Lemmikkien ja opiskelun yhdistäminen

Lemmikkien omistamisen ja opiskelun yhdistäminen on aihe, joka herättää paljon kysymyksiä. Oma kokemukseni lemmikeistä rajoittuu koiriin, joten tämäkin teksti on pitkälti koiranomistajan näkökulmasta laadittu. Kun pääsin viisi vuotta sitten opiskelemaan, minulla oli jo kaksi labradorinnoutajaa, neljävuotias Hugo ja vuoden ikäinen Huima. Minulle oli itsestään selvää, että pojat muuttavat mukaani Joensuuhun, sillä sen lisäksi, että koirat ovat minulle rakkaita perheenjäseniä, niin myös harrastukseni pyörivät pitkälti niiden ympärillä.

Tähän tekstiin kokoan asioita, joihin olen itse törmännyt, kun ihmiset ovat miettineet, onnistuuko opiskelun ja lemmikkien omistamisen yhdistäminen. Nämä ovat pelkästään minun omia kokemuksiani, mutta toivottavasti niistä on asiaa pohtiville apua! Lisäksi tulee muistaa, että opiskelualakohtaiset erot vaikuttavat siihen, kuinka paljon opiskelu rajoittaa kotona vietettyä aikaa.

Tässä tuore kuva minusta ja meidän nykyisistä koirista, 10 viikkoisesta Varjosta ja 6-vuotiaasta Huimasta. Hugosta jouduimme valitettavasti luopumaan helmikuussa.

ASUMINEN

Joensuussa opiskelija-asuntoja tarjoava Joensuun Elli ja Kuopion Opiskelija-Asunnot Oy Kuopas sallivat lemmikkien asumisen yksiöissä ja perheasunnoissa. Soluasuntoihin lemmikkejä ei saa ottaa. Yksityisillä vuokranantajilla käytännöt vaihtelevat. Joensuussa opiskelija-asunnot sijaitsevat koiran omistamisen kannalta mukavilla paikoilla. Itse asun aivan Joensuun keskustassa, mutta lyhyen kävelymatkan päästä löytyy useita kivoja lenkkireittejä.

OPISKELIJAELÄMÄ

Lemmikit vaativat aikaa ja huolenpitoa, jotkut toisia enemmän. Opiskelujen alussa halusin itse osallistua opiskelijatapahtumiin murehtimatta kotiin jääviä koiria, joten Hugo ja Huima jäivät vanhemmilleni muutamaksi ensimmäiseksi opiskeluviikoksi. Tämä oli toimiva ratkaisu, sillä alussa ainejärjestön tapahtumista oli helppo löytää ystäviä. Syksyn ensimmäinen opiskeluviikko sekä vappu ovat aina täynnä erilaista tekemistä, mutta muutoin tapahtumia on harvemmassa. Jos koirasta siis haaveilee, niin opiskelujen alku ei ehkä ole paras aika sen ottamiselle, jos haluaa osallistua aktiivisesti myös tapahtumiin!

Sosiaalisena koirana Huima on kulkenut välillä mukanani opiskelijatapahtumissa. Tässä Huima toimittamassa rastikoiran tehtävää vuoden 2017 kaupunkisuunnistuksessa.

AIKA

Lemmikit ja erityisesti koirat vaativat omistajaltaan aikaa ja olenkin usein törmännyt väitteeseen, että opiskeluaika ei sovi koiran hankkimiseen ajanpuutteen vuoksi. Tässä kohtaa haluan erityisesti korostaa, että se, paljonko aikaa on opiskelujen ulkopuolella käytettäväksi, riippuu paljon opiskelualasta. Biologian opiskelijana koen, että tällä hetkellä minulla on enemmän aikaa koirilleni, kuin koskaan työelämässä tulee todennäköisesti olemaan.

Labradorinnoutajien kanssa tarvitsee harvoin opiskella yksin.

Pystyn suunnittelemaan viikkoni läsnäolopakollisten opintojen ympärille siten, että meillä on rauhallisempia päiviä ja päiviä, jolloin käydään pitkillä metsäretkillä ja puuhaillaan paljon yhdessä. Koirat pakottavat minut kolmasti päivässä pihalle kiireisinäkin opiskelupäivinä, mikä on hyvä, sillä raikkaassa ilmassa käymisen jälkeen ajatus kulkee ja jaksan keskittyä paremmin. Toki on myös viikkoja, kun mietin, miten ehdin lenkittää koirat, nähdä kavereita ja lisäksi vielä opiskella, mutta pääasiassa aikaa koirille riittää paljon. Kannattaa kuitenkin miettiä, mihin itse haluaa aikansa käyttää!

RAHA

Lemmikkien omistaminen vaatii rahaa. Lemmikin laji ja koko vaikuttavat suuresti esimerkiksi siihen, kuinka paljon rahaa täytyy varata kuukausittain ruokkimista varten. Minulle on tärkeä, että koirani saavat laadukasta ruokaa syödäkseen. Seuraan ajankohtaisia tarjouksia ja saatan ostaa kerralla useammankin säkin ruokaa. Ruoan lisäksi tulee huomioida eläinlääkäriin menevät kulut. Omat koirani ovat aina olleet vakuutettuja, sillä isommat terveysongelman koittaessa haluan olla varma, että minulla on rahaa koiran hoitamiseen. Yleisesti pääkaupunkiseutuun verrattuna Joensuussa eläinlääkärillä koiran käyttäminen on huomattavasti halvempaa.

Itse olen ollut kesätöissä, ja lisäksi olen työskennellyt epäsäännöllisesti opintojen ohessa. Olen myös nostanut opintolainaa silloin, kun olen kokenut tarpeelliseksi. Rahaa ei ole aina ollut paljoa ylimääräistä, ja joskus olen joutunut tekemään kompromisseja omien hankintojen ja koirille tarpeellisten asioiden välillä, mutta en ole kokenut tätä ongelmana.

YSTÄVÄT

Yhteisten kiinnostuksen kohteiden kautta on helppo löytää ystäviä ja tämän olen saanut kokea myös koirien suhteen. Fuksiaisissa aloin juttelemaan muutaman vanhemman vuosikurssilaisen kanssa, jolla oli koiria, ja nykyään olemme hyviä ystäviä! Myös paikallisen koiraharrastusseuran kautta olen saanut paljon uusia kavereita. Ainejärjestömme Mikrovillus ry järjestää vuosittain fukseilla harrastusinfon, johon vanhemmat opiskelijat tulevat esittelemään omia harrastuksiaan, joten sieltäkin voi löytää samoista asioista kiinnostuneita ihmisiä.

Hugo ja Huima Vapun vietossa!

Toivottavasti tästä oli apua sellaisille, jotka harkitsevat lemmikin hankkimista opiskeluaikana. Vaikka aikaa ja rahaa saa kulumaan, niin lemmikit antavat paljon iloa ja jaksamista arkeen!

Kreeta // Biologia

Oudot opiskeluvinkit kaamoksen keskelle!

