivien monipuolisesta annista.

Palvelut ja tilat

Mieleen jäi erityisesti Mikkelin seutukirjaston palveluissa oleva Mikkelin kaupungin viihdeuimala Rantakeitaaseen sijoitettu kirjakaappi, josta voi noutaa varattua aineistoa. Kirjakaappi on hyvä esimerkki kirjaston palveluiden tuomista lähelle kirjaston käyttäjiä.

Kansainvälisten opiskelijoiden tarpeet esim. tilojen näkökulmasta. Onko heille hyviä kohtaamis- ja opiskelutiloja muualla kuin kirjastossa?

Kaikilla kirjastosektoreilla korostuu nykyisin viihtyisät/asianmukaiset tilat, joiden käytön mahdollisuus on hyvin merkityksellinen niin asiakkaille kuin henkilökunnallekin.

Erilaiset kirjastot, yhteistyö, verkostot

Oman kuplan puhkaisemiseen on hyvä kuulla eri kirjastosektoreita. Etenkin yleisten kirjastojen (kaupungin- ja kunnankirjastot) toimintaympäristö on hyvin erilainen kuin yliopistokirjastojen.

Paneelikeskustelussa yhteistyö näyttäytyi eri kirjastosektorien johtajien yhteistyönä. Miten saataisiin ulotettua yhteistyö myös eri kirjastosektoreiden henkilökunnan väliseksi?

Vanhemmilta kollegoilta olen kuullut, että yhteyksiä vaikkapa muihin oman kaupungin kirjastoihin on aiemmin pidetty nykyistä tiiviimmin yllä. Viime vuosina korona on osaltaan hillinnyt etenkin kasvokkain kohtaamisia, mutta muutos kulttuurissa on kaiketi tapahtunut jo ennen koronaa. Kirjastopäivien kaltainen tapahtuma, jossa pääsee kasvokkain tutustumaan kollegoihin, tekee hyvin näkyväksi sen, että meillä on osaavia ja innostuneita työkavereita myös naapurikirjastoissa ja ympäri Suomen. Kirjastonjohtajilla on omat yhteistyöverkostonsa, mutta ns. ruohonjuuritasolla voisimme varmaan kurkotella toisiamme kohti enemmänkin. Kehittämispäivämme [heti kirjastopäivien jälkeen] puheenvuoroissa kuului hyvin, että uutta oli lähtenyt itämään, kun astuimme oman kuplamme ulkopuolelle pariksi päiväksi.

Miten osaamista saadaan siirrettyä virkaiältään vanhemmilta nuoremmille? Eläköitymisiä on luvassa, ja kokeneempien hiljainen tieto on arvokasta. Systemaattisuutta tähän: mentorointi, job shadowing? Ei reagointia vaan ennakointia.

Työvoima

Kirjasto on kaikille suomalaisille tuttu paikka, mutta ehkä alaa pitäisi markkinoida paremmin, jotta uudet ihmiset kiinnostuisivat työstä. Itä-Suomen työvoimatilanteesta puhuttaessa ei keskitytty kirjastoihin, koska ala on niin marginaalinen. Mutta vaikka ulkopuoliset kouluttajat näkevätkin kirjaston lähinnä paikkana, jossa käydään lasten kanssa kääntymässä, pitää kirjasto sisällään paljon erilaisia tehtäviä. Mikäli koulutusta olisi paikallisesti saatavilla, voisivatko kirjastot olla houkuttelemassa työvoimaa ylitarjonta-aloilta? Mikäli opiskeluja tai alanvaihtoa pohtivat ihmiset näkisivät takahuoneisiinkin, eivätkä ainoastaan palvelutiskille, esiintyisikö kirjastoala kiinnostavana vaihtoehtona?

Esityksessä Työvoiman riittävyys Itä-Suomessa avoimet kirjastoalan työpaikat TE-palvelussa esitettiin perinteisten kirjastonimekkeiden kautta esim. kirjastonhoitaja. Yhä enenevässä määrin ammattinimekkeissämme ei ole lainakaan mainittu sanaa kirjasto. Jäämmekö siis katveeseen? Jos ELY-keskus ei löydä meitä, löytääkö meitä alasta kiinnostuneetkaan?

