Farmasian pääsykokeet 2021

Heippahei!

Ajattelin, että kokoisin farmasian pääsykokeisiin liittyvää asiaa yhdelle blogipostaukselle, koska niistä on kyselty aika paljon. Minkälaiset pääsykokeet tulee olemaan keväällä 2021? Miten kannattaa opiskella pääsykokeisiin (korostan, että opiskelu perustuu mun henkilökohtaisiin kokemuksiin; muistathan, että jokaisella on omat tapansa, miten parhaiten oppii, ja opiskelua kannattaa itse tunnustella ja miettiä, miten saa tiedon parhaiten päähänsä 🙂 )? Hakuasiaa!

TÄRKEIMMÄT ensin, eli kalenteri esiin, jos oot hakemassa farmasialle: pääsykoe järjestetään keskiviikkona 2.6.2021 kello 9-12, ja olet itse vastuussa siitä, että muistat osallistua pääsykokeeseen. Erillistä kutsua ei tule. Vinkki tähän: jos asut yksin, niin mene mahdollisuuksien mukaan vanhempien/kaverin/jonkun katon alle nukkumaan, jotta voit herätyskellon lisäksi luottaa siihen, että joku herättää sut, jos vaikkapa teknologia pettää eikä kännykän kello herätäkään.

Toinen tärkeä päivämäärä on tietenkin yhteishaku: 17.3.-31.3.2021, eli muistathan täyttää hakemuksen tuon aikavälin sisällä Opintopolussa. Mieluummin heti, kun yhteishaku aukeaa, jotta ei varmasti unohda – muistutus puhelimessa toimii aina, aseta se vaikka nyt tätä lukiessasi! 🙂

Aloitetaanpa siitä, mikä kutkuttaa varmasti meitä kaikkia: minkälainen pääsykoe on keväällä 2021? Valintakokeiden tarkempi toteutustapa ilmoitetaan myöhemmin, viimeistään 16.3.2021, jolloin ilmoitetaan järjestämistapa ja -paikka. Tuttuun tapaan pääsykoe kestää kolme tuntia, ja siinä on kaksi osaa. Molemmissa osissa on 10 sekä aineistoon että kemiaan liittyvää tehtävää, eli rautalangasta vääntäen (itellä kesti tämä tajuta koska ihan uusi juttu): 1. osa = 10 kpl aineistotehtäviä + 10 kpl kemian tehtäviä, ja 2. osa samalla tavalla = 10 kpl aineistotehtäviä + 10 kpl kemian tehtäviä. Jokainen pääsykokeeseen osallistuva tekee molemmat osat, mutta ensimmäisessä osassa parhaiten menestyneiden kokeet tarkistetaan loppuun toista osaa myöten. Hakijat asetetaan siis paremmuusjärjestykseen ensimmäisen osan perusteella niin, että jos esimerkiksi sisäänottomäärä olisi 150, niin toinen osa tarkistetaan 375 hakijalta (2,5-kertainen määrä valintakoekiintiöön nähden), ja näistä 375 hakijasta 150 otetaan sisään.

Mitä ja miten kannattaa opiskella pääsykokeisiin? Aloitetaan vaikka kemiasta, koska se on suurimmalle osalle tutumpi asia. Opintopolussa lukee kemiasta lukion kurssit 1-5, mutta itse en ole ikinä opiskellut sähkökemiaa (lukiossa siis toki, mutta en lukion jälkeen). Sähkökemiaa ei tietääkseni ole koskaan myöskään pääsykokeissa kysytty (paitsi ehkä joskus aikanaan kun oli myös fysiikka pääsykoevaatimuksena), enkä aio jatkossakaan proviisoritutkinnolle hakiessani siihen perehtyä, mutta jokainen on itse vastuussa siitä, mitä opiskelee. Haittaa sähkökemian opiskelusta ei varmasti ole, jos jostain syystä sähkökemia yllättääkin joku vuosi.