Vaikka uuden vuoden alkumetreillä opiskelumotivaatio on monilla huipussaan, voi silti käsillä oleva kaamos nakertaa sitä salakavalasti. Opiskelen itse sosiaalipsykologiaa Kuopiossa neljättä vuotta ja mun paras vinkki opintojensa suuntaa vielä pohtivalle on se, että kannattaa ehdottomasti hakea opiskelemaan just sitä, mikä sua inspiroi eniten ja saa sun silmät säihkymään! Opintovaihtoehtoja pähkäillessä ei siis kannata kuunnella liikaa vanhempien ja isovanhempien mielipiteitä ja toiveita, koska sisäinen motivaatio kantaa yleensä ulkoista motivaatiota huomattavasti pidemmälle.

Tästä huolimatta jokaisella on päiviä, kun motivaatio tuntuu olevan hukassa, eikä opiskelusta jaksa innostua. Motivaation laskuun voivat vaikuttaa monet erilaiset kuormittavat tekijät, kuten oma vireystila, stressi ja kaamos. Opiskelussa toisto on kuitenkin tärkeää, eikä opiskelua kannata jättää vain niihin päiviin, kun motivaatio on kirkkaimmillaan, vaikkakin samalla myös armollisuus ja itsemyötätunto kannattaa pitää matkassa mukana!

Oppimisessa säännöllisyyden tarpeellisuus perustuu aivojemme toimintaan: Aivot ovat plastiset eli muovautuvat, mikä mahdollistaa uuden oppimisen. Kun opiskeltava asia hiljalleen toistojen − eli säännöllisen harjoittelun − myötä automatisoituu aivoissa, säästyy kapasiteettia taas uuden oppimiseen. Aivojen muovautuvuusperiaate mahdollistaa sen, miksi voit aivan hyvin menestyä valintakokeessa keväällä 2020, vaikka aiemmin opiskelupaikka olisikin jäänyt saamatta. Aivot oppivat uutta ja toistojen myötä opitut asiat alkavat automatisoitua. Aivot ovat sun puolellasi.

Yliopisto-opiskelussa yksi parhaista ja ehkä myös haastavimmista puolista on mielestäni opintojen itsenäisyys, joka tosin vaihtelee aloittain. Vaikka toimivien rutiinien luominen on välillä vaativaa, saa siihen hyvää harjoitusta jo ennen yliopisto-opintojen alkua ylppäreihin ja valintakokeeseen valmistautuessa. Myös silloin tulee todennäköisesti vastaan joitakin pimeitä kaamospäiviä, jolloin tuntuu, että päivälläkin on yö ja aamulla herätyskellon soidessa tekisi vain mieli käpertyä peittoon tortillaksi.

 

Miten sitten innostua opiskelusta joka päivä uudestaan?

Mikäli mahdollista, kannattaa omat rutiinit luoda omalle oppimiselle edullisiksi. Opiskelu kannattaa mm. ajoittaa aikaan, jolloin koet olevasi virkeimmilläsi. Piristävää voi olla myös hyödyntää eri aisteja mahdollisimman laajasti, jolloin lisäksi muodostuu useampia muistijälkiä opeteltavan asian luo. Ja kukaan ei ole sanonut, että opiskelun pitäisi olla tylsää! Erityisesti silloin, kun opiskelu tuntuu puuduttavalta, suosin hauskoja opiskelumenetelmiä:

  • Piirrän usein muistivihjeitä, joiden avulla voi olla helpompi palauttaa myöhemmin mieleen esimerkiksi erilaisia listoja ja teorioita. Muistivihjeiden piirtämistä voi metodina laajentaa ja piirtää opeteltavasta alueesta isommankin värikkään piirroksen tai sarjakuvan, joka kokoaa useita muistivihjeitä kokonaisuudeksi. Muistamista saattaa helpottaa, jos piirroksen yksityiskohdat ovat hauskoja ja yllättäviä. Parhaimmassa tapauksessa piirros saa sut jopa hymähtelemään sitä tehdessä.
  • Kertaamisessa yksi mun suosikkiopiskelutekniikka on puhua omia muistiinpanoja puhelimeen äänitteelle, jonka jälkeen voi laittaa kuulokkeet korville ja lähteä samalla vaikka leppoisalle kävelylle raikkaaseen ulkoilmaan tai treenaamaan salille.
  • Myös musiikkia voi hyödyntää opiskelussa. Keskittymistä voi kokeilla tukea esimerkiksi miellyttävän taustamusiikin avulla. Välillä opiskeluun voi kuulua myös ulkoa opettelua: Opeteltavista listoista voi riimitellä rap-lyriikoita tai niillä voi maustaa tuttujen kappaleiden sanoituksia. Esimerkiksi R-A-K-A-S -biisin tarttuva melodia voisi taipua moneksi eri muistisäännöksi.
  • Monet tutkimukset ovat tuoneet esille nukkumisen ja meditoinnin hyötyjä oppimisen näkökulmasta. Erityisesti nukkumiseen kannattaa panostaa! Lisäksi aiemmin vähän hölynpölynä pidetty meditointi voi tutkimusten mukaan mm. tukea muistia, parantaa unen laatua sekä vähentää stressiä ja ahdistusta. Tietoisuustaitojen opetteluun on tehty erilaisia sovelluksia, joiden avulla täysin aloittelijakin pääsee helposti alkuun.

Tiivistettynä suosittelen siis pitämään kiinni opiskelurytmistä, jotta opiskelu ei rajaudu vain päiviin, jolloin olet parhaimmillasi. Rutiinien ei kuitenkaan tarvitse olla puuduttavia tai tylsiä. Kommentoi alle sun oudoin ja hauskin opiskeluvinkki tai paljasta se meidän Instagramissa yksityisviestillä @ueflahettilas. Ja kuten kuvista huomaa, täällä Itä-Suomessa on usein kauniita lumisia talvia, jolloin valoakin riittää.

Intoa ja inspiraatiota sun uuteen vuoteen!

Roosa // sosiaalipsykologia

 


Lähteet ja lisää ideoita opiskeluun seuraavissa teoksissa:

Minna Huotilainen (kasvatustieteen professori) 2019. Näin aivot oppivat.

Ilkka Virolainen & Harri Virolainen (molemmilla neljä maisterin tutkintoa ja yksi tohtorin tutkinto) 2018. Mielen voima oppimisessa.

Opiskelijan päivä kuvina

Eräällä aamuluennolla pohdin, miten kiva olisi näyttää teille, mitä mun päivä pitää sisällään. Vaikka Snapchat ja Instagram päivittyvätkin ahkeraan meidän lähettiläiden arjesta, ajattelin koota kasaan pienen kuvakollaasin, miltä minun perinteinen päiväni näyttää ravitsemustieteen maisteriopinnoissa. Tässä pääsette kuvien avulla sukeltamaan mukaan mun maanantaihin!

 

1. Aamu alkaa aina puurolla. Viime aikoina puuron kaveriksi on löytänyt tiensä kesällä noukitut viinimarjat, pellavansiemenrouhe ja raejuusto. Varma combo, joka maistuu päivästä toiseen. Ja vitamiinit taattu! Aamupalan kaverina selailen digihesaria (kiitti äiti!) ja nautin kämppiksen kirkasvalolampusta. // 2. Opinnot on sisältäneet paljon uutta ja mielenkiintoista asiaa. Meillä on ollut useita eri luennoitsijoita, ja on ollut huippua kuulla eri alan ammattilaisia ja oppia uutta. Tietokone kulkee mukana joka päivä. // 3. Meidän ainejärjestön huoneen kahvinkeitin on kovassa käytössä ja huoneella tulee juotua joka päivä kahvit kavereiden kanssa luentojen välissä. Ihan paras breikki päivään, kun saa nauraa ja rentoutua koulupäivän keskellä huikean porukan kanssa. Kiireisimpinä päivinä kahvikupillinen napataan mukaan luennolle. Joskus myös silloin, kun tarvii ekstra-annoksen kofeiinia… // 4. Tänä syksynä ollaan ravitsemusterapiaopintojen myötä päästy tekemään paljon juttuja käytännössä. Kuvassa mun kämppis mittaa verensokeria diabeetikoille tarkoitetulla verensokerimittarilla. Ollaan oltu myös paljon opetuskeittiössä tutustumassa erilaisiin elintarvikkeisiin ja tuotteisiin sekä niiden ominaisuuksiin. 

