Usein kysytyt kysymykset osa 4

Neljännessä kysymyspostauksessa paneudutaan matematiikan, fysiikan, kemian ja tietojenkäsittelytieteiden opintoihin.

Matematiikka, fysiikka ja kemia

Mitä eroa on fysiikalla ja sovelletulla fysiikalla?

Joensuussa fysiikalla voi opiskella joko opettajaksi tai tutkijaksi. Tutkijalinjalla pääaineena on fotoniikka ja se painottuu opinnoissa vahvasti. Kuopiossa sovelletulla fysiikalla pääainevaihtoehdot ovat lääketieteellinen fysiikka, laskennallinen fysiikka ja ympäristöfysiikka. Ensimmäisten vuosien opinnot ovat hyvin samanlaiset sekä Kuopiossa että Joensuussa, mutta varsinkin maisterivaiheen opinnoissa tulee isompia eroavaisuuksia. Selkeimmin kaikista eroaa opettajalinjan opinnot. Eli kannattaa valita kiinnostuksen mukaan, kumpi tuntuu enemmän omalle. Onneksi kuitenkin Kuopiosta on helppo vaihtaa Joensuuhun ja toisinpäin.

Kuinka paljon matematiikan opinnoissa tarvitsee käyttää tietotekniikkaa?

Matemaatikon peruslaskuvälineet ovat ehdottomasti kynä ja paperi. Suurin osa matematiikan opinnoista on siis mahdollista selvittää hyvinkin vähällä tietotekniikan käytöllä. Halutessaan tehtävät kuitenkin pystyy tekemään ja palauttamaan sähköisesti. Opettajaopinnoissa tietotekniikan käytön osuus on suurempi, koska koulumaailma sähköistyy kovaa vauhtia, joten myös opettajaopiskelijoiden tulee olla sähköisistä järjestelmistä perillä.

Millaisia työskentelytapoja matematiikan, fysiikan ja kemian opinnoissa käytetään?

Opintojen alkuvaiheessa aineiden opinnot koostuvat suurimmaksi osaksi luentokursseista, mihin kuuluu muutaman kerran viikossa luennot, kerran viikossa laskuharjoitukset ja kurssin lopussa tentti. Laskuharjoituksia varten kaikki kurssin opiskelijat saavat ”läksyt”, jotka tarkastetaan ja käydään läpi laskuharjoituksissa. Laskuharjoituksiin ahkerasti osallistuneet saavat yleensä lisäpisteitä kurssin lopussa olevaan tenttiin. Luentokurssien lisäksi fysiikalla ja kemialla on useita labrakursseja, joissa perehdytään enemmän käytäntöön ja tehdään erilaisia tutkimuksia. Sen lisäksi laitoksella voi olla erilaisia tutoriaaleja, voidaan hyödyntää erilaisia opetusmetodeja esim. flipped learning sekä soveltaa opintoja esimerkiksi opetuspuolelle. Näiden pääaineopintojen lisäksi opiskellaan sivuaineita ja niissä työskentelytavat riippuvat ihan aineesta esim. opettajan pedagogisissa opinnossa tehdään neljä opetusharjoittelua.

Mihin tutkijalinjalta voi työllistyä?

Tutkijalinjalta valmistuu joko matemaatikoksi, fyysikoksi, kemistiksi tai kemistitutkijaksi. Työllistyminen riippuu paljon omista mielenkiinnon kohteista sekä sivuainevalinnoista. Esimerkiksi matemaatikolla yleisiä sivuaineita ovat esimerkiksi kauppatieteet ja tilastotieteet, jolloin on helppo työllistyä tilastomatemaatikoksi tai finanssialalle. Nämä eivät ole kuitenkaan ainoat vaihtoehdot vaan näissä kaikissa aineissa mahdollisuuksia on monia kuten yliopistolle tutkijaksi työllistyminen, erilaisiin kaupallisiin yrityksiin työllistyminen sekä työllistyminen asiantuntijaksi esimerkiksi kunnalle. Paljon on siis sinusta ja sinun valinnoista kyse, mihin lopulta työllistyt.

Tietojenkäsittelytiede

Mitä tietojenkäsittelytiede on?

Tietojenkäsittelytieteen opinnoissa tutkitaan tiedon esittämistä, tietojenkäsittelymenetelmiä ja tietojärjestelmiä. Näiden lisäksi opintoihin kuuluu tietokoneita ja niiden hyödyntämistä osana tietojärjestelmiä.

Mitä voisin tehdä tulevaisuudessa?

Tietojenkäsittelytieteen opinnoissa voit paneutua esimerkiksi opetus- ja kehitysteknologiaan, älykääseen medialaskentaan, jossa perehdytään digitaalisen kuvan, äänen ja tekstin muokkaamiseen ja hyödyntämiseen tai datatieteisiin, jossa tarkastellaan datavirtoja ja muodostetaan niistä näkemyksiä päätöksenteon tueksi.

Voit työllistyä ohjelmisto- ja elektroniikkateollisuuteen, yrityksiin, julkishallintoon, opetukseen tai tutkijaksi.

Missä voin opiskella ja mitä pääsykokeessa vaaditaan?

Tietojenkäsittelytiedettä voit opiskella sekä Kuopiossa, että Joensuussa. Joensuun kampuksella on mahdollisuus myös tietotekniikan aineenopettajan opintoihin.  Pääsykoe toteutetaan valintakoeyhteistyössä ja siihen ei ole ennakkoon opiskeltavaa materiaalia, vaan aineisto jaetaan valintakokeessa.

Usein kysytyt kysymykset osa 3

Kolmas kysymyspostaus koskee suurinta osaa terveysaloista! Tänään päästään lääkiksen, hammaslääkiksen, biolääkiksen, ravitsemustieteen ja farmasian kimppuun. Aikaisemmat kysymys&vastauspostaukset löydät täältä ja täältä.

 

Lääketiede

Mitä ja montako vuotta opiskellaan?

Lääketieteen opinnot kestävät 6 vuotta. Opinnot ovat perinteisen kandi- ja maisterivaiheen lisäksi jakautuneet prekliniikkaan ja kliniikkaan. Ensimmäiset 2 vuotta on prekliinistä opetusta, jolloin perehdytään yleisesti lääketieteeseen, terveen ihmiskehon toimintaan, lääkkeisiin jne. Eli rakennetaan pohjaa tulevalle. Opinnot ovat enemmän perinteistä luento-opetusta, mutta harjoitustöissä saa pieniä motivaatiopaloja, kun tutkitaan kaverin polvea, silmänpohjaa tai kuunnellaan sydäntä.

Kliininen vaihe kestää opintojen loppuajan, eli 4 vuotta. Silloin opetus siirtyy pääosin sairaalan puolelle ja opiskellaan enemmän erilaisia sairauksia, niiden diagnosointia ja hoitoa. Opetus tapahtuu pääasiassa pienryhmissä, jotka kiertävät sairaalan eri osastoja meneillään olevan kurssin mukaan. Kliinikan opintoihin kuuluvat myös potilaiden tutkiminen ja esimerkiksi päivystyksen seuraaminen.

Mitä aineita pitää opiskella lukiossa ja pärjääkö itseopiskelulla? Onko valmennuskurssi välttämätön?

Pääsykokeessa vaaditaan lukion fysiikan, kemian ja biologian kurssien osaamista, joissa vanhojen valintakokeiden perusteella painotetaan laskuja. Näiden aineiden hyvä hallitseminen helpottaa tulevaisuutta, sillä esimerkiksi sydämen toimintakiertoa ja läppien toimintaa on helpompi ymmärtää, kun hahmottaa miten fysiikassa opiskeltava paine toimii. Laaja alue mittaa myös motivaatiota, sillä lääkiksessä opiskeltavaa on paljon. Monet nykyiset opiskelijat eivät ole kirjoittaneet kaikkia aineita, vaan opiskelleet jonkun tai jopa kaikki itse. Se on omasta motivaatiosta kiinni!

Valmennuskurssit eivät ole välttämättömiä, eivätkä ne takaa sisäänpääsyä. Hyvä alueen hallinta, laskurutiini ja onnistunut koetilanne ovat merkittävämpiä asioita. Kannattaa tutustua vanhoihin valintakokeisiin joita löydät lääketieteelliset.fi-sivustolta, jolloin tiedät, miten valintakoe eroaa esim. yo-kokeista. Vanhojen valintakokeiden lisäksi löydät muita kirjasarjoja kirjastosta ja netissä on myös monien muiden alojen valintakokeita, joissa vaaditaan osittain samoja asioita.

Mitä pääsykokeessa saa olla mukana? Pitääkö kaavat muistaa ulkoa?

Tarkemmat ohjeistukset löydät opintopolusta ja lääketieteelliset.fi-sivutolta. Pääpiirteissään kuitenkin tavanomaiset kirjoitusvälineet. Laskin on yksinkertainen nelilaskin. Sallittujen laskimien listan löydät samalta sivulta. Tarvittavat kaavat saat valintakokeessa erillisenä liitteenä tai ne on annettu tehtävänannossa. Myös tarvittavat luonnonvakiot ym. arvot saat myös valintakoemateriaalissa. Esimerkkejä löydät vanhoista valintakokeista.

Onko lääkis koko elämä?

Ei ole! Opiskelun oheella ehtii harrastaa, käydä töissä ja vierailla kotipaikkakunnalla (ja katsoa netflixiä…). Oma ja muut ainejärjestöt järjestävät jatkuvasti erilaisia tapahtumia, joten niin halutessasi voit viettää niissä vapaa-aikaasi.

Milloin voin erikoistua kirurgiksi/lastenlääkäriksi/kardiologiksi…?

Kaikilla lääkis on samanlainen putki, jonne päästyään putkahdetaan kuuden vuoden päästä ulos valmiina lääkäreinä. Erikoistuminen on mahdollista vasta valmistuneille lääkäreille. Erikoisaloja on yli 50, joihin kuuluu tällä hetkellä pakollista terveyskeskustyöskentelyä 9kk valmistumisen jälkeen. Päätät siis (mahdollisesti) erikoistumisestasi vasta opintojen päätyttyä. Erikoistuminen on käytännössä työn oheessa oppimista.

Miksi UEF ja Kuopion lääkis?

Itä-Suomen yliopisto on Suomen suurin lääkärikouluttaja ja keväällä 2018 aloituspaikkoja on 155. KYS on sopivasti tien toisella puolella kampusalueesta, joten lääkiskuplaa ei pääse syntymään, vaan myös muiden alojen opiskelijoihin törmää päivittäin. Opiskelukaupunki on kompakti ja viihtyisä, jossa pärjää hyvin ilman autoa. Opiskelijakämpän saa sisustettua myös läheisen IKEA:n kuvaston mukaiseksi. Opiskelijoiden kesken ilmapiiri on hyvä ja jokaiselle löytyy oma kaveriporukka. Kilpailua ei ole, vaan opinnoissa etenemiseen kannustetaan ja toisten onnistumisista iloitaan. Sanotaan, että lääkiksestä saat elinikäiset ystävät! Kyselyjen perusteella Kuopiosta valmistuneet lääkärit ovat ansioituneet etenkin käytännön taitojen osaamisessa ja valmistuneiden mielestä koulutus on vastannut hyvin työelämää. Kuopiolaiset lääkärit ovat sen ansioista haluttuja työmarkkinoilla!

