Tag Archives: opiskelu

Avoimen yliopiston kulmakivet

Avoin yliopisto, avoimen väylä, TRY-hanke… Niin että mitä?

Yritän selittää.

Mahdollisimman yksinkertaisesti muotoillen: Itä-Suomen avoin yliopisto, Aducate, tarjoaa ihka oikeita yliopisto-opintoja opintomaksuja vastaan.
Avoin yliopisto käy useimpien yliopistossa opiskeltavien aineiden osalta kaikille. Se tarjoaa opinnoista haaveileville mahdollisuuden oppia uutta ja päästä tavoitteisiinsa.

Avoimen väylä on yksi reitti yliopistoon. Joka alalle ei voi päästä avoimen opintojen kautta, mutta avoimen yliopiston väylän tarjoaviin hakukohteisiin voi.  Itä-Suomen yliopiston väyläopintojen hakukohteet löytyvät Hae yliopistoon -sivuilta.  Suosittelen pienen salapoliisityön tekemistä!

Avoimen väylän kautta hakeminen tarkoittaa käytännössä yliopisto-opintojen tekemistä avoimessa yliopistossa. Periaatteessa voit siis opiskella itsellesi paikan yliopistosta. Tämä kuulostaa niin hassulta, mutta siten se nykyään myös onnistuu. Ei vaan minun aikanani, mutta onneksi edes nyt!

Väylähaun lisäksi yliopistoon voi hakea todistusvalinnalla ja perinteiseen tyyliin valintakokeella.

TRY-hanke, eli toinen reitti yliopistoon,  on se koulutussuunnittelun elin, joka kehittää erilaisia reittejä tutkintokoulutukseen todistusvalinnan ja valintakokeiden lisäksi. Väylähaku on yksi hankkeen aikaansaannoksista erilaisten väylien lisäämisen ja väyläopiskeluun liittyvän neuvonnan ja ohjauksen antamisen lisäksi. Hankkeessa on mukana 11 yliopistoa ja useita eri oppiaineita.

Avoimessa yliopistossa on mielestäni parasta, että sen avulla voi kokeilla itseään kiinnostavaa alaa ja ylipäänsä yliopisto-opintojen sopivuutta. Olen itse vaihtanut jo kerran alaa, koska en tiennyt mihin olin menossa tai mitä olin tekemässä. Se on elämää, ja varmasti tulevaisuudessa useamman alan händlääminen on yhtä lailla arkipäivää. Avoimen opinnot olisivat ehkä tehneet lukion jälkeisestä opintopolustani vain hieman suoremman.

Avoimen yliopiston “reality check” voi antaa paljon:

1. Avoimessa voit kartuttaa osaamistasi yliopistotasolla, olit sitten alasta muuten vain kiinnostunut tai sinne kovasti haluamassa. Pääset tekemään töitä unelmiesi eteen, vaikkei opiskelupaikka irtoaisi heti lukion jälkeen.

2. Voit edistää korkeakouluopintojasi ja valmistumistasi jo ennen virallisen opiskelupaikan saamista. Avoimessa tehdyt opinnot kirjautuvat yliopiston rekisteriin.

3. Voit tunnustella itseäsi kiinnostavaa alaa ilman suurta sitoutumista ja ensikertalaisuuden menettämistä. (Jo muutama avoimessa tehty kurssi voi kertoa paljon!)

4. Saat varmuutta tehdä lopullisen hakupäätöksen ja kokeilla muitakin opintomahdollisuuksia. Tämä on hyvä asia myös esimerkiksi toista tutkintoa harkitessa.

5. Kun pääset opiskelemaan avoimen yliopiston tai väyläopintojen jälkeen, tiedät vallan paremmin, mitä sinulle on luvassa.

6. Avoimessa tutustut yliopistossa opiskelun perusasioihin. Opit akateemisia taitoja, joiden avulla selviät korkeakoulussa ja opiskelet itsellesi tutkinnon.

+1 Saat opintojen tarjoamien näkökulmien ja taitojen ansiosta valmiuksia menestyä myöhemmissä opinnoissa, työelämässä ja muidenkin alojen pääsykokeissa.

Uuden opiskelu kannattaa! Erilaisista kokemuksista on hyötyä, vaikka suunnitelmiin tulisikin muutoksia ja oma suunta tekisi yllättäen täyskäännöksen. Lisäksi jokainen askel vie eteenpäin.
Uutta oppimalla voit myös löytää itsestäsi sellaisia puolia, joiden olemassaolosta ei ollut tietoakaan.
Terveisin minä, psykologiasta haaveillut, tällä hetkellä miettimässä töitä toimittajana, käsikirjoittajana, tutkijana tai runoilijana.

Avoimen opinnoille on määritelty hinnat, joissa yksi opintopiste maksaa 12 euroa. Opintojaksot, eli yksittäiset kurssit, ovat tavallisesti 5 opintopisteen suuruisia kokonaisuuksia.
Mikäli tarkoituksesi on hakea yliopistoon väylähaulla, valitset opinnoiksi perusopintokokonaisuuksia. Näiden suuruus on vähintään 25 opintopistettä, ja paketin hinta lähtee 250 eurosta. 25 opintopistettä vastaa noin puolen vuoden yliopisto-opintojen työmäärää.

Avoimen väylässä hakeminen ei edellytä aiempia toisen asteen opintoja, eli ilman lukiota ja ammattikouluakin pääsee opiskelemaan.

Loppukaneettina panoitan, että avoimessa opiskelemalla ei tarvitse katsella menneitä esimerkiksi ylioppilastodistuksen arvosanoja korottamalla, vaan suunnan voi kääntää tulevaisuuden koulutuspolun suunnitteluun.

Lisää aiheeseen liittyviä postauksia on tulossa meiltä myöhemmin, joten katsele meidän somea sillä silmällä! Olemme suunnitelleet juttuja mm. väylähausta, väyläopinnoista ja TRY-hankkeesta, mahdollisimman kivasti käytäntöön kiedottuina.

 

Aurinkoista kesää ja intoa tulevan suunnitteluun! ☀️

– Kerttuli, kulttuurintutkimuksen opiskelija

Kurkistus ravitsemustieteen opintoihin

Mitä ravitsemustieteen opinnot sisältävät?

Ravitsemustieteen opinnoissa opiskellaan itse ravitsemustieteen lisäksi muun muassa elintarviketieteitä, lääketiedettä, luonnontieteitä ja käyttäytymistieteitä. Kolmen ensimmäisen vuoden aikana pinnoissa pureudutaan elimistön toimintaan aina solutasolta lähtien, mistä edetään kohti suurempia kokonaisuuksia. Mitä pidemmälle opinnot etenevät, sitä syvemmin pureudutaan siihen, miten ravitsemus vaikuttaa terveyteen ja miten opittua voidaan soveltaa käytännön työelämässä ja ihmisten arjessa.

 

Kandidaatin tutkinto

…eli opintojen ensimmäiset kolme vuotta

Kandivaiheessa suurin osa opinnoista koostuu yhteisistä opinnoista, mutta mukaan mahtuu myös sivuaineopintoja, jotka jokainen opiskelija voi valita oman mielenkiintonsa mukaan. Sivuaineopinnot voivat olla esimerkiksi kauppatieteitä, psykologiaa, urheiluravitsemusta tai kansainvälisiä opintoja.

Tässä muutamia palasia kaikille yhteisistä kurrseista, mitä kolme ensimmäistä vuotta pitävät sisällään: 

  • Solun ja kudoksen rakenne ja toiminta 
  • Sydämen, keuhkojen ja munuaisten toiminta 
  • Ruoansulatus ja aineenvaihdunta 
  • Elintarviketurvallisuus 
  • Ravitsemustieteen tutkimusmenetelmät
  • Terveystieteelliset tutkimusongelmat ja tiedonhallinta 
  • Ruoanvalinta ja syömiskäyttäytyminen 
  • Terveyden psykologia 

Maisterin tutkinto

…eli viimeiset kaksi opiskeluvuotta

Terveystieteiden maisterin tutkinnossa (TtM) ravitsemustieteellä on monta eri mahdollisuutta koostaa opinnot. Terveystieteiden maisterin tutkinto on laajuudeltaan 120 opintopistettä, eli ajallisesti noin kaksi vuotta opiskelua. Maisterin tutkinnosta noin puolet opinnoista on kaikille yhteisiä, ja loput opinnot voi valita oman mielenkiinnon mukaan! Erikoistua voi esimerkiksi ravitsemusterapiaan, urheiluravitsemukseen tai elintarviketeollisuuteen. Nyt kerron lisää ravitsemusterapiaopinnoista, sillä se on ylivoimaisesti suosituin suuntautumisvaihtoehto maisterivaiheessa.

