Farmasian pääsykokeet 2021

Heippahei!

Ajattelin, että kokoisin farmasian pääsykokeisiin liittyvää asiaa yhdelle blogipostaukselle, koska niistä on kyselty aika paljon. Minkälaiset pääsykokeet tulee olemaan keväällä 2021? Miten kannattaa opiskella pääsykokeisiin (korostan, että opiskelu perustuu mun henkilökohtaisiin kokemuksiin; muistathan, että jokaisella on omat tapansa, miten parhaiten oppii, ja opiskelua kannattaa itse tunnustella ja miettiä, miten saa tiedon parhaiten päähänsä 🙂 )? Hakuasiaa!

TÄRKEIMMÄT ensin, eli kalenteri esiin, jos oot hakemassa farmasialle: pääsykoe järjestetään keskiviikkona 2.6.2021 kello 9-12, ja olet itse vastuussa siitä, että muistat osallistua pääsykokeeseen. Erillistä kutsua ei tule. Vinkki tähän: jos asut yksin, niin mene mahdollisuuksien mukaan vanhempien/kaverin/jonkun katon alle nukkumaan, jotta voit herätyskellon lisäksi luottaa siihen, että joku herättää sut, jos vaikkapa teknologia pettää eikä kännykän kello herätäkään.

Toinen tärkeä päivämäärä on tietenkin yhteishaku: 17.3.-31.3.2021, eli muistathan täyttää hakemuksen tuon aikavälin sisällä Opintopolussa. Mieluummin heti, kun yhteishaku aukeaa, jotta ei varmasti unohda – muistutus puhelimessa toimii aina, aseta se vaikka nyt tätä lukiessasi! 🙂

Aloitetaanpa siitä, mikä kutkuttaa varmasti meitä kaikkia: minkälainen pääsykoe on keväällä 2021? Valintakokeiden tarkempi toteutustapa ilmoitetaan myöhemmin, viimeistään 16.3.2021, jolloin ilmoitetaan järjestämistapa ja -paikka. Tuttuun tapaan pääsykoe kestää kolme tuntia, ja siinä on kaksi osaa. Molemmissa osissa on 10 sekä aineistoon että kemiaan liittyvää tehtävää, eli rautalangasta vääntäen (itellä kesti tämä tajuta koska ihan uusi juttu): 1. osa = 10 kpl aineistotehtäviä + 10 kpl kemian tehtäviä, ja 2. osa samalla tavalla = 10 kpl aineistotehtäviä + 10 kpl kemian tehtäviä. Jokainen pääsykokeeseen osallistuva tekee molemmat osat, mutta ensimmäisessä osassa parhaiten menestyneiden kokeet tarkistetaan loppuun toista osaa myöten. Hakijat asetetaan siis paremmuusjärjestykseen ensimmäisen osan perusteella niin, että jos esimerkiksi sisäänottomäärä olisi 150, niin toinen osa tarkistetaan 375 hakijalta (2,5-kertainen määrä valintakoekiintiöön nähden), ja näistä 375 hakijasta 150 otetaan sisään.

Mitä ja miten kannattaa opiskella pääsykokeisiin? Aloitetaan vaikka kemiasta, koska se on suurimmalle osalle tutumpi asia. Opintopolussa lukee kemiasta lukion kurssit 1-5, mutta itse en ole ikinä opiskellut sähkökemiaa (lukiossa siis toki, mutta en lukion jälkeen). Sähkökemiaa ei tietääkseni ole koskaan myöskään pääsykokeissa kysytty (paitsi ehkä joskus aikanaan kun oli myös fysiikka pääsykoevaatimuksena), enkä aio jatkossakaan proviisoritutkinnolle hakiessani siihen perehtyä, mutta jokainen on itse vastuussa siitä, mitä opiskelee. Haittaa sähkökemian opiskelusta ei varmasti ole, jos jostain syystä sähkökemia yllättääkin joku vuosi.

Kemiaan kannattaa hankkia vankka laskurutiini, eli toistoa, toistoa ja toistoa. Kemian teoriaa luin, mutta panostin laskurutiiniin; tein kemian perusteista yhden ison ajatuskartan, ja kiinnitin sen mun huoneen oveen. Joka kerta siitä ohi kävellessäni jäin hetkeks lueskelemaan ajatuskarttaa ja tallensin aivoihin jotain uutta 😀 itse tein aikanaa

n siis niin, että luin teorian läpi ja tartuin kiinni kyseisen aiheen x laskuihin. Laskin aiheeseen x liittyviä laskuja joka päivä, ja luin kemiaa eteenpäin myös joka päivä. Kun aihe x alkoi tuntua siltä, että osaan asian, niin jätin sen tekeytymään mun mieleen, eli en laskenut ihan joka päivä kyseisen aiheen laskuja. Lopulta laskin sekalaisia laskuja, sieltä sun täältä, ja vanhojen pääsykokeiden laskut onkin ehdottomasti todella hyviä! Netistä löytyy hakemalla esimerkiksi ”farmasia vanhat pääsykokeet” -hakusanalla. Kemiasta ei oikeastaan sen kummempaa, kuin kertausta, toistoa ja rutiinin muodostamista. Asia, mitä en voi painottaa tarpeeksi: aloita ajoissa pääsykokeisiin opiskeleminen. Näin esimerkiksi jos törmää kemiassa haastavampiin, aikaa vieviin asioihin, niin niitä voi pohdiskella ja jättää hautumaan, eikä paniikkia tule pääsykoepäivän lähestyessä. Mitä tulee laskimeen, niin kannattaa kemian laskut opetella laskemaan nelilaskimella ja opetella käyttämään logaritmitaulukkoa, koska vielä ei ole kerrottu, onko koe etänä vai fyysisenä. Voin veikata, että 99% todennäköisyydellä läsnäoloa vaativassa kokeessa ainoa sallittu laskin on nelilaskin. Etäkokeessa funktiolaskimen käyttöä ei tietenkään voi valvoa eikä näin myöskään estää. Laskimesta ei kannata missään nimessä panikoida, koska kun nelilaskimeen tottuu, niin huomaat, että et osaakaan enää käyttää funktiolaskinta, kun nelilaskin on helppo ja yksinkertainen. Kannattaa siis silloin tällöin laskea myös funktiolaskimella!

Välillä oli hyviä laskupäiviä…
… ja välillä kokonainen sivu, parhaassa tapauksessa aukeama, vedettiin yli. Älä koskaan suttaa pieleen mennyttä laskua niin, että siitä ei saa selvää – myöhemmin voi palata ja katsoa, minkä virheen on tehnyt 🙂 tällaisissa tapauksissa tauko tai jättää laskun myöhemmälle, varsinkin jos on pitkä lasku jota on jo monesti yrittänyt.

Mikä ihme tämä aineisto sitten on? Kun hain keväällä 2018 täydellä itsevarmuudella farmasialle, niin mun koe kaatui aineistoon. Jotta kenenkään teistä ei tarvii vikaa 30 minuuttia itkeä pääsykoetta tehdessä (niin kuin mä :D), niin mäpä kerron! Vuonna 2018 ja 2019 aineisto pohjautui tiettyjen lääkevalmisteiden valmisteyhteenvetoihin. Valmisteyhteenvetoja kannattaa opetella lukemaan niin, että tietää, mistä löytyy mikäkin tieto. Esimerkiksi mistä kohtaa löydän tiedon, missä kerrotaan, mikä on ibuprofeenin vaikutusmekanismi? Mistä löydän tiedon sen imeytymisestä, jakaantumisesta, metaboliasta, eliminaatiosta? Miten haittavaikutuksia tulkitaan? Kuulostaa varmaan ihan kauhealta, mutta kokemuksesta voin sanoa, että vaikeaa se ei ole! Kunhan vaan lueskelee valmisteyhteenvetoja ja opettelee löytämään tietyt asiat, niin siitä se lähtee. Tää on myös erittäin, erittäin tärkeä taito työelämässä. Valmisteyhteenvetoihin pääset tutustumaan esimerkiksi Pharmaca Fennica -sivustolta (myös puhelimeen saa ladattua sovelluksen). On siis mahdollista, että pääsykokeisiin tulee jokin valmisteyhteenveto.

Mutta minkälainen aineisto oli keväällä 2020? Viime keväänä aineisto pohjautui Käypä hoito -materiaaleihin, eli netistä löytää Suositukset – Käypä hoito, minkä jälkeen valitse ”potilaalle”, jos se ei automaattisesti siihen ole mennyt. Siitä vaan sitten listasta lukemaan aiheita, mitkä itseä vaikka kiinnostaa. Tässäkin on tarkoitus opetella lukemaan kyseisiä suosituksia, ei niiden ulkoa opettelua. Tiedät, mistä löytyy mikäkin; otetaanpa vaikka astma. Mistä löydän tiedon, minkälainen astman lääkehoito on? Mitä astma on? Miten ja kenelle astma kehittyy? Painotan siis, että aiheita ei tarvitse missään nimessä opetella ulkoa, vaan niihin kannattaa tutustua niin, että oppii jäsentämään Käypä hoidon suositukset siten, että tietää, mistä kohtaa suositusta löytyy mitäkin. Käypä hoidon artikkeli on myös mahdollinen pääsykoeaineistona.

Viime keväänä aineisto sisälsi myös Ihmisen fysiologia ja anatomia -kirjasta kappaleita. En suosittele lukemaan koko anatomian kirjaa ja opettelemaan asioita ulkoa, mutta jos intoa riittää, niin mikäs siinä. Tärkeämpää on kuitenkin se, että osaa tulkita annettua tietoa soveltavasti. Kyseinen anatomian kirja oli siis vielä vuonna 2016 pääsykoemateriaalina, mikä piti opiskella yhtä lailla kuin kemiakin, mutta siitä luovuttiin. Järkevämpää on omasta näkökulmastani opiskella lukion biologiasta ihmisen anatomiaan liittyviä asioita sekä terveystietoa. Pääsykokeet kuitenkin rakennetaan niin, että katsotaan lukiosta juuri valmistuneen pärjäävän pääsykokeissa, jos on opiskellut riittävästi.

Sekä proviisorin että farmaseutin tutkinnolle voi hakea samaan aikaan samalla pääsykokeella. Esimerkiksi jos hakisin ensimmäistä kertaa ja haluaisin ensisijaisesti proviisorin tutkinnolle, niin laittaisin hakemukseeni tutkinnot seuraavassa järjestyksessä:

  1. Proviisorin koulutusohjelma, farmaseutti ja proviisori (3v + 2v)
  2. Farmaseutin koulutusohjelma, farmaseutti (3v)

Jos haluaa ainoastaan farmaseutin tutkinnolle, niin laittaa sen ykköseksi ja ottaa kokonaan tuon proviisorin koulutusohjelman pois. Proviisorin koulutusohjelma on kuitenkin laitettava ylemmälle hakutoiveelle, mikäli hakee molempiin.

Entä jos pääsen farmaseutiksi, mutta haluan vielä proviisoriksi? Voit hyvin ottaa paikan vastaan ja hakea farmaseuttiopintojesi aikana vielä proviisoriksi, niin kuin itsekin teen. Jos en valmistumiseen mennessä oo päässyt, niin haen maisterihaun kautta niin kauan kunnes pääsen. Eli ei kannata hätäillä, jos ei proviisoriksi pääse ensimmäisellä yrittämällä!

Todistusvalinnalla sisään? Jep, tämäkin on nykyään mahdollista! Opintopolusta löytyy, kuinka paljon hakijoita otetaan todistusvalinnalla sisään (Opintopolku >> Farmaseutin koulutusohjelma >> Hakeminen >> Valintaperusteet). Huomioi, että proviisorin ja farmaseutin koulutusohjelmaan on erilaiset sisäänottokiintiöt, Opintopolusta löytyy siis. Todistusvalinnalla saatavat pisteet löytyvät myöskin Opintopolusta: Opoille >> Yliopistojen todistusvalinnan pisteytykset >> Farmasia, Lääketieteelliset alat, Terveystieteet >> Farmasia.

Toivottavasti tässä tuli nyt suurin osa asioista, mitä mun piti teille alun perinkin vinkata – muistakaa, että somen puolella saa tulla kyselemään aina (Instagram, Snapchat)! Yhteenvetona siis: muista päivämäärät, aloita kemia ajoissa (rutiini!), tutustu mahdollisiin sivustoihin, joista aineistoon saattaa tulla sisältöä, ja opettele löytämään niistä tietoa. Pidä mielessä lukion ihmisen bilsa ja kertaile terveystietoa. Älä stressaa, hyvin se tulee menemään! Toivon teille kaikille ihan huikeen paljon tsemppiä ja valoisaa kevättä, toivottavasti nähdään kampuksella vuonna 2021 😉

// Nina, farmasia

3 Replies to “Farmasian pääsykokeet 2021”

  1. Moi! Onko myöhäistä aloittaa kemian opiskelu vasta loka-huhtikuun vaiheessa, vai olisiko hyvä varata aikaa enemmän? Olen käynyt vain lukion pakolliset kemian kurssit, ja siitäkin on jo muutama vuosi aikaa.

  2. Moikka!

    Hyvä kysymys, ei ole liian myöhäistä! Silloin kannattaa ehkä miettiä aikataulutusta vähän enemmän. Kannattaa toki ajoissa aloittaa edes vähän kerrallaan jos on aikaa, mutta täytyy oma jaksaminen muistaa 🙂 mitä aiemmin niin sen parempi, mutta jos aikaisempaa pohjaa kemialle ei ole, niin voin melko yleisesti sanoa, että pari kuukautta kemian sisäistämiselle on hyvin lyhyt aika, jos miettii, että lukion aikana nuo kurssit käydään kuitenkin hyvin perusteellisesti. Laskurutiini vaatii aikaa.

    Tsemppiä pääsykoelukuihin, kysele vaan jos tulee muuta mieleen! 🙂

    // Nina

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *