Farmasian pääsykokeet 2021

Heippahei!

Ajattelin, että kokoisin farmasian pääsykokeisiin liittyvää asiaa yhdelle blogipostaukselle, koska niistä on kyselty aika paljon. Minkälaiset pääsykokeet tulee olemaan keväällä 2021? Miten kannattaa opiskella pääsykokeisiin (korostan, että opiskelu perustuu mun henkilökohtaisiin kokemuksiin; muistathan, että jokaisella on omat tapansa, miten parhaiten oppii, ja opiskelua kannattaa itse tunnustella ja miettiä, miten saa tiedon parhaiten päähänsä 🙂 )? Hakuasiaa!

TÄRKEIMMÄT ensin, eli kalenteri esiin, jos oot hakemassa farmasialle: pääsykoe järjestetään keskiviikkona 2.6.2021 kello 9-12, ja olet itse vastuussa siitä, että muistat osallistua pääsykokeeseen. Erillistä kutsua ei tule. Vinkki tähän: jos asut yksin, niin mene mahdollisuuksien mukaan vanhempien/kaverin/jonkun katon alle nukkumaan, jotta voit herätyskellon lisäksi luottaa siihen, että joku herättää sut, jos vaikkapa teknologia pettää eikä kännykän kello herätäkään.

Toinen tärkeä päivämäärä on tietenkin yhteishaku: 17.3.-31.3.2021, eli muistathan täyttää hakemuksen tuon aikavälin sisällä Opintopolussa. Mieluummin heti, kun yhteishaku aukeaa, jotta ei varmasti unohda – muistutus puhelimessa toimii aina, aseta se vaikka nyt tätä lukiessasi! 🙂

Aloitetaanpa siitä, mikä kutkuttaa varmasti meitä kaikkia: minkälainen pääsykoe on keväällä 2021? Valintakokeiden tarkempi toteutustapa ilmoitetaan myöhemmin, viimeistään 16.3.2021, jolloin ilmoitetaan järjestämistapa ja -paikka. Tuttuun tapaan pääsykoe kestää kolme tuntia, ja siinä on kaksi osaa. Molemmissa osissa on 10 sekä aineistoon että kemiaan liittyvää tehtävää, eli rautalangasta vääntäen (itellä kesti tämä tajuta koska ihan uusi juttu): 1. osa = 10 kpl aineistotehtäviä + 10 kpl kemian tehtäviä, ja 2. osa samalla tavalla = 10 kpl aineistotehtäviä + 10 kpl kemian tehtäviä. Jokainen pääsykokeeseen osallistuva tekee molemmat osat, mutta ensimmäisessä osassa parhaiten menestyneiden kokeet tarkistetaan loppuun toista osaa myöten. Hakijat asetetaan siis paremmuusjärjestykseen ensimmäisen osan perusteella niin, että jos esimerkiksi sisäänottomäärä olisi 150, niin toinen osa tarkistetaan 375 hakijalta (2,5-kertainen määrä valintakoekiintiöön nähden), ja näistä 375 hakijasta 150 otetaan sisään.

Mitä ja miten kannattaa opiskella pääsykokeisiin? Aloitetaan vaikka kemiasta, koska se on suurimmalle osalle tutumpi asia. Opintopolussa lukee kemiasta lukion kurssit 1-5, mutta itse en ole ikinä opiskellut sähkökemiaa (lukiossa siis toki, mutta en lukion jälkeen). Sähkökemiaa ei tietääkseni ole koskaan myöskään pääsykokeissa kysytty (paitsi ehkä joskus aikanaan kun oli myös fysiikka pääsykoevaatimuksena), enkä aio jatkossakaan proviisoritutkinnolle hakiessani siihen perehtyä, mutta jokainen on itse vastuussa siitä, mitä opiskelee. Haittaa sähkökemian opiskelusta ei varmasti ole, jos jostain syystä sähkökemia yllättääkin joku vuosi.

