Joensuu – kansainvälisesti tunnustettu puurakentamisen edelläkävijä

Tammikuun 13. päivä 2020 National Geographic julkaisi artikkelin “Will the skyscrapers of the future be made out of wood?” (Saul Elbein), jossa nostettiin esille Joensuun edistyksellinen puurakentaminen Joensuun Ellin opiskelijatalo Lighthousen myötä. 14-kerroksinen Lighthouse on artikkelissa haastatellun Luonnonvarakeskuksen tutkimusylijohtaja Antti Asikaisen mukaan maailman korkein puukerrostalo. Rakennus on pääosin massiivipuuta, lukuunottamatta teräksisiä vahvikkeita ja pohjakerroksen betonirakenteita.

Lighthouse, Joensuu

National Geographicin artikkelissa nostetaan esiin massiivipuun erinomaiset rakennustekniset ominaisuudet. Massiiivipuu on tiheää ja erittäin vahvaa, joka tekee siitä erinomaista rakennusmateriaalia. Artikkelin mukaan massiivipuu ja ylipäätään puurakentaminen löytyvät jopa utopististen tulevaisuuden kaupunkien katukuvasta – tai mahdollisesti jopa ilmakuvasta pilvenpiirtäjinä. Joensuulaiset opiskelijat pääsevät siis ensimmäisinä testaamaan kenties tulevaisuuden suosituimpaa rakennustyyliä.

Puurakentamisen hyödyistä ilmeisin on sen päästöjen vähäisyys. Massiivipuun käyttö vähentää erilaisiin teräsmateriaalin muokkaamiseen vaadittaviin prosesseihin kuluvaa energiaa valtavasti. Se toimii myös hiilen sidonnan pitkäaikaisena vaikuttajana, koska puiden sitoma hiilidioksidi jää talon rakenteisiin. Puiden hakkaamisen myötä uudistamisvaiheessa istutetut taimet taas kasvaessaan sitovat uutta hiilidioksidia. Ongelmatonta puurakentaminen ei kuitenkaan ole, minkä artikkelikin tuo esille. Vaikka kasvava puunkäyttö on ilmaston kannalta toivottu vaihtoehto fossiilisille polttoaineille ja energiatehottomammille rakennusmuodoille, on silti haastavaa pystyä vastaamaan kysyntään muuttuvissa ilmasto-olosuhteissa. Joensuussa etsitäänkin ratkaisuja ilmastonmuutoksen vaikutuksissa luovimiseen myös metsäteollisuudessa, ja muu maailma seuraa kiinnostuneena. Vaikka suomalaisten metsien arvo on kasvava teollisuuden näkökulmasta, panostetaan meillä myös metsien virkistysarvon säilyttämiseen ja monimuotoisuuteen.

Metsien merkitys niin vapaa-ajan käytössä, kuin myös ekologisena rakennusmateriaalivaihtoehtona on Joensuussa oivallettu edistyksellisesti

Kansainvälisestikin huomioitu puurakentaminen ja luonnon esimerkillinen käyttö on Joensuulle hieno tunnustus. Eittämättä vieläkin hienomman siitä tekee se, että juuri me opiskelijat pääsemme nauttimaan tästä uudesta “majakasta” Pielisjoen rannalla. Ties miten monta puurakenteista pilvenpiirtäjää Suomesta ja maailmalta löytyykään parinkymmenen vuoden kuluttua?

 

Reetta // metsätiede

Miten päädyin opiskelemaan biolääketiedettä – ja mitä se edes oikeastaan on?

Vuosi on 2017 ja jännitän valintakoesalin ulkopuolella Kuopiossa. Tämä ei ollut ensimmäinen valintakokeeni, joten käytännön asiat eivät hirveästi jännittäneet. Tähän hetkeen olin valmistautunut ja tiesin, että teen parhaani.