Oisi mielenkiintoista tietää enemmän siitä mistä, miksi ja millä koulutustaustalla alalle kouluttaudutaan ja työllistytään.

Monissa kirjastoissa kamppaillaan jo nyt työntekijäpulan kanssa eikä kaikkiin paikkoihin ole ollenkaan päteviä hakijoita. Vaikka tähän asti tieteellinen kirjasto on houkutellut hyviä hakijoita, on hakijoiden määrä laskenut vuosien varrella. Tulossa on paljon eläköitymisiä ja Itä-Suomesta puuttuu yhä alan koulutus, joten riittääkö hyviä hakijoita myös tulevaisuudessa?

Vuorovaikutustaidot, työyhteisötaidot, muuttuva työ

Työyhteisötaidot digiajassa: monia eri viestintävälineitä, erilaisia ihmisiä erilaisilla valmiuksilla tekemässä työtä. Olemmeko kaikki samalla kartalla ja saavatko kaikki äänensä kuuluviin?

Työn muotoilu (job crafting) lisää työntekijän sitoutumista omaan työhönsä, vähentää kyllästymistä sekä tuottaa työssään viihtyviä työntekijöitä.

Oivalliset neuvot katseen kohdistamisesta ja kehonkielen hallinnasta hankalassa asiakastilanteessa.

Oman kehonkielen ja äänen käyttö, ja kuinka käyttää näitä paremmin asiakaspalvelussa.

Selityksiä itsensä kanssa tapahtuvalle vuorovaikutukselle. ”Sisäinen kommenttiraita” ilmenee itsensä kanssa käymänä keskusteluna ja ajatuksina ”Miten minä nyt noin… Onpa ihmeellinen….”

Keskittykäämme enemmän hyviin asioihin, onnistumisiin, ja kaikkeen hyvään mitä työyhteisössä saadaan aikaan. Ja onnistumisia ja pieniäkin saavutuksia kannattaa aina juhlistaa.

paneelikeskustelu, seminaari, kuunnella, yleisö, istua, tilaisuus. Panel discussion, seminar, listening, audience, sitting. event.
Paneelikeskustelua luotsasi Anna Simolin (yhteyspäälikkö, UEF) | Panel discussion was led by Anna Simolin (External relations manager, UEF)

Briefly in English

The Regional State Administrative Agency of Eastern Finland, the University of Eastern Finland (UEF) Library, the Kuopio City Library, the Savonia University of Applied Sciences Library and the National Repository Library organised the Eastern Finland Library Days 2023 at the Kuopio City Library. Over the course of two days, approximately 120 participants heard interesting lectures, followed a panel discussion, participated in workshops and networked. More than 20 members of UEF Library staff took part in the event.

Tero Heiskanen, tietopalveluneuvoja | Information services advisor
Olli, Hiltunen, tietopalveluneuvoja | Information services advisor
Piia Pietarinen, tietopalveluneuvoja | Information services advisor
Kirsi Rask, tietopalveluneuvoja | Information services advisor
Sofi Timonen, tietopalveluneuvoja | Information services advisor
Asiakaspalvelut | Customer services

Tuulevi Ovaska, erityistietoasiantuntija | Senior information specialist
Maarit Putous, tietoasiantuntija | Information specialist
Katri Rintamäki, palvelupäällikkö | Head of services
Tuula Rissanen, tietoasiantuntija | Information specialist
Anni Tarkiainen, tietoasiantuntija | Information specialist
Opetus- ja tietopalvelut | Training and information services

Eeva Honkanen, kirjastoamanuenssi | Library amanuensis
Hanna Kamppuri, tietopalveluneuvoja | Information services advisor
Harri Parviainen, tietoasiantuntija | Information specialist
Elli Piirainen, tietopalveluneuvoja | Information services advisor
Riitta Porkka, palvelupäällikkö | Head of services
Kati Rautiainen, tietopalveluneuvoja | Information services advisor
Kirsi Salmi, tietoasiantuntija | Information specialist
Tarja Turunen, tietoasiantuntija | Information specialist
Suvi Tolvanen, tietopalveluneuvoja | Information services advisor
Tietoaineistopalvelut | Collection services

Jukka Kananen, palvelupäällikkö | Head of services
Heta Mikkonen, tietopalveluneuvoja | Information services advisor
Verkko- ja julkaisupalvelut | Library IT and publishing services

Posted on

Piipahdus Tromssassa: Munin Conference on Scholarly Publishing | Visiting Tromsø: Munin Conference on Scholarly Publishing

(Please, scroll down to read in English.)