 

1. Kotiin koulusta. Tänä syksynä oon kävellyt koulumatkat mielelläni, Yleensä pyöräilen, mutta rauhallinen kävely ennen ja jälkeen koulupäivän on tuntunut jotenkin tosi tarpeelliselta hengähdystauolta päivään. // 2. Välipalaa! Vaikka koulussa syö hyvän lounaan, on yleensä kotiin tullessa taas nälkä. Ensi hätään pyöräytän monesti smoothien tai syön pari leipää tai riisikakkua. Myös satsumat on ollut tänä syksynä in! // 3. Valmis smoothie lautasella (ei todellakaan aina näytä noin herkulliselta ja viimeistellyltä…). // 4. Kotona tulee yleensä tehtyä vielä kouluhommia, vastailtua sähköposteihin tai valmistauduttua seuraavaan koulupäivään. Ravitsemusterapiaopinnoissa meillä on paljon ennakkomateriaalia tutustuttavana, jonka parissa on saanut viettää useamman illan. Oon kuitenkin tykännyt siitä, että saa kotona orientoitua jo seuraavaan aiheeseen ennen varsinaisia luentoja.

 

1. Minä ja koko Kuopioelämän, eli yli neljä vuotta, mukana kulkenut Lidlistä hankittu palmuvehka (vai vehkapalmu?). Tää ihmekasvi on selvinnyt kolmesta muutosta ja pitkistä loma-ajoista hengissä, että ansaitsee erityismaininnan tässä postauksessa. // 2. Kotona tulee syötyä hyvä päivällinen ennen tai jälkeen päivän treenin. Yleensä lautaselle löytää helpot arkiruoat, kuten erilaiset wokit, mihin voi laittaa kaikkea mitä kaapista löytyy. Kasvisruokaa tulee välillä syötyä vahingossa useampi viikko putkeen, mutta broileri on myös tuttu ja turvallinen arkiruoka hiilarilähteellä höystettynä, jos ruokainspiraatio on muuten hukassa. // 3. Maanantai-iltaisin käyn kaverin kanssa Kuopion reippaan järjestämässä akrobatiassa, missä pääsee ylittämää itsensä lähes joka kerta. Viime aikoina ollaan harjoteltu muun muassa puolivoltteja, voltteja, kiintopyörähdyksiä ja arabialaisia. Huiii! // 4. Rakastan syksyä vuodenaikana, mutta tänä syksynä on ollut jotenkin poikkeuksellisen raskasta elää tässä pimeääkin pimeämmässä syksyssä. Kuopiossa aurinko on pysytellyt visusti piilossa viime kuukaudet. Onneksi päivä alkaa pian pidentymään, kun mennään kevättä kohti. Rakastan silti pimeitä iltoja, tunnelmallisia valoja ja kynttilöitä, joiden ääressä on ihana rentoutua kotona teekupin kanssa.

Herättikö perus opiskelijan maanantaipäivä kysymyksiä? Tai millaista ajattelit ravitsemustieteen opiskelun olevan? Kerro mulle kommenteissa ajatuksia!

Maija // ravitsemustiede 

Miten opiskelijat asuvat?

Törmään paljon kysymyksiin liittyen opiskelijoiden asumiseen, ja kokosin kyselyiden pohjalta tähän postaukseen lyhyitä vertailuja eri vaihtoehdoista asumiseen liittyen. On hyvä muistaa, että asumismuotoja ja -tyylejä on yhtä monta kuin asujia. Ei ole yhtä oikeaa tapaa asua opiskelijana, vaan omasta asumisesta voi tehdä juuri oman näköistä! Toiset muuttavat useamman kerran opintojen aikana, kun taas toiset pysyvät ensimmäisessä asunnossaan läpi opintojen. Itselläni muuttoja on takana neljä, ja vihdoin tuntuu, että olen löytänyt itselle sopivan asumismuodon, nimittäin kimppakämpän parhaan kaverin kanssa!

Opiskelija-asunto vai yksityinen?

Opiskelija-asuntoja Kuopiossa tarjoaa Kuopion Opiskelija-asunnot Oy eli tuttavallisemmin Kuopas. Joensuussa vastaava on Opiskelija-asunnot Joensuun Elli Oy, tuttavallisemmin Elli. Opiskelija-asunnoista löytyy sekä yksiöitä, kaksioita, perheasuntoja että soluja. Myös yhteisöasuminen on yleistynyt ja uusimmat opiskelija-asunnot koostuvatkin pienistä yksiöistä. Niiden lisäksi taloista voi löytyä muun muassa kuntosali, erilaisia yhteiskeittiöitä, elokuvahuone, chillailuhuone tai pelihuone. Kuopas ja Elli tarjoavat asuntoja opiskelijoille ja yleensä hinnat ovat edullisempia kuin yksityisillä markkinoilla. Asuntoa voi hakea heti opiskelupaikan saatuaan, eli jo ennen opintojen varsinaista alkamista. Jokaiselle uudelle ja vanhalle opiskelijalle on aina löytynyt asunto, mutta jonot yksiöihin voivat olla jopa vuoden pituisia. Monet aloittavatkin opinnot asuen soluasunnoissa tai vuokraavat asunnon yksityisiltä markkinoilta. Suurin osa opiskelija-asunnoista sijaitsee lähellä yliopistoa tai keskustaa, mikä helpottaa arkea mukavasti.

Yksityisiltä markkinoilta vuokraaminen on yleistä myös opiskelijoiden keskuudessa, vaikka hinnat saattavatkin olla hieman korkeampia. Itä-Suomen kampuskaupunkien hintataso ei ole Suomen mittakaavassa korkeimmasta päästä, mutta esimerkiksi keskustan yksiöiden hinnat pyörivät 500 euron tuntumassa. Kaksioiden hinnat puolestaan lähentelevät 750-800 euroa. Yksityiseltä vuokratessa on asuntojen sijainnissa ja kunnossa hurjasti valinnan varaa. Yksityisten vuokra-asuntojen hintatasoa ja tarjontaa voi käydä kurkkimassa esimerkiksi Vuokraoven ja Oikotien sivuilta.

Yksin, kaverin kanssa vai solussa?