Hammaslääketiede

Miten hammas eroaa normaalista lääkiksestä?  Ovatko opinnot täysin samat?

Hammaslääkärin koulutus on hieman lyhempi, 5,5 vuotta, josta viimeinen puoli vuotta on palkallista harjoittelua. Erään hammaslääkäriopiskelijan sanoin vastaanotolle eivät tule pelkät hampaat, vaan koko ihminen, joten myös muut lääketieteen osa-alueet tulee olla hallussa. Jaottelu prekliniikkaan ja kliniikkaan on samanlainen kuin yleisellä puolella. Hammaslääkärin ammatti on akateeminen käsityöammatti! Taitoja opitaan opintojen aikana, joten sorminäppäryydestä on hyötyä, mutta ei vaadittava ominaisuus.

Ensimmäisenä kahtena vuotena opinnot ovat hyvin yhteneväiset, mutta molemmilla linjoilla on omia kursseja jo ensimmäisestä vuodesta lähtien.

Voiko hampaalta erikoistua?

Kyllä voi! Ensin kuitenkin pitää valmistua hammaslääkäriksi.

Miksi UEF ja Kuopion hammas?

Kuopiosta löytyy yksi Euroopan moderneimmista opetusklinikoista. Jo Kalle-nukella pääsee harjoittelemaan aidossa ympäristössä, eli hammaslääkärin tuolissa ja samat välineet ympärillä. Opintojen edetessä päästään kliniikan puolelle, jossa käy oikeita asiakkaita, joita hoidetaan opettajien avustuksella. Myös ergonomiaan kiinnitetään huomiota jo opintojen alusta saakka.

Opiskelijayhteisö on pienen porukan ansiosta tiivis, mutta aikaan saava! Erilaisia tapahtumia on paljon yksin ja yhteistyössä muiden kanssa.

Haku: lääkis ja hammaslääkis

Vuonna 2018 on yhteishaku, mitä se tarkoittaa?

Jo pitkään lääkiksillä on ollut yhteinen valintakoe, mutta hakukohteita on voinut olla vain yksi kerrallaan. Tänä keväänä voit kuitenkin hakea kategoriassaan kaikkiin hakukohteisiin, eli yleislääkiksiin TAI hampaalle TAI eläinlääkikseen. Edelleenkään ristiin hakeminen ei onnistu. Opintopolussa 1. kohdalle laitettuun lääkikseen saat yhden ensisijaisuuspisteen, joka lasketaan lopullisiin pisteisiin (Ei valintakoepisteisiin, vaan pisteisiin jotka on skaalattu ja niihin on kiintiöstä riippuen lisätty yo-pisteet). Valintakokeeseen et saa erillistä kutsua, vaan sinun tulee tehdä koe ensimmäisessä hakutoiveessasi, tai sitä ei arvostella. Lisää tietoa yhteisvalinnasta löydät lääketieteelliset.fi-sivustolta.

Biolääketiede

Mitä biolääketiede on?

Biolääketiede on sinulle, jos olet kiinnostunut ihmisen terveydestä ja lääketieteestä sekä kehittyvästä terveysteknologiasta, mutta et niinkään potilastyöstä. Biolääketiede kattaa ihmisen biologian, kemian ja lääketieteen osa-alueet, jotka tutkivat terveyteen ja sairauksiin liittyviä tekijöitä.Biolääketieteilijä käyttää solu- ja molekyylitason tutkimuksesta saatua tietoa, jota sovelletaan taudin diagnosointiin ja entistä paremman hoidon kehittämiseen.

Biolääketieteen koulutusohjelmassa yhdistyvät ainutlaatuisesti luonnontieteellinen ja lääketieteellinen opetus. Opinnoissa perehdytään ihmisen biologian ja fysiologian taustoihin ja tapahtumiin solu- ja molekyylitasolla, lääkeaineisiin ja niiden vaikutusmekanismeihin, perinnöllisyystieteeseen ja bioinformatiikkaan. Ihmisen terveyteen ja sairaustiloihin liittyvät näkökulmat ovat aina vahvasti mukana opetuksessa. Opiskelu on hyvin käytännönläheistä, ja teoriaopintojen vastapainona on runsaasti käytännön laboratoriotyöskentelyä. Laboratoriotöissä tutustutaan opittavaan aiheeseen mm. käyttämällä koemalleina ihmisen soluviljelmiä ja työskentelemällä modernin proteiini-, DNA- ja RNA-analytiikan parissa.

Kolmen vuoden kandidaattiopinnot antavat hyvän peruspohjan edetä englanninkielisiin maisterivaiheen opintoihin Suomessa tai ulkomailla. Kuopiossa maisterivaiheessa opiskellaan molekyylilääketiedettä, jossa perehdytään syvemmin sairauksien syntymekanismeihin, diagnostiikkaan sekä hoitamiseen molekyyli- ja solutasolla.

Lisää tietoa koulutusohjelmasta löytyy Itä-Suomen yliopiston sivuilta:

http://www.uef.fi/web/biomedicine/biolaaketieteen-koulutusohjelma

Millainen työllistyminen biolääketieteilijöillä on?

Biolääketieteilijöillä on pääosin hyvä työllistyminen, ja melkein kaikki maisterit ovat saaneet töitä heti valmistumisensa jälkeen. Biolääketieteilijä ei valmistu suoraan mihinkään tiettyyn ammattiin (vrt. hammaslääketieteen opiskelijasta tulee hammaslääkäri), vaan urapolkuja on monia.  Biolääketieteen koulutusohjelmasta valmistunut maisteri voi työskennellä lääketeollisuudessa, diagnostiikka- ja bioalan yrityksissä tutkimuksessa ja tuotekehityksessä, myynti- ja markkinointitehtävissä, sekä asiantuntijana julkishallinnossa tai opetus- ja tutkimustehtävissä yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa. Maisterivaiheen englanninkielisyys takaa myös kilpailukyvyn kansainvälisillä työmarkkinoilla. Maisteriopinnot tarjoavat luonnollisesti myös erinomaisen väylän tohtorintutkintoon johtaviin jatko-opintoihin ja tutkijauralle.

Miten biolääketiede eroaa farmasiasta?

Moni on kysynyt, miten biolääketiede eroaa farmasiasta. Farmaseutin opinnot koostuvat perusopinnoista, joissa on ensimmäisen vuoden aikana paljon samaa kuin biolääketieteilijöillä, mm. fysiologiaa ja anatomiaa, kemian perusteita, biokemiaa ja solubiologiaa, mikrobiologiaa ja genetiikkaa, sekä kieli- ja viestintäopintoja, mutta tähän opintojen samankaltaisuus jääkin.

Farmasialla opetuksen tavoitteena on kouluttaa terveydenhuoltoon lääkkeiden ja lääkehoidon asiantuntijoita. Opintojen aikana syvennytään lääkeaineiden ominaisuuksiin ja vaikutuksiin elimistössä ja niiden käyttöön sairauksien hoidossa. Lisäksi syvennytään lääkkeiden käyttöön liittyviin kysymyksiin yksilön ja yhteiskunnan näkökulmasta, sekä lääkkeiden valmistusprosessiin, analytiikkaa ja uusien lääkemolekyylien suunnitteluun. Kuten biolääketieteessä, opintoihin sisältyy paljon käytännön harjoitustöitä laboratoriossa, mutta farmasian opiskelijat keskittyvät lääkkeiden valmistukseen, farmaseuttisen kemian laboratorioihin sekä asiakasneuvontaan, ja lisäksi heillä on 6 kk palkallista apteekkiharjoittelua. Biolääketieteen opiskelijoilla on myös yksi kurssi toksikologiaa ja farmakologiaa sekä pari kurssia tautioppia, mutta lääkkeiden valmistukseen ja käyttöön ei syvennytä samalla tavalla kuin farmasialla, eikä biolääketieteilijöillä ole harjoitusjaksoa tai asiakasneuvontaa. Farmaseutti on valviran hyväksymä nimike, ja vain farmaseutiksi valmistunut voi työskennellä apteekissa.

Proviisorin tutkinto on ylempi korkeakoulututkinto, mutta ei ole pakollinen farmaseutin opintojen jälkeen. Proviisoriksi haluavan täytyy kuitenkin opiskella ensin farmaseutiksi – esimerkiksi biolääketieteen kandi ei voi opiskella proviisoriksi. Myös proviisori on valviran hyväksymä nimike. Proviisoriopinnoissa opiskelija valitsee yhden farmasian laitoksen kuudesta oppiaineesta pääaineekseen ja suorittaa siitä syventävät opinnot. Vain proviisori voi omistaa oman apteekin, eli toimia apteekkarina. Proviisoriksi ja biolääketieteen maisteriksi valmistuneet voivat työllistyä myös samankaltaisiin tehtäviin, esimerkiksi viranomais- ja asiantuntijatehtäviin, opetus- ja tutkimustehtäviin sekä tuotekehitys- ja markkinointitehtäviin.

Lisää tietoa farmasian opiskelusta löytyy Itä-Suomen yliopiston sivuilta:

http://www.uef.fi/web/farmasia/opiskelu

Farmasia

Voinko hakea yhtäaikaa farmaseutiksi ja proviisoriksi?

Kyllä! Molempiin hakukohteisiin on sama valintakoe. Farmaseuttien ja proviisorien koulutusohjelma ensimmäisen kolmen vuoden ajan on täysin samanlainen. Farmaseutit valmistuvat kolmen vuoden jälkeen, mutta proviisoriopiskelijat jatkavat opintojaan vielä kahden vuoden ajan. Jos paikka proviisorina ei heti nappaa, kannattaa aloittaa farmaseutin opinnot ja hakea proviisoriksi valmistumisen jälkeen erillisessä haussa.

Voiko farmasialla erikoistua?

Proviisoriksi asti opiskelevat valitsevat itselleen yhden kuudesta pääaineesta, jotka ovat biofarmasia, farmaseuttinen kemia, farmasian teknologia, farmakologia, toksikologia ja sosiaalifarmasia.

Työllistyvätkö kaikki apteekkiin?

Ei, farmaseutteja ja proviisoreja tarvitaan apteekkien ja sairaala-apteekkien lisäksi muualla terveydenhuollossa, yrityksissä, asiantunijoina, tutkijoina, yrittäjinä ja lääketeollisuudessa. Farmaseuttien ja proviisoreiden työllistyminen on huippuluokkaa.

Katso myös vastaus, miten biolääketiede eroaa farmasiasta!

Ravitsemustiede

Mitä ravitsemustiede on?

Ravitsemustiede tutkii ruokaa, ravitsemusta ja sen vaikutusta ihmiseen ja terveyteen. Etenkin terveyttä ja sairautta edistävät ravitsemuksen asiat ovat keskiössä. Myös erilaiset ruokaan ja elintarviketurvallisuuteen liittyvät asiat kuuluvat ravitsemustieteen piiriin.