Missä oltiin? Mitä tehtiin? Mitä jäi mieleen? Kaisan ja Tuulan matkakertomus Kuopio-Helsinki-Oslo-Tromssa-Oslo-Helsinki-Kuopio

Pohjolan talvi pääsi yllättämään matkalaiset lumituiskulla. Menomatka Oslon kautta kesti 24 tuntia suunnitellun 10 tunnin sijaan. Helsingistä Osloon lähtevä lento oli neljä tuntia myöhässä, minkä seurauksena myöhästyimme Tromssan lennolta. Oslossa ennätimme nukkua neljän tunnin yöunet, minkä jälkeen suuntasimme takaisin lentokentälle ja Tromssan koneeseen. Virkeinä siis aamupäivällä perillä konferenssissa, kolme tuntia konferenssin alusta myöhässä tosin.

Tromssan kaupungin keskusta | The city of Tromsø

Vuosittaisen pohjoismaisen konferenssin ydinteemoina ovat tieteellinen julkaiseminen, viestintä ja avoin tiede. Osallistuimme konferenssiin posteriesityksellämme ”Case Open UEF – To do together”. <Näkökulmanamme oli avoimen tieteen toteuttaminen UEFissa yhteistyössä yliopiston eri palveluiden kanssa.

Munin-konferenssi pidettiin 22.-23.11. Tromssassa UiT the Arctic University of Norwayssa. | The Munin conference took place 22–23 Nov 2017 at the Tromsø campus of UiT The Arctic University of Norway.

Kahden päivän ohjelma oli tiivis, mutta mahdollisti ammatillisen verkostoitumisen ja ajatustenvaihdon pohjoismaisten kollegoiden kanssa. Avoin tiede nähdään yleisesti tärkeänä, mutta Pohjoismaissakin osalle maista avoin julkaiseminen on jo arkipäivää, kun taas osa vasta perehtyy aiheeseen. Käytännön toteutuksen toimintatapoja monin paikoin vielä haetaan.

Konferenssin kohokohdat:

  • Maat suosivat avoimessa julkaisemisessa eri malleja. Esimerkiksi Norja ja Ruotsi panostavat OA-lehtiin (kultainen reitti). Näin julkaisut saadaan avoimiksi heti ja embargoilta vältytään. Meillä UEFissa suositaan ensisijaisesti rinnakkaistallentamista (vihreä reitti).
  • Norjassa OA-prosentti on jo 70 % (UEF noin 38 %).
  • Ruotsin OA-mallia ollaan vasta rakentamassa. Suunnittelua toteuttavat yhteistyönä Ruotsin kansalliskirjasto ja Vetenskapsrådet eli Swedish Research Council. Tavoitteena, että vuoteen 2026 mennessä kaikki julkisella rahoituksella tuotetut tieteelliset julkaisut avataan julkaisuhetkellä. Avaaminen koskee myös tutkimusdatoja. Pohdinnassa on vielä, miten toiminta saadaan tuotua käytännön tasolle.
  • Posterikeskusteluissa nousi esiin etenkin UEFin datanhallinta ja jatkokoulutettavien kurssi, joka on avoimesti verkossa ja sisältää tutkimusdatan hallintaa. Tutkimusdatan hallinta tuntuu kaikilla olevan vielä niin sanotusti hakusessa.
  • Henkilökunnalle suunnattu koulutustarjotin herätti kiinnostusta.
  • Meille esitetyt kysymykset liikkuivat kuitenkin osittain myös hyvin perustasolla: Mitä OA-julkaisemisen vaihtoehdot ovat? Mistä OA-lehtiä löytää?

Mendeleyllä on tutkijoille ilmaisia palveluja datanhallintaan. Tutustutaan tähän palveluun ja selvitetään olisiko käyttökelpoinen UEFissa.

Lähde | Source: http://septentrio.uit.no/index.php/SCS/article/view/4257/395 Federica Rosetta, Elsevier.Yhteenveto: Yhdessä oli mukava matkustaa haasteista huolimatta. Tromssasta näimme lentokentän, hotellin ja konferenssin luentosalin. Valaita tai revontulia ei näkynyt. Pimeää oli (sininen Mørketid). Ensi kerralla vähän löysemmällä aikataululla. Ja kohti etelää.