Monet opiskelijat muuttavat opintojen alussa soluasuntoon, mikä on monelle kevyt laskeutuminen yksinasumiseen muuttaessa pois vanhempien luota. Jotkut viihtyvät soluasunnoissa koko opiskelu ajan, kun taas toiset alkavat suunnitella yksiöön muuttoa pian opiskelujen alettua. Sekä yksityiseltä että opiskelija-asunnoista löytyy myös perheasuntoja, joissa asustaa mukavasti niin pariskunta kuin useampikin perheenjäsen. Myös kavereiden kanssa kimppakämpässä asuminen on yleistä ja kun opiskelukaupungista löytyy saman henkisiä kavereita, voi kimppakämppä olla hyvä ja edullinen vaihtoehto. Tai miksei kimppakämppään voisi muuttaa myös tuntemattomien kanssa? Kaksioita ja kolmioita löytyy sekä Kuopakselta ja Elliltä että yksityisiltä markkinoilta. Paitsi että kaverin kanssa asuminen on kivaa, vuokran jakaminen useamman kesken pienentää asumismenoja mukavasti.

Omistusasunto vai vuokra-asunto?

Suurin osa opiskelijoista asuu vuokralla, mutta myös omistusasumiseen törmää. Itse olen kokenut vuokralla asumisen huolettomaksi ja kannattavaksi vaihtoehdoksi opiskeluaikana. Omistusasunto tuo mukanaan monenlaista vastuuta, mutta oman asunnon hankkiminen voi olla taloudellisesti, esimerkiksi sijoitusmielessä, järkevä vaihtoehto. Kela tukee opiskelijoiden vuokralla asumista, mutta myös omistusasunnon kuluihin voi saada tukea. Opiskelijat ovat oikeutettuja yleiseen asumistukeen samoin kuin muutkin tuen saajat. Näistä asioista kannattaa ottaa selvää Kelan sivuilta, mistä löytyy kattavasti tietoa kaikista opiskelijoiden tuista.

Kurkkaa vielä muutaman vuoden vanha postaus Mitä ekaan omaan asuntoon? , joka on edelleen ajankohtainen!

Maija // ravitsemustiede

5 asiaa yliopistosta, joita et ehkä tiennyt

Minä miinus muutama vuosi. Näen itseni selailemassa erilaisia koulutusvaihtoehtoja netissä. 

Ajatus korkeakouluopinnoista tuntuu jotenkin kaukaiselta. Tuohon aikaan, eli lukiossa ja sen jälkeen, näin yliopiston ja siellä opiskelun erilaisena kuin nyt, mikä ei kylläkään yllätä.

Mielessäni pyöri ajatuksia, kuten:

“uskallanko kohdata stressaavan hakuprosessin, kuinka tulen jaksamaan?”

“olenko tarpeeksi älykäs?”

“elämäni muuttuu täysin, kun muutan uudelle paikkakunnalle opiskelemaan, onko se hyvä vai huono asia?”.

No, en päässyt tai edes hakenut yliopistoon tosissani lukiosta valmistuttuani. Mikään ala ei tuntunut itselleni riittävän konkreettiselta. Uskon, että ongelmana oli myös se, etten tuntenut itseäni vielä riittävästi.

Päädyin nykyiseen koulutusohjelmaani opiskeltuani ensin vuoden Medianomin opintoja ammattikorkeakoulussa. Siellä totesin, että haluan elämääni enemmän teoriaa ja ajattelua.

Sen aikainen mediakulttuurin opettaja inspiroi minua harkitsemaan mediaan liittyviä yliopistotason opintoja. Tässä sitä nyt ollaan! Ajatustapani yliopisto-opinnoista on tosiaankin muuttunut vuoden aikana hieman.

Kokemus yliopistosta riippuu paljon siitä mitä ja kenen kanssa opiskelee. Itse opiskelen humanistista alaa, jossa opintojen sisällöt ja kulku ovat vahvasti omissa käsissä.

Esittämäni kohdat kuitenkin liittyvät itse yliopistossa opiskeluun laajemmin, eivät vain kokemukseeni omista opinnoistani Mediakulttuurissa ja viestinnässä.

Miten yliopistossa opiskelu sitten yllätti minut?

Alla näistä ajatuksista viisi, olkaa hyvä!

1. Yliopisto-opiskelija voi olla millainen tahansa

En yllättyisi, jos sanoisit ajattelevasi tietyllä tavalla yliopisto-opiskelijoista. Meillä kaikilla on jonkinlainen tapa käsittää itselle tuntemattomia asioita. Itse ainakin nuorempana koin, että yliopisto-opiskelu olisi tieteellisen korkealentoista ja suunnattu erityisen kypsille ja aikuismaisille ihmisille.

Nyt täällä opiskelevana voin kyllä todeta, että omat, suhteellisen kankeat stereotypiani ja ennakkoluuloni eivät olleet todellisia.

On totta, että opiskelijan on oltava suhteellisen ahkera selvitäkseen opinnoista, mutta siihen oma rajoittunut käsitykseni jääkin. Sekaan mahtuu monenlaisia.

Koulutus kasvattaa ihmistä ja tietynlaisen elämänkokemuksen voi aistia.  Sana yliopisto-opiskelija on kuitenkin vain kattotermi kaikille yliopistossa itseään kiinnostavaa alaa opiskeleville ihmisille.

Meillä valittavia pääaineita on tuhoton määrä ja voit varmaan kuvitella, miten paljon vaihtelua joukkoon mahtuu. Yliopisto ole vain tietynlaisille tyypeille, vaan kaikille.

Itseni yllätti esimerkiksi se, että luovana ihmisenä monilla aloilla on soveltamiselle, luovuudelle ja omaperäisyydelle oma ja kaivattu paikkansa teorian ja faktojen ohessa. Mahdollisuuksia on paljon erilaisia!

2. Kaikki aloittavat samasta

Kun ilmoitus myönnetystä opiskelupaikasta saapuu sähköpostiin, jännittävät kaikki syksyllä aloittavat yhtä paljon.

Ala, kaupunki, yliopiston kampusalue ja opiskelutavat ja -välineet voivat olla täysin uusia. Yliopiston henkilökunta on kuitenkin pyrkinyt tekemään opintojen aloituksesta mahdollisimman pehmeän ja jopa kädestä pitäen avustetun, jotta jokaisen uusi alku sujuisi toivotusti.

Opoja ei yliopistossa varsinaisesti ole, mutta sen tehtävän hoitaa käytännössä tiedekuntien amanuenssit ja monilla aloilla toimivat Oma-opet. Yksinään ei jää, ja myös samoja asioita miettivät opiskelijatoverit toimivat suurena tukena.

Lisäksi yliopiston aloittavat tulevat monesti ihan eri taustoista ja ikähaarukka voi olla todella laaja! Olin itse ajatellut tuon ikäasian olevan jokin poikkeus, mutta ei, se on ihan tavallista.

3. Päätöksen vaikeuksia

Tämä on ehkä suurin syy, miksen osannut hakea yliopistoon toisessa yhteishaussani. En ymmärtänyt, että Suomen yliopistoissa opiskeltavia aloja on yli 400. Jo Itä-Suomen yliopistossa erilaisia pääainevaihtoehtoja on liki 100 erilaista.

Siis sata! 

Vaihtoehtojen määrä on tajuton, ja moni pienempi ala jää helposti suurten ja monia kiinnostavien alojen taakse piiloon koulutusesittelyissä.

Mikäli et ole aivan varma mikä ala sinua kiinnostaa, mutta yliopisto-opinnot houkuttelevat, niin suosittelen kaivamaan tietoa ja tutustumaan erilaisiin tutkintosuuntauksiin netissä.