Kemiaan kannattaa hankkia vankka laskurutiini, eli toistoa, toistoa ja toistoa. Kemian teoriaa luin, mutta panostin laskurutiiniin; tein kemian perusteista yhden ison ajatuskartan, ja kiinnitin sen mun huoneen oveen. Joka kerta siitä ohi kävellessäni jäin hetkeks lueskelemaan ajatuskarttaa ja tallensin aivoihin jotain uutta 😀 itse tein aikanaa

n siis niin, että luin teorian läpi ja tartuin kiinni kyseisen aiheen x laskuihin. Laskin aiheeseen x liittyviä laskuja joka päivä, ja luin kemiaa eteenpäin myös joka päivä. Kun aihe x alkoi tuntua siltä, että osaan asian, niin jätin sen tekeytymään mun mieleen, eli en laskenut ihan joka päivä kyseisen aiheen laskuja. Lopulta laskin sekalaisia laskuja, sieltä sun täältä, ja vanhojen pääsykokeiden laskut onkin ehdottomasti todella hyviä! Netistä löytyy hakemalla esimerkiksi ”farmasia vanhat pääsykokeet” -hakusanalla. Kemiasta ei oikeastaan sen kummempaa, kuin kertausta, toistoa ja rutiinin muodostamista. Asia, mitä en voi painottaa tarpeeksi: aloita ajoissa pääsykokeisiin opiskeleminen. Näin esimerkiksi jos törmää kemiassa haastavampiin, aikaa vieviin asioihin, niin niitä voi pohdiskella ja jättää hautumaan, eikä paniikkia tule pääsykoepäivän lähestyessä. Mitä tulee laskimeen, niin kannattaa kemian laskut opetella laskemaan nelilaskimella ja opetella käyttämään logaritmitaulukkoa, koska vielä ei ole kerrottu, onko koe etänä vai fyysisenä. Voin veikata, että 99% todennäköisyydellä läsnäoloa vaativassa kokeessa ainoa sallittu laskin on nelilaskin. Etäkokeessa funktiolaskimen käyttöä ei tietenkään voi valvoa eikä näin myöskään estää. Laskimesta ei kannata missään nimessä panikoida, koska kun nelilaskimeen tottuu, niin huomaat, että et osaakaan enää käyttää funktiolaskinta, kun nelilaskin on helppo ja yksinkertainen. Kannattaa siis silloin tällöin laskea myös funktiolaskimella!

Välillä oli hyviä laskupäiviä…
… ja välillä kokonainen sivu, parhaassa tapauksessa aukeama, vedettiin yli. Älä koskaan suttaa pieleen mennyttä laskua niin, että siitä ei saa selvää – myöhemmin voi palata ja katsoa, minkä virheen on tehnyt 🙂 tällaisissa tapauksissa tauko tai jättää laskun myöhemmälle, varsinkin jos on pitkä lasku jota on jo monesti yrittänyt.

Mikä ihme tämä aineisto sitten on? Kun hain keväällä 2018 täydellä itsevarmuudella farmasialle, niin mun koe kaatui aineistoon. Jotta kenenkään teistä ei tarvii vikaa 30 minuuttia itkeä pääsykoetta tehdessä (niin kuin mä :D), niin mäpä kerron! Vuonna 2018 ja 2019 aineisto pohjautui tiettyjen lääkevalmisteiden valmisteyhteenvetoihin. Valmisteyhteenvetoja kannattaa opetella lukemaan niin, että tietää, mistä löytyy mikäkin tieto. Esimerkiksi mistä kohtaa löydän tiedon, missä kerrotaan, mikä on ibuprofeenin vaikutusmekanismi? Mistä löydän tiedon sen imeytymisestä, jakaantumisesta, metaboliasta, eliminaatiosta? Miten haittavaikutuksia tulkitaan? Kuulostaa varmaan ihan kauhealta, mutta kokemuksesta voin sanoa, että vaikeaa se ei ole! Kunhan vaan lueskelee valmisteyhteenvetoja ja opettelee löytämään tietyt asiat, niin siitä se lähtee. Tää on myös erittäin, erittäin tärkeä taito työelämässä. Valmisteyhteenvetoihin pääset tutustumaan esimerkiksi Pharmaca Fennica -sivustolta (myös puhelimeen saa ladattua sovelluksen). On siis mahdollista, että pääsykokeisiin tulee jokin valmisteyhteenveto.