So, where were we? And doing what? What’s to share? Kuopio-Helsinki-Oslo-Tromsø-Oslo-Helsinki-Kuopio travelogue by Kaisa and Tuula.

The Nordic winter surprised the travellers with a blizzard. The trip via Oslo took 24 hours instead of the planned ten hours. The flight from Helsinki to Oslo was four hours late, due to which we were late from our Tromsø flight. We spent our short four-hour night in Oslo. Bright and lively as we were, we arrived at the conference, although three hours late from the opening.

The core themes of this annual Nordic conference (22nd–23rd November, 2017) are scientific publishing, communications and open science. We participated in the conference by presenting our poster “Case Open UEF – To do together” . Our viewpoint focused around how open science is put into practise in the UEF in collaboration with other university services

Our two-day schedule was rather tight, but made professional networking and discussion with our Nordic colleagues possible. Open science is generally considered as an important factor. Still, in the Nordic countries, open publishing is commonplace for some, while the others are still getting to know the subject. Many are still looking for suitable practical methods of open publishing.

Conference highlights:

  • In theory, principles of open publishing have been acknowledged. Countries tend to favour different models in open publishing. For instance, Norway and Sweden invest in OA journals (gold open access). This helps to get publications open right away and to avoid embargoes. In the UEF, our favoured choice is self-archiving (green open access).
  • In Norway, OA percentage is already at 70% (in UEF approx. 38%).
  • The Swedish OA model is still under construction. The National Library of Sweden and the Swedish Research Council carry out the planning in collaboration. The goal is that by the year 2026, all publicly funded scientific publications are openly published right away when released. This would also concern research data. How this is practically put into action is under speculation.
  • In the poster discussion, especially UEF Data Management and post-graduate training turned out to be topics of interest. It is worth mentioning, that the latter is openly available online and it features research data management, which seems to be an unfamiliar subject for most people.
  • The staff-centred UEF training menu seemed to captivate attention.
  • Questions targeted at us considered also very basic-level matter: What are the options in OA publication? How to find OA journals?
  • Mendeley has free data management services for researchers (see graph above). We are going to get to know this these services and find out if they were useful in the UEF.

Conclusions: Regardless of the mentioned challenges, it was a convenient trip. We got to see the airport, our hotel and the conference hall in Tromsø. We could not spot whales or northern lights. It was very dark (the blue Mørketid). Next time, let’s loosen up the schedule. And let’s head south.

More information:

Program and presentations

Kaisa Hartikainen, tietoasiantuntija | information specialist
Tuula Rissanen, tietoasiantuntija | information specialist
Opetus- ja tietopalvelut | Training and information services
Kuvat  | Photos: Tuula Rissanen

Posted on

Towards research data sharing – what does the RDA offer?

Highlights of a seminar What does the Research Data Alliance offer for Finland?, held on the 10th of February 2015 at CSC Finnish IT Center for Science, Espoo.

Today’s scholarly research is characterized by digitalization and production of huge amounts of diverse data. At the same time, society confronts grand challenges, such as environmental pollution, climate change and public health issues. Solution of these problems is by nature international, requiring large and dynamic networks. Efficient cooperation depends on effective sharing of data. To achieve shareability and reusability, data must be findable, accessible, combinable and interpretable in various contexts.

Unfortunately, the idea and practices of data sharing are not always appreciated in research organizations. Every project defines its own strategies without thinking interoperability in wider context. Poorly documented data formats, missing metadata and obsolete software hinder or prevent retrieval and reuse of data. The concept of data entropy is used to describe this situation. The data becomes useless little by little and finally it is impossible to extract knowledge from the data.

In addition to technological questions, there are also societal and cultural issues in collaboration. Gateways are not hardware or software alone, they are more like technical solutions with a social choice. According to anthropologist Anna Tsing, “actual existing universalisms are hybrid, transient and involved in constant reformulation through dialogue” (1). There is usually a kind of friction between the parties. The collaborators might not have common goals at all, but it is important to reconcile the local with the global. The concept “glocal” may help in understanding both global and local needs. To work out through friction, a “neutral place” is needed. System theory can also provide tools for addressing collaboration problems. Well-known Ashby’s Law of Requisite Variety states that “only variety absorbs variety” (2).