Kuva ajatuskartasta, joka on laadittu kemian perusteista

Kemiaan kannattaa hankkia vankka laskurutiini, eli toistoa, toistoa ja toistoa. Kemian teoriaa luin, mutta panostin laskurutiiniin; tein kemian perusteista yhden ison ajatuskartan, ja kiinnitin sen mun huoneen oveen. Joka kerta siitä ohi kävellessäni jäin hetkeks lueskelemaan ajatuskarttaa ja tallensin aivoihin jotain uutta 😀 itse tein aikanaa

n siis niin, että luin teorian läpi ja tartuin kiinni kyseisen aiheen x laskuihin. Laskin aiheeseen x liittyviä laskuja joka päivä, ja luin kemiaa eteenpäin myös joka päivä. Kun aihe x alkoi tuntua siltä, että osaan asian, niin jätin sen tekeytymään mun mieleen, eli en laskenut ihan joka päivä kyseisen aiheen laskuja. Lopulta laskin sekalaisia laskuja, sieltä sun täältä, ja vanhojen pääsykokeiden laskut onkin ehdottomasti todella hyviä! Netistä löytyy hakemalla esimerkiksi ”farmasia vanhat pääsykokeet” -hakusanalla. Kemiasta ei oikeastaan sen kummempaa, kuin kertausta, toistoa ja rutiinin muodostamista. Asia, mitä en voi painottaa tarpeeksi: aloita ajoissa pääsykokeisiin opiskeleminen. Näin esimerkiksi jos törmää kemiassa haastavampiin, aikaa vieviin asioihin, niin niitä voi pohdiskella ja jättää hautumaan, eikä paniikkia tule pääsykoepäivän lähestyessä. Mitä tulee laskimeen, niin kannattaa kemian laskut opetella laskemaan nelilaskimella ja opetella käyttämään logaritmitaulukkoa, koska vielä ei ole kerrottu, onko koe etänä vai fyysisenä. Voin veikata, että 99% todennäköisyydellä läsnäoloa vaativassa kokeessa ainoa sallittu laskin on nelilaskin. Etäkokeessa funktiolaskimen käyttöä ei tietenkään voi valvoa eikä näin myöskään estää. Laskimesta ei kannata missään nimessä panikoida, koska kun nelilaskimeen tottuu, niin huomaat, että et osaakaan enää käyttää funktiolaskinta, kun nelilaskin on helppo ja yksinkertainen. Kannattaa siis silloin tällöin laskea myös funktiolaskimella!

Kuva ruutuvihkoon tehdyistä kemian tehtävistä
Välillä oli hyviä laskupäiviä…
Kuva ruutuvihkoon tehdyistä kemian tehtävistä, joista osa on ruksittu yli
… ja välillä kokonainen sivu, parhaassa tapauksessa aukeama, vedettiin yli. Älä koskaan suttaa pieleen mennyttä laskua niin, että siitä ei saa selvää – myöhemmin voi palata ja katsoa, minkä virheen on tehnyt 🙂 tällaisissa tapauksissa tauko tai jättää laskun myöhemmälle, varsinkin jos on pitkä lasku jota on jo monesti yrittänyt.

Mikä ihme tämä aineisto sitten on? Kun hain keväällä 2018 täydellä itsevarmuudella farmasialle, niin mun koe kaatui aineistoon. Jotta kenenkään teistä ei tarvii vikaa 30 minuuttia itkeä pääsykoetta tehdessä (niin kuin mä :D), niin mäpä kerron! Vuonna 2018 ja 2019 aineisto pohjautui tiettyjen lääkevalmisteiden valmisteyhteenvetoihin. Valmisteyhteenvetoja kannattaa opetella lukemaan niin, että tietää, mistä löytyy mikäkin tieto. Esimerkiksi mistä kohtaa löydän tiedon, missä kerrotaan, mikä on ibuprofeenin vaikutusmekanismi? Mistä löydän tiedon sen imeytymisestä, jakaantumisesta, metaboliasta, eliminaatiosta? Miten haittavaikutuksia tulkitaan? Kuulostaa varmaan ihan kauhealta, mutta kokemuksesta voin sanoa, että vaikeaa se ei ole! Kunhan vaan lueskelee valmisteyhteenvetoja ja opettelee löytämään tietyt asiat, niin siitä se lähtee. Tää on myös erittäin, erittäin tärkeä taito työelämässä. Valmisteyhteenvetoihin pääset tutustumaan esimerkiksi Pharmaca Fennica -sivustolta (myös puhelimeen saa ladattua sovelluksen). On siis mahdollista, että pääsykokeisiin tulee jokin valmisteyhteenveto.

