Tag Archives: kandi

Hyvää kesää kaikille

Eilen oli psykologian valintakokeet ja tänään oikeustieteellisen. Sen huomasi – paitsi ympäriinsä levitellyistä ohjelapuista ja kokeilaita vastaanottavina tuutoreina – niin myös ilmapiiristä. Voi sanoa, että ihan pikkuisen oli jännitystä ilmassa.

 

Tältä kokelaat aika pitkälti vaikuttivat: sotaan valmistautuneilta.
Tältä kokelaat aika pitkälti vaikuttivat: sotaan valmistautuneilta.

Ja ymmärtäähän se. Sillä niin kuin eräs kokelas sanoiksi puki: “Seuraava mahdollisuus on kuitenkin vasta vuoden kuluttua.” Siinä tilanteessa voi tuntua, että kaikki on kiinni tästä yhdestä päivästä, näistä hikisistä (ja verisistä, jos sotamielikuvilla jatketaan) tunneista.

Stressi ja kasautuvat paineet eivät kuitenkaan poista sitä tosiseikkaa, että tietynlainen rentous kannattaa säilyttää. Esimerkiksi hengittäminen on asia, jota ei parane unohtaa, edes kovin stressaantuneena.

 

Vaikka korostan pääsykokeissa rentoutta, ei sinne saliin sentään nukahtaa kannata. Suosittelen pitkiä ja rentouttavia unia ennen ja jälkeen pääsykokeen, en niiden aikana!
Vaikka korostan pääsykokeissa rentoutta, ei sinne saliin sentään nukahtaa kannata. Suosittelen pitkiä ja rentouttavia unia ennen ja jälkeen pääsykokeen, en niiden aikana!

 

Minullakin oli vähän ressinpoikasta tänään, sillä yritän saada kandin suoritetuksi ennen kesälomien virallista alkamista. No, kesälomathan käytännössä alkavat yliopistoilla ainakin opiskelijoilla usein pian vapun jälkeen, mutta kursseja on mahdollista suorittaa myös kesällä, erityisesti kesäkuussa.

Koska malli on suomalaisessa tutkinnossa usein kaksiportainen, maisteriksi valmistuakseen on ensin ponnistettava kandiksi. Kurssit on minullakin kasassa, enää puuttuu opinnäytetyön palauttaminen. Se liittyy muuten vähän Johannan postaukseen! Hänhän kertoi ryhtyneensä yrittäjäksi, ja myös minun työni käsittelee yrittäjyyttä.

 

Nyt vain pidetään peukkuja, että minä pääsen kandiksi ja mahdollisimman moni teistä selviää kunnialla (sotamielikuvat!) tämän kevään pääsykokeista.

 

Antakaa miulle ne kandin paperit. PLIIS.
Antakaa miulle ne kandin paperit. PLIIS.

 

Tätä myöten minäkin toivottelen omasta puolestani hyvää kesää ja jatkoa, vika postaus!

 

– Anleena, kauppatieteet

 

 

Hyvää kesää ihan kaikille!

Viimeistä viedään vol. 2

Sama otsikko mitä Sari kirjoitteli jokin aika takaperin, mutta Sari kirjoitteli omasta yliopistourastaan ja siitä, että hänellä on nyt viimeinen opiskeluvuosi. Minä en ole vielä ollenkaan niin pitkällä, minulla opiskeltavaa vielä riittää, mutta harjoitteluni alkaa olla ohitse. Siinäkin olisi kyllä ollut vielä vähän harjoiteltavaa…

En ehtinyt oppia esimerkiksi lentämään.
En ehtinyt oppia esimerkiksi lentämään.

 

Mutta kaikki loppuu aikanaan.

 

Harjoittelussa saa usein monipuolisen ja ennen kaikkea erilaisen (työ)ympäristön verrattuna perusyliopisto-opiskeluun: Jo kollegat ja kulttuuri ovat uudenlaisia. Toki opiskelu tukee työelämää, ei se ihan toisesta maailmasta todellakaan ole, mutta onhan se eri asia herätä joka aamu kahdeksaksi töihin sen sijaan, että valuu koomaamaan luentosaliin puolenpäivän jälkeen – jos valuu.