Itse löysin oman juttuni kokeilemalla eri asioita. Käytännön ajatusta voit saada esimerkiksi Avoimen yliopiston kaikille avoimista yliopisto-opinnoista.

Hyviä sivuja koulutuksien selailuun ovat esimerkiksi Itä-Suomen yliopiston hakusivut sekä Studentumin kandidaattiopintojen hakukone, jossa on listattuna kaikki Suomen yliopistotutkinnot.

Huomaa, että mainitun alan alla saattaa olla myös lisää erikoistumisaloja eli pääaineita.

Itselläni päätöksen vaikeus on korostunut tänä syksynä yrittäessäni valita tutkintooni kuuluvaa  vapaata sivuainetta. Toivottavasti asiat selkenevät tälläkin kertaa omalla painollaan.

4. Harrastus tai kilpaura? No problem!

Mediakulttuuria ja viestintää opiskelevana olen innoissani siitä, että voin tutkia ilmiöitä, jotka ovat kiinnostaneet minua harrastusmielessä jo kauan. Muistoissani kulkee lapsena Miniclipissä viettämäni aika tai teininä Gossip Girliin ja Skinsiin hurahtaminen, netissä juttelua unohtamatta.

Omien kiinnostuksen kohteiden jalostaminen opiskeltavaksi alaksi onnistuu mielestäni kaikilla aloilla, ja tämä ajatus on itselleni uusi.

Esimerkiksi ihmistyyppi, joka nauttii luonnosta tai ruuasta, voisi perehtyä metsiin ja leipomiseen syvällisemmin vaikka ympäristö- ja biotieteitä tai kotitalouden opettajaksi opiskelemalla.

Voit myös sovittaa koulun ulkopuoliset harrastukset aikatauluihisi melko mutkattomasti. Itse olen esimerkiksi tanssinut ja urheillut vapaa-ajallani. Joskus olen ehtinyt tehdä myös vähän töitä.

Kilpaurheilijana voit edistää uraasi korkeakouluopintojen ohella liittymällä esimerkiksi Urheiluakatemiaan, joka tekee opintojen ja urheilun yhdistämisestä saumattomampaa.

5. Uusia reittejä

Suurena yllätyksenä ja ehkä myös tietynlaisena hallinnollisen rakenteen muutoksena ovat erilaiset ja uudet tavat päästä yliopistoon.

En aiemmin tiennyt, että voisin avittaa itseni korkeakouluun käymällä Avoimessa yliopistossa minua kiinnostavia opintoja kurssimaksuja vastaan. Joillakin hakukohteilla tämä Avoimen väylä löytyy nimellä “Toinen reitti yliopistoon” (TRY).

Käytännössä voit olla korkeakouluopiskelija, vaikket olisi vielä saanut koulupaikkaa. Opittu tieto on aina kotiin päin!

Jos olisin tiennyt tämän aiemmin, niin olisin ehkä tehnyt enemmän tiedonhankintaa ja kokeillut suorittaa suurempiakin opintokokonaisuuksia avoimen kautta ennen varsinaisia yhteishakujani.

Tsemppiä!

Ihanaa syksyn aikaa kaikille. Paljon tsemppiä kestävän ja omanlaisen arjen ja opintopolun luomiseen.

 

– Kerttuli

Oikiksen vastaustekniikka – joko se tila loppui?

Tällä kertaa ajattelin kertoa teille kaikille ja etenkin tänä keväänä oikeustieteelliseen hakeville, että minkälaista vastaustekniikkaa teiltä odotetaan valintakokeessa, sekä myös tenteissä kun sisään pääsette. Oikiksen tehtävätyypit vaihtelevat aivan laidasta laitaan ja kullakin tehtävän laatijalla/professorilla on omat suosikkinsa mitä tehtävätyyppeihin tulee. Tässä on esimerkkinä muutamia yleisimpiä tehtävätyyppejä, joita esimerkiksi valintakokeissa on esiintynyt.

Yleisesti ottaen oikeustieteellisessä vastauksilta odotetaan selkeää rakennetta, tiivistä ilmaisua ja terminologian hallintaa.

Oikeustapaus

Pääsääntönä voidaan yleisesti pitää tällaista rakennetta:  sääntö-sisältö-sovellus. Aluksi nimetään ne lait ja termit jotka soveltuvat kyseiseen tapaukseen. Tämän jälkeen kerrotaan, miksi juuri kyseiset termit ja lait soveltuvat ja lopuksi sovelletaan säännöksiä tapaukseen sen faktojen pohjalta. Pääpaino vastauksessa on sen osoittamisessa, kuinka hyvin vastaaja hallitsee termit ja siihen liittyvän sääntelyn. Lopuksi ilmaistu sovellus muodostaakin vastauksesta vain melko marginaalisen osan.

Oikeustapauksiin vastatessa ei kannata pelästyä esimerkiksi niiden pituutta, sillä yleensä kysymysten tekijät haluavat teitä hämätäkseen lisätä tapaukseen kaikkea kummallista ja epäolennaista tietoa. Näitä ei vastauksessa tarvitse kommentoida, vaan riittää että mainitset tapauksen ratkaisemiseen olennaiset asiat. Pohdi kuitenkin tarkasti, mitkä ovat vastauksen kannalta olennaiset faktat, ettet sivuuta mitään relevanttia.

Essee

Esseetehtävät ovat oikeustieteellisessä n. 1-2 sivun kirjoituksia, joiden tehtävänannot koskevat erilaisten tiiviiden oikeudellisten seikkojen aukikirjoittamista. Esimerkkinä voisi olla, että esseesi otsikko olisi: kiinteistöpantti, lähestymiskielto-asia tai mitkä ovat ne kriteerit, joiden pohjalta suullisen käsittelyn tarpeellisuutta hallintolainkäytössä arvioidaan. Nämä kaikki ovat esimerkkejä omista suorittamistani tenteistä.

Esseeseen vastatessasi tärkeintä on suunnitella huolellisesti vastauksesi rakenne, sillä se saattaa vaikuttaa vastauksesi pistearvioon. Oikeustapaustyyppisesti on hyvä lähteä avaamaan esseen aiheeseen liittyvät säännöt ja siihen liittyvät käsitteet. Esseessä tila saattaa loppua helposti, joten vastausta on hyvä luonnostella erilliselle paperille, ja todella miettiä, mitkä seikat voisivat tuoda sinulle pisteitä. Jos tilaa jää, kannattaa paperille kirjoittaa kaikki, mitä sinulle tulee kysymyksestä mieleen. Huomioi kuitenkin se, jos kysymyksen tehtävänannossa mainitaan mahdolliset pistevähennykset. Tällöin on syytä jättää kirjoittamatta vastaukseen mitään, mistä et ole varma.

Termin määrittely

Kaikista kysymyksistä tarkimmin rajattu vastausmuoto. Vastaustilaa on yleensä muutama rivi, vaikka asiaa sinulla varmasti olisikin huomattavasti enemmän. Tiivistä siis käsitteen ydinasiat muutamaan napakkaan lauseeseen. Pysy annetussa vastaustilassa, sillä muutoin saat pistevähennyksiä. Vastaustilasta ylimenevää osaa ei lueta.

Aineistotehtävä

Aineistotehtävät vastaavat ehkä parhaiten oikiksesta valmistuvien työtehtäviä, sillä niiden tarkoitus on testata vastaajan keskittymis- ja luentunymmärtämistaitoja. Aineisto on tavallisesti varsin laaja ja sisältää sekä olennaista että ylimääräistä tietoa. Vastausaika ei usein mahdollista koko aineiston lukemista, vaan vastaajan oletetaan haravoivan vastauksen kannalta olennaisen tiedon ja soveltavan sitä tehtävän edellyttämällä tavalla. Aineistotehtävissä on syytä olla tarkkana, sillä tieto voi olla pirstaloitunut ympäri aineistoa, eikä vain tietyn kohdan referointi ole riittävää. Aineistotehtävissä keskittymisen tulisi kohdistua ajanhallintaan ja tarkkuuteen. Suurta ja vaikean näköistä aineistoa ei tule säikähtää, sillä vastaukset löytyvät kyllä rauhallisella tutkimisella.

Monivalintatehtävä

Pääsykokeissa lähes aina esiintyvä tehtävätyyppi on monivalinta. Monivalintatehtävät vaihtelevat rakenteeltaan ja pisteytykseltään runsaasti, joten tehtävänanto on syytä lukea huolella. Osa monivalintatehtävistä sisältää oikein-väärin väittämiä ja osa erilaisia kombinaatioita useammasta vastausvaihtoehdosta. Oikeita vastauksia voikin olla yksi tai useampia (joskus ei yhtäkään). Oikeustieteellisen pääsykokeissa käytössä ovat usein myös miinuspisteet, mitkä hankaloittavat arvaamista ja edellyttävät tietynlaista riskien välttelyä. Miinuspisteiden kanssa nyrkkisääntönä itselläni on, että mikäli et tiedä, et vastaa. Monivalintatehtävät ovat hyvin usein erittäin yksityiskohtaisia, joten niihin vastaaminen edellyttää vähintäänkin perusasioiden erinomaista hallintaa.

Alkoholiton opiskelijaelämä – uhka vai mahdollisuus?

”Miks sä et juo?” Kysymys, jonka olen kuullut useammin kuin kerran. Kysymys, joka ei haittaa minua, sillä käsitän hämmästyksen sen takana. Varsinkin nuoren yliopisto-opiskelijan ollessa kyseessä. Bileissä. Baarissa. Paikassa, jossa muut juovat. Silti se herättää joka kerta itseni miettimään samaa asiaa. Miksi mä en juo? Vastaus lienee lopulta suhteellisen yksinkertainen. Koska en halua. Ei siinä sen suurempaa ole takana.

Kaikille yliopistossa opiskeleville ovat tuttuja tilanteet, joihin liittyy alkoholi. Samoin uskon, että kaikki ovat kuulleet opiskelijaelämän olevan verrattainkin kosteaa, bileiden täyteistä ja baarikierroksien täyttämää. Ja näin se onkin. Jokaisella alalla olevat ainejärjestöt vastaavat siitä, että bileitä ja muita tapahtumia, kuten vaikka sitsejä eli akateemisia pöytäjuhlia, approja ja monia muita erilaisia illanviettoja järjestetään. Monesti näitä tehdään myös poikkitieteellisesti, eli eri ainejärjestöjen kesken.

Lähtöoletus yliopisto-opiskelijan kohdalla on lähes aina se, että hän juo alkoholia. Se tulee jo suomalaisesta kulttuurista ja opiskelijaelämän lähtökohdista käsin selkeäksi oletukseksi. Etenkin, jos tämä ihminen osallistuu bileisiin tai lähtee baariin mukaan, niin eihän siellä nyt juomatta voi olla. Itse kuitenkin olen ollut koko opiskeluajan niin kuin aiemmankin elämäni. En ole alkoholia juonut enkä koe tarpeelliseksi juoda nytkään. Se on aiheuttanut hämmennystä, mutta lopulta tilanteessa ei ole ollut mitään ihmeellistä – olen mukana kaikessa niin kuin muutkin, mutta minulla on vain oluen, siiderin tai viinin sijasta limsaa.

Jos haluaa osallistua opiskelijaelämään täysin rinnoin, kaikkiin mahdollisiin rientoihin ja ottaa siitä kaiken irti, sen voi tehdä loistavasti ilman alkoholiakin. Kaikissa tapahtumissa, joissa on alkoholillinen ohjelmasisältö, on myös alkoholiton. Ainejärjestöt järjestävät myös alkoholittomia tapahtumia. Jos jollain on tuparit, synttärit, nimipäivät, kissanhankinnan vuosipäivä tai bileet muuten vain – on aina ok tulla paikalle alkoholittoman juoman kanssa. Jos lähdetään illalla baariin, voi ottaa vaikka vain vettä. Kukaan ei alkoholia pakota juomaan, juominen tai juomattomuus ovat omia valintoja.

Omasta kokemuksestani voin vakuuttaa, että opiskelijaelämä ilman alkoholiakin on elämisen arvoista. Koskaan ei ole vastaan tullut kiusaamista tai torjuntaa sen tähden. Lähinnä kaikki ovat vain tyytyväisiä, että on joku kuskina. Samoin olen saanut paljon kannustusta ja hyvää palautetta tästä ratkaisusta. Juomisessa ei ole mitään pahaa eikä mitään väärää, voin aivan hyvin olla mukana, kun muut juovat. Niin kauan kuin juomattomuuteni ei ole ylitsepääsemätön ongelma kenellekään, ei ole kenenkään juominenkaan minulle.

Samu // läntinen teologia

Kuopio on kulttuuripalvelujen kehto

Olen kuullut jonkun tietämättömän joskus väittävän, että Kuopiossa on huonot kulttuuripalvelut, mutta todellisuushan on aivan toinen! Kuopiosta löytyy vaikka ja minkälaista kulttuuritarjontaa, kun sitä osaa vain etsiä oikeista paikoista. Oikeastaan jo pelkkä googlen avaaminen riittää löytämään hyvin monenlaista tarjontaa kulttuurin nälkään. Opiskelijalle kulttuuripalvelut tarjotaan usein myös pienten alennusten kera, joita kannattaa toki hyödyntää. Tein pienen listan omista Kuopion kulttuurikentän suosikeistani, joita suosittelen vapaa-ajan vietteeksi jokaiselle.

  1. Keikat

Kuopion keikkatarjonta on vertaansa vailla! Kaupungista löytyy monia keikkapaikkoja, jotka pitävät huolta siitä, että livemusiikkia on tarjolla monena päivänä viikossa. Viikonloppuisin on nimekkäiden artistien vuoro, mutta viikolla keikkapaikoilla pääsee tutustumaan myös paikallisiin bändeihin sekä hieman tuntemattomampiin artisteihin. Omia keikkapaikka suosikkejani ovat Henry`s Pub sekä Pannuhuone eli tuttavallisemmin Henkka ja Pannari, jotka tarjoavat hyvin monenlaista musiikkia jokaiseen makuun. Henkassa soittaa usein paikalliset bändit sekä Kuopiosta lähtöisin olevat artistit, ja Pannarilla pääsee kuuntelemaan indiehelmiä sekä tulevaisuuden nimiä.  Opiskelijabileitä tähdittää monesti hittilistojen kärkiartistit ja isoimmissa tapahtumissa Kuopioon saapuu hyvinkin nimekkäitä kansainvälisiä artisteja.

