Kirkis-Heikki

(Lopussa tietoa kirjanäyttelystä. Please, scroll down to read about book exhibition.)

Edesmennyt rehtori Heikki Kirkinen jätti jälkeensä melkoisen perinnön. Rahana tai innovaatioina tuota perintöä ei voi mitata, eivätkä Heikin teot Suomen kansainvälistä kilpailukykyäkään edistäneet. Hepan tai Keppi-Hepan, kuten historianopiskelijat häntä tuttavallisesti ja keskenään kutsuivat, ansiot olivat näitä nykykriteereitä paljon suuremmat. Yleisen historian professori Heikki Kirkinen oli tutkija ja opettaja, joka toi Karjalan maailmanhistoriaan ja nosti Karjalan kulttuuriperinnön arvostusta aina Ranskaa myöten. Joensuun korkeakoulun rehtori Heikki Kirkinen puolusti ja ajoi oman korkeakoulunsa etua viimeiseen saakka. Hänen kerrotaan kopistelleen keppiään opetusministeriön käytävillä ja päättäjien huoneissa siihen malliin, että kulloinkin tarvittavat rahat korkeakoulun ja sittemmin yliopiston tarpeisiin saatiin. Poliitikko Heikki Kirkinen puhui ja kirjoitti, esitelmöi ja paasasi Itä-Suomen ja Suomen kehitysalueiden asiaa ‒ ja mies osasi asettaa sanansa. Laulu kotimaisesta kolonialismista on edelleen sykähdyttävää luettavaa. Kirkinen oli avarakatseinen uudistaja, jolla oli korvaa kuunnella.

Heikki oli itse kotoisin vaatimattomista oloista, ja hän tunsi, mikä merkitys koulutuksella ja sivistyksellä oli. Kirkinen oli Kuusjärveltä, nykyisestä Outokummusta ja ”niitä köyhempiä Kirkisiä”. Vanhojen sivistyssukujen ulkopuolelta tulleena hän näki yli yliopistollisten hierarkioiden ja vanhojen, ns. tsaarinaikaisten käytäntöjen läpi. Kirkisen vahvasta ja uudistavasta ajattelusta kertoo, että hän ei halunnut miekkoja yliopiston promootioon. Kirkisen mukaan ne edustivat yliopistosivistyksen porvarillista puolta ja olivat joutavaa patsastelua. Miekat olivat sodan ja vallan miekkoja, eivät hengen aseita. Heikki Kirkinen oli hengen mies – ja rauhan. Kirkinen ei ollut varsinainen poliitikko, mutta keskustapuolue piti Kirkistä omana miehenään, tosin puolueen oikeistosiipi arvioi hänet radikaaliksi ja yritti saada miestä kuriin. Kirkinen oli edelläkävijä, jonka Ranskasta saamat vaikutteet olivat konservatiiveille turhan punaisia. Kirkinen ymmärsi kuitenkin olla suututtamatta opetusministeriötä ja tuolloisia keskustalaisia ministereitä liian voimakkailla näkemyksillä. Tässä hän onnistui, ja 1970-luvulla Joensuun korkeakoulu tarkoitti sama kuin Heikki Kirkinen. Korkeakoulu sai hahmonsa Kirkisenä. Kirkinen oli monella tapaa Pohjois-Karjalan Kekkonen. Kekkosen tapaan Kirkinen oli länsimielinen, mutta kumarsi ja piti hyviä suhteita yllä Neuvostoliittoon. Kirkinen saattoi luottaa myös paikallisten sanomalehtien tukeen.

Kirkinen viihtyi seurassa. Hän oli armoitettu seuramies. Opiskelijapolvi toisensa jälkeen sai kuulla Pariisin opiskelijamellakoista ja siitä, kuinka professoreita ja hallintoherroja ripustettiin naulakoihin. Kirkinen itse nautti kapinallisten opiskelijoiden suosiosta. Karonkkapuheissaan saattoi Heikki kertoa tarinaa ranskalaismiehestä simpukan syönnissä ja todenneen sen maun muistuttavan jostain, mutta mistä. Kirkinen oli laulu- ja kalamies. Kirkinen oli opiskellut musiikkia, mutta sävellyksiä enemmän hänet muistetaan sanoituksistaan. Lasten Karjala (1988) lauletaan joka kevät Joensuun laulurinteen kesän avauksessa. Muita Pentti Paalasen säveltämiä ja Heikki Kirkisen sanoittamia lauluja ovat esimerkiksi Kolilla, Koli-valssi ja Putosiko eno veneestä. Kirkinen saattoi runoilla myös tilapäisrunoja ja juhlarunoja kuten S. A. Tervon syntymäpäiväjuhlaan.