Mutta minkälainen aineisto oli keväällä 2020? Viime keväänä aineisto pohjautui Käypä hoito -materiaaleihin, eli netistä löytää Suositukset – Käypä hoito, minkä jälkeen valitse ”potilaalle”, jos se ei automaattisesti siihen ole mennyt. Siitä vaan sitten listasta lukemaan aiheita, mitkä itseä vaikka kiinnostaa. Tässäkin on tarkoitus opetella lukemaan kyseisiä suosituksia, ei niiden ulkoa opettelua. Tiedät, mistä löytyy mikäkin; otetaanpa vaikka astma. Mistä löydän tiedon, minkälainen astman lääkehoito on? Mitä astma on? Miten ja kenelle astma kehittyy? Painotan siis, että aiheita ei tarvitse missään nimessä opetella ulkoa, vaan niihin kannattaa tutustua niin, että oppii jäsentämään Käypä hoidon suositukset siten, että tietää, mistä kohtaa suositusta löytyy mitäkin. Käypä hoidon artikkeli on myös mahdollinen pääsykoeaineistona.

Viime keväänä aineisto sisälsi myös Ihmisen fysiologia ja anatomia -kirjasta kappaleita. En suosittele lukemaan koko anatomian kirjaa ja opettelemaan asioita ulkoa, mutta jos intoa riittää, niin mikäs siinä. Tärkeämpää on kuitenkin se, että osaa tulkita annettua tietoa soveltavasti. Kyseinen anatomian kirja oli siis vielä vuonna 2016 pääsykoemateriaalina, mikä piti opiskella yhtä lailla kuin kemiakin, mutta siitä luovuttiin. Järkevämpää on omasta näkökulmastani opiskella lukion biologiasta ihmisen anatomiaan liittyviä asioita sekä terveystietoa. Pääsykokeet kuitenkin rakennetaan niin, että katsotaan lukiosta juuri valmistuneen pärjäävän pääsykokeissa, jos on opiskellut riittävästi.

Sekä proviisorin että farmaseutin tutkinnolle voi hakea samaan aikaan samalla pääsykokeella. Esimerkiksi jos hakisin ensimmäistä kertaa ja haluaisin ensisijaisesti proviisorin tutkinnolle, niin laittaisin hakemukseeni tutkinnot seuraavassa järjestyksessä:

  1. Proviisorin koulutusohjelma, farmaseutti ja proviisori (3v + 2v)
  2. Farmaseutin koulutusohjelma, farmaseutti (3v)

Jos haluaa ainoastaan farmaseutin tutkinnolle, niin laittaa sen ykköseksi ja ottaa kokonaan tuon proviisorin koulutusohjelman pois. Proviisorin koulutusohjelma on kuitenkin laitettava ylemmälle hakutoiveelle, mikäli hakee molempiin.

Entä jos pääsen farmaseutiksi, mutta haluan vielä proviisoriksi? Voit hyvin ottaa paikan vastaan ja hakea farmaseuttiopintojesi aikana vielä proviisoriksi, niin kuin itsekin teen. Jos en valmistumiseen mennessä oo päässyt, niin haen maisterihaun kautta niin kauan kunnes pääsen. Eli ei kannata hätäillä, jos ei proviisoriksi pääse ensimmäisellä yrittämällä!

Todistusvalinnalla sisään? Jep, tämäkin on nykyään mahdollista! Opintopolusta löytyy, kuinka paljon hakijoita otetaan todistusvalinnalla sisään (Opintopolku >> Farmaseutin koulutusohjelma >> Hakeminen >> Valintaperusteet). Huomioi, että proviisorin ja farmaseutin koulutusohjelmaan on erilaiset sisäänottokiintiöt, Opintopolusta löytyy siis. Todistusvalinnalla saatavat pisteet löytyvät myöskin Opintopolusta: Opoille >> Yliopistojen todistusvalinnan pisteytykset >> Farmasia, Lääketieteelliset alat, Terveystieteet >> Farmasia.

Toivottavasti tässä tuli nyt suurin osa asioista, mitä mun piti teille alun perinkin vinkata – muistakaa, että somen puolella saa tulla kyselemään aina (Instagram, Snapchat)! Yhteenvetona siis: muista päivämäärät, aloita kemia ajoissa (rutiini!), tutustu mahdollisiin sivustoihin, joista aineistoon saattaa tulla sisältöä, ja opettele löytämään niistä tietoa. Pidä mielessä lukion ihmisen bilsa ja kertaile terveystietoa. Älä stressaa, hyvin se tulee menemään! Toivon teille kaikille ihan huikeen paljon tsemppiä ja valoisaa kevättä, toivottavasti nähdään kampuksella vuonna 2021 😉

// Nina, farmasia

Opiskelun tuki ja ohjaus yliopistossa

Ennen opiskeluita ainakin itselläni (ja niin varmasti monella muullakin) kävi mielessä monia kysymyksiä siitä, millaista opiskelu yliopistossa on, ja siitä tulenko pärjäämään opiskelutaidoillani opinnoissa tai yliopistossa. Mietin, esimerkiksi tuleeko opiskelu tuntumaan liian raskaalta tai entä jos joku kurssi tuntuu ylitsepääsemättömän vaikealta. Pohdin myös, että täytyykö korkeakouluopinnoissa pärjätä yksin kurssilta toiselle, kunnes saa tutkinnon kasaan eikä esimerkiksi ohjausta tai tukea enää saisi samalla tavalla kuin vaikkapa lukiossa.