Mikä minusta tulee?

Kuopiosta valmistuu laillistettuja ravitsemusterapeutteja ja elintarvikepuolen asiantuntijoita. Oma suuntaus valitaan opintojen edetessä. Kaikki Suomen ravitsemusterapeutit ovat valmistuneet Kuopiosta, eli missään muualla ei saa ravitsemusterapeutin pätevyyttä. Ravitsemusterapeutit saavat työskennellä terveydenhuollossa ravitsemusksen parissa ja antaa ravitsemusohjausta esimerkiksi keliaakikolle, munuiassairaalle tai allergikolle. Monet työllistyvät myös yksityiselle sektorille. Ravitsemusterapia opiskelijat voivat yhdistää opintoihinsa esimerkiksi terveyden edistämistä tai urheiluravitsemusta omien mielenkiinnonkohteiden mukaan.

Elintarvikepuollella opiskelet elintarviketurvallisuutta, tuotekehitystä jne. Opintoihin pystyy myös yhdistämään esimerkiksi kauppatieteiden opintoja vapaa valintaisten opintojen kautta. Yritysten lisäksi voit työllistyä tutkijaksi tai erilaisiin valtion/kunnan virkoihin.

Mitä opinnot sisältävät?

Ensimmäisinä opiskeluvuosina paljon kemiaa, biokemiaa, ihmisen fysiologiaa ja anatomiaa, tautioppia ja farmasiaa, Ravitsemustieteisiin liittyviä kursseja on jo ensimmäisestä vuodesta alkaen. Pystyt myös muokkaamaan opintojasi mielenkiintosi mukaan vapaa valintaisten opintojen avulla. Ravitsemusterapia opiskelijoilla ei ole Valviran antaman nimikkeen takia niin paljon vapaa valintaisuutta, kuin muilla opiskelijoilla kahden viimeisen vuoden aikana,

 

Usein kysytyt kysymykset osa 2

Tällä kertaa vastauksia yleisesti kasvatustieteisiin, opettajakoulutuksiin, historiaan, psykologiaan ja kielten opiskeluun liittyen. Stay tuned! Tammikuun aikana on tulossa kysymyksiä ja vastauksia vielä muihin aloihin. UKK-sarjan ensimmäisen osan löydät täältä.

Kasvatustieteet

Mitä Itä-Suomen yliopistossa voi lukea sivuaineeksi?

Meillä on vapaa sivuaineoikeus, joka tarkoittaa sitä, että voit lukea periaatteessa mitä vain yliopistomme tarjonnasta, tiedekuntaan katsomatta. Erityinen mainitsemisen arvoinen sivuaine on monialaiset opinnot, jotka antavat pätevyyden luokanopettajana toimimiseen. Itä-Suomen yliopisto tarjoaa tätä mahdollisuutta kaikille, joilla opintoihin sisältyy pedagogiset opinnot. Eli käytännössä siis mahdollisia ovat esimerkiksi kotitalousopettaja + luokanopettaja, monimateriaalinen käsityö (tekninen + tekstiili) + luokanopettaja jne. Lastentarhanopettajilla sivuainetta ei ole kuin 25 op (luokanopettajan sivuaine 60 op) joten heidän tutkintoonsa tätä ei valitettavasti kykene lukemaan. Muita hyvin suosittuja kasvatustieteissä ovat mm. psykologia, terveystieto, musiikki…Mutta miksei myös esimerkiksi ravitsemustiede, kauppatiede.. jne.

Millainen on VAKAVA -koe?

VAKAVA tarkoittaa valtakunnallista kasvatustieteiden valintakoetta. Vakavaan osallistuvat kaikki kasvatustieteiden opintoihin hakevat ilman erillistä kutsua. Kokeen sisältöön on tulossa nyt jonkinlaisia muutoksia, joten tarkasti ei voi kertoa minkälainen koe on tulossa. Kokeen suunnittelee ja järjestää taho, jotka eivät kerro kokeesta kovin tarkasti aiemmin. Kestoltaan koe on tänä vuonna kolme tuntia, kun aikaisemmin se on ollut kaksi tuntia. Viime vuosina koemateriaalina on toiminut noin hieman yli 100 sivuinen kirja, jossa on ollut kuudesta seitsemään ajankohtaista kasvatustieteellistä artikkelia. Tämä opus julkaistaan nettisivuilla sekä kirjakaupoissa kuukausi ennen varsinaista koepäivää. Kirjasta on aikaisempina vuosina kysytty hyvinkin yksityiskohtaisia ja tarkkoja kysymyksiä, mutta myös hieman kirjan tekstin käytön soveltavuutta vaativia kysymyksiä on saattanut kokeessa olla myös mukana. Koe on ollut monivalintakysymyksiä sisältävä. Tänä vuonna uutuutena on lisäksi koetilanteessa jaettava aineisto, josta tulee lisäksi kysymyksiä. Aikaisempiin koemateriaaleihin ja kysymyksiin voi tutustua osoitteessa https://www.helsinki.fi/fi/verkostot/vakava/vakava-koe/edellisten-vuosien-kokeet

Millainen on soveltuvuuskoe?

Soveltuvuuskokeessa testataan hakijoiden motivoituneisuutta ja valmiutta toimia yliopisto-opinnoissa. Soveltuvuuskokeen sisältöä ei ole täysin vielä paljastettu, mutta ainakin koetilanteessa toimii haastattelu, jossa saatetaan kysyä esimerkiksi kysymyksiä “millainen on hyvä opettaja” tai “millainen sinä olisit opettajana”. Kokeeseen ei ole mitään erillistä materiaalia, johon täytyisi lukea. Hyviä vinkkejä koetta ajatellen olisi esimerkiksi opintojen sisältöön tutustuminen ja pohtiminen, miksi hakee juuri kyseiselle alalle.

Onko opintoihin vaikea päästä?

Viime vuosien hakija- ja valintatilastot löytyvät osoitteesta https://haeyliopistoon.fi/opiskelijavalinta/hakija-ja-opiskelijavalintatilastot/. Yleisesti voisi sanoa kaikkiin opintoihin liittyen, että kasvatustiede on jo pidemmän ajan ollut hyvin suosittu ja kiinnostava ala. On toki mukana suositumpia, ja ei ihan niin suosittuja hakukohteita, mutta hakijoita ylipäätään on kaikkiin kohteisiin ollut mukavasti. Tärkeää on kuitenkin huomata, että oma motivoituneisuus ja mielenkiinto aloja kohtaan on paljon tärkeämpää kuin tilastojen tutkiminen ja katseleminen. On tärkeää, että omaan suoritukseen uskoo ja pyrkii esimerkiksi VAKAVA:an lukemaan huolellisesti ja tunnollisesti. Myös soveltuvuuskokeisiin kannattaa valmistautua, vaikka niihin ei mitään erillistä materiaalia olekaan. Henkinen valmistautuminen ja omien vahvuuksien mietiskely on ehdottomasti aina hyväksi.

Kotitalousopettaja

Voiko kotitaloudessa erikoistua ravitsemustieteisiin saaden ravitsemisterapeutin pätevyyden?

Ei voi. Kotitaloudessa on 60 op mahdollisuus lukea sivuainetta, ja ravitsemistiede tarjoaa 60 op perus- ja aineopintoja sivuainemahdollisuudeksi. Tämä 60 op ei kuitenkaan anna pätevyyttä toimia ravitsemusterapeuttin. Nämä opinnot ovat tarjolla avoimessa yliopistossa, joten mikäli juuri ravitsemusterapeutin ura kiinnostaa, voit esimerkiksi välivuoden aikana lukea ravitsemustieteen perus- ja aineopintoja avoimessa yliopistossa, joista saa hyväksilukuja itse ravitsemustieteen tutkinnon suorittamiseen.  Kotitaloudesta ei siis Itä-Suomen yliopistossa, eikä muissakaan yliopistoissa, ole olemassa linjaa, josta kyseisen pätevyyden voisi saada, vaan pätevyyden saa omalla maisteritutkinnolla, jonka kesto on 5 vuotta. 

Mitä kotitalouden opinnot oikeasti sisältävät?

Kotitaloudessa spesiaali tärkeä osa ovat keittiötunnit. Jotta voi opettaa kotitalousluokassa, tulee harjoittaa keittiötyöskentelyä. Tämän lisäksi on myös muita kotitalouden opetuskokonaisuuksiin kuuluvia asioita, kuten puhdistus ja tekstiilihuolto, sekä kuluttajuus. Harjoittelemme myös pienryhmissä muun muassa pyykkihuoltoa ja puhdistusta, ja teemme esimerkiksi tuntisuunnitelmia kuluttajuuteen liittyen. Kotitalousopettajana toimiminen vaatii hyvin laajan ja monipuolisen tietämyksen opetettavista kokonaisuuksista, ja tämän takia meillä omaa pääainetta, eli kotitaloutta, opiskellaan hyvin paljon. Tämän rinnalla lisäksi kulkee pedagogiset opinnot. Pedagogisissa käydään läpi mm. lapsen ja nuoren kehitystä ja kulkua. Miten lapsi oppii, miten oppimista tuetaan jne. Opintoihin kuuluu myös kieli- ja viestintäopinnot, eli hieman ruotsia ja englantia, mutta myös puheviestintää ja kirjoitusviestintää. Lisäksi tietysti kandidaatin tutkielma, sekä gradu, joita tukemassa ovat kvantitatiivisen ja kvalitatiivisen tutkimuksen opinnot.

Monimateriaalisen käsityön opettaja

Missä tästä valmistunut voi toimia töissä?

Valmistumisen jälkeen on pätevä toimimaan sekä tekstiili- että teknisen työn opettajana. Yleisin ja tutuin kenttä on peruskoulu, mutta miksei myös ammattikoulu ja erilaiset opistot. Omalla sivuaineella voi mahdollistaa lisäksi hyvin erilaisen polun itselleen niin halutessaan. Monimateriaalisesta käsityöstä voi lukea itselleen siis kolmipätevyyden, eli pääaineen teknisen ja tekstiilin käsityön pätevyys, sekä sivuaineella esimerkiksi luokanopettaja, opinto-ohjaaja, kotitalousopettaja, kielen opettaja.. jne. Opettajia kaivataan myös hyvin monenlaisille työrintamille asiantuntijoiksi, joten opetustyössä oleminen ei ole edes ainut vaihtoehto työtehtäviksi.

Voiko monimateriaalista käsityötä lukea sivuaineena?

Kyllä voi. Lukemalla 60 op monimateriaalista käsityötä saa pätevyyden toimia sekä tekstiili- että teknisen työn opettajana. Sivuaine on mahdollinen esimerkiksi luokanopettajille, kotitalousopettajille sekä opinto-ohjaajille.

Lastentarhanopettaja

Kauanko opinnot kestävät?

Lastentarhanopettajan opinnot kestävät noin 3 vuotta. Pääaineena on varhaispedagogiikka, ja tutkintonimikkeenä toimii valmistuttua kasvatustieteiden kandidaatti.