Mikä olisikaan parempi tapa viettää vapaailta kuin hyvä keikka parhaimpien ystävien seurassa?

  1. Kuopion Kaupunginteatteri

Kaupunginteatterin ohjelmistossa on monia laatuteoksia, joiden lisäksi teatterilla käy myös monia vierailevia esityksiä. Ohjelmisto vaihtuu läpi vuoden, joten teatteri pystyy tarjoamaan usein uudenlaista esitystarjontaa. Kuopion Kaupunginteatteri on päässyt Vuoden Teatteri 2017 -kilpailun finaaliin ja on nyt ehdolla vuoden teatteriksi, mikä kertoo teatterin laadukkaasta sisällöstä ja kiinnostavasta ohjelmistosta. Teatteri on huomioinut opiskelijoita tarjoamalla viime hetken lippuja opiskelijoille vain 10€ hintaan. Jokaisen opiskelijan kannattaisi käydä hyödyntämässä näin huokea tarjous vähintään kerran lukukaudessa!

  1. Kuopion Musiikkikeskus

Musiikkikeskus tarjoaa paljon konsertteja klassisen musiikin ystäville, mutta ohjelmistossa on myös paljon muuta. Musiikkikeskuksella pidetään erilaisia keskustelusarjoja sekä juhlavia tilaisuuksia. Tämän lisäksi näyttämöllä näkee myös musikaaleja, stand uppia ja tanssia. Osaan tapahtumista on vieläpä vapaa pääsy, joten kannattaa vilkuilla musiikkikeskuksen tapahtumakalenteria hyvin ahkerasti!

  1. Kansalaisopisto

Kansalaisopistolla on tarjolla monenlaista opetustarjontaa, mutta siellä järjestetään kurssien lisäksi myös erilaisia tapahtumia, konsertteja, tanssi- ja teatteriesityksiä sekä taidenäyttelyitä. Tämän lisäksi kansalaisopistolla voi käydä kuuntelemassa inspiroivia yleisöluentoja, joihin on yleensä vapaa pääsy.

  1. Tapahtumat

Kuopiossa järjestetään vuosittain useita kulttuuritapahtumia, jotka tuovat kaupunkiin paljon elämää myös ulkopaikkakunnilta. Isoimpia näistä tapahtumista ovat Kuopio Wine Festival, joka takaa hyvän viinin lisäksi kattavan artistikokoelman; KuopioRock, joka kuuluu Kuopion kesään yhtä tiiviisti kuin oksapoika kuuluu kävelykadulle sekä Kuopio Tanssii ja Soi -tapahtuma, joka täyttää kaupungin taiteella ja kansainvälisillä huippunimillä. Lisäksi Kuopiossa järjestetään esimerkiksi Kuopion Komediafestivaali, Kansainvälinen nykytaidefestari ANTI – Contemporary Art Festival, suomen isoin beach volley -tapahtuma Trust Kapital Open ja useita Street Food -tapahtumia.

Yllä on vain pieni raapaisu Kuopion kulttuurin kentästä, jolta löytyy vielä paljon muutakin. Suosittelen lämpimästi kannattamaan paikallista kulttuuritarjontaa, koska siitä ei voi koskaan saada tarpeekseen!

Elina // Sosiaalitieteet

Opiskelijaelämän parhaat tapahtumat

Opiskeluelämän suola on (opiskelujen ohella tietenkin…) erilaiset tapahtumat! Tapahtumia on hurja määrä erilaisia: suuria koko kampuksen tapahtumia, ystävien illanistujaisia, urheilutapahtumia ja bileitä erilaisilla teemoilla yms.

UEF-lähettiläät olemme käyneet ahkerasti erilaisissa tapahtumissa ja osa ollut jopa järjestämässä niitä. Täältä pesee meidän lempitapahtumat koko yliopistoelämän ajalta!

Katso mitä kaikkea yliopistossa tehdään vapaa-ajalla tai vilkaise onko oma lempitapahtuma mukana 🙂

PAULA – KASTAJAISET aka TOOGAT

Oma lempitapahtumani on ylivoimaisesti perinteiset toogat. Jokaisella ainejärjestöllä on oma tapansa kastaa uudet opiskelijat osaksi ainejärjestöä. Lääkiksellä kaste on perinteisesti toogajuhlissa, johon kuuluu menoa ja melskettä ensin Kuopion torilla, Snellmannin puistossa ja lopuksi kerhotalolla Vitriinillä.

LAURA – GANGSTA SITSIT

Gangstat valmiina sitsaamaan. JOU

Sitsit on akateeminen pöytäjuhla, jossa syödään, juodaan, lauletaan ja pidetään kivaa. Gangsta-sitsit järjestettiin farmasian, lääkiksen, ravitsemustieteilijöiden ja tietojenkäsittelytieteiden opiskelijoiden kesken.

“Paras tapahtuma, koska illan fiilis oli rento ja hyvä, sai jutustella myös toisten alojen opiskelijoiden kanssa ja ilta päättyi pöydillä tanssimiseen.”

SAMU – AINEJÄRJESTÖJEN VÄLISET TURNAUKSET

Ainejärjestöt mittaa paremmuuttaan monilla tavoin, yksi niistä on urheliturnaukset. Esimerkiksi Samun lempitapahtuma on jalkapalloturnaus Filosofian tiedekunnan ainejärjestöjen välillä. “Joukkuehenki, kilpailu ja kavereiden kanssa pelaaminen on parasta ajanvietettä. Tapahtumat on itsessään mukavia vaikka ei aina itse pelaisikaan.”

ESSI & HEIDI- KAUPUNKISUUNNISTUS

Kaupunkisuunnistus on heti lukuvuoden alussa järjestettävä tapahtuma fukseille. Tuutorryhmiin jaetut fuksit saavat omalta tuutoriltaan viestikapulan ja lähtevät kiertämään vanhojen opiskelijoiden pitämiä rasteja kaupungille. Ryhmäytyminen ja uusiin opiskelukavereihin tutustuminen tapahtuu hauskojen tehtävien lomassa.

Essin mielestä: “Rastien kiertäminen ja tehtävien tekeminen on kivaa, mutta erityisesti tuomareiden lahjominen ja uusien opiskelijoiden näkeminen on hauskaa. Monipuolinen tapahtuma!”

Heidi puolestaan tykkää pitää rastia fuksipalleroisille. “Rastin vetäjänä näki ja tutustui yliopiston fukseihin joka alalta. Tapahtuma on paras koska se on koko yliopiston yhteinen”

 

ELINA – VIIKONLOPPU TAHKOLLA

Monet ainejärjestöt ja vuosikurssit järjestävät yhteisiä matkoja ja retkiä. Elinan lempitapahtuma onkin Sociuksen (sosiaalitieteiliöiden ainejärjestö) ja Servereiden (tietojenkäsittelytieteiden ainejärjestö)  järjestämä Tahkon viikonloppu. “Viikonlopun aikana ollaan tiviisti yhdessä, joten on helppo tutustua uusiin ihmisiin ja toisaalta syventää entuudestaan muodostettuja kaverisuhteita. Onneksi vuosittainen Tahko-viikonloppu on taas kohta edessä!!”