 

Työ on sujunut sen verran hyvin, että myös piskelu on onnistunut ohessa mainiosti. Kokonaan sähköisinä olen suorittanut muun muassa yrittäjyyteen liittyviä kursseja. Ne eivät ole olleet pelkkää esseiden kirjoittamista vaan myös ryhmätyöskentelyä ja haastattelujen tekemistä. Ainoastaan opinnäytetyön tekeminen on vähän jäänyt sivummalle, mutta siitä voin syyttää ainoastaan omaa henkistä rakennetta eli laiskuuttani. Ei sitä ehdi nyt pelkästään töitä tekemään ja opiskelemaan, kun on niin paljon uutta nähtävää ja koettavaa uudessa maassa!

 

Parasta onkin ollut se, että on saanut tutustua ja tavata huikeita tyyppejä. Eivätkä he kaikki ole suinkaan työympäristöstä tarttuneet matkaan – verkostoituahan voi aina ja kaikkialla!

 

Horisontti ja maailmankuva saattavat laajentua, kun lähtee ulkomaille tai harjoitteluun.
Horisontti ja maailmankuva saattavat laajentua, kun lähtee ulkomaille tai harjoitteluun.

 

Suosittelen siis paitsi yliopisto-opiskelua niin myös harjoittelujaksojen ottamista repertuaariinsa. Ja valitkaa ihmeessä kohteeksenne kiehtovaa paikka ulkomailta, mieluiten eteläisestä lämmöstä. Ainoa haittapuoli tällaisessa on se, että hirvittää aika tavalla palata takaisin koleaan Suomeen, jonne luvataan “arktisia ilmamassoja” toukokuun kunniaksi.

 

Tätä voi tulla ikävä. Mutta kyllä se kesä tulee Suomeenkin!
Tätä voi tulla ikävä. Mutta kyllä se kesä tulee Suomeenkin!

 

Kaikille tsemppiä tuleviin pääsykokeisiin!

Hyvä hetki olla älykäs ja…

Vihdoin päästiin maaliskuun puolelle. Sää on ollut melkoisen harmaa, mutta ei se haittaa, kevät on ihan pian täällä. Aika moni viettää parhaillaan, tai on jo viettänyt kevätlomaa. Yliopistossa varsinaista kevätlomaa ei ole, mutta esimerkiksi tänä vuonna minulla ei ole opetusta ollenkaan viikolla 10. Siksi suuntasimmekin viikonlopun viettoon Tahkolle, ja oli kivaa! Pieni irtiotto arjesta tekee välillä aivan mielettömän hyvää pääkopalle! 🙂

laskijat
Tässä hyvin aerodynaaminen poppoo Joensuusta! 😉

Kevään kanssa yhtä aikaa lähestyy myös toinen, melko merkittävä asia, nimittäin korkeakoulujen yhteishaku. Haku alkaa 17. päivä, eli lähtölaskenta voidaan aloittaa! Voin vain kuvitella, minkälainen myrsky nyt monen mielessä pyörii. ”Mihinkä järjestykseen näitä nyt laittaa, ja laitanko nyt varmasti kaikki oikein, ja haenko edes oikeaan paikkaan?!?!”. Toisilla ajatukset voivat olla hyvinkin selvät. Itse kuuluin aikanani tähän jälkimmäiseen joukkoon. 🙂 Minä uskon, että jokainen löytää paikkansa ennemmin tai myöhemmin.