Research Data Alliance (RDA) is an initiative founded in 2013 to support data sharing activities. The founders of RDA include European Commission, the US National Science Foundation and the Australian Government’s Department of Innovation. The RDA vision (3) states that researchers and innovators openly share data across technologies, disciplines and countries to address the grand challenges of society. RDA builds the social and technical bridges and infrastructure that enable open sharing of data. Infrastructure in this sense is relations, interactions and connections between people, technologies and institutions. It is a process of consolidation characterized by gateways that allow dissimilar systems to be linked into networks (4). The RDA doesn’t do “architecture”, but it provides a level of unity, fostering relationships, interfaces, and connections.

The RDA is “bottom-up” organization, playing locally and globally. Participation in the RDA is open to anyone who agrees to the RDA principles (7):

Openness
 Membership is open to all interested individuals who subscribe to the RDA’s guiding principles. RDA community meetings and processes are open, and the deliverables of RDA Working Groups will be publicly disseminated.

Consensus
The RDA moves forward by achieving consensus among its membership. RDA processes and procedures include appropriate mechanisms to resolve conflicts.

Balance
The RDA seeks to promote balanced representation of its membership and stakeholder communities.

Harmonization
The RDA works to achieve harmonization across data standards, policies, technologies, infrastructure, and communities.

Community Driven
The RDA is a public, community-driven body constituted of volunteer members and organizations, supported by the RDA Secretariat.

Non-profit
The RDA does not promote, endorse, or sell commercial products, technologies, or services.

The RDA Council is responsible for RDA strategy and leadership, including mission, vision and sustainability. The Technical Advisory Board (TAB) is responsible for technical roadmap, the Secretariat takes care of administration and operations, and the Organizational Advisory Board (OAG) is responsible for process and strategic advice (6).

Persons supporting RDA principles may join RDA as individual members. Organizations can join as Organizational Members paying a nominal fee, or as Organizational Affiliates to support jointly sponsored efforts. It is also possible to initiate or join an Interest Group or propose or join a Working Group (5). These groups are formed of experts from around the world, from academia, industry and government. At present there are about 2500 members from 92 countries (3). RDA also organizes Plenary Meetings every six months in different places around the world.

What can libraries do regarding research data management and sharing? Libraries are certainly familiar with many aspects related to research data, at least in conceptual level. Libraries create and manage standardized metadata on daily basis, in order to build databases for national and international use. Libraries are also well versed in user guidance and instruction. The issue at stake is how to apply all this knowledge to research data domain (8). To begin with, libraries have to learn about research data management. It is necessary to encourage library staff and offer opportunities to develop new professional skills. Expertise is reshaped by joining existing training programmes for data librarians or by initiating new programmes. New expertise can be recruited, but this is difficult in today’s economic situation. It is also necessary to initiate collaborative projects with researchers. Libraries cannot do anything alone. For example, participating in relevant RDA Working Groups and Interest Groups (5) offer opportunities to build relationships. Mutual understanding of library’s role and setting realizable goals helps to overcome the friction.

References

  1. Tsing AL. Friction : an ethnography of global connection. Princeton [N.J]: Princeton University Press; 2005.
  2. Ashby WR. An introduction to cybernetics. London: Chapman & Hall; 1956. Available at: http://pespmc1.vub.ac.be/books/IntroCyb.pdf
  3. About Research Data Alliance. Available at: https://rd-alliance.org/about.html
  4. Edwards PN, Jackson SJ, Bowker GC, Knobel CP. Understanding Infrastructure: Dynamics, Tensions, and Design. Available at: http://deepblue.lib.umich.edu/handle/2027.42/49353
  5. RDA Working and Interest Groups. Available at: https://rd-alliance.org/groups
  6. RDA Organisation. Available at: https://rd-alliance.org/organisation.html
  7. RDA Get involved. Available at: https://rd-alliance.org/about/get-involved.html
  8. LIBER Scholarly Communication and Research Infrastructures Steering Committee – Work Plan 2013-2015. Available at: http://libereurope.eu/wp-content/uploads/LIBER_SCRI_SC_implementation_plan.pdf

Heikki Laitinen
Information specialist