Erityisopettaja

Jos haen pelkästään erityisopettajan linjalle, voinko silti vielä lukea myös luokanopettajaksi jos niin myöhemmin haluankin?

Kyllä voit, mutta tällöin täytyy luokanopettaja hakea erikseen sivuaineeksi. Monialaiset sivuaineena on suosittu ja siihen on pääsykoe. Mikäli haet kolmipätevyyden linjalle, ei koetta tarvitse tällöin käydä ja saat sen siis suoraan. Eli on mahdollinen, mutta vaatii kokeen läpipääsyn.

Mitä opinnot sisältävät?

Erityisopettajien pääaine on erityispedagogiikka, eli erityislasten ja nuoren kohtaaminen, ongelmien ymmärtäminen ja niissä auttaminen ja tukeminen opintojen aikana. Tärkeä osa opintoja on haasteiden kohtaaminen ja niiden ymmärtäminen. Paljon opinnoissa on luento + demoryhmä -osioita, eli ensin luennolla käsitellään haaste tai ongelma, kuten näkövamma, jonka jälkeen harjoitteiden muodossa itse opiskelijat työskentelevät näkövammaisena. Tällä tavoin opiskelijat kykenevät itse paremmin hahmottamaan ongelman jonka lapsi tai nuori kohtaa, ja kykenee tällöin paremmin huomioimaan asioita joita kyseisellä henkilöllä on haasteena. Lisäksi opintoihin sisältyy pedagogiset opinnot, kieli- ja viestintäopinnot, sekä kandidaatin tutkielma ja gradu, ja kolmipätevyyden monialaiset opinnot ja 25 op sivuainetta, tai erityisopettajan linjalla 60 op sivuaine. Opinnot ovat hyvin käytännönläheistä ja tiivistä opiskelua oma pääaine koko opintojen keston ajan huomioiden.

Kielten opiskelu

Voiko linjoilla lukea opettajaksi?

Kyllä voi. Pedagogiset opinnot antavat pätevyyden myös opettajana toimimiseen.

Voiko opinnoissa saada pätevyyden usean eri kielen opettajaksi?

Kyllä on mahdollista. Tällöin pääaineena toimii esimerkiksi englannin kielen aineenopettajan linja, jossa osana ovat opettajan pedagogiset opinnot sekä sivuaineena esimerkiksi ruotsin kieli antaen myös ruotsin kielen aineenopettajan pätevyyden.

Mitkä ovat pääainevaihtoehdot?

Suomen kieli ja kirjallisuus: Joko suomen kieli, tai kirjallisuus.

Englannin kieli, kulttuuri ja kääntäminen: Englannin kieli ja kulttuuri tai englannin kieli ja kääntäminen. Englannin aineenopettajaksi voi valmistua kielen ja kulttuurin opintopolulta.

Ruotsin kieli: Pääaineena toimii ruotsin kieli, mutta sivuaineopintojen avulla voi suunnata osaamistaan opetus- tai hallintotehtäviin, kansainväliselle uralle, kääntämiseen ja tulkkaukseen tai vaikkapa matkailualalle.

Venäjän kieli: Voit suuntautua kieleen ja kulttuuriin tai kieleen ja kääntämiseen. Sivuaineopintojen avulla voi monipuolistaa omaa tutkintoaan.

Historian opiskelu

Haluaisin historian opettajaksi, onko se mahdollista?

Kyllä on. Historiassa on kaksi väylää, joko aineenopettajan väylä, tai asiantuntija väylä. Aineenopettajan väylään kuuluu osana opintoja opettajan pedagogiset opinnot, mikä antavat pätevyyden opettajana toimimiseen.

Onko mahdollista lukea sekä historian että yhteiskuntaopin opettajaksi?

Kyllä on. Yhteiskuntaoppi sisältyy osaksi historian aineenopettajan opintoja.

Mitkä ovat pääainevaihtoehdot?

Suomen historia tai yleinen historia. Omaa pääainettaan voi vaihtaa, tai pitää samana maisteriopinnoissa.

Haluaisin arkistoon töihin, voinko työllistyä sinne?

Kyllä voit. Asiakirjahallinnan ja arkistoalan maisteriohjelman opinnot antavat yleiset valmiudet ja kelpoisuuden toimia asiakirjahallinnan ja arkistoalan asiantuntija- ja johtotehtävissä.

Psykologia

Millaiset psykologian pääsykokeet ovat?

Psykologian pääsykoe järjestetään 29.5 Joensuussa. Valintakokeeseen ei tule erillistä kutsua, vaan oman salin voi tarkistaa yliopiston nettisivuilta 21.5 alkaen. Valintakoe on nyt ensimmäistä kertaa kokonaan monivalintatehtävistä koostuva koe ja koe-aikaa on varattu kolme tuntia. Koe on jaettu kahteen osa-alueeseen joista toinen on aineistopohjainen psykologian osuus ja toinen tilastomatemaattinen ja -tieteellinen osuus. Aineistona psykologian osuudessa on Nurmen, Ahosen ja Lyytisen kirjoittama teos, Ihmisen psykologinen kehitys, jossa käsitellään ihmisen psykologista kehitystä läpi elämänkaaren. Tilastomatemaattisen osuuden pääsykoekirjaksi on valittu Leila Karjalaisen “Tilastotieteen perusteet”. Se käsittelee tilastollisiin menetelmiin liittyviä peruskäsitteitä, tavallisimpia tilastollisia laskumenetelmiä, graafisen esittämisen tapoja sekä tilastollisen tutkimuksen perusmenetelmiä.

Miksi valita juuri Itä-Suomen yliopisto?

Itä-Suomen yliopistossa psykologian oppiaine on verrattain pienikokoinen, mikä takaa hyvän ja tiiviin ryhmähengen. Tästä syystä myös oppiaineen henkilökunta on helposti lähestyttävissä ja opintoihin saa aina tarvittaessa hyvää ohjausta. Myös UEF:in tarjoama vapaa sivuaineoikeus on valttikortti, jollaista jokaisella suomalaisella yliopistolla ei ole tarjota. Vapaasti valittavissa olevan sivuaineen avulla voit suunnata tutkintoa omien mielenkiinnon kohteiden mukaan ja avata erilaisia työura-vaihtoehtoja. Suosittuja sivuaineita psykologian opiskelijoiden keskuudessa ovat olleet esimerkiksi kasvatustieteet, sosiologia, sukupuolentutkimus, mediakulttuuri ja viestintä ja erityispedagogiikka. Itä-Suomen yliopisto tarjoaa myös ainoana suomalaisena yliopistona oikeuspsykologian sivuaine-vaihtoehdon.

Lisää tietoa näistä ja muista aloistamme löydät https://haeyliopistoon.fi/ -sivustolta ja Opintopolusta! Rohkeasti tutustumaan ja löydä oma alasi 🙂

5 tapaa lievittää opiskelustressiä

Joululomailu on takanapäin ja on aika palata takaisin opintojen ääreen. Lukiossa se tarkoittaa lähestyviä kevään ylioppilaskirjoituksia, ja monelle abiturientille sitä myötä kauan odotettua valmistumista ja valkolakkia. Yliopistossa kevätlukukausi tarkoittaa ainakin minulle hieman kiireisempää aikaa kuin syyslukukausi. Keväällä tavoitteenani on saada mahdollisimman paljon opintopisteitä kasaan, päättää lukuvuosi hyvillä mielin ja hyvin arvosanoin ja tietysti siinä samalla nauttia monista kevään opiskelijaperinteistä, kuten vapusta.

Kevätlukukausi on monelle stressaavaa aikaa, joten mikä olisikaan parempi tapa aloittaa tämä vuosi, kuin listaamalla 5 toimivaa tapaa lievittää opiskelustressiä! Nämä vinkit voit hyödyntää lukiessasi vaikkapa ylioppilaskirjoituksiin, pääsykokeisiin, kokeisiin tai tentteihin. Nämä viisi asiaa toimivat minulla – voit testata niitä, mutta tärkeintä on, että löydät itsellesi omat viisi sopivinta. Olen aina ollut niin stressaavaa tyyppiä (ja aina menossa joka suuntaan), että stressinhallintataitojen oppiminen on ollut kultaakin kalliimpaa.

Mutta nyt asiaan!

  1. KALENTERI

Ihan kaikista tärkein ykkösvinkkini on yksinkertainen – kalenteri. Itselläni se toimii parhaiten paperisena, mutta sinulla se voi olla missä muodossa tahansa. Kun olen stressaantunut ja kiireinen, miljoonat tekemättömät asiat pyörivät päässäni ja pahimmillaan varastavat kallisarvoiset yöuneni. Olen oppinut kirjoittamaan kaikki tekemättömät asiat listoiksi kalenteriin. Tätä listaa kutsun ”To do -listakseni”. Kun tekemätön asia on tehty, viivaan sen yli listalta, eikä sitä tarvitse enää ajatella.

To do –listan lisäksi suosittelen värien käyttämistä, ns. värikoodaamista! Opiskeluun liittyvät asiat, kuten luennot ja palautettavien tehtävien deadlinet, kirjaan kalenteriin vihreällä, työjutut keltaisella ja vapaa-ajan pinkillä. Näin on helpompi erottaa nopeasti, missä pitää olla ja milloin. Milloin se seuraava työjuttu nyt olikaan? Moneltako ehtisinkään kuntosalille tänään? Jos olet kiireinen kuten minä, on myös erittäin tärkeää kirjata vapaa-ajan menoja ylös. Näin elintärkeät asiat kuten ystävät tai liikunta eivät huku kiireen alle!

Tiivistettynä – hanki kalenteri, se pelastaa sinut monesta pulasta! Opettele aikatauluttamisen taito ja opettele kirjaamaan aikataulut kalenteriin, sillä silloin ehdit tehdä yllättävän paljon, vaikka vuorokaudessa onkin vain 24 tuntia.

  1. TERVEELLISET ELINTAVAT

Tämä on ehdoton kakkosvinkkini. Terveellisistä elintavoista puhuminen voi tuntua paasaamiselta, mutta turhaa se ei missään nimessä ole. Kun ihminen on stressaantunut, on koko ihmiskeho niin sanotussa hälytystilassa, ja se voi vaikuttaa pitkällisesti jopa ihmisen terveyteen. Siksi onkin ehdottoman tärkeää muistaa tämä pyhä kolminaisuus: lepää tarpeeksi, syö terveellisesti ja muista liikkua. Levossa ihminen omaksuu valtavasti oppimaansa tietoa, terveellisellä ruokavaliolla koko keho saa energiaa ja tarvitsemaansa puhdasta ravintoa, ja liikunnan avulla tuulettuu myös pääkoppa. Tämä kolmikko myös lievittää stressiä – ihan huomaamatta!

  1. YSTÄVÄT

Yllämainittujen kolmen asian lisäksi terveellisen elämän tasapainoon kuuluvat mielestäni myös ystävät, perhe ja muut sosiaaliset suhteet. Jos esimerkiksi liikunnalle ei ole aikaa, pelkkä juttutuokio ystävän kanssa voi lievittää stressiä valtavasti! Opiskelukaverit voivat auttaa sinulle kinkkisten asioiden kanssa, ja kaverille opettamalla oppii aiheesta myös itse. Ystävät tietävät, millaista on stressata, joten vertaistukea on varmasti saatavilla. Itse en selviäisi kovinkaan kauan ilman pieniä hyviä naurun hetkiä ystävieni kanssa.

  1. LOMA

Joululoma meni jo, ja toivon, että jokainen jaksoi levätä ja ladata akkujaan tarpeeksi sen aikana. Olen kantapään kautta oppinut, että lomalla kuuluu levätä – ja se tarkoittaa lepoa ihan kaikesta, kuten opiskelusta ja työstä. Välillä sinä ja aivosi tarvitsevat ihan täydellistä lepotaukoa kaikesta stressaavasta. Levon ei tarvitse olla edes pitkä, kunhan sen ottaa ihan lomailun kannalta: tekee kaikkea sellaista, mistä tulee hyvä olo, kuten liikkuu, lukee kirjoja, näkee ystäviä, nukkuu tai vaikka vaan katsoo telkkaria. Sama sääntö pätee mielestäni myös vapaa-aikaan: Anna joka päivä aivoillesi lepoa ja tilaa oppia. Älä esimerkiksi lue tenttiin koko yötä, vaan aikatauluta lukemisesi siten, että joka päivä saat hetken myös levätä.

Muista myös, että elämä ei ole tehty pelkkää opiskelemista, työtä tai suorittamista varten. Pysähdy välillä ajattelemaan ja nauttimaan elämästä!

  1. ASENNE

Viimeisenä ehkä kuitenkin yksi tärkeimmistä, eli asenne. Ole itsellesi armollinen, yritä suhtautua positiivisesti ja muista ennen kaikkea yksi juttu – sinä pystyt siihen kyllä! Yes, you can.

Ihanaa kevättä ja valtavasti tsemppiä opiskeluun!

// Saara, Terveyden edistäminen

Usein kysytyt kysymykset osa 1

Studia-messuilla, lukiovierailuilla ja somessa satelee kysymyksiä eri koulutusaloista ja päätimme koota ne nyt yhteen. Ensimmäisessä osassa löytyy vastauksia terveyden edistämiseen, yhteiskuntatieteisiin, sosiaalitieteisiin ja sosiaalityöhön. Seuraavissa osissa käsitellään sitten muita aloja! Meidät on helppo tavoittaa somessa esimerkiksi facebookista (UEF-lähettiläät) tai snäpistä (@uniUEF). Siellä saa kysyä ja esittää myös uusia ideoita!

Hyvää ja rentouttava joulun aikaa kaikille 🙂

T. UEF-lähettiläät

 

Continue reading Usein kysytyt kysymykset osa 1

Yhteiskuntatieteiden tiedekunnan lähettiläät esittäytyvät!

Väsymätön seikkailija Veera

Morjesta! Minun nimi on Veera ja olen toisen vuoden sosiaalityön opiskelija Kuopion kampukselta. Ikää on kirjoitushetkellä kertynyt mittariin 21-vuotta ja olen muuttanut Kuopioon syksyllä 2016, mistäpä muualtakaan kuin Suomen Chicagosta eli Lahest. Tämä katujen gangsteri kohtasi vertaisensa: luentosalin penkin, mutta päivääkään en ole lähtöä katunut!  

Tämä tyttö käy täydellä teholla yötä päivää ja polttoaineista parhain on ehdottomasti yliopiston opiskelijaruoka (rapeat kalapalat). En tiedä kertooko se minusta tyyppinä jotain, kun en osaa vastata kysymykseen ”mitä teet vapaa-ajallasi?”. No, jossainhan minä olen ja kyllä minä jotakin kai teenkin… Yleensä minut tapaa vilkuttelevan bussin ikkunasta lähtöä tehdessäni tai sitten kalenterin ääreltä uutta reissua suunnitellessani. Elämä muuttuu kovin paljon jännittävämmäksi, kun McDonald’sin autokaistankin voi nähdä seikkailuna. Kotini on siellä, minne tie minut vuorollaan kuljettaakin ja Kuopiosta tykkään erityisesti siksi, että sieltä on helppo lähteä joka suuntaan!

Sosiaalityö ei ole kaikista mediaseksikkäin ala, varsinkin jos miettii juuri ylioppilastutkinnon/ammattitutkinnon suorittaneita nuoria ihmisiä. Moni ei varmasti edes tiedä, kuka sosiaalityöntekijä on tai missä hän työskentelee. Monelle taas sossuntäti on turhankin tuttu kontakti. Sosiaalityö on kuitenkin jotakin aivan muuta: erilaisten ihmisten kanssa työskentelyä kaikissa elämänvaiheissa ja –tilanteissa. Olen pienestä pitäen sanonut, että tulevaisuudessa työskentelen ammatissa, jossa mikään päivä ei ole samanlainen kuin edellinen. Sosiaalityöntekijöiden työllistyminen on tällä hetkellä erinomaista ja työllistymismahdollisuuksia on lukuisia. Valmistuttuani olen siis siinä onnekkaassa asemassa, että pystyn oman mielenkiintoni mukaan suuntautua minua kiinnostaviin työtehtäviin. Lopullisesti sosiaalityön opintoihin minut innoitti samaa alaa opiskeleva isosiskoni. Yksi Itä-Suomen yliopiston parhaita puolia on ehdottomasti vapaa sivuaineoikeus, joka mahdollistaa sen, että pystyn suuntaamaan opintojani juuri siihen suuntaan mihin mielenkiintoni kohdistuu. Itse olen valinnut sivuaineeksi oikeustieteiden puolelta sosiaalioikeuden opintoja vahvistaakseni vielä juridista osaamistani.

Kuopio (ainakin Lahteen verrattuna) on mielestäni ihana paikka, joka on täynnä aitoja iloisia ihmisiä. Kompaktin kokoinen ja erityisen elävä kaupunki, jonka maisemat ovat henkeäsalpaavia. Kampuksemme sijaitsee kivenheiton päässä keskustasta, kauniilla paikalla Savilahden rannalla. Kaikki kampusrakennukset, ravintolat ja iso osa liikuntamahdollisuuksista sijaitsevat kaikki tässä yhdessä paikassa, joten siirtyminen paikasta toiseen on helppoa ja nopeaa. Lisäksi Itä-Suomen yliopisto on helposti lähestyttävä ja rento yliopisto, jossa me opiskelijat yhdessä henkilökunnan kanssa ollaan yhtä isoa perhettä.

(Ei vehkeellä niin väliä, kunhan sillä pääsee eteenpäin ja mieluiten vielä mahdollisimman kovaa)

Tulevaisuudesta osaan sanoa sen verran, että opiskeluvuodet tulevat olemaan ne parhaimmat vuodet elämästäni. Eikä tätä fiilistä oikeasti pysty mitenkään kirjallisesti välittämään: siksi UEF-lähettiläänä toivonkin, että markkinoin yliopistomme sen verran hyvin, että säkin päätät hakea ja kokea tän ihmiselämän parhaimman ajanjakson!

Pelkkää lovee, terkuin pikkuveppu

Maailmaa rakastava Ella

Olen Ella, 24-vuotias toisen vuoden yhteiskuntatieteiden opiskelija. Olen kotoisin Lapinlahdelta, Pohjois-Savosta. Ennen Joensuuhun muuttoa olen kerennyt seikkailla maailmalla. Olin muun muassa aupairina Ranskassa sekä matkaoppaana Turkissa ja Meksikossa.  Maailmalla olo avasi silmäni sille, miten etuoikeutettu olen. Minua alkoi kiinnostaa valtavasti, miksi yhteiskuntamme ja maailma ovat tällaisia kuin ne nyt ovat. Tuli valtava tarve vaikuttaa yhteiskunnan ja maailman asioihin, ja siksi hain opiskelemaan yhteiskuntatieteitä.

(Joensuun alueella on paljon kauniitta luontopaikkoja, ehdoton suosikkini on näkymät Ukko-Kolin huipulta)
 
Minua kiinnostaa muun muassa eriarvoisuus Suomen hyvinvointivaltiossa, miksi sukupuolilla on erilaiset roolit ja paikat yhteiskunnassa, miksi ulkomaalaisia henkilöitä kohtaan tunnetaan pelkoa ja mistä kumpuaa nationalismi. Näitä asioita ollaan myös käsitelty kursseilla. Haluan tehdä maailmasta ja yhteiskunnastamme paremman paikan kaikille, ja uskon tämä alan olevan hyvä keino päästä vaikuttamaan. 
 
Yhteiskuntatieteiden opiskelu on ollut mielenkiintoista ja antoisaa. Opinnot ovat saaneet kyseenalaistamaan yhteiskunnan rakenteita, päättäjien puhetapoja sekä politiikan tekemistä. On mielenkiintoista keskustella opiskelutovereiden kanssa yhteiskunnallisista aiheista.
 
Olen opiskellut pitkänä sivuaineena kulttuuriantropologiaa eli kulttuurien välistä tutkimusta, mikä on ollut todella mielenkiintoista. Olen oppinut katsomaan maailmaa niin, että (lähes) kaikki johtuu kulttuurista. Kulttuuriantropologia yhteiskuntatieteilijälle on hyvä lisä, sillä ymmärrän kulttuurin ja yhteiskunnan merkityksen ihmiseen. Opiskelen tällä hetkellä lisäksi espanjaa, ja aikomus onkin päätyä työskentelemään kansainväliselle kentälle.
 
Opintojen kautta olen saanut hyviä ystäviä, uutta tietoa yhteiskunnasta, maailmasta sekä itsestä. Olen ainejärjestömme tapahtumavastaavana, joten opiskelujen ohella suunnittelen ja järjestän tapahtumia oman alan opiskelijoille. Vapaa-ajalla harrastan monipuolisesti urheilua, samoilen luonnossa sekä vietän aikaa rakkaiden ihmisten kanssa. 
 
Yhteiskuntatieteitä suosittelen kaikille, ketä kiinnostaa yhteiskunnalliset asiat, ja niille, joilla on halu muuttaa yhteiskuntaa ja maailmaa parempaan suuntaan!
 (matkaoppaana Chichen Itzassa, Meksikossa)
Jos tulee mitään kysyttävää mieleen yhteiskuntatieteistä, yliopisto-opinnoista tai Joensuusta kaupunkina laittakaa rohkeasti viestiä, vastaan mielelläni 🙂
 
Terkuin, Ella
Päämäärätietoinen Jussi

Morjesta pöytään!

Mä oon Jussi, toisen vuoden oikeustieteen opiskelija. Ikää on ehtinyt kertyä vasta 21 vuotta, vaikkakin määrätietoisen parrankasvatusharrastukseni vuoksi minut sekoitetaan Eläkeläisiin – siis sekä ikäloppuun että siihen humppabändiin! Olen alun perin kotoisin mustanmakkaran ja Suomen kauneimman murteen luvatusta maasta, Tampereelta. Mutta miten mä sit oon Joensuuhun tullut ja mitä oon tykännyt uudesta kotipaikastani?