SIIRI – KUORON KEVÄT- JA JOULUKONSERTTI

“Kuorossa laulaminen on ollut rakas harrastukseni koko yliopiston ajan. Olen tutustunut kuorossa ihaniin ihmisiin, saan siellä ajatukset irti opiskelusta ja laulaminen piristää minua aina. Laulutreenit itsessään ovat ihania, mutta kevät- ja joulukonsertit ovat todellisia kohokohtia.”

JENNA – KAHVITTELU YSTÄVIEN KANSSA

Vapaa-ajalla ei aina tarvitse tehdään mitään hienoa ja erityistä. Joskus parasta tekemistä on rento oleminen ystävien kanssa. Jennan lempitapahtumia ovatkin kahvitteluhetket tärkeiden ystävien kanssa. “Yliopiston alkaessa en tuntenut paikkakunnalta ketään ja oli ihana saada opiskelujen myötä uusia samanhenkisiä ystäviä. Kahvittelu ystävien kanssa piristää arkea aina!”

CHRISTIAN – HERKKUAPPRO

Appro on perinteinen yliopistotapahtuma, jossa kierretään yleensä kaupungin ravintoloita ja baareja. Herkkuappro on kuitenkin omiaan herkkusuille, koska siinä kierretään kahviloita ja ravintoloita erilaisten ihanien herkkujen perässä. Se on järjestetty Joensuussa muutaman vuoden ajan, ollut hyvin suosittu ja todennäköisesti tullut jäädäkseen. “Herkkuappro on vuoden ykköstapahtuma, koska kaikenlaiset herkut karkeista kakkuihin ovat parasta mitä tiedän!”

JASMINE & LIINA – VUOSIJUHLAT

Vuosijuhlilla eli vujuilla juhlitaan ainejärjestön täyttämiä vuosia hienoissa iltajuhlissa! Vujuilla palkitaan ainejärjestön toimijoita, pukeudutaan iltapukuihin ja onnitellaan ainejärjestöä. Upeat juhlat on varmasti monen opiskelijan suosikki ja myös lähettiläiden keskuudessa pidetty.

Liinan mielestä tapahtuma on yliopisto-opiskelujen paras, koska se on arvoikkain ja juhlavin tapahtuma.

Jasminekin pitää vuosijuhlissa nimenomaan vujujen arvokkuudesta. “Piristää arkea kun saa laittautua tavallista hienommin. Juhlissa huomasi myös kaikkien nauttivat hetkestä täysillä.”

Jasmine Judican vuosijuhlilla. Kuvaaja: Risto Takala

HENRI – 40V VUOSIJUHLAT   

Henkan mielestä paras tapahtuma on myös ollut vuosijuhlat, nimittäin Hyeenan 40v eeppiset vujut. “Kyseisiltä vujuilta on legendaarisia muistoja! Hienot juhlat, joissa oli myös laitoksen professorit paikalla. Sain itse pitää miesten puheen naisille, joka keräsi paljon kehuja (vaikka jännitinkin hurjasti). Koko ilta meni liian nopeasti ja jatkojen sekä jatkojen jatkot olivat ohi yhdessä hujauksessa.”

Henrin eeppinen jätkäseurue vujuilemassa.

Työntäyteinen opiskelijaelämä

 

Opinnot vaativat niin aikaa kuin myös voimavaroja – osalla kursseista on läsnäolopakko, tentteihin täytyy valmistautua ja esseet tulee palauttaa deadlineen mennessä. Sen lisäksi on vielä kaikki se oheistoiminta, mikä liittyy vahvasti opiskelijaelämään.  Jollain ihmeen keinolla monet opiskelijat pystyvät kuitenkin yhdistämään myös töissä käymisen tähän jo valmiiksi työntäyteiseen pakettiin.

strategise-865006_1920

Osa opiskelee työn ohella ja osa taas tekee töitä pääsääntöisen opiskelun lisäksi. Moni tekee töitä toimeentulojen parantamiseksi, mutta se ei ole ainoa syy miksi niin monet opiskelijat käyttävät kallisarvoista vapaa-aikaansa töissä käymiseen. Jokainen yliopisto-opiskelija haluaa varmasti työllistyä omalle alalleen valmistumisen jälkeen ja mikä olisikaan parempi ponnahduslauta uralle kuin oman alan työkokemus! On hienoa jos saa jalan unelmatyöpaikan oven väliin jo opiskelujen aikana, mutta näin ei aina kuitenkaan tapahdu. Sillä välin on hyvä kerryttää työkokemusta jossakin muualla, koska kaikesta kokemuksesta on hyötyä tulevaisuudessa! Jokainen työ opettaa jotakin ja jokainen työpaikka antaa erilaiset eväät työelämään.

world-1264062_1920

 

Opiskeluihin kannattaa panostaa täysillä ja ne kannattaa suorittaa huolella sillä opinnot luovat tietopohjan, jota ei välttämättä pysty saamaan työelämässä. Työkokemuksen avulla pystyy kuitenkin kerryttämään osaamista millä voi vastata työelämän tarpeisiin. Tulevaisuuden työnantaja saattaa olla enemmän kiinnostunut taidoistasi työntekijänä kuin kurssiarvosanoistasi, joten takataskussa on hyvä olla vähintään yksi suosittelija, joka voi kertoa tiimityöskentelytaidoistasi tai taidoistasi hallita isoja kokonaisuuksia. Työkokemuksen merkitys vaihtelee paljon alakohtaisesti, mutta varsinkin generalistialojen kuten yhteiskuntatieteiden, kauppatieteiden sekä ympäristötieteiden opiskelijoiden on hyvä pohtia omaa osaamistaan ja työllistymistään jo ennen valmistumista sillä näiden alojen urapolun pystyy luomaan vain omalla osaamisellaan. Koulutus antaa hyvän pohjan työelämää ajatellen, mutta on tärkeää myös kerätä käytännön kokemusta ihmisten kanssa toimimisesta.

Toimeentulo ja työkokemus eivät ole kuitenkaan ainoita asioita mitä työ voi antaa opiskelijalle. Parhaimmillaan työ voi tasapainottaa elämää, antaa motivaatiota oppimiseen sekä tuoda sisältöä elämään. Työn parista voi löytää myös uusia tuttavuuksia ja työn kautta voi luoda verkostoja, joista voi olla hyötyä tulevaisuudessa.

calenfar

Miten sitten yhdistää opiskelut ja työt?

Suunnitelmallisuus on kaiken A ja O. Kalenterin käyttäminen, priorisoiminen ja laadukas ajan kuluttaminen mahdollistavat ainakin omien opiskelujen sekä töiden yhdistämisen. Liian vähäisillä yöunilla ei pärjää pitkään ja huono ruokavalio heijastuu välittömästi jaksamiseen. Stressitasot pystyy pitämään kurissa sillä, että ei jätä mitään viime tippaan, vaan hoitaa velvollisuudet hyvissä ajoin. Aikataulujen yhteensovittaminen voi tuntua välillä isolta palapeliltä, mutta ainakin minun mielestä kiireinen elämä voi olla hyvin antoisaa ja mukavaa, varsinkin jos nauttii siitä mitä tekee. Oikeanlaisella aikatauluttamisella elämään mahtuu myös paljon muuta opintojen ja töiden lisäksi – harrastukset, ystävät sekä oma vapaa-aika antavat energiaa ja auttavat jaksamaan myös pimeimpien kuukausien läpi!

Elina // Sosiaalitieteet