Miten päädyin tekemään biolääketieteen valintakoetta Kuopioon? Lukioaikoina en ollut edes kuullut koko alasta (joka tuolloin kulki vielä nimellä terveyden biotieteet). Lukiossa ajatusmaailmani oli kapea – näkökenttääni mahtui silloin vain lääketiede. En kuitenkaan missään vaiheessa pysähtynyt miettimään mitä todella haluan tehdä elämälläni. Lääketieteen opiskelu on erinomainen vaihtoehto, jos lääkärin työ tai lääketiede kiinnostaa. Itse olisin kuitenkin halunnut lukiossa kuulla myös muista vaihtoehdoista. Tai ehkä kuulinkin, mutta suljin korvani.

Palataan vuoteen 2017. Tuolloin olin löytänyt biolääketieteen. En ole täysin varma edes mitä kautta, todennäköisesti opintopolkua selaamalla. Biolääketiede on ala, joka yhdistää luonnontieteitä (mm. kemiaa, biologiaa) lääketieteeseen. Biolääketieteilijä (tai biomedisiinari niin kuin monesti sanotaan) on molekyyli- ja solubiologian, genetiikan, ihmisen biologian, bioinformatiikan ja molekyylilääketieteen osaaja. Opinnot yhdistävät teoriaa ja käytännön labraharkkoja. Työllistymisvaihtoehtoja on lukuisia esimerkiksi tutkimuksen tai yritysmaailman parissa. Valintakoetta tehdessäni en totta puhuakseni ollut tästä kovinkaan tietoinen, mutta halu päästä sisään oli kova. Tätä ennen olin kaksi vuotta opiskellut kemiantekniikkaa ja pitänyt yhden välivuoden – halusin kovasti suunnan elämälleni. Ja sen sain.

En usko, että minkään alan opiskelu tai työnteko on pelkkää ruusuilla tanssimista. Jokainen kohtaa varmasti opinnoissaan hetkiä, jolloin motivaatio on hukassa (Roosan edellisessä postauksessa muuten hyviä vinkkejä tähän!) tai mikään ei tunnu kiinnostavalta. Niin olen minäkin kohdannut. Erona kuitenkin esimerkiksi kemiantekniikan opintoihini tai kuvitteellisesti kliinisen lääketieteen opintoihin biolääketieteen opinnoissa voin nähdä itseni tekemässä alalla töitä tulevaisuudessa. Löydän opinnoista useita mielenkiintoisia aihepiirejä. Kukaan ei lupaa minulle mainetta ja mammonaa tai edes varmoja työpaikkoja valitsemallani alalla, mutten sitä kaipaakaan. Ehkä se tässä onkin parasta (ja jännittävintä) – tulevaisuus on omissa käsissäni.

Sara // biolääketiede

Ps. Käy tsekkaamassa miten UEFissa opiskellaan ihmisen biologiaa:
https://youtu.be/4pEdT3S87JY

Oudot opiskeluvinkit kaamoksen keskelle!

Vaikka uuden vuoden alkumetreillä opiskelumotivaatio on monilla huipussaan, voi silti käsillä oleva kaamos nakertaa sitä salakavalasti. Opiskelen itse sosiaalipsykologiaa Kuopiossa neljättä vuotta ja mun paras vinkki opintojensa suuntaa vielä pohtivalle on se, että kannattaa ehdottomasti hakea opiskelemaan just sitä, mikä sua inspiroi eniten ja saa sun silmät säihkymään! Opintovaihtoehtoja pähkäillessä ei siis kannata kuunnella liikaa vanhempien ja isovanhempien mielipiteitä ja toiveita, koska sisäinen motivaatio kantaa yleensä ulkoista motivaatiota huomattavasti pidemmälle.

Tästä huolimatta jokaisella on päiviä, kun motivaatio tuntuu olevan hukassa, eikä opiskelusta jaksa innostua. Motivaation laskuun voivat vaikuttaa monet erilaiset kuormittavat tekijät, kuten oma vireystila, stressi ja kaamos. Opiskelussa toisto on kuitenkin tärkeää, eikä opiskelua kannata jättää vain niihin päiviin, kun motivaatio on kirkkaimmillaan, vaikkakin samalla myös armollisuus ja itsemyötätunto kannattaa pitää matkassa mukana!

Oppimisessa säännöllisyyden tarpeellisuus perustuu aivojemme toimintaan: Aivot ovat plastiset eli muovautuvat, mikä mahdollistaa uuden oppimisen. Kun opiskeltava asia hiljalleen toistojen − eli säännöllisen harjoittelun − myötä automatisoituu aivoissa, säästyy kapasiteettia taas uuden oppimiseen. Aivojen muovautuvuusperiaate mahdollistaa sen, miksi voit aivan hyvin menestyä valintakokeessa keväällä 2020, vaikka aiemmin opiskelupaikka olisikin jäänyt saamatta. Aivot oppivat uutta ja toistojen myötä opitut asiat alkavat automatisoitua. Aivot ovat sun puolellasi.

Yliopisto-opiskelussa yksi parhaista ja ehkä myös haastavimmista puolista on mielestäni opintojen itsenäisyys, joka tosin vaihtelee aloittain. Vaikka toimivien rutiinien luominen on välillä vaativaa, saa siihen hyvää harjoitusta jo ennen yliopisto-opintojen alkua ylppäreihin ja valintakokeeseen valmistautuessa. Myös silloin tulee todennäköisesti vastaan joitakin pimeitä kaamospäiviä, jolloin tuntuu, että päivälläkin on yö ja aamulla herätyskellon soidessa tekisi vain mieli käpertyä peittoon tortillaksi.

 

Miten sitten innostua opiskelusta joka päivä uudestaan?

Mikäli mahdollista, kannattaa omat rutiinit luoda omalle oppimiselle edullisiksi. Opiskelu kannattaa mm. ajoittaa aikaan, jolloin koet olevasi virkeimmilläsi. Piristävää voi olla myös hyödyntää eri aisteja mahdollisimman laajasti, jolloin lisäksi muodostuu useampia muistijälkiä opeteltavan asian luo. Ja kukaan ei ole sanonut, että opiskelun pitäisi olla tylsää! Erityisesti silloin, kun opiskelu tuntuu puuduttavalta, suosin hauskoja opiskelumenetelmiä:

  • Piirrän usein muistivihjeitä, joiden avulla voi olla helpompi palauttaa myöhemmin mieleen esimerkiksi erilaisia listoja ja teorioita. Muistivihjeiden piirtämistä voi metodina laajentaa ja piirtää opeteltavasta alueesta isommankin värikkään piirroksen tai sarjakuvan, joka kokoaa useita muistivihjeitä kokonaisuudeksi. Muistamista saattaa helpottaa, jos piirroksen yksityiskohdat ovat hauskoja ja yllättäviä. Parhaimmassa tapauksessa piirros saa sut jopa hymähtelemään sitä tehdessä.
  • Kertaamisessa yksi mun suosikkiopiskelutekniikka on puhua omia muistiinpanoja puhelimeen äänitteelle, jonka jälkeen voi laittaa kuulokkeet korville ja lähteä samalla vaikka leppoisalle kävelylle raikkaaseen ulkoilmaan tai treenaamaan salille.
  • Myös musiikkia voi hyödyntää opiskelussa. Keskittymistä voi kokeilla tukea esimerkiksi miellyttävän taustamusiikin avulla. Välillä opiskeluun voi kuulua myös ulkoa opettelua: Opeteltavista listoista voi riimitellä rap-lyriikoita tai niillä voi maustaa tuttujen kappaleiden sanoituksia. Esimerkiksi R-A-K-A-S -biisin tarttuva melodia voisi taipua moneksi eri muistisäännöksi.
  • Monet tutkimukset ovat tuoneet esille nukkumisen ja meditoinnin hyötyjä oppimisen näkökulmasta. Erityisesti nukkumiseen kannattaa panostaa! Lisäksi aiemmin vähän hölynpölynä pidetty meditointi voi tutkimusten mukaan mm. tukea muistia, parantaa unen laatua sekä vähentää stressiä ja ahdistusta. Tietoisuustaitojen opetteluun on tehty erilaisia sovelluksia, joiden avulla täysin aloittelijakin pääsee helposti alkuun.

Tiivistettynä suosittelen siis pitämään kiinni opiskelurytmistä, jotta opiskelu ei rajaudu vain päiviin, jolloin olet parhaimmillasi. Rutiinien ei kuitenkaan tarvitse olla puuduttavia tai tylsiä. Kommentoi alle sun oudoin ja hauskin opiskeluvinkki tai paljasta se meidän Instagramissa yksityisviestillä @ueflahettilas. Ja kuten kuvista huomaa, täällä Itä-Suomessa on usein kauniita lumisia talvia, jolloin valoakin riittää.

Intoa ja inspiraatiota sun uuteen vuoteen!

Roosa // sosiaalipsykologia

 


Lähteet ja lisää ideoita opiskeluun seuraavissa teoksissa:

Minna Huotilainen (kasvatustieteen professori) 2019. Näin aivot oppivat.

Ilkka Virolainen & Harri Virolainen (molemmilla neljä maisterin tutkintoa ja yksi tohtorin tutkinto) 2018. Mielen voima oppimisessa.

Uusi vuosi, vanhat kujeet

Ihanaa alkanutta vuotta kaikille!

Olen tänä vuonna innostunut tavallista enemmän pohtimaan kulunutta vuotta; mitä kaikkea tuli tehtyä, saavutettua ja opittua. Kulunut vuosi oli omassa elämässäni melko tapahtumarikas vaihto-opiskelun, parin uuden työpaikan ja maisteriopintojen aloittamisen myötä. Pysähtyminen hetkeen ja menneen vuoden miettiminen on kirkastanut itselleni omia tavoitteita ja opettanut olemaan hieman armollisempi jatkossa.

Myös UEF-lähettiläiden syksy on ollut vauhdikas ja tapahtumarikas. Lähettiläät ovat kiertäneet syksyn aikana lähes sata lukiota ympäri Suomen kertoen yliopisto-opiskelusta ja UEFista. Lähettiläät ovat vierailleet myös messuilla, joista suurimpana varmasti Studia-messut Helsingissä. Lisäksi useat esittelyt yliopistolla, Hae yliopistoon -päivät ja erilaiset palaverit ja tapaamiset ovat pitäneet lähettiläät kiireisinä somesta puhumattakaan. Syksyyn on sisältynyt tuhansia ajokilometrejä, lukuisia hotelliöitä ja satoja sähköposteja, painavia laatikoita, onnistuneita esityksiä ja koskettavia kohtaamisia lukiolaisten kanssa.

Tulevana vuonna on luvassa muun muassa lisää lukiovierailuja, messuja ja somepäivityksiä. Lähestyvän yhteishaun ja pääsykokeiden tiimoilta on myös varmasti tulossa juttua, joten jos hakeminen on ajankohtaista, pysy ihmeessä kuulolla. Myös YouTuben aktiivisempi päivittäminen on yhtenä tavoitteena keväälle, joten toivottavasti pääsette tutustumaan meihin ja opiskeluun lisää myös videoiden välityksellä. Somekanavat pyrimme pitämään aktiivisina ja someviikot pyörähtävätkin käyntiin taas tammikuussa. Ota siis viimeistään nyt Instagramissa @ueflahettilas ja Snapcatissa @uniuef seurantaan!

Jos teillä tulee mieleen postaustoiveita mihin tahansa kanaviin liittyen tai muuta palautetta, niin jätä ihmeessä kommenttia! Olemme iloisia kaikista viesteistä, olette olleet ihanan aktiivisia!

Kuvituksena muutama räpsy lomalta.

 

Maija // ravitsemustiede