Harkka opetuskeittiöllä, missä laskettiin ja havainnollistettiin eri ruokien sisältämiä hiilihydraattimääriä
Ravitsemusterapiaopinnot

Ravitsemusterapiaopinnot koostuvat pääsääntöisesti kahdesta isosta kokonaisuudesta: perusterveydenhuollon osiosta (ravitsemusterapia 1, 30 op) ja erikoissairaanhoidon osiosta (ravitsemusterapia 2, 30 op). Nämä opinnot suoritettuaan, on oikeutettu hakemaan laillistetun ravitsemusterapeutin pätevyyttä Valviralta. Laillistetuksi ravitsemusterapeutiksi voi Suomessa valmistua vain Itä-Suomen yliopistosta! Ja vain tämän pätevyyden omaavat saavat käyttää ravitsemusterapeutin nimikettä.Mitä ravitsemusterapiaopinnot sitten sisältävät? Tässä kurssiesimerkkejä:

  • Ravitsemushoidon lähtökohdat eli mm. ravitsemustilan arviointi ja verikokeiden ja labrojen tulkinta
  • Elintapasairaudet ja tyypin 1 diabetes eli mm. dyslipidemiat, sydänsairaudet, diabetes
  • Perusterveydenhuollon erityisosa-alueet eli mm. IBS, keliakia, allergiat, tulehdukselliset suolistosairaudet
  • Vajaaravitsemus ja tehostettu ravitsemushoito eli mm. syöpäsairaiden, kirurgisten, trauma-, palovamma- ja keuhkopotilaiden ravitsemushoito
  • Vaativan tason ravitsemushoidon erityisosa-alueet eli mm. munuaispotilaiden, kasvuhäiriöisten lasten ja keskoslasten ravitsemushoito
  • Psykiatriset sairaudet ja syömiskäyttäytymisen häiriöt eli mm. syömishäiriöt, masennus ja muut mielialahäiriöt, addiktiot ja autismin kirjon sairaudet ja niiden ravitsemushoito
  • Harjoittelut perusterveydenhuollossa 6 vkoa ja erikoissairaanhoidossa 8 vkoa

Kehonkoostumuksen arviointia ja antropometrisia mittauksia

Käytännönläheisyys

Maisterivaiheessa kandivaiheessa opittuja asioita aletaan syventämään, soveltamaan ja viemään käytäntöön. Paitsi että perinteinen luento-opetus on edelleen läsnä, korostuu luennoilla opittujen asioiden vieminen käytäntöön esimerkiksi potilasharjoitusten kautta. Myös opetuskeittiöllä päästään viettämään enemmän aikaa ja harjoitellaan esimerkiksi erilaisiin ruokavalioihin sopivien tuotteiden käyttöä ja maistuvuutta. Tämä on erittäin tärkeää, sillä käytännön ohjauksessa meidän tulee osata kertoa tuotteista ja niiden käytöstä arjessa potilaille, joilla on todettu esimerkiksi keliakia tai jokin allergia.

Maisterivaiheen opinnoissa korostuu lisäksi asiakkaan/potilaan kohtaaminen, asiakaslähtöinen ohjaus ja yksilö- sekä ryhmäohjaus. Potilaan kohtaamista ja ravitsemusohjausta päästää harjoittelemaan niin näyttelijöiden, kurssikavereiden kuin myös sairaalassa ja tk:ssa potilaiden kanssa opettajan ohjauksessa. Vaikka nämä potilasohjaukset jännittävät aina aluksi, oppii niistä ihan hurjasti ja saa tärkeää kokemusta. Käytännönläheisyys on yksi opintojen parhaista puolista!

Valmistautumassa ensimmäiseen potilasharkkaan ja ohjaukseen.
Opinnoissa ollaan myös melko paljon opetuskeittiöllä, missä on esimerkiksi allergialeivontaa. Tässä kuvassa erilaisia erityisruokavalioihin soveltuvia leivonnaisia.

Aikamoinen setti, eikö? Tiesitkö, mitä kaikkea opiskellaan vai tuliko yllärinä? 

Maija // ravitsemustiede

Oudot opiskeluvinkit kaamoksen keskelle!

Vaikka uuden vuoden alkumetreillä opiskelumotivaatio on monilla huipussaan, voi silti käsillä oleva kaamos nakertaa sitä salakavalasti. Opiskelen itse sosiaalipsykologiaa Kuopiossa neljättä vuotta ja mun paras vinkki opintojensa suuntaa vielä pohtivalle on se, että kannattaa ehdottomasti hakea opiskelemaan just sitä, mikä sua inspiroi eniten ja saa sun silmät säihkymään! Opintovaihtoehtoja pähkäillessä ei siis kannata kuunnella liikaa vanhempien ja isovanhempien mielipiteitä ja toiveita, koska sisäinen motivaatio kantaa yleensä ulkoista motivaatiota huomattavasti pidemmälle.

Tästä huolimatta jokaisella on päiviä, kun motivaatio tuntuu olevan hukassa, eikä opiskelusta jaksa innostua. Motivaation laskuun voivat vaikuttaa monet erilaiset kuormittavat tekijät, kuten oma vireystila, stressi ja kaamos. Opiskelussa toisto on kuitenkin tärkeää, eikä opiskelua kannata jättää vain niihin päiviin, kun motivaatio on kirkkaimmillaan, vaikkakin samalla myös armollisuus ja itsemyötätunto kannattaa pitää matkassa mukana!

Oppimisessa säännöllisyyden tarpeellisuus perustuu aivojemme toimintaan: Aivot ovat plastiset eli muovautuvat, mikä mahdollistaa uuden oppimisen. Kun opiskeltava asia hiljalleen toistojen − eli säännöllisen harjoittelun − myötä automatisoituu aivoissa, säästyy kapasiteettia taas uuden oppimiseen. Aivojen muovautuvuusperiaate mahdollistaa sen, miksi voit aivan hyvin menestyä valintakokeessa keväällä 2020, vaikka aiemmin opiskelupaikka olisikin jäänyt saamatta. Aivot oppivat uutta ja toistojen myötä opitut asiat alkavat automatisoitua. Aivot ovat sun puolellasi.

Yliopisto-opiskelussa yksi parhaista ja ehkä myös haastavimmista puolista on mielestäni opintojen itsenäisyys, joka tosin vaihtelee aloittain. Vaikka toimivien rutiinien luominen on välillä vaativaa, saa siihen hyvää harjoitusta jo ennen yliopisto-opintojen alkua ylppäreihin ja valintakokeeseen valmistautuessa. Myös silloin tulee todennäköisesti vastaan joitakin pimeitä kaamospäiviä, jolloin tuntuu, että päivälläkin on yö ja aamulla herätyskellon soidessa tekisi vain mieli käpertyä peittoon tortillaksi.

 

Miten sitten innostua opiskelusta joka päivä uudestaan?

Mikäli mahdollista, kannattaa omat rutiinit luoda omalle oppimiselle edullisiksi. Opiskelu kannattaa mm. ajoittaa aikaan, jolloin koet olevasi virkeimmilläsi. Piristävää voi olla myös hyödyntää eri aisteja mahdollisimman laajasti, jolloin lisäksi muodostuu useampia muistijälkiä opeteltavan asian luo. Ja kukaan ei ole sanonut, että opiskelun pitäisi olla tylsää! Erityisesti silloin, kun opiskelu tuntuu puuduttavalta, suosin hauskoja opiskelumenetelmiä:

  • Piirrän usein muistivihjeitä, joiden avulla voi olla helpompi palauttaa myöhemmin mieleen esimerkiksi erilaisia listoja ja teorioita. Muistivihjeiden piirtämistä voi metodina laajentaa ja piirtää opeteltavasta alueesta isommankin värikkään piirroksen tai sarjakuvan, joka kokoaa useita muistivihjeitä kokonaisuudeksi. Muistamista saattaa helpottaa, jos piirroksen yksityiskohdat ovat hauskoja ja yllättäviä. Parhaimmassa tapauksessa piirros saa sut jopa hymähtelemään sitä tehdessä.
  • Kertaamisessa yksi mun suosikkiopiskelutekniikka on puhua omia muistiinpanoja puhelimeen äänitteelle, jonka jälkeen voi laittaa kuulokkeet korville ja lähteä samalla vaikka leppoisalle kävelylle raikkaaseen ulkoilmaan tai treenaamaan salille.
  • Myös musiikkia voi hyödyntää opiskelussa. Keskittymistä voi kokeilla tukea esimerkiksi miellyttävän taustamusiikin avulla. Välillä opiskeluun voi kuulua myös ulkoa opettelua: Opeteltavista listoista voi riimitellä rap-lyriikoita tai niillä voi maustaa tuttujen kappaleiden sanoituksia. Esimerkiksi R-A-K-A-S -biisin tarttuva melodia voisi taipua moneksi eri muistisäännöksi.
  • Monet tutkimukset ovat tuoneet esille nukkumisen ja meditoinnin hyötyjä oppimisen näkökulmasta. Erityisesti nukkumiseen kannattaa panostaa! Lisäksi aiemmin vähän hölynpölynä pidetty meditointi voi tutkimusten mukaan mm. tukea muistia, parantaa unen laatua sekä vähentää stressiä ja ahdistusta. Tietoisuustaitojen opetteluun on tehty erilaisia sovelluksia, joiden avulla täysin aloittelijakin pääsee helposti alkuun.

Tiivistettynä suosittelen siis pitämään kiinni opiskelurytmistä, jotta opiskelu ei rajaudu vain päiviin, jolloin olet parhaimmillasi. Rutiinien ei kuitenkaan tarvitse olla puuduttavia tai tylsiä. Kommentoi alle sun oudoin ja hauskin opiskeluvinkki tai paljasta se meidän Instagramissa yksityisviestillä @ueflahettilas. Ja kuten kuvista huomaa, täällä Itä-Suomessa on usein kauniita lumisia talvia, jolloin valoakin riittää.

Intoa ja inspiraatiota sun uuteen vuoteen!