FullSizeRender-2
Manu on ollut viime päivinä hieman mietteliäs, joten pohdinkin, että voisiko tämä liittyä nyt jotenkin näihin alkaviin yhteishakuihin..? Lisätietoja miettiville: uef.fi/hae

Olen ylittänyt opinnoissani maagisen puolenvälin rajan: tililläni kiiltää nyt mahtavat 160 opintopistettä, (vaikka vastahan minä aloitin tämän opintotaipaleen) joiden eteen on tehty ainakin miljoona tuntia töitä. Siksi olenkin joka ikisestä pisteestä äärettömän ylpeä ja iloinen.  Koko vuoden kestänyt projektimme, kandidaatin tutkielmakin valmistuu pikkuhiljaa. Teen tutkielman opiskelijakollegani kanssa. Työskentely on välillä hyvinkin tahmeaa, mutta pääsääntöisesti homma etenee aivan loistavasti. Ennakkoluulot ja pelot ovat karisseet, ja täytyy myöntää, että välillä tuo on ihan mukavaa puuhaa. 🙂

IMG_6661
Tässä kuvassa työpöytä näyttää suorastaan harhaanjohtavalta. Yleensä olemme noin metrin korkuisen kirjakasan peittämiä ja pöytä notkuu tyhjistä kahvikupeita ja banaaninkuorista! 😀

Nyt kun olen kirjoitellut ajatuksiani ylös, huomaan, että keväthän on tällainen jatkumo. Kevään lähestyessä lähestyy myös yhteishaku, joka liikuttaa valtakunnallisesti isoa määrää nuoria ja vähän vanhempiakin. Henkilökohtaisesti otan melko isoja askelia kohti opintojen toista vaihetta, jolloin pääsen kunnolla maisteriopintojen kimppuun. Aika menee niin kovin nopeasti, että koettakaahan nauttia myös matkasta eikä vain määränpäästä. 🙂

Ihanaa kevään aloitusta, eikös nyt voi jo näin toivotella? 🙂 ja muistakaa tehdä ainakin yksi älykäs päätös!

-Hanna / ohjaus

 

Opiskelijaelämää mikrobiomista pulkkamäkeen!

Moikka!

On aika suunnata ajatuksia ihmisten ilmoille. Välillä iskee kandi-innostus ja sulkeudun opiskelijaboksiini mikrobiflowssa. Teen tutkielmaa suoliston mikrobistosta ja keskityn sen vaikutuksiin ihmisen hyvinvoinnissa ja sairauksien synnyssä. Ravitsemus on myös tässä tärkeässä osassa. Luettavaa aineistoa ja rajattavaa siis riittää! Ajatelkaa, että ihmisessä on enemmän bakteerisoluja kuin omia ja niiden geenejä jopa satakertaisesti. Suurin osa bakteereista on suolistossa ja ne vastaavat mm. ruoansulatuksesta, immuunijärjestelmästä ja mielialasta.

IMG_3069
Kandimateriaalia, onneksi löytyy myös suomeksi!

Viime viikolla vietin taas kandiaamua ja huomaamatta alkoikin nälkä tulemaan ja selkää jomottaa. Kuin tilauksesta, olin sopinut siihen ajankohtaan kahvittelut kaverin kanssa Houkutukseen – as usual. Sattuikin niin, että Karjalaisesta kyselivät, mikä on parasta juuri nyt. Oikean ihmisen saivat haastatteluun, kun minulta niitä aiheita riittikin. Kivan jutun saivat tehtyä. 🙂

IMG_3036
Mikä on parasta juuri nyt? Pääsin Karjalaiseen! 🙂

IMG_2845

Tosiaan kohta on vähän enemmänkin tilaa kotona elämiseen kuin koneella istuminen, sillä muutan tämän kuun lopussa (reilun viikon päästä!!) Ellin yksiöön. Kuinka mahtavaa – yksi katu lähemmäs yliopistoa, edelleen keskustassa, mutta rauhallisella paikalla. Joensuun Elli on kyllä hyvä asuntojärjestö, sillä reilut puolitoista vuotta jonotin ja sain tuon heti kun pyysin ja vähän nostin vuokrakattoa. Tuo on kuitenkin alle 400e kuussa sisältäen vesi- ja sähkölaskut. 1999 valmistunut asunto, kun uudempaa pyysin sisäilmaherkkyyden takia. Kohta näänkin myös vanhempia kun tulevat muuttoavuksi. 🙂

IMG_3067
Olinkin koko päivän aamusta asti menossa!

Liikkellä olen myös pysynyt. Hiihtäminen sujuu yllättävän hyvin vuoden tauon jälkeen. Tiistaina oli liikuntailtapäivä ja kävin tapani mukaan aamusalilla. Päivällä olisin muuten kokeillut jotakin kivaa, mitä ISYY:llä oli tarjolla, mutta minulla oli töitä. Kokeilen nyt puhelinmyyntiä, jotta saisi vähän taskurahaa kun vuokra nousee. En vielä osaa sanoa jatkanko sitä – haastavaa puuhaa. Illalla olimme kivalla pikkuporukalla kaverin kämpillä ja menimme sitten Ilonaan jatkoille. Viihdyimme yllättäen suurimman osan illasta karaokepuolella. 😀

IMG_3025
Laskiaistunnelmia. 🙂

Laskiaissunnuntaina nautimme raikkaasta talvi-ilmasta ja auringonpaisteesta bilsariporukalla, perinteisesti pulkkamäessä. Kirkon mäessä riittikin porukkaa, lähinnä lapsia. Meillä oli myös Naturalla YKL:än tarjoamaa pullaa ja mehua sekä sauna päällä. Lisäksi sunnuntaina oli ravintolapäivä ja sielläkin sain laskiaispullaa! Viime vuonna kävin myös Ravinteli Leppäkertussa ihan menun perusteella ja yllättäen saavuinkin opiskelukaverin kotiin, sillä hänen tyttöystävänsä piti ravintolaa. Siellä sain mahan täyteen ja hyvän mielen tänäkin vuonna. 🙂

IMG_2996
Yksi suosikkibändeistäni Haloo Helsinki veti taas hyvin!

Viikonloppuna oli myös ystävänpäivä ja Lunta Ilosaaressa -festarit. Osa lähettiläistä oli siellä töissä, mutta itse olin nauttimassa musiikista katsomon puolella. Oli huikea tapahtuma ja loppuhuipennuksena Haloo Helsinki, jota olen kuunnellut ekasta levyjulkkarikeikasta asti!

IMG_3003
Täydellinen laskiais keli 🙂

 

Keväisiä tunnelmia kaikille! 🙂

-Janette, biologia

 

Maailma on täynnä tutkittavaa

Viikonloppuja!

10885240_10204723504039897_3699258680257942663_n
Vuoden ekat kahvit Joensuun Houkutuksessa parhaan vuosikurssikaverin kanssa. Omat juhlat, otettiin varaslähtö helmikuun herkkuihin! 🙂

 

Viime postauksessa kaipasin opintojen pariin, enkä oikein tiennyt mitä kevät pitää sisällään. Nyt onkin ihan eri meininki. Kävin tapaamassa opintovastaavaa ja tunnissa tulin hänen huoneestaan valaistuneena ulos. Hops (opintosuunnitelma) on vihdoinkin valmis, selkeä ja hyväksytty!

Loistava fiilis kun tietää mitä tekee ja valmistuminen on lähitulevaisuutta – ainakin kandi. Se tuli kieltämättä puskista, että alan tekemään jo tänä keväänä kandidaatin tutkielmaa. En ole edes käynyt missään seminaareissa. Monitieteiset ympäristöopinnot saan nyt kasaan ja ne ovat pääosin kirjatenttejä, joten voin siinä samalla alkaa kandia väsäämään. Biokemian perusopinnot jatkan ensi syksynä loppuun (tuli taukoa kun pähkäilin motivaatio-ongelmien kanssa) ja ensi keväänä saatan olla vaihdossa.

2014-01-22-2626
Labrahommat tuo väriä talveen!

Kanditutkielman vaihtoehtoja selaillessa alkukauhistus alkoi muuttua innostukseksi – meillähän on vaikka mitä aiheita! Olen myös kiinnostunut ravitsemus- ja terveystieteistä ja juuri näistä minulle löytyikin monia hyviä ehdotuksia. Myös fysiologiasta voisin keksiä aiheen.

Onneksi meidän laitoksen professorit ovat helposti lähestyttäviä ja tuovat tutkimuksen lähelle opiskelijan arkea. Tästä pääsenkin päivän aiheeseen, joka on mielenkiintoinen tutkimus tai tutkimusryhmä oppiaineessani.

2014-03-05-2755
Tavanomainen genetiikan tutkijan työympäristö

Meillä on vapaasti sovittava kurssi Tutustuminen tutkimusryhmään, jonka suoritin jo fuksivuonna. Aluksi oli infopäivä, jolloin eri tutkimusryhmät esittäytyivät ja saimme vapaasti käydä labroissa katsomassa toimintaa. Monta jännää tutkimusta oli tarjolla, mutta sovin heti tutustumisjakson genetiikan ryhmään, joka tutkii pääosin mitokondrioDNA:n toimintaa ja sairauksia. Ryhmän vetäjänä toimii Jaakko Pohjoismäki ja minua ohjasi pääosin Steffi Goffart.

http://www.uef.fi/fi/biologia/goffart/research

http://www.uef.fi/biologia/pohjoismaki/research

2014-03-05-2752
Kun pipetoi iltapäivällä kolmeakymmentä näytettä pikkutarkasti elektroforeesiin, on kahvit ansaittu!

Näiden parin viikon aikana kyselin ja opin valtavasti. Aluksi hieman jännitti itse tehdä joitain asioita (esim. ottaa hiireltä sydän ja homogenisoida se tai laskea konsentraatioita…), jotta en vaan pilaisi tutkimusta. Itseluottamus ja työn into kuitenkin kasvoi, kun totesin osaavani.

Steffin kanssa tutkimme lähinnä  mitokondrioiden Twinkle-helikaasia, joka on transgeenisillä hiirillä toimimaton. Hän etsi tiettyä proteiinia vasta-aineen perusteella. Myös ihmisillä esiintyy kyseisen helikaasin mutaatiota, mikä johtaa lihasten rappeuma sairauksiin.

Olen kiinnostunut hyönteisistä, joten Jaakko teki kanssani PCR kokeiluja loiskärpäskokoelmastaan. Hän oli löytänyt uusia lajeja ja halusi selvittää onko kyseessä uusi suku. PCR:llä monistettu DNA laitettiin elektroforeesiin kontrollinäytteiden kanssa ja kokeilu onnistui! Uuden yksilön DNA:sta löytyi tunnettu sekvenssi, joka lähetettiin sekvenoitavaksi. (sytokromioksidaasi CO1)

Lisäksi Nina opetti minulle blottien tekoa pimiössä. Hän tutki terveiden hiirten kudosten korjaus- ja ylläpitoproteiinien määriä. Pääsin myös itsenäisesti vaihtamaan soluviljelmien elatusnesteitä, sillä olin kuulemma hyvä siinä.

Tutustumisjakso antoi kipinää opiskeluun ja oikean kosketuksen tutkijan työelämään. Kun olin päässyt itse käyttämään genetiikan työvälineitä, päätin olla hakeutumatta opettajalinjalle. Voisin tosin biologian tutkinnon päälle suorittaa pedagokiset pätevyydet. Kurssi antoi toivoa työllistymisestä. Lähes joka päivä hesaria lukiessani törmään biologiaan liittyviin tiedeuutisiin. Joku näitä siis työkseen tutkii, lähempänä kuin olisin arvannutkaan. Realistinen unelma-ammatti tällä hetkellä olisi yliopistotutkija. Aktiivisella osallistumisella saatan tänne jäädäkin.

Seuraavana vuorossa olisi pidempi jakso Työskentely tutkimusryhmässä, jonka voisin maisteri vaiheessa suorittaa.

10942745_10204723489959545_2168082077932998431_n
Kyllä kelpasi kiiltävällä vuokra-autolla ajella 🙂

Kävin myös tällä viikolla ensimmäistä kertaa elämässäni Kontiolahdella ja selvisin sinne ilman navigaattoria tuliterällä vuokra-autolla! Esittely oli antoisa ja opin itsekin muista aloista, sillä esittelin biologian lisäksi maantietoa, yhteiskuntatieteitä, ympäristöpolitiikkaa, ympäristötieteitä ja metsätieteitä. Mielenkiintoisia, monitieteisiä aloja kaikki.

-Janette, biologia

 

 

 

Voihan kandi

Yksi porras on taas noustu urallani yliopisto-opiskelijana. Tämän syksyn suurin projekti on ollut kasata kandidaatin tutkielma psykologian historian alalta. Vaikka tutkielma onkin nyt purkitettu, ei minusta kuitenkaan tule psykologian kandidaattia, ennenkuin olen käynyt loppuun kaikki kandidaattivaiheeseen kuuluvat kurssikokonaisuudet. Itse saanen tutkinnon siis ulos ennen kesää. Vaikka voinkin tuon jälkeen kutsua itseäni psykologian kandidaatiksi, ei tällä tutkinnolla ole työelämän kannalta vielä mitään hyötyä. Psykologiassa nimittäin tähdätään maisterin tutkintoon, jonka myötä saan lopulta luvan toimia laillistettuna psykologina.

Kun aloitin psykologian opintoni vuoden 2012 syksyllä, tuntui kandidaatin tutkielman tekeminen yhtä kaukaiselta asialta kuin yo-kirjoitukset lukion alussa. Pari vuotta kuitenkin vierähti hujahtaen ja nyt tämäkin urakka on jo ansiokkaasti takana. Meidän laitoksellamme kandidaatin tutkielma  käsittelee yhtä valitsemaamme psykologian klassikkoa, josta kirjoitamme laajan esseen, jonka sitten esittelemme muille yhteisessä seminaaripäivässä. Vaikka kandidaatin tutkielma kurssikokonaisuus sisältää meillä myös muita vaiheita, kuten luentoja psykologian historiasta ja kirjatentin, koin esseenkirjoittamisprosessin kuitenkin keskeisimmäksi vaiheeksi.

Oman aiheeni löysin kiinnostukseni kautta neuropsykologiaa kohtaan. Alkusyksy meni kolutessa läpi historian kirjoja ja valitsemani henkilön kirjoittamia artikkeleita . Kun aineistoa oli lopulta tarpeeksi kattavasti, pääsin kiinni itse kirjoittamisprosessiin. Valitsemani klassikon, Roger Sperryn, suorittamat split-brain-kokeet olivat äärimmäisen kiehtovaa luettavaa, enkä olisi voinut olla tyytyväisempi aihevalintaani. Monilla voi olla kauhukuvia siitä, että kandidaatin tutkielma olisi valtavan suuri urakka, mutta itse koin homman loppujen lopuksi melko leppoisaksi. En kasannut kandi-syksylle liikaa muita kursseja, joten aikaa riitti vallan mainiosti tutkielman työstämiseen.

Huolellinen pohjatyö on tärkeä vaihe.
Huolellinen pohjatyö on tärkeä vaihe.
Valmista työtä on mahtavaa pitää käsissään.
Valmista työtä on mahtavaa pitää käsissään.

Kokoamisen, muotoilun, karsimisen ja muun syksyn uurastuksen jälkeen valmista työtä oli enemmän tai vähemmän mahtavaa pitää käsissään. Kandidaatin työ toi tutuksi tieteellisen kirjoittamisen taidon, ja se myös auttoi hahmottamaan psykologian historiaa, joka on tärkeä kokonaisuus ymmärtää kenttätyönkin kannalta.

Seminaaripäivät ja kypsyysnäyte ovat nyt takana, joten seuraava vaihe on arvosanan jännittäminen. Itse olen jo palaillut kotipaikkakunnalleni joululoman viettoon, ja haluankin omasta puolestani toivottaa lumista ja pipareiden täyteistä joulua!

Hyvää joulunodotusta!
Hyvää joulunodotusta!

Lämpöisin terveisin,

Maiju, psykologia.