Moni 1970-luvulla lukiota käynyt nuori törmäsi nimeen Kirkinen historian tunnilla.  Vierros-Kirkinen-Häkli, Maailma ennen ja nyt, yleisen historian oppikirja lukioluokkia varten vuodelta 1967 on oppikirjaklassikko, josta otettiin kymmenen painosta. Luennoijana Kirkinen oli rauhallinen.  Historian filosofin luennoilta monen opiskelijan mieleen jäi Heikin esittelemä ”hyttysen paska valtameressä”-teoria. Kirkinen saattoi heijastella episkoopilla luentosalin valkokankaalle Karjalan talon kuvia koko parituntisen. Piirtoheitintä hän ei käyttänyt. Herrasmies hän oli ja huomaavainen, eikä tehnyt itsestään suurta, mutta kynä oli herkässä ja sanomisen pakko.

Ismo Björn, erikoistutkija, Kirkisen oppilas ja tutkimusapulainen 1980-luvun puolivälissä
Karjalan tutkimuslaitos


Heikki Kirkinen (22.9.1927–9.1.2018)

– Joensuun korkeakoulun rehtori 1971–1981
– Sorbonnen yliopiston suomen kielen, kirjallisuuden ja kulttuurin vieraileva professori 1966–1970
– Joensuun korkeakoulun, myöhemmin Joensuun yliopiston yleisen historian professori 1970–1990

Joensuun kampuskirjastossa kirjanäyttely Heikki Kirkisen tuotannosta 31.1.–14.2.2018.
Kirjasto omistaa Kirkisen kokoelman, joka sisältää Heikki Kirkisen lahjoittamia julkaisuja.


Heikki Kirkinen (22.9.1927–9.1.2018)

– Rector, University of Joensuu 1971–1981
– Visiting professor in the Finnish language, literature and culture, Sorbonne, Paris 1966–1970
– Professor of history, University of Joensuu 1970–1990

Book exhibition on Heikki Kirkinen’s publications at Joensuu Campus Library, 31.1.–14.2.2018.
The library has a collection of books donated by Heikki Kirkinen.

Marja Aho, tietoasiantuntija | Information specialist
Opetus- ja tietopalvelut | Training and information services

Mikko Meriläinen, tietoasiantuntija | Information specialist
Tietoaineistopalvelut | Collection services

Suomi100: Metsä ja puu | Forest and Tree

(Please, scroll down to read in English.)

Suomen satavuotisjuhla näkyy kirjastossamme läpi koko vuoden. ”Metsä ja puu” –teema liittyy Itä-Suomen yliopiston Studia Generalia tapahtumien luentosarjaan.

Jos haet UEF-Finnasta hakusanalla metsä*, saat hakutulokseksi listan kirjoista, jotka heti helposti antavat viitteitä siitä, mitä metsä meille suomalaisille merkitsee.

Ensimmäisenä listalle nousee ”Metsäkirja : syötävää ja askarreltavaa” ja sen sisällysluettelossa onkin kerrottu: ” Metsästä on moneksi! Paitsi tutut sienet ja marjat, metsästä saa paljon muutakin. Ennen kuin muoviesineet valtasivat kodit ja keittiöt, käytettiin tuohta ja puuta, ennen teollisia ja myrkyllisiä kyllästeaineita käytettiin tervaa, käsityölangat värjättiin luonnonantimilla, sienillä ja kasveilla. Pajusta saatiin köyttä ja tarve-esineitä, mahla maistui kuumina kevätpäivinä, pihkavoiteella hoidettiin pieniä ihovaurioita.”

Seuraavana listalle tulee:”Metsä ikäihmisten hyvinvoinnin lähteenä”. Metsä on tarjonnut kautta aikain suomalaisille hyvinvointia, kuten myös esim. kirjassa ”Metsämieli : kehon ja mielen kuntosali” hyödynnetään metsää liikunnan ja terveyden lähteenä. Ja jos haluat vaikkapa harrastaa retkeilyä metsissä, hakusanalla ”kansallispuistot” löytyy kirjoja menovinkiksi.

Jo kolmantena listalle nousee: ” Metsäverokirja 2015”.  Metsään on liittynyt Suomessa monellekin toimeentulo ja leivän lähde jo useita vuosikymmeniä. Ja kun metsään liittyy raha, on hyvä ottaa lainsäädäntökin mukaan – siitä esimerkkinä ”Metsäoikeus” – kirja.

Kirjassa: ” Metsä: Suomen vihreä kulta” kerrotaan metsästä monipuolisesti ja useista näkökulmista. Metsätilastollisista vuosikirjoista voi seurata kokonaiskuvaa Suomen metsistä, metsätaloudesta ja metsä­teollisuudesta. Tilastotietoa ja muuta metsätietoa on saatavilla esim. Luonnonvarakeskus Luken sivuilta.

Lisää metsä- ja puu-aiheisia kirjoja on esillä kampuskirjastoissa ja UEF-Finnan kirjakarusellissa.

Metsät ja puut ovat vaikuttaneet suomalaisiin vahvasti ja kirvoittaneet myös kieleemme useita erilaisia sanontoja: joskus ”ei nähdä metsää puilta”, päättelyissä voidaan ”mennä metsään” tai hankalissa asioissa ”ei päästä puusta pitkään”. Toisinaan ”haukutaan väärää puuta”, ”ollaan jopa puilla paljailla” tai puhutaan ihan vain ”puuta heinää”. Metsät ja puut liittyvät myös läheisesti suomalaisiin satuihin, tarinoihin ja lauluihin: ”Metsän poika tahdon olla, sankar jylhän kuusiston”, ”Jos metsään haluat mennä nyt…”

Jos vielä mietit metsään menoa, kannattaa tutustua Metsäyhdistyksen sivustoon: ”Sata syytä mennä metsään”.

Finland 100 jubilee is present in our library throughout the year. Every month, we put out a new book exhibition related in some way to Finland or Finnish culture. This month the topic is “Forest and Tree”. You may search books related to forests or trees from UEF-Finna. There is also a lot of information about Finnish forests in the web pages of the Natural Resources Institute of Finland and Finnish Forest Association.

Anu Eskelinen
Tietoasiantuntija | Information Specialist
Verkko- ja julkaisupalvelut | Library IT and publishing services

 

 

 

Suomi100: Suomen Taide | Arts in Finland

(Please, scroll down to read in English.)

Mieti hetki suomalaista taidetta. Kuuletko musiikkia? Nouseeko mieleesi kohtaus elokuvasta? Näetkö mielessäsi jonkin maalauksen? Ulkona arasti vihertävä maisema saa päässäni pyörimään J. Karjalaisen laulun Villejä lupiineja. Kun ajattelen suomalaista elokuvaa, näen mielessäni kohtauksen Markku Pölösen Kivenpyörittäjän kylästä: hieman maistissa oleva, jo elämää nähnyt Jalmari neuvottelee sumuisella pellolla Kuoleman kanssa. Ensimmäinen mieleeni nouseva suomalainen maalaus on puolestaan Hugo Simbergin arvoituksellinen Haavoittunut enkeli vuodelta 1903:

Kuva: https://www.flickr.com/photos/finnishnationalgallery/29568380521/in/album-72157672674447902/

Teokseen, sen symboliikkaan ja tarinaan voi tutustua (vaikkapa kuuntelemalla!)  avoimessa Kansallisgallerian verkkokokoelmat-palvelussa. Sivustolla on kattavasti esitelty suomalaista maalaustaidetta mm. Ateneumin ja Kiasman kokoelmista.

Suomen Kulttuurirahaston vuonna 2013 teettämän kyselytutkimuksen mukaan taiteen tärkeimpänä tehtävänä pidetään viihdytyksen ja lohdun tuomista arkeen. Tämä väite on helppo allekirjoittaa. Onko sinulla jokin suomalainen lempikappale, joka saa liikuttumaan kyyneliin asti? Tai kirja, joka viihdyttää takuuvarmasti lukukerta toisensa jälkeen?

Yllä mainitun kyselytutkimuksen tulos nostaa Suomen tunnetuimmiksi taiteilijoiksi Jean Sibeliuksen, Tove Janssonin, Väinö Linnan ja hieman yllättäen Juice Leskisen. Millainen sinun listasi olisi?

Suomen kulttuurirahaston sivulta pääsee käsiksi itse tutkimusraportin lisäksi myös tutkimusaineistoon. Tutkimusaineistotaulukosta on mielenkiintoista tarkastella vastauksia vaikkapa seuraavanlaatuisiin kysymyksiin ja väittämiin: ”On tärkeää, että suomalaisilla on asuinpaikasta riippumatta mahdollisuus harrastaa taidetta”, ”Eliitin tulisi itse maksaa taide josta se pitää” ja ”Oletko käynyt museossa / elokuvissa / konsertissa viimeisen 6 kuukauden aikana?”. Tutkimusaineisto on arkistoitu Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon, joka luovuttaa aineistoja edelleen tieteelliseen tutkimus- ja opetuskäyttöön. Avointa tiedettä ja tutkimusta suomalaisen taiteen käytöstä ja merkityksestä parhaimmillaan!

Suomen taide-kirjanäyttely on esillä Joensuun ja Kuopion kampuskirjastoissa kesäkuun ajan.

Finland 100 jubilee is present in our library throughout the year. Every month, we put out a new book exhibition related in some way to Finland or Finnish culture. In June the topic is Arts in Finland. Take a virtual tour in Finnish National Gallery´s Art Collection-service!

Riitta Holopainen
Tietoasiantuntija | Information Specialist
Opetus- ja tietopalvelut | Training and Information Services