Kuitenkin aloitettuani opinnot olen huomannut olleeni hyvin tietämätön kyseisestä asiasta, ja onnekseni olen huomannut asian olevan täysin päinvastoin kuin olin ajatellut. Myös huoli siitä, että voiko kurssit tuntua liian vaikeilta oli turhaa yliajattelua. Tähän asti olen pärjännyt hyvin ja vaikkakin opinnoissa on tullut vaikeita hetkiä, on niistäkin päästy aina yli ja tässä sitä painetaan vaan eteenpäin! On hyvä muistaa, että jokaisella on opintojen aikana itselle haastavia kursseja, mutta niistä selvitään sisulla ja sitkeydellä oli se sitten ensimmäisellä suorituskerralla tai toisella. Haasteet sitä paitsi vain kehittävät ja ne pitävät huolen, ettei opinnot ainakaan käy tylsiksi.

Tukea ja ohjausta

Mitä sitten opiskelun tukeen ja ohjaukseen tulee, yliopistossa on monipuolisesti erilaista tukea ja ohjausta tarjolla heti opintojen alusta alkaen niin opiskeluissa pärjäämiseen kuin opiskelijoiden hyvinvointiin liittyen. Tuki ja ohjaus ei rajaudu vain yliopiston palveluihin, vaan hyvinvoinnista huolehditaan myös YTHS:n eli korkeakouluopiskelijoiden terveyden ja hyvinvoinnin palveluiden sekä muiden toimijoiden avulla. Tietysti erona lukio-opintoihin on korkeakouluopinnoissa niin sanottu ”vastuu ja vapaus” omista opinnoista, eli pääasiassa vastuu on itselläsi ilmoittautua esimerkiksi kursseille, opiskella opintojaksojen aikana ja huolehtia tenteistä sekä siitä että opintopisteitä tulee suoritettua aikataulussa. Tukea ja ohjausta opiskeluun on kuitenkin kysymättäkin tarjolla, ja sitä kannattaakin rohkeasti hyödyntää, jos kokee sitä tarvitsevansa.

Oma kokemus

Itse esimerkiksi olen kokenut hyötyä keskusteluista oman oppiainetuutorin kanssa, jonka kanssa olemme laatineet opintosuunnitelman opinnoistani, joka auttaa suunnittelemaan opintoja ja aikatauluttamaan opiskelua (Hops eli henkilökohtainen opintosuunnitelma laaditaan kaikille opintojen alussa/aikana). Sen lisäksi olen aina saanut apua ja ohjausta esimerkiksi opintojen suorittamiseen liittyvissä asioissa jos olen pohtinut jotain. Jos siis luet tätä postausta ja olet pohtinut samoja asioita kuin minä ennen opiskeluita, niin ehkä löydät vinkkejä tai keinoja opiskelun tueksi tulevia opintoja varten. Otinkin hieman selvää ja listasin tähän postaukseen muutamia esimerkkejä kursseista tai järjestelyistä, joita yliopisto tarjoaa opiskeluiden ja niissä edistymisen tueksi.

Opiskelutaidot

Akateemisen opiskelun taidot -opintojakso (2 op) – Kyseinen opintojakso on tarkoitettu ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoille, mutta kurssi on avoin vanhemmillekin opiskelijoille.  Opintojaksolla syvennytään seuraaviin teemoihin: tukea opiskelemiseen sekä opintojen suunnitteluun yliopistotaipaleen alkumetreillä, erilaiset opiskelun ja oppimisen tavat yliopistossa, mitä yliopistossa opiskeleminen vaatii, stressi sekä tukea opiskeluun ja opintojen suunnitteluun Itä-Suomen yliopistossa.

Tukea kirjoittamiseen kirjoitusklinikasta – Esteettömän oppimisen edistämiseksi opiskelijoilla on mahdollisuus saada henkilökohtaista tukea kirjoittamiseen. Kuulostaako seuraavat kysymykset tutuilta: Tuntuvatko kirjoitustehtävät ja erityisesti tutkielman työstäminen sinusta hankalalta? Loppuuko aika kesken? Karkaavatko sanat ajatuksiltasi? Aiheuttaako tekstilaji epävarmuutta? Tiedostatko, mistä vaikeutesi johtuvat? Arveletko, että sinulla on lukivaikeus? Haluaisitko yksilötestauksen? Jos vastasit yhteenkään kysymykseen myöntävästi, tule keskustelemaan kirjoitusklinikkaan. Sinulla on kaikilla kampuksilla (Joensuu, Kuopio) mahdollisuus saada henkilökohtaista tukea kirjoittamiseesi 45 minuuttia kerrallaan.

Varmuutta vuorovaikutukseen- opintojakso (3 op) – Joskus erilaiset viestintätilanteet ‒ esimerkiksi puheenvuorojen käyttäminen harjoitusryhmissä, kysyminen tai kommentointi luennolla tai oman alustuksen esittäminen ‒ saattavat jännittää niin paljon, että opiskelijasta tuntuu vaikealta osallistua kursseille, joilla vuorovaikutukseen osallistuminen olisi välttämätöntä. Usein jännittämisestä seuraa välttelemistä: on helppo lykätä esimerkiksi kieli- ja viestintäopintoihin tai oman aineen seminaarityöskentelyyn osallistumista, jotta ei joutuisi tällaisiin vaikealta tuntuviin viestintätilanteisiin. Viestintärohkeuteen tukea tarvitseva opiskelija voi hakea Varmuutta vuorovaikutukseen -kurssille viestintärohkeuden vahvistamiseksi. Kielikeskus järjestää opintopsykologin ja Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön kanssa vuosittain kyseisen kurssin, jolla tutustutaan esiintymisjännitykseen ilmiönä, harjoitellaan erilaisissa viestintätilanteissa toimimista sekä etsitään kullekin sopivia tapoja oman vireytymisen käsittelemiseen.

Tieto ja viestintätekniikka opiskelun tukena- opintojakso (2 op) – Kun Tieto- ja viestintätekniikka opiskelun tukena –opintojakson on suoritettu, opiskelija osaa: käyttää yliopiston opiskelijatietokoneita, hyödyntää opiskelussa käytettäviä yliopiston verkkoresursseja, tunnistaa erilaisia käytön sosiaalisen median käytön mahdollisuuksia opiskelunsa tueksi, tuottaa yliopiston raporttiohjeiden mukaisen tekstidokumentin, jossa on taulukoita, kuvia, kaavioita, viittauksia ja erilaisia ylä- ja alatunnisteita, taulukkolaskennassa tuottaa yksinkertaisia taulukoita, laskutoimituksia ja hyödyntää funktioita ja kaavoja, tuottaa esitysgrafiikassa esityksiä sekä luoda pdf-tiedostoja.

Pääsykokeet ja tentit

Yksilölliset järjestelyt –Pääsykokeen sekä tenttien osalta tämä voi tarkoittaa esimerkiksi lisäaikaa, erillistä tenttitilaa tai vaihtoehtoisia suoritustapoja. Yksilöllisiä järjestelyitä haetaan erikseen. Yksilölliset järjestelyt ovat osa esteettömyyttä ja sillä tarkoitetaan fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen ympäristön toteuttamista siten, että jokainen voi ominaisuuksistaan riippumatta toimia yhdenvertaisesti muiden kanssa. Voit tutustua tarkemmin Itä-Suomen yliopiston sivuilla yksilöllisiin järjestelyihin opinnoissa: https://kamu.uef.fi/student-book/opintojen-esteettomyys/

 

On hyvä tietää jo hakuvaiheessa, että opiskelijoista pidetään huolta, heidän jaksamisestaan ja hyvinvoinnista välitetään aidosti ja että tukea ja ohjausta on saatavilla.

Lisää tietoa ohjauksesta ja tuesta opintoihin tai opiskelutaitoihin voit lukea Itä-Suomen yliopiston sivuilta: https://kamu.uef.fi/opkirja-kategoriat/koulutusta-opiskelutaitoihin/

 

Tsemppiä vuoden viimeisiin opintoihin ja kevään yhteishakuun 2021!

 

Uef- lähettiläs// Karoliina, Erityispedagogiikka

 

Ajatuksia ja faktaa vaihtoon hakemisesta

Itä-Suomen yliopistossa on hyvät mahdollisuudet vaihto-opiskeluun ja muuhun kansainvälistymiseen. Opiskelijoita kannustetaan hakemaan vaihtoon ja tuetaan myös rahallisesti! Perussääntö on se, että meiltä kaikki vaihtoon haluavat myös sinne pääsevät jossain vaiheessa opintojaan. Aika siistiä ainakin mun mielestä!

Omat suunnitelmani

Itselläni on ollut jo useamman vuoden ajan haaveena vaihto-opiskelu Japanissa. Harkitsin hakemista jo ensi vuodelle, mutta päätin käytännön syistä siirtää sen viimeiselle eli viidennelle opintovuodelleni. Odotan innolla sitä, että pääsen tutustumaan japanilaiseen kulttuuriin ja maistamaan kaikkia erikoisia ruokia. Lisäksi en malta odottaa, että saan syödä aitoa japanilaista sushia!

En ole vielä koskaan käynyt Japanissa ja vaihtoon lähteminen antaisi hienon mahdollisuuden viettää siellä pidemmän pätkän kerrallaan.  Nähtävää varmasti riittää loputtomasti, kauniista luonnosta aina historiallisiin kohteisiin.

Haaveilukuva: upean väriset kirsikkapuut, temppeli ja Mount Fuji.

Kielitaitoa

Aloitin vuosi sitten opiskelemaan japanin kieltä omatoimisesti Duolingo- sovelluksen avulla, koska olisi hienoa osata kieltä edes vähän sitten, kun Japaniin päädyn. Tänä syksynä sain myös sivuaineoikeuden japanin kieleen ja kulttuuriin ja nyt käyn ensimmäistä kielikurssiani yliopistolla.

Sivuaineoikeuden saamiseen oli käytävä pieni kieleen ja kulttuuriin johdatteleva kurssi, jonka tentti toimi samalla sivuainekokeena. Tentti ei ollut mikään kauhean vaikea ja uskon, että kaikki halukkaat sivuaineoikeuden myös saivat. Meiltä löytyy myös paljon muita kieliä, joita voi opiskella omaa vaihtohaavettaan silmällä pitäen!

Japanin kielen perusteet 1- kurssin oppikirjoja. Kanji- merkkejä on kymmeniä tuhansia! Niiden harjoittelu aloitetaan pikkuhiljaa heti ensimmäisellä kurssilla. Japanin kielessä on myös kahdet muut kirjoitusmerkit: hiraganat ja katakanat.

Faktaa hakemisesta

Vaihtoon hakeminen tapahtuu kahdessa osassa. Ensimmäinen vaihe tapahtuu SoleMOVE-järjestelmässä ja toinen vaihe kohdeyliopiston kanssa. Hakea voi yhteen tai kahteen yliopistoon kerrallaan.

Päähakuaikana haetaan aina seuraavalle lukuvuodelle. Päähaku jakaantuu kahdelle ajanjaksolle seuraavasti:

-Marraskuussa haetaan mm. kaukomaiden kohteisiin.

-Helmikuussa haetaan mm. Erasmus-paikkoja sekä muita Euroopan kohteita.

Täydennyshaku on toukokuussa ja silloin täytetään päähaussa täyttämättä jääneet paikat ja vaihtoon haetaan seuraavalle kevät lukukaudelle.

Oman aineen kv-yhteyshenkilön kanssa käydään läpi vaihtoajan opintojen sopivuus omaan tutkintoon. Hakemukseen liitetään myös motivaatiokirje ja opintosuoritusote.

Mitä hyötyä vaihto-opiskelusta voisi olla?

Vaihto-opiskelu on kannattavaa monesta syystä. Siitä voi olla etua esimerkiksi työmarkkinoilla sillä kielitaitoa ja kansainvälisyyttä arvostetaan usein ja työmahdollisuuksia avautuu myös ulkomaille. Lisäksi se avartaa, sillä oppii ymmärtämään erilaisia kulttuureja, sekä itsensä ylittäminen lisää muun muassa itsevarmuutta.

Itä-Suomesta lähdetään vaihtoon melko vähän, joten kannustaisin kaikkia asiasta vähänkään kiinnostuneita harkitsemaan edes lyhyempää pätkää ulkomailla!

 

Lisää tietoa löydät osoitteesta:

https://kamu.uef.fi/student-book/hakeminen/

 

//Sini, fysiikka