Roosa // sosiaalipsykologia

 


Lähteet ja lisää ideoita opiskeluun seuraavissa teoksissa:

Minna Huotilainen (kasvatustieteen professori) 2019. Näin aivot oppivat.

Ilkka Virolainen & Harri Virolainen (molemmilla neljä maisterin tutkintoa ja yksi tohtorin tutkinto) 2018. Mielen voima oppimisessa.

Opiskelijan päivä kuvina

Eräällä aamuluennolla pohdin, miten kiva olisi näyttää teille, mitä mun päivä pitää sisällään. Vaikka Snapchat ja Instagram päivittyvätkin ahkeraan meidän lähettiläiden arjesta, ajattelin koota kasaan pienen kuvakollaasin, miltä minun perinteinen päiväni näyttää ravitsemustieteen maisteriopinnoissa. Tässä pääsette kuvien avulla sukeltamaan mukaan mun maanantaihin!

 

1. Aamu alkaa aina puurolla. Viime aikoina puuron kaveriksi on löytänyt tiensä kesällä noukitut viinimarjat, pellavansiemenrouhe ja raejuusto. Varma combo, joka maistuu päivästä toiseen. Ja vitamiinit taattu! Aamupalan kaverina selailen digihesaria (kiitti äiti!) ja nautin kämppiksen kirkasvalolampusta. // 2. Opinnot on sisältäneet paljon uutta ja mielenkiintoista asiaa. Meillä on ollut useita eri luennoitsijoita, ja on ollut huippua kuulla eri alan ammattilaisia ja oppia uutta. Tietokone kulkee mukana joka päivä. // 3. Meidän ainejärjestön huoneen kahvinkeitin on kovassa käytössä ja huoneella tulee juotua joka päivä kahvit kavereiden kanssa luentojen välissä. Ihan paras breikki päivään, kun saa nauraa ja rentoutua koulupäivän keskellä huikean porukan kanssa. Kiireisimpinä päivinä kahvikupillinen napataan mukaan luennolle. Joskus myös silloin, kun tarvii ekstra-annoksen kofeiinia… // 4. Tänä syksynä ollaan ravitsemusterapiaopintojen myötä päästy tekemään paljon juttuja käytännössä. Kuvassa mun kämppis mittaa verensokeria diabeetikoille tarkoitetulla verensokerimittarilla. Ollaan oltu myös paljon opetuskeittiössä tutustumassa erilaisiin elintarvikkeisiin ja tuotteisiin sekä niiden ominaisuuksiin. 

 

1. Kotiin koulusta. Tänä syksynä oon kävellyt koulumatkat mielelläni, Yleensä pyöräilen, mutta rauhallinen kävely ennen ja jälkeen koulupäivän on tuntunut jotenkin tosi tarpeelliselta hengähdystauolta päivään. // 2. Välipalaa! Vaikka koulussa syö hyvän lounaan, on yleensä kotiin tullessa taas nälkä. Ensi hätään pyöräytän monesti smoothien tai syön pari leipää tai riisikakkua. Myös satsumat on ollut tänä syksynä in! // 3. Valmis smoothie lautasella (ei todellakaan aina näytä noin herkulliselta ja viimeistellyltä…). // 4. Kotona tulee yleensä tehtyä vielä kouluhommia, vastailtua sähköposteihin tai valmistauduttua seuraavaan koulupäivään. Ravitsemusterapiaopinnoissa meillä on paljon ennakkomateriaalia tutustuttavana, jonka parissa on saanut viettää useamman illan. Oon kuitenkin tykännyt siitä, että saa kotona orientoitua jo seuraavaan aiheeseen ennen varsinaisia luentoja.

 

1. Minä ja koko Kuopioelämän, eli yli neljä vuotta, mukana kulkenut Lidlistä hankittu palmuvehka (vai vehkapalmu?). Tää ihmekasvi on selvinnyt kolmesta muutosta ja pitkistä loma-ajoista hengissä, että ansaitsee erityismaininnan tässä postauksessa. // 2. Kotona tulee syötyä hyvä päivällinen ennen tai jälkeen päivän treenin. Yleensä lautaselle löytää helpot arkiruoat, kuten erilaiset wokit, mihin voi laittaa kaikkea mitä kaapista löytyy. Kasvisruokaa tulee välillä syötyä vahingossa useampi viikko putkeen, mutta broileri on myös tuttu ja turvallinen arkiruoka hiilarilähteellä höystettynä, jos ruokainspiraatio on muuten hukassa. // 3. Maanantai-iltaisin käyn kaverin kanssa Kuopion reippaan järjestämässä akrobatiassa, missä pääsee ylittämää itsensä lähes joka kerta. Viime aikoina ollaan harjoteltu muun muassa puolivoltteja, voltteja, kiintopyörähdyksiä ja arabialaisia. Huiii! // 4. Rakastan syksyä vuodenaikana, mutta tänä syksynä on ollut jotenkin poikkeuksellisen raskasta elää tässä pimeääkin pimeämmässä syksyssä. Kuopiossa aurinko on pysytellyt visusti piilossa viime kuukaudet. Onneksi päivä alkaa pian pidentymään, kun mennään kevättä kohti. Rakastan silti pimeitä iltoja, tunnelmallisia valoja ja kynttilöitä, joiden ääressä on ihana rentoutua kotona teekupin kanssa.

Herättikö perus opiskelijan maanantaipäivä kysymyksiä? Tai millaista ajattelit ravitsemustieteen opiskelun olevan? Kerro mulle kommenteissa ajatuksia!

Maija // ravitsemustiede 

5 asiaa yliopistosta, joita et ehkä tiennyt

Minä miinus muutama vuosi. Näen itseni selailemassa erilaisia koulutusvaihtoehtoja netissä. 

Ajatus korkeakouluopinnoista tuntuu jotenkin kaukaiselta. Tuohon aikaan, eli lukiossa ja sen jälkeen, näin yliopiston ja siellä opiskelun erilaisena kuin nyt, mikä ei kylläkään yllätä.

Mielessäni pyöri ajatuksia, kuten:

“uskallanko kohdata stressaavan hakuprosessin, kuinka tulen jaksamaan?”

“olenko tarpeeksi älykäs?”

“elämäni muuttuu täysin, kun muutan uudelle paikkakunnalle opiskelemaan, onko se hyvä vai huono asia?”.

No, en päässyt tai edes hakenut yliopistoon tosissani lukiosta valmistuttuani. Mikään ala ei tuntunut itselleni riittävän konkreettiselta. Uskon, että ongelmana oli myös se, etten tuntenut itseäni vielä riittävästi.

Päädyin nykyiseen koulutusohjelmaani opiskeltuani ensin vuoden Medianomin opintoja ammattikorkeakoulussa. Siellä totesin, että haluan elämääni enemmän teoriaa ja ajattelua.

Sen aikainen mediakulttuurin opettaja inspiroi minua harkitsemaan mediaan liittyviä yliopistotason opintoja. Tässä sitä nyt ollaan! Ajatustapani yliopisto-opinnoista on tosiaankin muuttunut vuoden aikana hieman.

Kokemus yliopistosta riippuu paljon siitä mitä ja kenen kanssa opiskelee. Itse opiskelen humanistista alaa, jossa opintojen sisällöt ja kulku ovat vahvasti omissa käsissä.

Esittämäni kohdat kuitenkin liittyvät itse yliopistossa opiskeluun laajemmin, eivät vain kokemukseeni omista opinnoistani Mediakulttuurissa ja viestinnässä.

Miten yliopistossa opiskelu sitten yllätti minut?

Alla näistä ajatuksista viisi, olkaa hyvä!

1. Yliopisto-opiskelija voi olla millainen tahansa

En yllättyisi, jos sanoisit ajattelevasi tietyllä tavalla yliopisto-opiskelijoista. Meillä kaikilla on jonkinlainen tapa käsittää itselle tuntemattomia asioita. Itse ainakin nuorempana koin, että yliopisto-opiskelu olisi tieteellisen korkealentoista ja suunnattu erityisen kypsille ja aikuismaisille ihmisille.

Nyt täällä opiskelevana voin kyllä todeta, että omat, suhteellisen kankeat stereotypiani ja ennakkoluuloni eivät olleet todellisia.

On totta, että opiskelijan on oltava suhteellisen ahkera selvitäkseen opinnoista, mutta siihen oma rajoittunut käsitykseni jääkin. Sekaan mahtuu monenlaisia.

Koulutus kasvattaa ihmistä ja tietynlaisen elämänkokemuksen voi aistia.  Sana yliopisto-opiskelija on kuitenkin vain kattotermi kaikille yliopistossa itseään kiinnostavaa alaa opiskeleville ihmisille.

Meillä valittavia pääaineita on tuhoton määrä ja voit varmaan kuvitella, miten paljon vaihtelua joukkoon mahtuu. Yliopisto ole vain tietynlaisille tyypeille, vaan kaikille.

Itseni yllätti esimerkiksi se, että luovana ihmisenä monilla aloilla on soveltamiselle, luovuudelle ja omaperäisyydelle oma ja kaivattu paikkansa teorian ja faktojen ohessa. Mahdollisuuksia on paljon erilaisia!

2. Kaikki aloittavat samasta

Kun ilmoitus myönnetystä opiskelupaikasta saapuu sähköpostiin, jännittävät kaikki syksyllä aloittavat yhtä paljon.

Ala, kaupunki, yliopiston kampusalue ja opiskelutavat ja -välineet voivat olla täysin uusia. Yliopiston henkilökunta on kuitenkin pyrkinyt tekemään opintojen aloituksesta mahdollisimman pehmeän ja jopa kädestä pitäen avustetun, jotta jokaisen uusi alku sujuisi toivotusti.

Opoja ei yliopistossa varsinaisesti ole, mutta sen tehtävän hoitaa käytännössä tiedekuntien amanuenssit ja monilla aloilla toimivat Oma-opet. Yksinään ei jää, ja myös samoja asioita miettivät opiskelijatoverit toimivat suurena tukena.

Lisäksi yliopiston aloittavat tulevat monesti ihan eri taustoista ja ikähaarukka voi olla todella laaja! Olin itse ajatellut tuon ikäasian olevan jokin poikkeus, mutta ei, se on ihan tavallista.

3. Päätöksen vaikeuksia

Tämä on ehkä suurin syy, miksen osannut hakea yliopistoon toisessa yhteishaussani. En ymmärtänyt, että Suomen yliopistoissa opiskeltavia aloja on yli 400. Jo Itä-Suomen yliopistossa erilaisia pääainevaihtoehtoja on liki 100 erilaista.

Siis sata! 

Vaihtoehtojen määrä on tajuton, ja moni pienempi ala jää helposti suurten ja monia kiinnostavien alojen taakse piiloon koulutusesittelyissä.

Mikäli et ole aivan varma mikä ala sinua kiinnostaa, mutta yliopisto-opinnot houkuttelevat, niin suosittelen kaivamaan tietoa ja tutustumaan erilaisiin tutkintosuuntauksiin netissä.

Itse löysin oman juttuni kokeilemalla eri asioita. Käytännön ajatusta voit saada esimerkiksi Avoimen yliopiston kaikille avoimista yliopisto-opinnoista.

Hyviä sivuja koulutuksien selailuun ovat esimerkiksi Itä-Suomen yliopiston hakusivut sekä Studentumin kandidaattiopintojen hakukone, jossa on listattuna kaikki Suomen yliopistotutkinnot.

Huomaa, että mainitun alan alla saattaa olla myös lisää erikoistumisaloja eli pääaineita.

Itselläni päätöksen vaikeus on korostunut tänä syksynä yrittäessäni valita tutkintooni kuuluvaa  vapaata sivuainetta. Toivottavasti asiat selkenevät tälläkin kertaa omalla painollaan.

4. Harrastus tai kilpaura? No problem!

Mediakulttuuria ja viestintää opiskelevana olen innoissani siitä, että voin tutkia ilmiöitä, jotka ovat kiinnostaneet minua harrastusmielessä jo kauan. Muistoissani kulkee lapsena Miniclipissä viettämäni aika tai teininä Gossip Girliin ja Skinsiin hurahtaminen, netissä juttelua unohtamatta.

Omien kiinnostuksen kohteiden jalostaminen opiskeltavaksi alaksi onnistuu mielestäni kaikilla aloilla, ja tämä ajatus on itselleni uusi.

Esimerkiksi ihmistyyppi, joka nauttii luonnosta tai ruuasta, voisi perehtyä metsiin ja leipomiseen syvällisemmin vaikka ympäristö- ja biotieteitä tai kotitalouden opettajaksi opiskelemalla.

Voit myös sovittaa koulun ulkopuoliset harrastukset aikatauluihisi melko mutkattomasti. Itse olen esimerkiksi tanssinut ja urheillut vapaa-ajallani. Joskus olen ehtinyt tehdä myös vähän töitä.

Kilpaurheilijana voit edistää uraasi korkeakouluopintojen ohella liittymällä esimerkiksi Urheiluakatemiaan, joka tekee opintojen ja urheilun yhdistämisestä saumattomampaa.

5. Uusia reittejä

Suurena yllätyksenä ja ehkä myös tietynlaisena hallinnollisen rakenteen muutoksena ovat erilaiset ja uudet tavat päästä yliopistoon.

En aiemmin tiennyt, että voisin avittaa itseni korkeakouluun käymällä Avoimessa yliopistossa minua kiinnostavia opintoja kurssimaksuja vastaan. Joillakin hakukohteilla tämä Avoimen väylä löytyy nimellä “Toinen reitti yliopistoon” (TRY).

Käytännössä voit olla korkeakouluopiskelija, vaikket olisi vielä saanut koulupaikkaa. Opittu tieto on aina kotiin päin!

Jos olisin tiennyt tämän aiemmin, niin olisin ehkä tehnyt enemmän tiedonhankintaa ja kokeillut suorittaa suurempiakin opintokokonaisuuksia avoimen kautta ennen varsinaisia yhteishakujani.

Tsemppiä!

Ihanaa syksyn aikaa kaikille. Paljon tsemppiä kestävän ja omanlaisen arjen ja opintopolun luomiseen.

 

– Kerttuli

Pääsykoevinkkejä

Pääsykokeet lähestyvät ja stressi kasvaa, etkä yhtään tiedä mistä ja miten aloittaa? Tällä kertaa terveystieteiden lähettiläät jakavat vinkkinsä siitä, miten pääsykoerumbaan kannattaa valmistautua.

SAARA, TERVEYDEN EDISTÄMINEN

1. MOTIVAATIO
Mielestäni ihan kaiken ydin niin pääsykokeissa kuin itse opiskelussakin on motivaatio. Jos motivaatio on hukassa, on itseään todella hankala saada hommiin. Jos sinä etsit vielä omaasi, sanon vinkiksi: ajattele sitä tilannetta, kun olet päässyt yliopistoon ja voit opiskella vain niitä asioita, jotka oikeasti kiehtovat sinua! Ei enää kaikkia aineita laajasti, kuten lukiossa piti tehdä. Motivaatio läpi opiskelujen avaa sinulle ovet ihan mihin vaan uskallatkin ryhtyä!

2. MUU ALAN KIRJALLISUUS
Terveyden edistämisen pääsykokeessa ei ole ennakkomateriaalia tai pääsykoekirjoja, vaan materiaali jaetaan suoraan koetilanteessa. Tämä tarkoittaa sitä, että mitään virallista kokeeseen ei tarvitse etukäteen lukea. Täysin lukematta ei kuitenkaan kannata olla, vaan esimerkiksi muu aihepiirin/alan kirjallisuus vie sinua reippaasti eteenpäin aineistomuotoisessa pääsykokeessa. Lue vaikkapa terveysalan lehtiä, artikkeleita, tutkimuksia, nettisivuja, terveystiedon kirjoja tai seuraa mielenkiintoisia sosiaalisen median kanavia. Tämä pätee tietysti myös kaikkiin muidenkin alojen pääsykokeisiin – mitä kiinnostuneempi koko aihepiiristä olet, sitä paremman menestyksen kokeessa luultavasti saavutat!

3. ÄIDINKIELI
Myös äidinkielen osaaminen auttaa huomattavasti aineistomuotoisessa kokeessa, jossa aineisto tuodaan eteen vasta koetilanteessa. Äidinkielen osaamisella hahmotat tekstistä ydinkohdat, osaat käsitellä lukemaasi, ymmärtää tekstin sekä tiivistää oleellisen esimerkiksi referaatin muotoon. Kokeessa on takuuvarmasti monivalintaa, ja monivalinnan onnistumisen avaimena on lukutaito. Älä siis missään nimessä pidä äidinkielen tunteja lukion turhimpina, sillä niitä ne todellakaan eivät ole! Voisinkin jopa sanoa, että äidinkieli on ollut tärkein opiskelemani oppiaine.

4. ÄLÄ VERTAA ITSEÄSI MUIHIN!
Seuraavana aivan huomattavan tärkeä vinkki. Älä koskaan vertaa itseäsi muihin! Älä pääsykoetilanteen muihin kokelaisiin, älä ystäviisi, jotka lukevat pääsykokeisiin, äläkä niihin, jotka ovat jo päässeet opiskelemaan. Sinä itse luot oman urapolkusi ja elämäsi, ja se on kaikista tärkeintä! Itseään vastaan on myös ihan parasta kilpailla, sillä itsensä voittamisen fiilistä parempaa tunnetta ei ole olemassakaan.

5. KOETILANNE
Muista ottaa rennosti koetilanteessa! Varsinkin ensikertalaiselle pääsykoe on varmastikin jännittävä ja tuntematon tilanne, mutta me kokeneet konkarit voimme vakuuttaa, että ei se sen kummallisempi tilanne ole. Jos sinua jännittää, mene paikalle jo hyvissä ajoin, niin ehdit rauhoittua. Koesaliin päästyäsi tarkastele paikkaasi ja omaa tilaasi ihan rauhassa, hengittele ja yritä vaikka tyhjentää mielesi pääsykokeen asioista hetkeksi. Sitten kun aika lähtee käyntiin, muista tehdä parhaasi, sillä se riittää. Enempää ei tarvitse tehdä! Älä hätiköi, aikaa on kyllä runsaasti. Niin, ja luota itseesi siellä pääsykoesalissakin! Tsemppiä!

 

ERIKA, BIOLÄÄKETIEDE

Kuva: Laura Ylönen

1. HYVISSÄ AJOIN VALMISTAUTUMINEN
Pääsykokeisiin valmistautuminen kannattaa aloittaa hyvissä ajoin – koepäivä tulee vastaan yllättävän äkkiä! Itse pääsin opiskelemaan vasta toisen hakukerran jälkeen, ja ensimmäisen pieleen menneen pääsykokeen takia sisuunnuin niin, että aloitin lukemisen jo kahdeksan kuukautta aikaisemmin. Vähempikin riittää, mutta kannattaa kuitenkin varata tarpeeksi aikaa. Hyvä alku on, jos lukee aluksi edes tunnin tai kaksi päivässä. Ajoissa valmistautumisesta tulee myös itsevarmempi olo kuin siitä, että yrittää paniikissa omaksua suuren tietomäärän parissa viikossa ja menee pääsykokeeseen toivoen, että muistaisi edes jotain.

2. POMODORO-TEKNIIKKA
Itse havaitsin Pomodoro-tekniikan erittäin toimivaksi pääsykokeisiin lukiessa, ja käytän sitä edelleen nyt yliopistossa. Pomodoron avulla työnteko jaetaan osiin seuraavalla tavalla:

1) Valitse tehtävä
2) Säädä ajastimeen 25 minuuttia
3) Työskentele keskeytyksettä, kunnes ajastin soi
(puhelin äänettömälle ja pois näkyvistä!)
4) Pidä viiden minuutin tauko
5) Neljän jakson jälkeen pidä pidempi tauko (15-30 minuuttia)

Tekniikka helpottaa isommankin luku-urakan aloittamista, kun tekemisen paloittelee selkeästi osiin. Voit esimerkiksi päättää, että luet neljä jaksoa biologiaa, sen jälkeen pidät ruokatauon, ja sen jälkeen lasket seuraavat neljä jaksoa kemian laskuja, jne. On tärkeää muistaa, että sen 25 minuuttia pyhittää vain opiskelulle ja jättää kännykän ja muut häiriötekijät takavasemmalle.

3. HYVÄT RUTIINIT
Pääsykokeisiin valmistautuminen on iso urakka. Itse huomasin, että selkeän rutiinin luominen helpotti töihin ryhtymistä, eikä vapaa-ajalla tullut huono omatunto siitä, että pitäisi olla lukemassa. Voit esimerkiksi päättää, että aloitat heti aamusta ja luet 6-8 tuntia päivässä, jonka jälkeen pidät loppupäivän vapaata, tai sitten luet illalla pari tuntia ennen nukkumaanmenoa. Kunhan luot rutiinin, joka sopii parhaiten sinulle. Jos päivän rytmittää huolellisesti, jää aikaa vielä muuhunkin.

4. LIIKUNTA JA MUU VAPAA-AIKA
Pääsykokeisiin valmistautuminen voi olla raskasta niin henkisesti kuin fyysisestikin, joten omasta kunnostaan kannattaa pitää huolta. Itselläni jäi päälle helposti ajatus, että on pakko lukea kellon ympäri, muuten jää liikaa tekemättä ja rupeaa stressaamaan vielä enemmän. Tämä johti siihen, että väsyin ja kyllästyin pänttäämiseen niin, että ei tehnyt enää ollenkaan mieli avata pääsykoekirjoja. Sen jälkeen opettelin itselleni toimivan opiskelurytmin (kuten edellisessä kohdassa jo mainitsinkin), ja aikaa jäi myös liikuntaan ja kavereiden näkemiseen. Tauot tekevät hyvää, ja sen jälkeen ajatus kulkee taas paljon paremmin. Muista pitää välillä myös kokonaisia vapaapäiviä!

5. ITSENSÄ PALKITSEMINEN
Jos pääsykokeisiin on valmistautunut tosissaan, voin luvata, että kokeen jälkeen väsyttää. Myös kokeisiin valmistautuessa voi väsyttää ja motivaatio meinaa loppua. Kannattaakin asettaa itselleen tavoitepalkinto, jonka saat heti kun pääsykokeet ovat ohi (opiskelupaikan saamiselle on sitten oma palkintonsa!), ja joka kannustaa jaksamaan. Palkinto voi olla mitä tahansa leffaillasta kavereiden kanssa uusiin vaatteisiin tai ulkomaanmatkaan. Itse menin syömään hienoon ravintolaan ja ostin kalliit kengät, joita olin himoinnut koko kevään.

 

HEIDI, LÄÄKETIEDE

1. KERTAAMINEN
Etenkin kun aineistoa on paljon ja pääsykokeisiin opiskelee monta kuukautta, niin ensimmäisinä viikkoina opiskellut asiat pyyhkiytyvät helposti mielestä. Kertaamiseksi sopii hyvin lyhyt mieleen palauttelu, kuten keskeisimpien käsitteiden tai kirjan sisällysluettelon katsominen ajatuksella läpi. Laskemista vaativissa aineissa kertaukseen sopii muutama laskutehtävä, jotka olet merkinnyt itsellesi hyviksi tehtäviksi lukuprojektin aikana.

2. LUKUPIIRI
Lukupiirissä voi perinteisesti opiskella yhdessä samaa asiaa, ihan eri juttuja tai olla sitten puhelimen päässä. Vertaistuki on tärkeää ja esimerkiksi kirjastolla opiskellessa on kiva käydä yhdessä syömässä tai kahvilla ja jutella aivan muuta. Myös itselle vaikeista asioista keskustelu kaverin kanssa auttaa, kun toinen saattaa osata juuri sen asian tai voitte pohtia vaikeaa kohtaa yhdessä. Itse tuli lähetettyä (ja myös vastaanotettua) kuvia vaikeista tehtävistä, joihin sai sitten kaverilta apua.

3. OMALLE EPÄMUKAVUUSALUEELLE MENEMINEN
Opiskelu on kivaa, etenkin silloin kun asian osaa hyvin ja lukeminen tai laskut rullaavat kevyesti. Kuitenkin pääsykokeisiin opiskellessa on tavoitteena osata kaikki mahdollisimman hyvin. Tämä tarkoittaa, että opiskellessa pitää tasaisin väliajoin hakata päätä seinään. Kun epämukavuusalueella on tarpeeksi pitkään, se muuttuukin oppimisen myötä mukavuusalueeksi. Ei siis ole järkevää lukea paljon sellaisesta aiheesta, jonka osaat jo hyvin.

4. SOPIVAN LUKURYTMIN LÖYTÄMINEN
Arkirytmityksen lisäksi myös opiskeluaiheita on hyvä rytmittää. Luetko mieluummin samaa aihetta koko päivän vai vaihdatko kirjaa tai ainetta kesken päivän? Kertaatko heti ensimmäisenä vai päivän loppu puolella? Löydä oma rytmisi!

5. TIEDÄ MITÄ ON LUVASSA
Tutustu huolella ja ajoissa, millaiset hakemasi alan pääsykokeet ovat. Netistä löytyy paljon vanhoja pääsykokeita ja vastaukset niihin. Toki joku kannattaa jättää itselleen harjoituskokeeksi, mutta osaat paremmin kohdistaa, millaisiin asioihin opiskellessa kannattaa keskittyä. Onko tiettyjä aihepiirejä, joista kysytään usein tai suositaanko tiettyjä tehtävätyyppejä (monivalinta, essee, laskut, täydennystehtävä…)? Olet siis jo askeleen muita askeleen edellä, kun tiedät mitä tuleman pitää!

 

————————————————————————–

Sitten vain oikea asenne ja pääsykoemateriaalin kimppuun! Tsemppiä meiltä kaikilta, toivottavasti nähdään syyskuussa!

<3: Erika, Saara ja Heidi

5 tapaa lievittää opiskelustressiä

Joululomailu on takanapäin ja on aika palata takaisin opintojen ääreen. Lukiossa se tarkoittaa lähestyviä kevään ylioppilaskirjoituksia, ja monelle abiturientille sitä myötä kauan odotettua valmistumista ja valkolakkia. Yliopistossa kevätlukukausi tarkoittaa ainakin minulle hieman kiireisempää aikaa kuin syyslukukausi. Keväällä tavoitteenani on saada mahdollisimman paljon opintopisteitä kasaan, päättää lukuvuosi hyvillä mielin ja hyvin arvosanoin ja tietysti siinä samalla nauttia monista kevään opiskelijaperinteistä, kuten vapusta.

Kevätlukukausi on monelle stressaavaa aikaa, joten mikä olisikaan parempi tapa aloittaa tämä vuosi, kuin listaamalla 5 toimivaa tapaa lievittää opiskelustressiä! Nämä vinkit voit hyödyntää lukiessasi vaikkapa ylioppilaskirjoituksiin, pääsykokeisiin, kokeisiin tai tentteihin. Nämä viisi asiaa toimivat minulla – voit testata niitä, mutta tärkeintä on, että löydät itsellesi omat viisi sopivinta. Olen aina ollut niin stressaavaa tyyppiä (ja aina menossa joka suuntaan), että stressinhallintataitojen oppiminen on ollut kultaakin kalliimpaa.

Mutta nyt asiaan!

  1. KALENTERI

Ihan kaikista tärkein ykkösvinkkini on yksinkertainen – kalenteri. Itselläni se toimii parhaiten paperisena, mutta sinulla se voi olla missä muodossa tahansa. Kun olen stressaantunut ja kiireinen, miljoonat tekemättömät asiat pyörivät päässäni ja pahimmillaan varastavat kallisarvoiset yöuneni. Olen oppinut kirjoittamaan kaikki tekemättömät asiat listoiksi kalenteriin. Tätä listaa kutsun ”To do -listakseni”. Kun tekemätön asia on tehty, viivaan sen yli listalta, eikä sitä tarvitse enää ajatella.

To do –listan lisäksi suosittelen värien käyttämistä, ns. värikoodaamista! Opiskeluun liittyvät asiat, kuten luennot ja palautettavien tehtävien deadlinet, kirjaan kalenteriin vihreällä, työjutut keltaisella ja vapaa-ajan pinkillä. Näin on helpompi erottaa nopeasti, missä pitää olla ja milloin. Milloin se seuraava työjuttu nyt olikaan? Moneltako ehtisinkään kuntosalille tänään? Jos olet kiireinen kuten minä, on myös erittäin tärkeää kirjata vapaa-ajan menoja ylös. Näin elintärkeät asiat kuten ystävät tai liikunta eivät huku kiireen alle!

Tiivistettynä – hanki kalenteri, se pelastaa sinut monesta pulasta! Opettele aikatauluttamisen taito ja opettele kirjaamaan aikataulut kalenteriin, sillä silloin ehdit tehdä yllättävän paljon, vaikka vuorokaudessa onkin vain 24 tuntia.

  1. TERVEELLISET ELINTAVAT

Tämä on ehdoton kakkosvinkkini. Terveellisistä elintavoista puhuminen voi tuntua paasaamiselta, mutta turhaa se ei missään nimessä ole. Kun ihminen on stressaantunut, on koko ihmiskeho niin sanotussa hälytystilassa, ja se voi vaikuttaa pitkällisesti jopa ihmisen terveyteen. Siksi onkin ehdottoman tärkeää muistaa tämä pyhä kolminaisuus: lepää tarpeeksi, syö terveellisesti ja muista liikkua. Levossa ihminen omaksuu valtavasti oppimaansa tietoa, terveellisellä ruokavaliolla koko keho saa energiaa ja tarvitsemaansa puhdasta ravintoa, ja liikunnan avulla tuulettuu myös pääkoppa. Tämä kolmikko myös lievittää stressiä – ihan huomaamatta!

  1. YSTÄVÄT

Yllämainittujen kolmen asian lisäksi terveellisen elämän tasapainoon kuuluvat mielestäni myös ystävät, perhe ja muut sosiaaliset suhteet. Jos esimerkiksi liikunnalle ei ole aikaa, pelkkä juttutuokio ystävän kanssa voi lievittää stressiä valtavasti! Opiskelukaverit voivat auttaa sinulle kinkkisten asioiden kanssa, ja kaverille opettamalla oppii aiheesta myös itse. Ystävät tietävät, millaista on stressata, joten vertaistukea on varmasti saatavilla. Itse en selviäisi kovinkaan kauan ilman pieniä hyviä naurun hetkiä ystävieni kanssa.

  1. LOMA

Joululoma meni jo, ja toivon, että jokainen jaksoi levätä ja ladata akkujaan tarpeeksi sen aikana. Olen kantapään kautta oppinut, että lomalla kuuluu levätä – ja se tarkoittaa lepoa ihan kaikesta, kuten opiskelusta ja työstä. Välillä sinä ja aivosi tarvitsevat ihan täydellistä lepotaukoa kaikesta stressaavasta. Levon ei tarvitse olla edes pitkä, kunhan sen ottaa ihan lomailun kannalta: tekee kaikkea sellaista, mistä tulee hyvä olo, kuten liikkuu, lukee kirjoja, näkee ystäviä, nukkuu tai vaikka vaan katsoo telkkaria. Sama sääntö pätee mielestäni myös vapaa-aikaan: Anna joka päivä aivoillesi lepoa ja tilaa oppia. Älä esimerkiksi lue tenttiin koko yötä, vaan aikatauluta lukemisesi siten, että joka päivä saat hetken myös levätä.

Muista myös, että elämä ei ole tehty pelkkää opiskelemista, työtä tai suorittamista varten. Pysähdy välillä ajattelemaan ja nauttimaan elämästä!

  1. ASENNE

Viimeisenä ehkä kuitenkin yksi tärkeimmistä, eli asenne. Ole itsellesi armollinen, yritä suhtautua positiivisesti ja muista ennen kaikkea yksi juttu – sinä pystyt siihen kyllä! Yes, you can.

Ihanaa kevättä ja valtavasti tsemppiä opiskeluun!

// Saara, Terveyden edistäminen

Yhteiskuntatieteiden tiedekunnan lähettiläät esittäytyvät!

Väsymätön seikkailija Veera

Morjesta! Minun nimi on Veera ja olen toisen vuoden sosiaalityön opiskelija Kuopion kampukselta. Ikää on kirjoitushetkellä kertynyt mittariin 21-vuotta ja olen muuttanut Kuopioon syksyllä 2016, mistäpä muualtakaan kuin Suomen Chicagosta eli Lahest. Tämä katujen gangsteri kohtasi vertaisensa: luentosalin penkin, mutta päivääkään en ole lähtöä katunut!  

Tämä tyttö käy täydellä teholla yötä päivää ja polttoaineista parhain on ehdottomasti yliopiston opiskelijaruoka (rapeat kalapalat). En tiedä kertooko se minusta tyyppinä jotain, kun en osaa vastata kysymykseen ”mitä teet vapaa-ajallasi?”. No, jossainhan minä olen ja kyllä minä jotakin kai teenkin… Yleensä minut tapaa vilkuttelevan bussin ikkunasta lähtöä tehdessäni tai sitten kalenterin ääreltä uutta reissua suunnitellessani. Elämä muuttuu kovin paljon jännittävämmäksi, kun McDonald’sin autokaistankin voi nähdä seikkailuna. Kotini on siellä, minne tie minut vuorollaan kuljettaakin ja Kuopiosta tykkään erityisesti siksi, että sieltä on helppo lähteä joka suuntaan!

Sosiaalityö ei ole kaikista mediaseksikkäin ala, varsinkin jos miettii juuri ylioppilastutkinnon/ammattitutkinnon suorittaneita nuoria ihmisiä. Moni ei varmasti edes tiedä, kuka sosiaalityöntekijä on tai missä hän työskentelee. Monelle taas sossuntäti on turhankin tuttu kontakti. Sosiaalityö on kuitenkin jotakin aivan muuta: erilaisten ihmisten kanssa työskentelyä kaikissa elämänvaiheissa ja –tilanteissa. Olen pienestä pitäen sanonut, että tulevaisuudessa työskentelen ammatissa, jossa mikään päivä ei ole samanlainen kuin edellinen. Sosiaalityöntekijöiden työllistyminen on tällä hetkellä erinomaista ja työllistymismahdollisuuksia on lukuisia. Valmistuttuani olen siis siinä onnekkaassa asemassa, että pystyn oman mielenkiintoni mukaan suuntautua minua kiinnostaviin työtehtäviin. Lopullisesti sosiaalityön opintoihin minut innoitti samaa alaa opiskeleva isosiskoni. Yksi Itä-Suomen yliopiston parhaita puolia on ehdottomasti vapaa sivuaineoikeus, joka mahdollistaa sen, että pystyn suuntaamaan opintojani juuri siihen suuntaan mihin mielenkiintoni kohdistuu. Itse olen valinnut sivuaineeksi oikeustieteiden puolelta sosiaalioikeuden opintoja vahvistaakseni vielä juridista osaamistani.

Kuopio (ainakin Lahteen verrattuna) on mielestäni ihana paikka, joka on täynnä aitoja iloisia ihmisiä. Kompaktin kokoinen ja erityisen elävä kaupunki, jonka maisemat ovat henkeäsalpaavia. Kampuksemme sijaitsee kivenheiton päässä keskustasta, kauniilla paikalla Savilahden rannalla. Kaikki kampusrakennukset, ravintolat ja iso osa liikuntamahdollisuuksista sijaitsevat kaikki tässä yhdessä paikassa, joten siirtyminen paikasta toiseen on helppoa ja nopeaa. Lisäksi Itä-Suomen yliopisto on helposti lähestyttävä ja rento yliopisto, jossa me opiskelijat yhdessä henkilökunnan kanssa ollaan yhtä isoa perhettä.

(Ei vehkeellä niin väliä, kunhan sillä pääsee eteenpäin ja mieluiten vielä mahdollisimman kovaa)

Tulevaisuudesta osaan sanoa sen verran, että opiskeluvuodet tulevat olemaan ne parhaimmat vuodet elämästäni. Eikä tätä fiilistä oikeasti pysty mitenkään kirjallisesti välittämään: siksi UEF-lähettiläänä toivonkin, että markkinoin yliopistomme sen verran hyvin, että säkin päätät hakea ja kokea tän ihmiselämän parhaimman ajanjakson!

Pelkkää lovee, terkuin pikkuveppu

Maailmaa rakastava Ella

Olen Ella, 24-vuotias toisen vuoden yhteiskuntatieteiden opiskelija. Olen kotoisin Lapinlahdelta, Pohjois-Savosta. Ennen Joensuuhun muuttoa olen kerennyt seikkailla maailmalla. Olin muun muassa aupairina Ranskassa sekä matkaoppaana Turkissa ja Meksikossa.  Maailmalla olo avasi silmäni sille, miten etuoikeutettu olen. Minua alkoi kiinnostaa valtavasti, miksi yhteiskuntamme ja maailma ovat tällaisia kuin ne nyt ovat. Tuli valtava tarve vaikuttaa yhteiskunnan ja maailman asioihin, ja siksi hain opiskelemaan yhteiskuntatieteitä.

(Joensuun alueella on paljon kauniitta luontopaikkoja, ehdoton suosikkini on näkymät Ukko-Kolin huipulta)
 
Minua kiinnostaa muun muassa eriarvoisuus Suomen hyvinvointivaltiossa, miksi sukupuolilla on erilaiset roolit ja paikat yhteiskunnassa, miksi ulkomaalaisia henkilöitä kohtaan tunnetaan pelkoa ja mistä kumpuaa nationalismi. Näitä asioita ollaan myös käsitelty kursseilla. Haluan tehdä maailmasta ja yhteiskunnastamme paremman paikan kaikille, ja uskon tämä alan olevan hyvä keino päästä vaikuttamaan. 
 
Yhteiskuntatieteiden opiskelu on ollut mielenkiintoista ja antoisaa. Opinnot ovat saaneet kyseenalaistamaan yhteiskunnan rakenteita, päättäjien puhetapoja sekä politiikan tekemistä. On mielenkiintoista keskustella opiskelutovereiden kanssa yhteiskunnallisista aiheista.
 
Olen opiskellut pitkänä sivuaineena kulttuuriantropologiaa eli kulttuurien välistä tutkimusta, mikä on ollut todella mielenkiintoista. Olen oppinut katsomaan maailmaa niin, että (lähes) kaikki johtuu kulttuurista. Kulttuuriantropologia yhteiskuntatieteilijälle on hyvä lisä, sillä ymmärrän kulttuurin ja yhteiskunnan merkityksen ihmiseen. Opiskelen tällä hetkellä lisäksi espanjaa, ja aikomus onkin päätyä työskentelemään kansainväliselle kentälle.
 
Opintojen kautta olen saanut hyviä ystäviä, uutta tietoa yhteiskunnasta, maailmasta sekä itsestä. Olen ainejärjestömme tapahtumavastaavana, joten opiskelujen ohella suunnittelen ja järjestän tapahtumia oman alan opiskelijoille. Vapaa-ajalla harrastan monipuolisesti urheilua, samoilen luonnossa sekä vietän aikaa rakkaiden ihmisten kanssa. 
 
Yhteiskuntatieteitä suosittelen kaikille, ketä kiinnostaa yhteiskunnalliset asiat, ja niille, joilla on halu muuttaa yhteiskuntaa ja maailmaa parempaan suuntaan!
 (matkaoppaana Chichen Itzassa, Meksikossa)
Jos tulee mitään kysyttävää mieleen yhteiskuntatieteistä, yliopisto-opinnoista tai Joensuusta kaupunkina laittakaa rohkeasti viestiä, vastaan mielelläni 🙂
 
Terkuin, Ella
Päämäärätietoinen Jussi

Morjesta pöytään!

Mä oon Jussi, toisen vuoden oikeustieteen opiskelija. Ikää on ehtinyt kertyä vasta 21 vuotta, vaikkakin määrätietoisen parrankasvatusharrastukseni vuoksi minut sekoitetaan Eläkeläisiin – siis sekä ikäloppuun että siihen humppabändiin! Olen alun perin kotoisin mustanmakkaran ja Suomen kauneimman murteen luvatusta maasta, Tampereelta. Mutta miten mä sit oon Joensuuhun tullut ja mitä oon tykännyt uudesta kotipaikastani?

Valmistuin lukiosta keväällä 2015. En tykkää yleensä kehuskella, mutta yo-kirjoitukset menivät kyllä todella hyvin ja oikeastaan lukion helppouden takia sitten keksinkin, että voisin kokeilla hakea oikikseen – sinne kun on kuulemma suht vaikea päästäkin! Arvoin pitkään oikiksen ja kauppiksen välillä, mutta tietty mystisyys oikeustieteen ympärillä sekä alan haastavuus tekivät siitä sen oikean valinnan minulle!

Ensimmäisellä hakukerralla en kuitenkaan oikikseen päässyt. Osaltaan se johtui siitä, etten osannut opiskella kunnolla. Lukiossa pärjäsin pitkälle tuntiaktiivisuudella ja ehkä vähän liirumlaarumeita kirjoittelemalla. Toisaalta tein senkin virheen, että luin kuin hullu orava ensimmäisen kuukauden, mutta sitten voimat loppuivatkin vähän kesken! Ei pidä rasittaa itseään liikaa: sama pätee kyllä tänne yliopisto-opiskeluihinkin!

Välivuoden olivatkin jo korkeammat tahot suunnitelleet mun puolestani valmiiksi, ja kävinkin pyörähtämässä intissä! Aluksi olin täydellä höyryllä menossa Auk/Ruk -kursseille, mutta tuuliviirin lailla mielipide muuttui heti, kun tuulikin vähän toisesta suunnasta. Tajusin jossain kohtaa, että haluan mieluummin selvitä armeijasta enintään yhdeksällä kuukaudella, jonka jälkeen hakisin uudestaan oikikseen.

-> Ja loppu on historiaa, täällä ollaan!

Ensimmäisenä opiskeluvuonna sain todella paljon kavereita ja rakastuin Joensuuhun kaupunkin! Laiskahko kun olen, niin tuntui todelliselta luksukselta asua pienessä kaupungissa, jossa kauppa on 20 metrin ja kaikki muukin alle kilometrin päässä kämpästä. Tampereella motivaatiota lähteä kaupungille laski pitkä etäisyys joka paikkaan, mutta Joensuussa tuli kyllä ensimmäisenä – ja yhä toisenakin – opiskeluvuonna käytyä melkein kaikissa tapahtumissa. Postauksen ensimmäinen kuva on vuoden 2017 Lakimiespäivästä Helsingistä. Tapahtumia löytyykin laidasta laitaan: haalaribileistä pukujuhliin!

Opiskelukin on sujunut tässä ohessa. Se täytyy kaikille oikikseen hakeville sanoa, että työmäärä tulee lisääntymään lukioon nähden hyvin todennäköisesti. Ainakin, jos on selvinnyt lukiossa vielä käytännössä lukematta. En nyt sanoisi, että olen aivan ihastunut siihen ajatukseen, että nyt en enää selviäkään opiskelemalla vain 10 tuntia kuukaudessa kuten lukiossa. Mutta kyllä siihen lisääntyvään työmäärään jo ensimmäisenä vuonna tottuu. Aiheetkin ovat olleet mielenkiintoisia haastavuudestaan ja laajuudestaan huolimatta!

Jos tulee mitään kysymyksiä oikikseen haun tai täällä opiskelun suhteen, niin vaikkapa Snapchatin kautta (@uniuef) voipi niitä kysellä.

Peace out!

 

 

Oikiksen vastaustekniikka – joko se tila loppui?

Tällä kertaa ajattelin kertoa teille kaikille ja etenkin tänä keväänä oikeustieteelliseen hakeville, että minkälaista vastaustekniikkaa teiltä odotetaan valintakokeessa, sekä myös tenteissä kun sisään pääsette. Oikiksen tehtävätyypit vaihtelevat aivan laidasta laitaan ja kullakin tehtävän laatijalla/professorilla on omat suosikkinsa mitä tehtävätyyppeihin tulee. Tässä on esimerkkinä muutamia yleisimpiä tehtävätyyppejä, joita esimerkiksi valintakokeissa on esiintynyt.

Yleisesti ottaen oikeustieteellisessä vastauksilta odotetaan selkeää rakennetta, tiivistä ilmaisua ja terminologian hallintaa.

Oikeustapaus

Pääsääntönä voidaan yleisesti pitää tällaista rakennetta:  sääntö-sisältö-sovellus. Aluksi nimetään ne lait ja termit jotka soveltuvat kyseiseen tapaukseen. Tämän jälkeen kerrotaan, miksi juuri kyseiset termit ja lait soveltuvat ja lopuksi sovelletaan säännöksiä tapaukseen sen faktojen pohjalta. Pääpaino vastauksessa on sen osoittamisessa, kuinka hyvin vastaaja hallitsee termit ja siihen liittyvän sääntelyn. Lopuksi ilmaistu sovellus muodostaakin vastauksesta vain melko marginaalisen osan.

Oikeustapauksiin vastatessa ei kannata pelästyä esimerkiksi niiden pituutta, sillä yleensä kysymysten tekijät haluavat teitä hämätäkseen lisätä tapaukseen kaikkea kummallista ja epäolennaista tietoa. Näitä ei vastauksessa tarvitse kommentoida, vaan riittää että mainitset tapauksen ratkaisemiseen olennaiset asiat. Pohdi kuitenkin tarkasti, mitkä ovat vastauksen kannalta olennaiset faktat, ettet sivuuta mitään relevanttia.

Essee

Esseetehtävät ovat oikeustieteellisessä n. 1-2 sivun kirjoituksia, joiden tehtävänannot koskevat erilaisten tiiviiden oikeudellisten seikkojen aukikirjoittamista. Esimerkkinä voisi olla, että esseesi otsikko olisi: kiinteistöpantti, lähestymiskielto-asia tai mitkä ovat ne kriteerit, joiden pohjalta suullisen käsittelyn tarpeellisuutta hallintolainkäytössä arvioidaan. Nämä kaikki ovat esimerkkejä omista suorittamistani tenteistä.

Esseeseen vastatessasi tärkeintä on suunnitella huolellisesti vastauksesi rakenne, sillä se saattaa vaikuttaa vastauksesi pistearvioon. Oikeustapaustyyppisesti on hyvä lähteä avaamaan esseen aiheeseen liittyvät säännöt ja siihen liittyvät käsitteet. Esseessä tila saattaa loppua helposti, joten vastausta on hyvä luonnostella erilliselle paperille, ja todella miettiä, mitkä seikat voisivat tuoda sinulle pisteitä. Jos tilaa jää, kannattaa paperille kirjoittaa kaikki, mitä sinulle tulee kysymyksestä mieleen. Huomioi kuitenkin se, jos kysymyksen tehtävänannossa mainitaan mahdolliset pistevähennykset. Tällöin on syytä jättää kirjoittamatta vastaukseen mitään, mistä et ole varma.

Termin määrittely

Kaikista kysymyksistä tarkimmin rajattu vastausmuoto. Vastaustilaa on yleensä muutama rivi, vaikka asiaa sinulla varmasti olisikin huomattavasti enemmän. Tiivistä siis käsitteen ydinasiat muutamaan napakkaan lauseeseen. Pysy annetussa vastaustilassa, sillä muutoin saat pistevähennyksiä. Vastaustilasta ylimenevää osaa ei lueta.

Aineistotehtävä

Aineistotehtävät vastaavat ehkä parhaiten oikiksesta valmistuvien työtehtäviä, sillä niiden tarkoitus on testata vastaajan keskittymis- ja luentunymmärtämistaitoja. Aineisto on tavallisesti varsin laaja ja sisältää sekä olennaista että ylimääräistä tietoa. Vastausaika ei usein mahdollista koko aineiston lukemista, vaan vastaajan oletetaan haravoivan vastauksen kannalta olennaisen tiedon ja soveltavan sitä tehtävän edellyttämällä tavalla. Aineistotehtävissä on syytä olla tarkkana, sillä tieto voi olla pirstaloitunut ympäri aineistoa, eikä vain tietyn kohdan referointi ole riittävää. Aineistotehtävissä keskittymisen tulisi kohdistua ajanhallintaan ja tarkkuuteen. Suurta ja vaikean näköistä aineistoa ei tule säikähtää, sillä vastaukset löytyvät kyllä rauhallisella tutkimisella.

Monivalintatehtävä

Pääsykokeissa lähes aina esiintyvä tehtävätyyppi on monivalinta. Monivalintatehtävät vaihtelevat rakenteeltaan ja pisteytykseltään runsaasti, joten tehtävänanto on syytä lukea huolella. Osa monivalintatehtävistä sisältää oikein-väärin väittämiä ja osa erilaisia kombinaatioita useammasta vastausvaihtoehdosta. Oikeita vastauksia voikin olla yksi tai useampia (joskus ei yhtäkään). Oikeustieteellisen pääsykokeissa käytössä ovat usein myös miinuspisteet, mitkä hankaloittavat arvaamista ja edellyttävät tietynlaista riskien välttelyä. Miinuspisteiden kanssa nyrkkisääntönä itselläni on, että mikäli et tiedä, et vastaa. Monivalintatehtävät ovat hyvin usein erittäin yksityiskohtaisia, joten niihin vastaaminen edellyttää vähintäänkin perusasioiden erinomaista hallintaa.

Ken ompi fuksi 2017?

Jenna kertoi edellisessä postauksessaan, miten valmistautua VAKAVA-kokeeseen, ja siksi ajattelinkin vuorostaan kertoa vähän kauppatieteiden pääsykokeesta.

Kauppatieteiden pääsykoe järjestetään kauppatieteellisen alan yhteisvalintana ja samalla kokeella voikin hakea kaikkiin suomenkielisiin kauppatieteiden ohjelmiin. Kauppatieteellisen alan yhteisvalinnalla on omat nettisivut, josta löytyy paljon tietoa!

Pääsykoe on siis monivalintakoe, jossa oikeista vastauksista saa pisteitä, vääristä tulee miinuspisteitä ja vastaamatta jättäminen ei vähennä mitään. Jaossa on maksimissaan 40 pistettä, mutta kaikki kysymykset eivät ole samanarvoisia pistemäärältään. Vanhoja pääsykokeita löytyy myös yhteisvalinnan sivuilta.

Koska valintakoemateriaalit eivät ole muuttuneet kovinkaan paljoa omasta hakukeväästäni, ajattelin käydä yksitellen läpi, miten mihinkin osa-alueeseen tulisi valmistautua.

Johtaminen ja markkinointi

Tämä oli pääsykoekirjoista oma suosikkini, mikä onkin hyvä, sillä pääsykoekirjan professorit ovat Itä-Suomen yliopistosta ja olenkin päässyt usein heidän luennoilleen! Akatemiasta markkinapaikalle, on varmaankin kaikkein helppotajuisin luettava, joskin sivumäärä on myös suurin.

Vaativinta on tämän kirjan opiskelussa on sen tiiviys ja suuri asiamäärä. Opiskeltavaa asiaa on paljon ja pääsykokeessa kysymykset ovat todella tarkkoja, joissa tarkoituksena on sekoittaa hakija pää. Kirjan opiskelu vaatii yleensä useampia lukukertoja jotta yksityiskohdat jäävät mieleen. Itseäni auttoi kirjan opiskelussa omien mind-mapien ja erilaisten listojen teko. Myös aikajanan avulla on selkeämpi hahmottaa, miten vaikkapa johtajuusajattelu on kehittynyt historian kuluessa.  Tärkeää on ymmärtää syy-seuraussuhteet ja mitkä yksityiskohdat kuuluvat mihinkin kokonaisuuteen!

Laskentatoimi ja rahoitus

Tämä nousi yllättäväksi toiseksi lempikirjakseni ja sai itseasiassa aikaan sen, että aloin miettimään laskentatoimea pääaineekseni! Kirjan pieni koko hämää, sillä se on täynnä asiaa. Kirja on hyvin jaotelttu ja jokainen osa on omanlaisensa.

Laskentatoimen opiskelussa on oleellista opetella kaavat ja miten niitä hyödynnetään, sekä ymmärtää miten vaikkapa tilinpäätös muodostuu. Mielestäni tämän kirjan osaaminen vaatii eniten todellista ymmärtämistä, eikä pelkkää ulkoa opettelua

Taloustiede

Kirjoista ainut joka on vaihtunut omasta hakukeväästäni. Koska minulla on kuitenkin monia tuttuja jotka ovat hakeneet viime keväänä, sain kirjan käsiini. Taloustiede oli oma inhokkini pääsykoekirjoista, ja sen opiskelussa todella mitattiin omaa motivaatiotani hakea! Tiedän kuitenkin monia, joille taloustiede on noussut suosikiksi kaikista osa-alueista.

Taloustiede sisältää paljon erilaisia termejä jotka tulee osata, mutta samalla tulee myös ymmärtää erilaisia syy-seuraussuhteita. Omat muistiinpanot toimivat tässä ehdä kaikkein parhaiten, sillä niin sain itse ainakin jäsennettyä asiat ymmärrettävimpään muotoon. Kannattaa ehdottomasti käyttää aikaa erilaisten taulukoiden ja kuvioiden opiskeluun, sillä ne avaavat konkreettisesti mitä eri teoriat tarkoittavat. Lisäksi suosittelen ehdottomasti käymään kirjan nettisivuilla, sillä siellä on esimerkiksi harjoitustehtäviä liittyen kirjaan.  Tehtävät ovat kirjoittajien tekemiä, aivan kuten yleensä pääsykoekysymyksetkin ovat!

Talousmatematiikka

Oletko abi tai lukiovuosista on vain vähän aikaa? Tässä vaiheessa voit edes vähän iloita, sillä todennäköisesti talousmatematiikan opiskelu on sinulle helpointa, olethan päntännyt sitä todennäköisesti juuri ylppäreihin! Talousmatematiikkaan ei ole omaa kirjaansa vaan se perustuu lukion lyhen matikan talousmatematiikan kurssin oppimäärään.

Itse opiskelin matematiikan niin, että laskin uudestaan oman vanhan kurssikirjani tehtävät ja sen lisäksi ostin käytettynä toisen kirjasarjan saman kurssin kirjan. Kirjasarjojen välillä nimittäin on eroja ja joitain asioita ei välttämättä käydä ollenkaan kaikissa kirjoissa! Itse opiskeluhan on melko luonnolista, sillä aivan kuten lukiossakin, matematiikka vaatii toistoja ja tehtävien tekoa!

Itse kokeessa kannattaa huomioida, että käytössäsi on vain nelilaskin jolla voit laskea vain aivan yksinkertaisimpia asioita. Jos olet siis tottunut laskemaan vaikkapa pitkän matematiikan symbolisella laskimella, kannattaa se hylätä ja opetella laskemaan kaikki laskut manuaalisesti välivaiheineen! Tämä tarkoittaa myös sitä, että on hyvä opetella kaavojen osat myös ulkoa, jotta osaat tarkistaa tehtävien vastaukset.

Näillä vinkeillä lähtisin itse tekemään kauppatieteiden pääsykoetta kesäkuussa 2017!  Urakka on todella rankka, se ei tunnu että se ikinä päättyy ja tulet varmasti vihaamaan tuota kirjapinoa aina jossain välissä! Pääsykokeen jälkeinen helpotus on kuitenkin suuri, sillä vaikka koe menisi miten tahansa, ei sinun tarvitse enää koskea noihin kirjoihin! Muista kommentoida, mikäli sinulle tulee kysyttävää pääsykokeesta tai siihen valmistautumisesta, autan miellelläni!