Valmistuin lukiosta keväällä 2015. En tykkää yleensä kehuskella, mutta yo-kirjoitukset menivät kyllä todella hyvin ja oikeastaan lukion helppouden takia sitten keksinkin, että voisin kokeilla hakea oikikseen – sinne kun on kuulemma suht vaikea päästäkin! Arvoin pitkään oikiksen ja kauppiksen välillä, mutta tietty mystisyys oikeustieteen ympärillä sekä alan haastavuus tekivät siitä sen oikean valinnan minulle!

Ensimmäisellä hakukerralla en kuitenkaan oikikseen päässyt. Osaltaan se johtui siitä, etten osannut opiskella kunnolla. Lukiossa pärjäsin pitkälle tuntiaktiivisuudella ja ehkä vähän liirumlaarumeita kirjoittelemalla. Toisaalta tein senkin virheen, että luin kuin hullu orava ensimmäisen kuukauden, mutta sitten voimat loppuivatkin vähän kesken! Ei pidä rasittaa itseään liikaa: sama pätee kyllä tänne yliopisto-opiskeluihinkin!

Välivuoden olivatkin jo korkeammat tahot suunnitelleet mun puolestani valmiiksi, ja kävinkin pyörähtämässä intissä! Aluksi olin täydellä höyryllä menossa Auk/Ruk -kursseille, mutta tuuliviirin lailla mielipide muuttui heti, kun tuulikin vähän toisesta suunnasta. Tajusin jossain kohtaa, että haluan mieluummin selvitä armeijasta enintään yhdeksällä kuukaudella, jonka jälkeen hakisin uudestaan oikikseen.

-> Ja loppu on historiaa, täällä ollaan!

Ensimmäisenä opiskeluvuonna sain todella paljon kavereita ja rakastuin Joensuuhun kaupunkin! Laiskahko kun olen, niin tuntui todelliselta luksukselta asua pienessä kaupungissa, jossa kauppa on 20 metrin ja kaikki muukin alle kilometrin päässä kämpästä. Tampereella motivaatiota lähteä kaupungille laski pitkä etäisyys joka paikkaan, mutta Joensuussa tuli kyllä ensimmäisenä – ja yhä toisenakin – opiskeluvuonna käytyä melkein kaikissa tapahtumissa. Postauksen ensimmäinen kuva on vuoden 2017 Lakimiespäivästä Helsingistä. Tapahtumia löytyykin laidasta laitaan: haalaribileistä pukujuhliin!

Opiskelukin on sujunut tässä ohessa. Se täytyy kaikille oikikseen hakeville sanoa, että työmäärä tulee lisääntymään lukioon nähden hyvin todennäköisesti. Ainakin, jos on selvinnyt lukiossa vielä käytännössä lukematta. En nyt sanoisi, että olen aivan ihastunut siihen ajatukseen, että nyt en enää selviäkään opiskelemalla vain 10 tuntia kuukaudessa kuten lukiossa. Mutta kyllä siihen lisääntyvään työmäärään jo ensimmäisenä vuonna tottuu. Aiheetkin ovat olleet mielenkiintoisia haastavuudestaan ja laajuudestaan huolimatta!

Jos tulee mitään kysymyksiä oikikseen haun tai täällä opiskelun suhteen, niin vaikkapa Snapchatin kautta (@uniuef) voipi niitä kysellä.

Peace out!

 

 

Luonnon- ja metsätieteiden tiedekunnan lähettiläät esittäytyvät!

Luonnon- ja metsätieteiden tiedekunnan lähettiläät esittäytyvät – Kirsi, Riikka ja Sohvi!

Minä oon Kirsi, 22-vuotias neljännen vuoden ympäristö- ja biotieteiden opiskelija. Olen pienestä pitäen ollut kiinnostunut luonnosta. Vapaa-aika kului ulkona, joko kiviä keräillen ja murskaten (jos sisällä olisi ollut timanttiesiintymä), koiran kanssa lenkkeillen tai tähtitaivasta tuijotellen. Olisin halunnut NASAan avaruustutkijaksi tai astronautiksi, mutta en olisi uskaltanut mennä avaruusaluksen kyytiin. Myöhemmällä iällä minua alkoi kiinnostaa ilmastonmuutos sekä kestävä kehitys, sillä uutisia mitä kauheimmista asioista alkoi ilmestyä lehtiin ja nettiin. Monet asiat tuntuivat olevan sellaisia, mitkä olisi voinut esimerkiksi lainsäädännöllä kieltää. Halusin päästä alalle, jonka kautta voin saada uusia tuulia ennaltaehkäisemiseen niin, että luonto ei kärsi ja ihmiset eivät saa haitallisia terveysvaikutuksia.

Ympäristötieteen koulutusohjelma tuli vastaan lukiossa alanavalintatestejä tehdessä. Olen koko elämäni asunut Kuopiossa ja Itä-Suomen yliopisto tuntui luonnolliselta paikalta opiskella. Katselin vaihtoehtoja myös muualta Suomesta, mutta meidän yliopistossa tuntui olevan laadukkainta ja laaja-alaisinta opetusta muihin yliopistoihin verrattuna. Meidän alalla on monia suuntautumisvaihtoehtoja ja haluaisin suuntautua niin, että pääsisin työskentelemään esimerkiksi lainsäädännön tai valvonnan parissa. Niin pääsisin varmistamaan, että ympäristöä eikä ihmisiä vahingoiteta.

Paras hetki UEF:ssä on ollut samojen mielenkiinnon kohteiden jakaminen uusien kavereiden kanssa. On mahtavaa jutella itselleen tärkeistä asioista ja lähellä olevat ihmiset jakavat samat arvot. Olen saanut sitä kautta ihania uusia kavereita, joiden kanssa tykkään puuhailla vapaa-ajalla kaikkea, ompeluilloista sushintekoiltoihin ja prinsessajuhliin!

 

Täällä kirjoittelee toisen vuoden biologian opiskelija Riikka. Ikää on minulle kertynyt kaksikymmentä vuotta, joista nyt reilu vuosi on mennyt Joensuussa asustaen ja opiskellen. Olen alunperin kotoisin Nilsiästä, Pohjois-Savosta. Reitti SavostaKarjalaan on kulkenut Kanadan kautta, jossa kävin IB-lukion. Kanadaan minut sai lähtemään kiinnostus ympäristöasioista ja yhteiskunnalliseta vaikuttamisesta, joihin kouluni siellä painottui hyvin paljon.

Lukion jälkeen olin varma, että haluan jatkaa opiskelua ympäristöasioiden parissa. Parin vuoden ulkomaanreissun jälkeen tuntui myös siltä, että haluan takaisin Suomeen yliopistoon. Päädyin valitsemaan ympäristö- ja biotieteiden hakukohteen, mutta en aluksi ollut varma, hakisinko Kuopioon ympäristötieteisiin vai Joensuuhun biologiaan; molemmat vaihtoehdot vaikuttivat kiinnostavilta. Lopullisen valinnan tein, kun huomasin, että Joensuussa oli mahdollista opiskella myös aineenopettajaksi. Luonnon lisäksi kiinnostuksenkohteisiini on aina kuulunut myös lapsi ja -nuorisotyö, joten opettajan ammatti oli ollut harkinnassa pitkään.

Nyt kun on vähän yli vuosi biologian pääaineen ja maantieteen sivuaineen opintoja takana, olen edelleen todella tyytyväinen valintaani. Joensuu on osoittautunut mukavaksi kaupungiksi ja biologian laitos Natura-rakennuksessa muotoutunut kuin toiseksi kodiksi.

Paras hetki UEF:issa: Vaikea valita yhtä tiettyä hetkeä, mutta varmasti kaikki top 3 hetket sijoittuvat ainejärjestömme Mikrovilluksen tapahtumiin ja arkisiin kahvitteluhetkiin ainejärjestömme huoneella, kopilla.

 

Mie oon Sohvi, 24-vuotias kuudennen vuoden matematiikan aineenopettaja- ja luokanopettajaopiskelija. Kotoisin olen Kuopiosta, joten olen syntyperältäni kiero savolainen. Joensuuhun olen kuitenkin kotiutunut niin hyvin, että karjalan murre on nykyisin osa minua, vaikka se kuopiolaisia kavereitani hiukan naurattaakin.

Lukion jälkeen olin päättänyt haluavani opiskelemaan Jyväskylään tai Tampereelle, mutta hain kuitenkin myös Joensuuhun. Vanhassa hakusysteemissä pystyi saamaan monta opiskelupaikkaa ja lopulta päädyin opiskelemaan Joensuuhun, koska siellä matematiikan opettajakoulutus tarjosi kaikista monipuolisimman opettajanpätevyyden luokanopettajan sivuaineesta johtuen. Hetkeäkään en ole valintaani katunut. Joensuussa parasta on ollut se, että pääsee pyörällä liikkumaan paikasta toiseen, kampus on hyvin tiivis ja ihmiset ovat todella mukavia.

Opintojeni ohella olen työskennellyt oman lajini uinnin parissa valmentajana. Valmentaminen on ollut minulle hyvää vastapainoa opinnoilleni, koska valmentaessa on ollut pakko unohtaa omat huolet ja keskittyä täysillä kehittämään muita. Opintoni ovat antaneet minulle myös varaa joustaa ja kouluttaa itseäni myös valmentamisen saralla, joten olen pystynyt opintojeni ohella opiskelemaan ammattivalmentajaksi.

Parasta UEFissa on se, että voin lukea sivuaineeksi lähes mitä vaan. Opintoasioissa myös autetaan tehokkaasti esimerkiksi minun lukihäiriöni on huomioitu kurssieni opetuksessa. Opintoni ovat myös tarjonneet minulle mahdollisuuden tehdä harjoittelun ulkomailla ja näin pystyin viettämään syyskuun Belgiassa tehden viimeistä opetusharjoitteluani.

 

Odotamme kaikki innolla lähettiläsvuotta ja tulevia lukiovierailuja!

<3: Kirsi, Riikka ja Sohvi

Filosofisen tiedekunnan lähettiläät Juuli, Pekko ja Tiia esittäytyvät!

Moikka!

Miun nimi on siis Juuli Solja. Opiskelen erityispedagogiikkaa nyt toista vuotta, eli miusta tulee erityis-, luokan-, ja erityisluokanopettaja. Olen Imatralta kotoisin, mutta tänne Joensuuhun muutin opiskelemaan nyt reilu vuosi sitten. No miten mie sitten tänne Joensuuhun päädyin? Tässäpä teille vähän siitä.

Lukion jälkeen tarttesin yhden välivuoden, jonka aikana tein melko paljon sijaisuuksia kouluilla. Olin sijaisena pienistä ekaluokkalaisista aina lukion abeihin asti, ja siitä se innostus sitten lähti. Seurasin siellä erityisopettajan työtä ja kyselin paljon, ja totesin että tuollanen miusta vielä joku päivä tulee, kouluun on päästävä.

Niin siinä sitten kävi, että yhden välivuoden jälkeen hain tänne Joensuuhun erityisopettajaksi. Miuta jännitti ihan kauheesti, ja pelkäsin etten mie mitenkään pääse yliopistoon. Se oli kuitenkin kesäkuuta 2016 kun yhtenä päivänä kesätöissä ruokatauolla sain tiedon, että koulupaikka on auennut; erityisopettajan opinnot kutsuvat. Muistan vieläkin sen tunteen mikä sillon oli; itketti, nauratti, helpotus iski, muutos pelotti, silti en halunnut mitään muuta enempää. Vedet silmissä otin koulupaikkani välittömästi vastaan, ja tiesin, että olin päässyt sinne minne halusin. Muutto pikkuiselta kotipaikkakunnaltani läheni ja muuttui todeksi.

Joensuusta mie tykkään ihan älyttömästi. Täällä on tiivis kampusalue, paljon aktiviteetteja, hyvät harrastusmahollisuudet ihan yliopiston vieressä ja paljon erilaisia tapahtumia! Täällä opiskelu on tosi käytännön läheistä, ja koulupäiviin sisältyy niin aapisten selailua kuin liikuntatuntejakin. Oon myös saanut täältä ihan huisin ihania ystäviä, ja se onkin ehkä se juttu, miksi täällä viihdyn niin hyvin. Ympärillä on ihania ihmisiä, ja saan samalla opiskella just sitä alaa, mistä mie ite tykkään.

Toivon että tämän lähettiläsvuoden aikana pääsen auttamaan oppilaita, jotka vielä miettivät sitä omaa suuntaustaan jatko-opiskeluihin. Toivon että kaikki löytävät itselleen just sen mieluisen opiskelupaikan, ja pääsevät nauttimaan opiskeluelämän parasta antia. Koska niin kävi miulle itelleen, ja jos nyt totta puhutaan, nii mie en vaihtaisi tästä Joensuusa opiskelusta päivääkään. Olen täällä onnellinen. <3

Toivottavasti nähdään messuilla ja kouluilla, hihaan saa aina tarrata ja apua kysyä! 🙂 Jaksuja pimeeseen syksyyn!

 

Terve vaan kaikille!

Olen Pekko, kolmannen vuoden opinto-ohjaaja-opiskelija täällä Joensuun kampuksella. Ikää on 23 vuotta ja kotoisin olen Ruokolahdelta, Imatran kauniin paperitehtaan piippujen varjosta. Joensuu on ollut kotipaikkana nyt reilut kaksi vuotta ja voin todeta kotiutuneeni tänne todella hyvin! Edelliset opiskeluvuodet ovat kuluneet kompaktissa ja vilkkaassa yliopistokaupungissa kuin siivillä.

Fyysisestä kunnosta huolehtiminen on minulle eräänlainen henkireikä. Opintojen ulkopuolella tykkään treenailla monipuolisesti: harrastan säännöllisen epäsäännöllisesti ja vuodenajasta riippuen juoksua, pyöräilyä, uintia, hiihtoa ja kuntosalilla käyntiä. Olenkin varsin tuttu näky Joensuun kampusalueen läheisyydessä sijaitsevilla liikuntapaikoilla! Kuntoilun lisäksi rämpyttelen kitaraa ja luen kirjoja, aina silloin kun aikaa riittää.

Ohjaus-alassa minua kiehtoo ensisijaisesti työn ihmisläheisyys, mutta myös ohjaajan työnkuvan monipuolisuus ja haasteellisuus. Digitalisaatio ja työelämän automatisoituminen muokkaavat tulevaisuuden ammattikenttää sekä käsityksiämme työstä rankalla kädellä. Siksi nuoret tarvitsevatkin tulevaisuuden työelämään ja opintoihin suuntautuessaan tuekseen osaavaa ja ammattitaitoista ohjaajaa.

UEF kiinnitti huomioni ylivoimaisen laajalla opetustarjonnallaan. Opinto-oppaista löytyi useita mielenkiintoisia hakukohteita, joista houkuttelevimmalta vaikutti juuri opinto-ohjaajan koulutus. Se olikin nk. ”viimeinen niitti”, joka varmisti hakukohteeksi juuri Itä-Suomen yliopiston. UEF tarjoaa ainoana yliopistona suomessa pitkää, kandidaatin ja maisterin tutkinnon sisältävää opinto-ohjaajan koulutusta.

Parasta UEFissa on mielestäni ehdottomasti se, että kampus sijaitsee kaupungin keskustan välittömässä läheisyydessä: asuminen ja opiskeleminen Joensuussa on naurettavan helppoa, kun minnekään ei ole pitkä matka! Yliopiston läheisyys tekee kaupungista paljon eloisamman.

 

Moikka!

Mä (ei mie, vaan MÄ!) oon Tiia, 24-vuotias kotitalousopettajaopiskelija Savonlinnan kampukselta. Kotoisin olen Etelä-Pohjanmaalta, Jalasjärveltä. Opiskelua Savossa on nyt takana reilu vuosi, ja ensi syksynä opiskelupaikkakuntani vaihtuu Savonlinnasta Joensuuksi Savonlinnan kampuksen sulkeuduttua. Olen aikaisemmalta koulutukseltani Restonomi (AMK), joka mahdollistaa opintojeni nopeuttamisen hyväksilukujen kautta. Sivuaineenani opinnoissani on terveystieto, ja etäisenä haaveena lisäksi oppilaan ohjaus.

UEFin valitsin, koska pienellä paikkakunnalla aina asuneena en halunnut muuttaa isolle paikkakunnalle. Omat vaihtoehtoni olivat kotitalousopettajaopinnot Helsingissä tai Savonlinnassa, joten valinta näiden paikkakuntien välillä oli helppo.  Enkä kyllä missään vaiheessa opintojani ole paikkakuntavalintaa katunut, vaikka kotipaikkakunnalla kulkeminen poikkisuomen ei ole mikään helpoin vaihtoehto.

Oma opintopolkuni ei siis ole ollut täysin yksiselitteinen, vaan lukiosta valmistuttuani hakeuduin ammattikorkeakouluun restonomi-opintoihin. En ollut täysin varma mitä haluaisin opiskella, ja koska arvosanani olivat lukiossa keskivertoa huonommat koin, etten tulisi pärjäämään yliopisto-opinnoista, ja jätin yliopistojen tarjoamat opinnot täysin huomioimatta. Pääsin ensimmäisellä yrittämällä restonomi-opintoihin sisälle, ja olin niistä erittäin innoissani ja kiitollinen mahdollisuudesta korkeakouluopintoihin. Ehkä puolessa välissä opintojani kuitenkin havaitsin, etteivät opinnot olleet täysin minua varten, vaan haaveet opettajana toimimisesta tulivat vahvasti mieleen. Hakeuduin restonomi-opintojeni loppuvaiheilla kotitalousopettajaopintoihin, ja täällä sitä nyt ollaan! Tällä hetkellä olen erittäin innoissani ja mielissäni opinnoistani, ja odotankin keväällä alkavaa harjoitteluani innolla!

Yliopisto-opinnot vaativat taitoa oman ajan käytön suunnitteluun, sekä stressinsietokykyä. Vaikka lukio-opinnoissa ei täysin onnistuisikaan, mielestäni on kuitenkin täysin mahdollista pärjätä yliopisto-opinnoissa, mikäli niihin on valmis käyttämään aikaa. Kannustan myös siis Teitä, jotka erityisesti pohtivat pärjäisivätkö yliopisto-opinnoissa, että varmasti pärjäätte, mikäli oma mielenkiintonne on kohdallaan ja olette valmiita tekemään unelmanne eteen töitä!

Ihanaa syksyä kaikille!

Terveystieteilijät esittäytyvät!

Unelmien tavoittelija  Heidi

Heips!

Olen Heidi Puharinen, 23-vuotias lääketieteen opiskelija. Opiskelen tällä hetkellä toista vuotta, joten opinnot ovat aivan alussa ja paljon on vielä edessä. Kuopion katuja olen tallannut ja vuosituhannen vaihteesta, mutta sukujuureni ovat Pohjois-Karjalassa.

Lääketieteen opinnot ovat olleet minulla jo lukion alusta asti selvillä, mutta opiskelemaan päädyin lopulta monen mutkan kautta. Lukion jälkeen ovet eivät auenneet muutamaan hakemaani opiskelupaikkaan, joten vietin välivuoden töitä tehden ja pääsykokeisiin lukien. Vieläkään en päässyt lääkikseen, mutta pääsin opiskelemaan ravitsemustiedettä Itä-Suomen yliopistoon. Kaksi kokonaista vuotta niitä opintoja vierähti ja sain lääketieteen lisäksi toiseen intohimooni ravitsemukseen osaamista ja syvällisempää tietoa. Ja tottakai mukaan tarttui ihania kavereita! Vaikka ravitsemustiede tuntui kiehtovalta, niin ammattiurana se lääkärin työ tuntui edelleen omalta paikalta.

Viime syksynä pääsin aloittamaan unelmaopintoni ja tämä on ehdottomasti tuntunut omalta jutulta. Ihmiskeho ja sen toiminta on mielenkiintoinen kokonaisuus, jota opiskelee edelleenkin innolla. Sain kuitenkin todella paljon hyväksilukuja ravitsemustieteen opinnoistani, joten piti keksiä jotain, että Kelan tädit ei suutu opintojen vähyydestä. Päätin ja sain luvankin suorittaa loppuun kandin tutkintoni ravitsemustieteiltä. Tosin normaalisti yhden vuoden opintoihin käytän kaksi vuotta ja toivottavasti saan kandin paperit lunastettua ensi kevään aikana.

 Terveyskeskuspäivillä pääsi fiilistelemään THE takkia. 😀

Vapaa-ajalla tulee käytyä salilla ja ryhmäliikunnoissa ja olen myös mukana partiotoiminnassa. Partion kautta pääsee tottakai liikkumaan luonnossa, mutta olen järjestänyt paljon myös tapahtumia ja sitä kautta löytänyt uusia puolia itsestäni. Aivan uutta ei ole myöskään blogin kirjoittaminen, sillä olen kirjoittanut omaa blogia jo useamman vuoden verran. Pääpainona toki kuulumiset opiskelurintamalla ja lifestyle-henkiset postaukset. Omaan blogiini pääset tutustumaan tästä.  Näiden lisäksi osallistun kaiken maailman ainejärjestön ja kurssin järjestämiin kissan ristiäisiin. Ja toki poikkitieteellisiinkin tapahtumiin! Yksi opiskelijaelämän parhaista puolista onkin erilaiset tapahtumat, joissa törmää uusiin tyyppeihin 🙂

UEF-lähettiläs vuodelta odotan eniten opiskelijamessuja ja lukiovierailuja. Toivottavasti saan sytytettyä jollekin kipinän tulevasta opiskelupaikasta!

♥: Heidi

 Hymyilevä terveystieteilijä Saara

Moikka kaikille!

Olen Saara Närä, pian kaksikymppinen melko tuore kuopiolainen. Opiskelen terveyden edistämistä nyt toista vuotta Kuopion kampuksella. Juuriltani olen paljasjalkainen oululainen, ja Kuopioon päädyin asuttuani pitkään äitini kotikunnassa Sonkajärvellä. Minulla on siis oikeastaan kolme kotia, niin pohjoisessa Oulussa kuin nyt täällä Savossakin!

Kuva: Atte Mäläskä

Terveyden edistämistä lähdin opiskelemaan, sillä terveelliset elintavat, aktiivinen elämä, liikkuminen ja hyvinvointi ovat aina olleet minulle tärkeitä arvoja ja lähellä sydäntäni. En oikeastaan vielä abivuoden alussakaan tiennyt, mitä tulevaisuudessa haluaisin tehdä – kun sitten luin terveystiedon kirjoituksiin, sain lopullisen vahvistuksen sille, että siinä on tosiaan aine, joka kiehtoo minua valtavasti. Hain Itä-Suomen yliopistoon, pääsin sisään ja ihastuin ikihyviksi. On ollut unelmien täyttymys päästä rakentamaan elämäntavastani ja minulle tärkeistä asioista tulevaisuuden ammattiani.

Tällä hetkellä opiskelen siis toista vuotta, ja tänä vuonna olen valinnut pääaineekseni kansanterveystieteen. Sivuaineekseni olen suunnitellut lukevani mediakulttuuria ja viestintää, joka on ehkä vähän yllättäväkin valinta – sen avulla saan kuitenkin tutkinnostani luotua juuri omannäköiseni ja vahvuuksieni mukaisen. Olenkin työskennellyt pitkään toimittajana eri lehdille, tehnyt markkinointitehtäviä sekä toiminut pari kesää kunnallisviestinnässä.

Elämäni Kuopiossa on toki paljon muutakin kuin opiskelua! Voisi sanoa, että olen todella monessa mukana, eikä minulla juuri koskaan ole tylsää hetkeä. Toimin ainejärjestömme varapuheenjohtajana, urheilen paljon, tanssin aina kun ehdin, reissaan, vietän opiskelijaelämää sekä tietysti hoidan uusia UEF-lähettilään tehtäviäni. Rakas teatteriharrastukseni on nyt joutunut jäämään sivuun, mutta toivon voivani palata harrastuksen pariin myöhemmin.

Odotan innolla tulevaa lähettiläsvuottani sekä sitä, että voisin antaa tulevaisuuttaan miettivälle ajattelemisen aihetta sekä herättää haaveita tulevaisuuden suunnasta.

Nähdään lukiovierailuilla ja messuilla!

♥: Saara

Maailmanmatkaaja Erika

Waiheke Islandin rannalla

Olen Erika, 26-vuotias toisen vuoden biolääketieteen opiskelija. Kuopioon päädyin monen mutkan kautta.

Yläasteen jälkeen hain ammattikouluun opiskelemaan graafista suunnittelua, sillä tykkäsin piirtää, enkä vielä siinä vaiheessa tiennyt mikä minusta tulee isona. Silloin taide kiinnosti enemmän kuin tiede, ja päädyin Tuusulaan Pekka Halosen akatemiaan. Olen kuitenkin aina ollut kiinnostunut biologiasta ja ihmisen terveydestä, ja amiksessa ajatus ravitsemusterapeutin työstä rupesi kiinnostamaan. Paperit käteen saatuani lähdin Uuteen-Seelantiin, jossa tarkoituksenani oli viettää välivuosi au pairina ja hakea opiskelemaan, kun palaan kotiin. Reissu venyikin kolmen ja puolen vuoden mittaiseksi, kun sain mahdollisuuden aloittaa ravitsemustieteen opinnot Aucklandissa. Matkan varrella pääaine vaihtui genetiikkaan ja unelma-ammatti tutkijaksi. (Kerron enemmän ulkomailla opiskelusta omassa postauksessaan, joten pysykää kuulolla ;))

Valitettavasti elämä ei aina mene niin kuin elokuvissa (tai sitten se on kuin huono komedia, kuten minun tapauksessani), ja jouduin jättämään opinnot kesken ja palaamaan Suomeen. Työskentelin baristana ja tarjoilijana Helsingissä, samalla kun luin biolääketieteen pääsykokeisiin. Ensimmäisellä kerralla ei onnistanut, ja itkuisen viikon jälkeen piti keksiä tekemistä seuraaviin pääsykokeisiin asti. Ajatus toisesta vuodesta tarjoilijana oli liian hirveä, joten päätin karata maasta ja lähdin jälleen au pairiksi, tällä kertaa Lyoniin, Ranskaan.

 Amaury ja Erika

Ranskassa ollessani pidin seuraa 12-vuotiaalle Amaurylle ja pänttäsin pääsykokeeseen kuin hullu. Päätin että nyt mennään yliopistoon – vaikka väkisin! Raataminen tuotti tulosta, ja tällä hetkellä saan ihailla eksoottista Itä-Suomea Kuopiossa.

Suurin osa ajasta menee kouluhommien parissa, ja tänä vuonna tietenkin myös UEF-lähettilään hommissa! Olen myös jäsen Suomen ylioppilaskuntien liiton kehitysyhteistyöneuvottelutoimikunta KENKKU:ssa.
Vapaa-ajan aktiviteetit liittyvät lähinnä urheiluun, ja olenkin ehkä vähän tylsä opiskelija, kun en ravaa jatkuvasti opiskelijabileissä vaan mieluummin käyn salilla, lenkkeilen, harrastan kick boxingia ja istun iltaa kavereiden kanssa. Välillä saatan heittäytyä jopa niinkin villiksi, että käyn yksin leffassa.

Biolääketieteen opinnot ovat olleet just eikä melkein sitä mitä haluan. Rakastan näpertämistä ja pieniä yksityiskohtia ja sitä, kun ne voi liittää yhteen suuremmiksi kokonaisuuksiksi. Pienten yksityiskohtien opettelun lisäksi biolääketieteen opintoihin kuuluu paljon käytännön työskentelyä laboratoriossa, mikä tasapainottaa opiskelua kivasti. Koska olen saanut hyväksiluettua jonkin verran aiempia opintoja, tämän lukuvuoden jälkeen pakollisia kursseja jää enää kolme ensi syksylle. Tämän takia ajattelin täyttää kolmannen vuoden kauppiksen kursseilla. Unelma-ammatti on nimittäin taas ehtinyt vaihtua – tutkijan uran sijaan aion suuntautua lääke- ja diagnostiikka-alan myyntiin ja markkinointiin. Kandin opintojen jälkeen haen opiskelemaan Tukholmaan Karolinska Institutenin Bioentrepreneurship-maisteriohjelmaan, sieltä sitten jälleen maailmalle, sillä kertaa ehkä Kanadaan.

♥:Erika

Muistakaa seurata meitä myös muilla some-kanavilla! Facebook: UEF-Lähettiläät, Instagram @ueflahettilas ja Snapchat: UniUEF 🙂

Omaa opettajuutta etsimässä

Terveisiä harjoittelusta! Olin viime kuun tekemässä luokanopettajaopintoihin kuuluvaa harjoittelua, kuten joku saattoi Instagramistamme bongatakin. Harjoittelut ovat mielestäni olleet antoisimpia jaksoja opinnoissani, joten ajattelin kertoa vähäsen niistä. Essi jo kertoikin harjoitteluiden tärkeydestä aikaisemmin, mutta voisin nyt kertoa luokanopettajaopintojen harjoitteluista ja siitä, mitä niihin kuuluu.

Asioita, joita tein viimeisen harjoittelun eteen: Maalasin joutsenen, luin myyteistä, suunnittelin tunteja ja rakensin legoilla!

Luokanopettajaopintoihin kuuluu neljä harjoittelua. Ensimmäinen on orientoiva harjoittelu, jossa ikään kuin tutustutaan koulumaailmaan ja opetetaan ainoastaan muutama tunti. Aloitin orientoivan harjoittelun miettien, että miksi meillä on tällainen harjoittelu, kyllähän nyt kaikki tietävät kuinka koulussa toimitaan. Harjoittelun lopussa huomasin kuitenkin oppineeni kaikenlaista. Seurantatunteja ja niihin liittyviä tehtäviä oli paljon ja ne avasivat silmäni siihen, mitä kaikkea luokassa tapahtuukaan samanaikaisesti! Opettaja ei ainoastaan opeta, vaan tekee jatkuvasti huomioita luokasta. Jos välitunnilla on tapahtunut jotain, heijastuu se heti luokan ilmapiiriin, tai jos joku on toisia nopeampi opetettavassa aiheessa, tulee hänelle keksiä lisää motivoivaa tekemistä. Omana kouluaikanani keskityin vain opetettavaan aiheeseen, mutta orientoivassa harjoittelussa keskityin ennemminkin opettajaan ja luokkaan.

Toisessa harjoittelussa painotetaan jakson suunnittelua. Meidän piti suunnitella toimiva jakso jostakin aiheesta ja pidimme ne tunnit sitten yhdelle luokalle. Itse opetin kuvataidetta ja historiaa. Oli mielenkiintoista miettiä, millaisia opetusmenetelmiä käyttää jakson aikana ja miten saa opetuksestaan mielenkiintoista oppilaita ajatellen.

Kolmannessa harjoittelussa opetin yhdelle luokalle hetken aikaa kaikkia aineita. Harjoittelussa sai kokeilla sitä, miltä opettajan arki tuntuu, kun pitää valmistautua kaikkien aineiden tunteihin.

Neljännen harjoittelun sai suorittaa missä tahansa koulussa. Opetustunneista piti muodostua opetettava jakso, mutta muita rajoitteita ei harjoittelulla ollut. Neljäs harjoittelu oli äärimmäisen mielenkiintoinen, sillä kaikki muut harjoittelut suoritettiin Normaalikoululla. Nyt paikkana olikin ”tavallinen koulu”. Itse toteutin jakson, jossa teemana olivat Pohjoismaat. Oli hauska ideoida ja keksiä harjoituksia Pohjoismaihin liittyen, esimerkiksi matematiikassa teimme rahalaskuja kruunuilla!

Mitä olen sitten oppinut harjoitteluiden aikana? Ohjaavien opettajien palautteen avulla olen oppinut sitä, mikä toimii opetuksessa ja mikä ei. Olen oppinut huomaamaan jännitteet luokassa ja keksinyt keinoja, joilla voin parantaa tilannetta. Viimeisessä harjoittelussa huomasin, että olen oppinut improvisoimaan, sillä ensimmäisen harjoittelun tunnilla en uskaltanut edes kysyä oppilailta mitään suunnitelman ulkopuolelta.

Tärkeintä mitä olen oppinut on kuitenkin se, että olen oppinut oman tyylini opettaa. Ensimmäisillä oppitunneilla kopioin vain sitä, mitä ohjaava opettajani teki. Nyt voin sanoa löytäneeni oman opettajuuteni ja sen millainen opettaja haluan olla. Jokainen tekee työtä omalla persoonallaan. Nyt voin olla vapautuneesti oma itseni luokan edessä ja se tuntuu upealta!