Moikka! Koska valintakokeet lähestyvät kovaa vauhtia, ajattelinkin jakaa teille vinkkejä valintakokeeseen valmistautumiseen. Nämä koin hyödyllisiksi silloin, kun itse luin lääkiksen valintakokeeseen. Täytyy kuitenkin muistaa, että kaikki ovat yksilöitä ja se mikä toimi minulla, ei välttämättä toimi kaikilla.
Voisin alkuun kertoa omasta hakutarinastani. Heti kirjoitusten jälkeen en vielä hakenut tosissani eli en siis lukenut ollenkaan valintakokeeseen. Kävin kuitenkin katsomassa kokeen rakenteen ja koetilaisuuden kokemusmielessä. Syyskuun lopussa aloitin projektin opettelemalla alkuun itselle toimivat opiskelutekniikat. Pyrin aina opiskelemaan tehokkaasti eli käytin aktiivisesti aivoja ja vältin passiivista lukemista. Laadin tarkan etenemissuunnitelman ja tein lukemisesta rutiininomaista.
Vaikka teinkin paljon töitä ja kehityin todella paljon, eivät pisteet riittäneet sisäänpääsyyn ensimmäisellä hakukerralla. Sain kuitenkin erittäin hyvän pohjan seuraavaa hakuvuotta ajatellen ja lähdinkin hyvillä mielin yrittämään uudestaan. Ymmärsin, että itselläni heikkous oli hitaudessa ja panostinkin toisella kerralla enemmän laskurutiinin parantamiseen laskemalla ja tekemällä tehtäviä. Päätin, että tällä kertaa sisäänpääsyni ei jää mistään kiinni. Motivaationi vain kasvoi kokeen lähestyessä ja tein paljon kehitystä nopeudessa sekä osaamisessa. Kokeeseen mentäessä oli itsevarma olo ja hyvinhän siinä sitten kävi.
Motivaatio ja jaksaminen
Erityisesti lääkiksen valintakokeeseen riittävä valmistautuminen on yleensä monia kuukausia. Kuinka sitten ylläpitää motivaatiota koko hakuajan? Kysyin itseltäni, miksi haluan päästä juuri tälle alalle ja kirjoitin motiiveja ylös. Halusin sitä niin paljon, että olin valmis antamaan kaikkeni ja priorisoimaan sen kaiken muun edelle. Jos ei ole valmis antamaan itsestään kaikkea, tuskin tulee onnistumaankaan. Tiedostin, ettei hakuaika kestä ikuisesti, joten voin hetkellisesti uhrata pienen osan elämästäni tähän.
Huonoina päivinä, kun väsytti, piti luottaa itsekuriin. Motivaatiota ei kannattanut silloin odottaa, piti vain ryhtyä toimeen ja unohtaa tekosyyt. Käänsin ajatuksen ”opiskelisin, mutta minua väsyttää liikaa” ajatukseen ”minua väsyttää ja opiskelen silti”. Toki on tärkeää erottaa aito väsymys laiskuudesta. Jotta väsymys ei pääse valloilleen, on syytä merkata vapaapäivät ja lepo kalenteriin lukutuntien lisäksi. Vapaapäivät kannattaa käyttää sellaisten tekemisten parissa, mitkä edesauttavat palautumista.
Sitä on lopulta itse vastuussa siitä, miten aikansa käyttää. Ketään tai mitään muuta ei voi syyttää, jos ei opiskele tarpeeksi. Selvitä, mikä motivoi juuri sinua ja palaa siihen aina kun tuntuu vaikealta aloittaa. Itseäni motivoi ajatus, että mieluummin opiskelen nyt tehokkaasti, jotta voin illalla mennä treenaamaan. Opiskelutuntien kirjaaminen ylös oli palkitsevaa päivän päätteeksi.
Oman kehityksen huomaaminen motivoi paljon. Oli palkitsevaa huomata, kuinka esimerkiksi laskunopeus tehtävissä kehittyi koko ajan. Välillä pysähdyin miettimään, kuinka edellinen kuukausi oli sujunut ja kirjoitinkin päiväkirjaa matkalla heränneistä ajatuksista. Pidin myös oppimispäiväkirjaa, johon kirjoitin, mitä konkreettista olin päivän aikana oppinut. Minulla oli tapana analysoida myös jokainen harjoituskoe tarkasti. Pohdin, mitkä asiat menivät erityisen hyvin ja missä taas oli kehitettävää. Itsensä kriittinen arvioiminen oli merkittävä osa onnistumista. On myös tärkeää uskaltaa tehdä tarvittaessa muutoksia, jos huomaa ettei jokin asia toimi.
Tässä tulikin paljon asiaa henkisestä valmistautumisesta. Se oli ainakin minulle lähes yhtä tärkeää kuin laskunopeus ja osaaminen (jotka kehittyvät vain ahkerasti tehtäviä tekemällä). Henkistä valmistautumista tukivat myös lukuisat mielikuvaharjoitukset ja rentoutumisharjoitukset erityisesti kokeen lähestyessä. Koejännitys ja riittävä itseluottamus pitää myös ottaa huomioon. Kirjoitinkin erillisen blogin kyseisestä aiheesta jo aiemmin (koejännitys hallintaan). February 2023 – UEF-lähettiläät
Ennen valintakoetta
Viimeisinä viikkoina on tärkeää pysyä terveenä. Riittävä uni, ruoka ja liikunta auttavat tässä. Arjen kokonaiskuormitustakin kannattaa vähentää, koska kokeen lähestyessä jännitys itsessään kuormittaa huomattavasti kehoa. Lopetin lukemisen kolme päivää ennen valintakoetta, jotta olisin kokeessa virkeimmilläni. Kuten urheilun, myös opiskelun suhteen pätee, että kehitys tapahtuu levossa, koska yön aikana aivot muokkaavat ja tallentavat aiemmin opittua.
Viimeisinä päivinä vietin aikaa läheisteni kanssa, harrastin kevyttä liikuntaa ja tein kaikkea, mistä nautin. Kävin myös katsomassa koepaikan, jotta pystyin visualisoimaan paremmin koetilaisuuden mielessäni. Toki se myös lievensi stressiä, kun tiesi osaavansa varmasti oikeaan paikkaan.
Kävellessäni koesaliin tiesin, että olin tehnyt ihan kaikkeni ja nyt vain piti antaa parhaansa juuri siinä hetkessä. Kuuntelin omia voimabiisejäni ja hymyilin. Luotin siihen, että osaan tarpeeksi paljon ja olen tarpeeksi nopea, kunhan pidän pään kylmänä ja teen kaiken niin kuin harjoituskokeissakin. Taidot tulevat automaattisesti rutiineista, joten niitä ei kannata liikaa miettiä suorituksen aikana. Päätin, että en luovuta, vaikka koe olisi kuinka hankala tahansa. Yksikin piste voi olla ratkaiseva sisäänpääsyn kannalta, joten yritin loppuun asti saada kaiken irti paperiin.
Lääkikseen hakeminen oli heittämällä elämäni rankin suoritus tähän mennessä, mutta se oli todellakin kaiken sen työn arvoista.
-Nelli / lääketiede
Lisää konkreettisia vinkkejä kerroin Instagramissa ja ne löytyvät Lääketiede – kohokohdasta. IG: @ueflahettilas