Mutta minkälainen aineisto oli keväällä 2020? Viime keväänä aineisto pohjautui Käypä hoito -materiaaleihin, eli netistä löytää Suositukset – Käypä hoito, minkä jälkeen valitse ”potilaalle”, jos se ei automaattisesti siihen ole mennyt. Siitä vaan sitten listasta lukemaan aiheita, mitkä itseä vaikka kiinnostaa. Tässäkin on tarkoitus opetella lukemaan kyseisiä suosituksia, ei niiden ulkoa opettelua. Tiedät, mistä löytyy mikäkin; otetaanpa vaikka astma. Mistä löydän tiedon, minkälainen astman lääkehoito on? Mitä astma on? Miten ja kenelle astma kehittyy? Painotan siis, että aiheita ei tarvitse missään nimessä opetella ulkoa, vaan niihin kannattaa tutustua niin, että oppii jäsentämään Käypä hoidon suositukset siten, että tietää, mistä kohtaa suositusta löytyy mitäkin. Käypä hoidon artikkeli on myös mahdollinen pääsykoeaineistona.

Viime keväänä aineisto sisälsi myös Ihmisen fysiologia ja anatomia -kirjasta kappaleita. En suosittele lukemaan koko anatomian kirjaa ja opettelemaan asioita ulkoa, mutta jos intoa riittää, niin mikäs siinä. Tärkeämpää on kuitenkin se, että osaa tulkita annettua tietoa soveltavasti. Kyseinen anatomian kirja oli siis vielä vuonna 2016 pääsykoemateriaalina, mikä piti opiskella yhtä lailla kuin kemiakin, mutta siitä luovuttiin. Järkevämpää on omasta näkökulmastani opiskella lukion biologiasta ihmisen anatomiaan liittyviä asioita sekä terveystietoa. Pääsykokeet kuitenkin rakennetaan niin, että katsotaan lukiosta juuri valmistuneen pärjäävän pääsykokeissa, jos on opiskellut riittävästi.

Sekä proviisorin että farmaseutin tutkinnolle voi hakea samaan aikaan samalla pääsykokeella. Esimerkiksi jos hakisin ensimmäistä kertaa ja haluaisin ensisijaisesti proviisorin tutkinnolle, niin laittaisin hakemukseeni tutkinnot seuraavassa järjestyksessä:

  1. Proviisorin koulutusohjelma, farmaseutti ja proviisori (3v + 2v)
  2. Farmaseutin koulutusohjelma, farmaseutti (3v)

Jos haluaa ainoastaan farmaseutin tutkinnolle, niin laittaa sen ykköseksi ja ottaa kokonaan tuon proviisorin koulutusohjelman pois. Proviisorin koulutusohjelma on kuitenkin laitettava ylemmälle hakutoiveelle, mikäli hakee molempiin.

Entä jos pääsen farmaseutiksi, mutta haluan vielä proviisoriksi? Voit hyvin ottaa paikan vastaan ja hakea farmaseuttiopintojesi aikana vielä proviisoriksi, niin kuin itsekin teen. Jos en valmistumiseen mennessä oo päässyt, niin haen maisterihaun kautta niin kauan kunnes pääsen. Eli ei kannata hätäillä, jos ei proviisoriksi pääse ensimmäisellä yrittämällä!

Todistusvalinnalla sisään? Jep, tämäkin on nykyään mahdollista! Opintopolusta löytyy, kuinka paljon hakijoita otetaan todistusvalinnalla sisään (Opintopolku >> Farmaseutin koulutusohjelma >> Hakeminen >> Valintaperusteet). Huomioi, että proviisorin ja farmaseutin koulutusohjelmaan on erilaiset sisäänottokiintiöt, Opintopolusta löytyy siis. Todistusvalinnalla saatavat pisteet löytyvät myöskin Opintopolusta: Opoille >> Yliopistojen todistusvalinnan pisteytykset >> Farmasia, Lääketieteelliset alat, Terveystieteet >> Farmasia.

Toivottavasti tässä tuli nyt suurin osa asioista, mitä mun piti teille alun perinkin vinkata – muistakaa, että somen puolella saa tulla kyselemään aina (Instagram, Snapchat)! Yhteenvetona siis: muista päivämäärät, aloita kemia ajoissa (rutiini!), tutustu mahdollisiin sivustoihin, joista aineistoon saattaa tulla sisältöä, ja opettele löytämään niistä tietoa. Pidä mielessä lukion ihmisen bilsa ja kertaile terveystietoa. Älä stressaa, hyvin se tulee menemään! Toivon teille kaikille ihan huikeen paljon tsemppiä ja valoisaa kevättä, toivottavasti nähdään kampuksella vuonna 2021 😉

// Nina, farmasia

39 Replies to “Farmasian pääsykokeet 2021”

  1. Moi! Onko myöhäistä aloittaa kemian opiskelu vasta loka-huhtikuun vaiheessa, vai olisiko hyvä varata aikaa enemmän? Olen käynyt vain lukion pakolliset kemian kurssit, ja siitäkin on jo muutama vuosi aikaa.

  2. Moikka!

    Hyvä kysymys, ei ole liian myöhäistä! Silloin kannattaa ehkä miettiä aikataulutusta vähän enemmän. Kannattaa toki ajoissa aloittaa edes vähän kerrallaan jos on aikaa, mutta täytyy oma jaksaminen muistaa 🙂 mitä aiemmin niin sen parempi, mutta jos aikaisempaa pohjaa kemialle ei ole, niin voin melko yleisesti sanoa, että pari kuukautta kemian sisäistämiselle on hyvin lyhyt aika, jos miettii, että lukion aikana nuo kurssit käydään kuitenkin hyvin perusteellisesti. Laskurutiini vaatii aikaa.

    Tsemppiä pääsykoelukuihin, kysele vaan jos tulee muuta mieleen! 🙂

    // Nina

  3. Hei

    Mahtavia ohjeita sun kirjoituksessa! 🙂

    Kysyisin mitä kirjoja kannattaisi hankkia jos aikoo nyt alkaa kertaamaan kemiaa ja bilsaa? Esim lukion kirjoja?
    Omasta lukio ajoista jo sen verran aikaa että pitäisi kerrata aika paljon.
    Pharmaca ja lääke asiat on entisestä työstä tuttuja mutta opiskelu ei ole lähivuosina ollut juurikaan se juttu vaan työnteko 😀

  4. Moikka, kiva kuulla, että on hyviä vinkkejä! 🙂

    Lukion kirjat on kemian suhteen omasta mielestäni tosi hyviä. Koko kemian oppimäärä on tosiaan pääsykoealueeksi ilmoitettu, mutta postauksessa taisinkin jo sanoa, että koskaan ei ole tainnut olla sähkökemiaa. Sen voi siis omalla vastuulla jättää pois.

    Biologian suhteen suosittelen esimerkiksi lainaamaan biologian ihmisbilsan kurssiin liittyvän lukiokirjan (uuden opsin takia en ole ihan varma, miten nää menee nykyään, aikanaan kun ite olin lukiossa niin oli erikseen ihmisbilsan kurssi). Pääsykokeeseen ei varsinaista biologiaa tarvitse, sillä aineistossa on kaikki, mitä aineisto-osioon tarvitsee vastatakseen, eli ei kannata ottaa stressiä siitä, että kaikki ihmisbiologia pitäisi osata ulkoa. Siitä ei varmasti kuitenkaan haittaa ole, jos kiinnostaa opiskella ihmisbilsaa jo ennen opintoja! 🙂

    Toivottavasti tämä auttoi – kysele vaan ihmeessä, jos tulee muuta mieleen! Paljon tsemppiä pääsykoekevääseen 🙂

    // Nina

  5. Moi!

    Kannattaako mielestäsi käyttää aikaa terveystiedon lukemiseen? Itse olen vain lukion yhden pakollisen kurssin käynyt, mutta biologian kirjoitin syksyllä, eli ihmisen biologia on kuitenkin muistissa ja aion sitä vielä kerrata. Kävitkö itse jotakin farmasian valmennuskurssia?

  6. Moikka!
    Minulla on kotona vanhan lopsin kemian kirjat. Pääsykoe perustuu kuitenkin uuteen lopsiin ja uusiin MOOLIN kirjoihin. Eroaako kirjat paljon toisistaan?

    En opiskellut kemiaa lukiossa, mutta olen muutaman vuosi sitten opiskellut itse kemian kirjat 1-3. Onko kannattavaa ostaa nämä uudet kirjat vai pärjääkö vanhoilla kokeesssa jos aloitan nyt lukemaan? Kirjojen hinta ei ole mikään alhainen….

  7. Moikka!

    Olen itsekin käynyt aikanaan vain yhden pakollisen kurssin terveystiedosta, enkä tähän hätään valitettavasti osaa antaa sen kummempaa näkökulmaa, kuin että sairauksia jos terveystiedossa on käyty, niin kannattaa lueskella läpi (esim. diabetes, korkea verenpaine, jotta nämä kilkattaa jotain kelloja päässä, jos sattuisi olemaan aiheena). Muistuttelen, että tämä vain oma näkökulmani pääsykoe-asiaan, ensisijaisesti kannattaa tutustua vanhoihin pääsykokeisiin sekä tunnustella postauksessani mainitsemia Pharmaca Fennicaa sekä Käypä hoitoa, koska näistä on ollut muutaman edellisen vuoden aikana pääsykokeissa materiaalia 🙂

    Itse kävin valmennuskurssin, ja koin siitä omalla kohdallani olleen hyötyä. Jos luulet, että valmennuskurssi voisi auttaa, niin kannattaa netistä selailla eri kursseja. Vertailua en valitettavasti eri firmojen kursseista osaa antaa, että mikä olisi paras jne.

    Toivottavasti vastasin kysymyksiin edes jotenkin 🙂 kysyä saa jatkossakin!

    // Nina

  8. Heippa!

    En osaa sanoa, eroavatko vanhat ja uudet kirjat toisistaan, koska minulla on vanhan opetussuunnitelman mukaiset kirjat. Kannattaa esimerkiksi kirjastosta lainata uuden opsin mukaisia kirjoja ja vertailla niitä, jos haluaa. Itse olen kuitenkin pärjännyt vanhan opsin kirjoilla, koska asiasisältö ei käsittääkseni eroa, joitakin poistoja / lisäyksiä on tullut, mutta kemia ei mihinkään sinällään muutu, eli esimerkiksi laskut lasketaan ihan samalla tavalla ja kemian maailman säännöt pysyvät ennallaan (ellei joku keksi jotain maailmaa mullistavaa uutta ja ihmeellistä 😀 ). Itse menestyin viime vuoden pääsykokeissa proviisoriksi hakiessani kemian osiossa erittäin hyvin, vaikka vanhaa opsia lueskelinkin.

    Itse en ostaisi uusia kirjoja, mutta kannattaa juurikin vaikkapa kirjastosta käydä uusia kirjoja etsiskelemässä ja tehdä vertailua. Suosittelen kuitenkin kemian vitoskirjan ostamista (vanhan opetussuunnitelman mukainen, voi olla myös uuden opetussuunnitelman mukainen kunhan se sisältää samat asiat kuin vanhakin), sillä se on hyvin tärkeä kirja. Kirjoja voi ostaa myös käytettyinä, jolloin niiden hinta on alhaisempi 🙂

    Tsemppiä pääsykoekevääseen!

    // Nina

  9. Hei! Osaatko kertoa mitä ”kappaleita” eniten kannattaa tuolta Pharmaca fennicasta lukea ja mistä nämä sinun kertomat liukenemiset yms sieltä yleensä löytyy?☺️

  10. Hei!

    Onko liian myöhästä aloittaa nyt opiskelemaan pääsykokeeseen? 🙁

  11. Moikka!

    Pharmaca fennicaa kannattaa selailla siinä mielessä, että otat esimerkiksi jonkin tutumman lääkeaineen (esimerkiksi ibuprofeeni tai parasetamoli) ja etsit sille valmisteyhteenvedon kauppanimen (esimerkiksi Burana tai Panadol) avulla. Valmisteyhteenvetoja ei ole pakko lukea Pharmacasta, vaan ihan kotonakin voi tutustua paperisiin valmisteyhteenvetoihin, jos kaapissa sattuu olemaan jotain lääkkeitä. Valmisteyhteenvetoihin kannattaa tutustua, että tiedät, mistä kohtaa löydät esimerkiksi imeytymiseen, haittavaikutuksiin tai käyttöaiheisiin liittyviä seikkoja, jos tämän vuoden pääsykokeisiin tulee valmisteyhteenvetoihin liittyvää aineistoa. Yksittäisiä valmisteyhteenvetojen tietoja ei siis kannata opetella ulkoa, vaan nimenomaan tutustuttaa itseä siihen, mistä kohtaa löydät mitäkin tietoja 🙂

    Paljon tsemppiä pääsykoeurakkaan!

    // Nina

  12. Heippa,

    Ei todellakaan ole liian myöhäistä! Vaikka tuntuu, että kaikkea ei ehtisi, niin kannattaa käydä kuitenkin katsomassa pääsykoe ja yrittämässä parhaansa. Koskaan ei voi tietää, mikä lopputulos on, jos ei kokeile!

    Tsemppiä sinne! 🙂

    // Nina

  13. Moikka!
    Kirjoitit, että proviisorin koulutusohjelma on laitettava ylemmälle hakutoiveelle kuin farmasia. Olen hakemassa Helsinkiin ja Kuopioon, mutta haluaisin mieluummin helsinkiin, koska se on lähempänä kotipaikkakuntaani. Osaatko siis sanoa, että voinko laittaa tähän järjestykseen 1. Helsinki proviisori 2. Helsinki farmasia 3. Kuopio proviisori 4. Kuopio farmasia, vai pitääkö molemmat proviisorit olla ylempänä? Olen tähän yrittänyt löytää vastausta, mutta en ole törmännyt…

  14. Heippa,

    Yritin selvittää asiaa, ja ilmeisesti noinkin voi toki laittaa (en nyt ole ihan 100% varma, alkaako se Opintopolku herjaamaan tuosta järjestyksestä vai ei, mutta senhän sitten näkee). Kannattaa kuitenkin huomioida, että Kuopion proviisoritutkinnolle ei ole järkeä hakea ollenkaan, mikäli sitä ei laita heti kakkosvaihtoehdoksi. Pelkässä farmaseuttihaussa Helsinkiin on alhaisemmat pääsypisteet, eli et hyödy tuosta Kuopion proviisorihausta mitään, jos se on tuolla välissä, sen voi siis jättää kokonaan pois. Suosittelen kuitenkin suurella sydämellä hakemaan tänne Itä-Suomen yliopistoonkin ja laittamaan hakuvaihtoehdon kakkoseksi, koska lähtökohtaisesti proviisoritutkinnolle on hyvin vaikea päästä, ja jos käykin niin, että olisitkin päässyt Kuopioon, mutta et Helsinkiin, ettei jää sitten jälkeenpäin harmittamaan. Tänne tulee ihmisiä monen tunnin matkan päästä, ja hyvin kaikki aina pääsee kotikotiinkin käymään! Ei kannata pelätä pidemmälle lähtöä, jos unelma-ala odottaa jossain muualla. Kuopio on ihana ihana kaupunki 🙂

    Tsemppiä kevääseen sulle!

    // Nina

  15. Moikka!
    Haluaisin tietää miten olet harjoitellut logaritmi tehtäviä. Miten logaritmi tehtäviä voi ratkaista nelilaskimella. Tai tuleeko pääsykokeessa apuna jonkinlainen taulukko, josta pysty katsomaan arvoja. Onks mitään tietoa??

  16. Moikka,

    Logaritmeja laskin aina, kun niitä tuli eteen. Pääsykokeissa jaetaan taulukko, jos logaritmeja tarvitsee ratkoa pääsykokeessa, ja taulukon avulla kannattaa myös harjoitella logaritmien laskemista, jotta tietää miten taulukkoa luetaan. Kun itse opiskelin pääsykokeisiin, niin laskin ainoastaan nelilaskimella 🙂

    Mukavaa kevättä sinne!

    // Nina

  17. Mitkä lukion kurssit ovat sähkö kemiaa, joita ei välttämättä tarvitse lukea? Mitä luulet, kuinka hyvillä lukion arvosanoilla pääsisi pääsykokeilla sisään?

  18. Heippa!

    Aikanaan kun itse opiskelin vanhan opetussuunnitelman mukaan, niin kemian kurssi 4 oli sähkökemian kurssi. En tiedä uudesta opetussuunnitelmasta, mutta vanhan opsin mukaisilla kirjoilla kyllä pärjää hyvin. Suosittelen kuitenkin opettelemaan myös sähkökemiaa, jos aikaa riittää, koska se kuuluu koealueeseen, vaikka siitä ei tyypillisesti kysymyksiä ole ollutkaan.

    Lukion arvosanoilla pääsy vaihtelee hieman vuosittain, kriteeritkin ovat voineet muuttua. Täältä näet viime vuoden pisterajat:
    https://studentuef.sharepoint.com/sites/www-documents/Jaetut%20asiakirjat/Forms/AllItems.aspx?id=%2Fsites%2Fwww%2Ddocuments%2FJaetut%20asiakirjat%2FK%2D2020%5FTodistusvalinta%5Falimman%20hyv%C3%A4ksytyn%20arvosanat%2Epdf&parent=%2Fsites%2Fwww%2Ddocuments%2FJaetut%20asiakirjat&p=true&originalPath=aHR0cHM6Ly9zdHVkZW50dWVmLnNoYXJlcG9pbnQuY29tLzpiOi9zL3d3dy1kb2N1bWVudHMvRVM5dHZVd0Flek5GbDNMSHZwTHM1U2NCVS1VRUROVXc2Rld1YkFHWjJaZDBzdz9ydGltZT1sd25zb2JqdjJFZw

    Aurinkoista loppukevättä! 🙂

    // Nina

  19. Jaetaanko pääsykokeissa logaritmitaulukoiden lisäksi myös kymmenpotenssitaulukot?

  20. Moikka!

    Kyllä jaetaan, mikäli sellainen on kokeen suorittamiseen nähden tarpeellinen 🙂

    Aurinkoista kevättä!

    // Nina

  21. Moi! Ovatko aineistot, esim lääkkeiden valmisteyhteenvedot, kirjoitettu kokeessa jotenkin helpommin/lyhyemmin vai ovatko ne täysin samanlaisia kuin esim tuolla pharmacan sivuilla? Tein itse juuri vanhaa pääsykoetta jossa oli diabeteksen käypähoito suositus sekä lääkkeen valmisteyhteenveto mutta en osannut vastata yhteenkään kysymykseen kun tuntuu että tekstiä on niin paljon ja sitä on liian vaikea ymmärtää 🙁

  22. Onko kokeessa käytettävissä Maol-taulukoita tai muita vastaavia apuvälineitä? Vai pitääkö kaikki opiskella ulkoa?

  23. Heippa!

    Aineistot ovat ainakin aikaisempina vuosina olleet pitkiä. Vuonna 2018 ja 2019 aineisto oli muistaakseni jopa 15 sivun mittainen, eli tekstiä kyllä on valitettavan paljon! 🙁 kannattaa yrittää siis opetella, mistä kohtaa Käypä hoito -suositusta löydät esimerkiksi lääkkeellisen hoidon kohdan, ja mistä kohtaa valmisteyhteenvetoa löytyy vaikkapa CYP -entsyymeihin liittyvää asiaa (CYP -entsyymejä ei kaikissa valmisteyhteenvedoissa ole, tämä vain esimerkkinä siis). Eli tärkeää on hahmottaa, mitä tietoa löytyy mistäkin kohtaa, jotta koko tekstiä ei välttämättä tarvitse kahlata läpi, vaan osaat siirtyä juuri siihen, mistä oleellinen tieto löytyy. 🙂

    Tsemppiä loppurutistukseen! 🙂

    // Nina

  24. Moikka,

    Kokeessa ei ole Maol -taulukoita. Kaikki laskemiseen tarvittavat kaavat täytyy osata ulkoa. Joskus on saattanut olla niin, että tehtävänannossa on annettu jokin tietty kaava, mutta tähän ei saa luottaa. Ainoat taulukot, jotka kokeessa tarvittaessa jaetaan, ovat logaritmitaulukko, kymmenpotenssitaulukko sekä jaksollinen järjestelmä. 🙂

    Tsemppiä loppukevääseen!

    // Nina

  25. Moikka!

    Tämä juttu on jo vaivannut minua hetken, kun valintakokeet ovat muuttuneet sähköisiksi. Osallistun kesäkuussa farmasian valintakokeisiin ja minua mietityttää, mitä ohjelmistoja siellä saa käyttää. Kukaan ei oletettavasti koetilannetta pysty valvomaan olan takaa, jonka vuoksi nelilaskin ei ole ainoa vaihtoehto(?). Pointtini siis oli se, että koneeltani löytyy myös ostettu TI-NSpire CAS-laskin + kemiaan soveltuva MarvinSketch, jolla voidaan piirtää sähköisesti rakennekaavoja. Saako näitä mahdollisesti käyttää valintakokeissa? Miten langaton yhteys oikeastaan toimii? Se siis rajoittaa vain nettisurffailun, mutta ei tietokoneessa olevia maksettuja sovelluksia?

  26. Millaisia laskimia saa käyttää valintakokeissa (sähköisiä)? Pystyykö niitä kukaan valvomaan, jos itselläni on käytössä esim. maksullinen TI-NSpire CAS tai kemiaan liittyvä MarvinSketch?

  27. Heippahei. Mistä löytää tuon logaritmitaulukon harjoittelua varten? Entäs kymmenpotenssitaulukon 🙂 ? Tuleeko ottaa oma nelilaskin kokeeseen?

  28. Heippa!

    Koetilanteessa on estetty tietokoneen käyttö niin, että muita ohjelmia ei saa käyttöönsä. Ainakin sähköisissä ylioppilaskirjoituksissa on myöskin rajoitettu tietokoneen käyttö niin, että siinä ei pääse mihinkään muualle kuin yo-kokeen ympäristöön, eli oletettavasti samalla tavalla järjestyy. Jos jostain syystä näin ei olekaan, niin on kokeen järjestäjien vastuulla, mihin kaikkiin ohjelmistoihin pääsykokeiden tekijöillä on oikeudet päästä.

    Laitan tähän linkin, mistä pääset katsomaan alaspäin rullaamalla ja valitsemalla kohdan “Farmasia”, minkälainen laskin koetilaisuudessa on käytössä: https://www.uef.fi/fi/valintakokeet-2021#a2c1fe3b

    Toivottavasti osasin vastata kysymykseesi! 🙂

    // Nina

  29. Hei!
    Onko farmasian pääsykokeessa kaavat käytössä? Vai pitääkö KAIKKI osata ulkoa? Jaksollinen järjestelmä ainakin.

  30. Hei! Milloin saa tietoa farmasian pääsykokeen toisesta osasta? Onko esimerkiksi päivämäärä ilmoitettu jo?

  31. Heippa,

    Lähtökohtaisesti kaikki kaavat pitää osata ulkoa. Eli esimerkiksi ainemäärän laskemiseen, tasapainon laskemiseen jne. tarvittavat kaavat täytyy osata ulkoa. Joskus kokeessa on tehtävänannon yhteydessä annettu kaava, mutta siihen ei voi luottaa, että ne aina annettaisiin. Jaksollista järjestelmää ei tietenkään tarvitse osata ulkoa, se jaetaan koetilanteessa, mikäli kokeen tekeminen sitä edellyttää.

    Aurinkoista kevättä! 🙂

    // Nina

  32. Moikka!

    Tänävuonna toinen osa on yhdistetty pääsykokeeseen. 1. ja 2. osa tehdään siis samana koepäivänä, ja parhaiten 1. osassa menestyneiden 2. osiot tarkistetaan. 1. osio on siis karsiva, ja 2. osiosta parhaat valitaan sisään. Lisää tietoa pääsykokeen rakenteesta tässä blogipostauksessa sekä Opintopolussa https://opintopolku.fi/app/#!/korkeakoulu/1.2.246.562.17.71110533826 kohdassa pääsy- ja soveltuvuuskoe.

    Tsemppiä loppurutistukseen! 🙂

    // Nina

  33. Hei, pitääkö esimerkiksi moolimassat, funktionaalisten ryhmien kaavat yms nämä lukuisat jutut mitkä lukevat maolissa osata ulkoa? Miten näitä tulisi edes muistaa ulkoa.

  34. Moikka

    Olen mattimyöhäinen ja
    kk aikaa pääsykokeeseen. Aloittaminen on ollut hankalaa kun ei oikein tiedä mistä aloittaa. Mitkä olis ne top asiat mitkä kannattaa opetella? 5 kirjan käyminen kk on aika haastavaa (tiedän oma vika) mutta jos tätä pystyis jotenkin rajaamaan niin se ois iso helpotus. Haen tosiaan vain farmaseutiksi ja sisään päästyäni aion yrittää proviisioniks. Kiitos vinkeistä etukäteen.

  35. Heippa!

    Jaksollinen järjestelmä jaetaan pääsykokeessa, mikäli sitä tarvitsee kokeen suorittamiseen. Kaikki laskukaavat ja orgaanisen kemian funktionaaliset ryhmät täytyy osata ulkoa. Farmasian opintojen aikana tulee paljon asiaa lyhyen ajan sisälle, mikä pitää sisäistää, eli pääsykoe on vasta pintaraapaisu meidän alalle. Kaavat ja funktionaaliset ryhmät oppii ulkoa, kun jaksaa säännöllisesti tehdä tehtäviä ja kertailla opiskeltuja asioita 🙂 pääsykokeessa on välillä annettu joitakin kaavoja, harvoin siis, eli tämän varaan ei kannata laskea.

    Mukavaa kevättä sinne!

    // Nina

  36. Moikka,

    Henkilökohtaisesti koen, että jos kemiaa lähtee nollatasolta opiskelemaan tässä vaiheessa, niin myöhäistä on. Laskurutiini on hyvin tärkeä, ja siihen vaatii useamman kuukaudenkin yleensä. Kemia ei myöskään ole mitään kevyttä iltalukemista, vaan vaatii toistoja, taukoja, kertausta, tehtävien tekemistä ja mahdollisesti kavereiden kanssa asioiden ratkomista. Pääsykokeen kemian aluetta ei myöskään pysty mitenkään rajaamaan. Opintopolussa on lueteltu tietynlaiset pääaiheet. 🙂

    Tsemppiä kevääseen!

    // Nina

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *