Tag Archives: psykologia

Psykologian ja sosiaalipsykologian eroja

Ihmismieli ja sen koukerot kiinnostavat yhä useampia. Itä-Suomen yliopistossa psykologian teemoja voit opiskella Joensuun kampuksella pääaineenasi psykologia tai Kuopion kampuksella yhteiskuntatieteiden alla pääaineenasi sosiaalipsykologia. Vain psykologiaa pääaineenasi opiskelleena voit saada laillistetun psykologin pätevyyden. Kuitenkin psykologista osaamista tarvitaan yhteiskunnassa laajasti mitä erilaisemmissa työnkuvissa, joihin myös sosiaalipsykologit voivat työllistyä omine vahvuuksineen. Tässä postauksessa käsittelemme näiden pääaineiden eroavaisuuksia ja päällekkäisyyksiä sekä opiskelun että työelämän näkökulmista. Kirjoittajina ovat psykologian opiskelija Riikka Lindholm ja sosiaalipsykologian opiskelija Roosa Tähtinen.

TIETEENALAT
Molemmat tieteenalat voidaan määritellä eri tavoin näkökulmista ja koulukunnista riippuen. Jyrkkää jaottelua voidaan pitää hieman keinotekoisena, emmekä pyri tässä luomaan alojen välille tarpeetonta vastakkainasettelua. Nostamme seuraavaksi esille muutamia yleisimpiä määritelmiä, joiden avulla pääainevaihtoehtojen eroja on helpompi hahmottaa:

* Psykologia tutkii mielen sisältöjä ja tapahtumia eri osa-alueidensa näkökulmista. Näitä erilaisia osa-alueita ovat mm. kliininen psykologia (sis. mm. terapeuttisen keskusteluavun antamista), kognitiivinen psykologia, kehityspsykologia, persoonallisuuspsykologia, neuropsykologia, evoluutiopsykologia, positiivinen psykologia sekä työ- ja organisaatiopsykologia. (Nämä erilaiset psykologian osa-alueet näkyvät vahvasti myös sosiaalipsykologiassa, tosin kliininen ja neuropsykologia useimmiten hieman muita vähemmän.) Tiivistetysti voidaan siis määritellä, että psykologiassa ihmistä pyritään ymmärtämään psyykkisenä, sosiaalisena ja fyysisenä olentona oman elämänhistoriansa kanssa ainutlaatuisena yksilönä. Psykologit työllistyvät useimmiten erilaisiin psykologien virkoihin, joista löydät lisää tämän postauksen lopusta.

* Sosiaalipsykologia on itsenäinen tieteenala, jossa korostuu psykologinen ote käytännön vuorovaikutuksen monisäikeisessä tarkastelussa. Sosiaalipsykologit soveltavat työelämässä vahvaa teoriapohjaista osaamistaan mm. ihmisten koetun hyvinvoinnin, elämänkulun, arkiajattelun, sosiaalisen vuorovaikutuksen sekä ryhmäilmiöiden problematiikan parissa. Alalta valmistuneilla on käytössään laajasti erilaisia työkaluja ymmärtää ja kehittää luovasti ihmisten sosiaalista hyvinvointia yhteiskunnassa. Osa sosiaalipsykologeista on kiinnostuneempia kahdenkeskisistä ja pienryhmätilanteista, sekä näiden psykologisesta tarkastelusta. Toiset ovat kiinnostuneempia toimimaan isojen organisaatioiden, jopa koko yhteiskunnan tasolla.

Kun psykologia voidaan määritellä akateemiseksi ammatilliseksi tutkinnoksi, voidaan sosiaalipsykologia määritellä generalistitutkinnoksi, joka ei valmista yhteen tiettyyn ammattipätevyyteen, vaan antaa avaimet toimia hyvin laajalla kentällä erilaisissa asiantuntijatöissä (postauksen loppuun on listattu näitä kattavasti). Tiivistetysti voidaan kiteyttää, että sosiaalipsykologiassa ihmistä ja ihmisiä pyritään ymmärtämään erityisesti sosiaalisen ulottuvuuden kautta: mm. kiintymyssuhteiden ja ryhmädynamiikan näkökulmasta, miten ihmiset vaikuttavat toinen toisiinsa ja miten heidän omat elämänhistoriansa ovat heitä elämän varrella muovanneet. Tällä fokusoinnilla pyritään vahvistamaan ihmisten yhdessä ja yksin koettua hyvinvointia. Tämä sosiaalipsykologinen ote näkyy myös psykologiassa, mutta ei vastaavalla intensiteetillä. Hyvin yksinkertaistetusti sosiaalipsykologia voidaan siis käsittää ”ihmissuhteiden psykologiaksi”.

OPISKELU
Miten sosiaalipsykologian ja psykologian opiskelu sitten eroavat toisistaan? Tähänkin on varmasti yhtä monta vastausta kuin on opiskelijaakin, mutta kerromme seuraavaksi omia havaintojamme:

Turkoosihaalaristen psykalaisten ainejärjestö on Oidipus ry ja keltaisissa haalareissa vastaan voi tulla Socius ry:n sospsykalaisia.

Sosiaalipsykologian opinnoissa painottuu selkeästi sosiaalipsykologisten teorioiden opiskeleminen, koska iso osa sosiaalipsykologeista työllistyy asiantuntijatehtäviin, joissa tärkeää on kyetä hahmottamaan laajoja kokonaisuuksia erityisesti sosiaalisen ja psyykkisen hyvinvoinnin näkökulmista. Lisäksi opinnoissa otetaan huomioon koko yhteiskunnan konteksti ja se, miten yhteiskunnan rakenteet vaikuttavat ihmisten hyvinvointiin. Sosiaalipsykologiaan tieteenalana voit tutustua lisää esimerkiksi Suonisen, Pirttilä-Backmanin, Lahikaisen ja Ahokkaan teoksen ”Arjen sosiaalipsykologia” kautta. Teorian opiskelun rinnalla meillä on myös muutamia käytännönläheisempiä kursseja, kuten esimerkiksi seuraavat:

* Ammatillista vuorovaikutusta harjoitellaan mm. puheviestinnän kurssilla, jossa aiempina vuosina on aina yhdellä tapaamiskerralla ollut mukana myös näyttelijöitä. He ovat esittäneet työpaikkakiusaamistilannetta, johon puuttumista tunnilla harjoitellaan.

* Ryhmän ohjaamisesta meillä on teoriakurssin lisäksi myös käytännön kurssi, jossa vaihtoehtoina on ollut ohjata mielenterveyskuntoutujien keskusteluryhmää, opiskelijoiden uraohjausryhmää yliopistolla tai suunnitella sekä toteuttaa vapaaehtoiskoulutus eräässä järjestössä. Tämän järjestössä toteutettavan koulutusrungon on tarkoitus kehittää koulutettavien vapaaehtoisten substanssiosaamisen lisäksi heidän ryhmänohjaus- ja vuorovaikutustaitojaan.

* Ryhmät ja vuorovaikutus -kurssilla teorialuentojen ohella jalkaudutaan pienryhmässä julkiselle paikalle havaitsemaan vapaavalintaista sosiaalista tilannetta. Havainnoinnissa ja sen raportoinnissa pyritään hahmottamaan ja ymmärtämään arjen ryhmäilmiöitä sosiaalipsykologisia teorioita soveltamalla.

* Lisäksi sekä sosiaalipsykologian että psykologian opiskelijat voivat UEF:ssa opiskella ainutlaatuisia moniammatillisen vuorovaikutusosaamisen kursseja, joihin sisältyy myös simulaatio-opetusta. Koska työelämässä työskennellään usein moniammatillisissa tiimeissä, on MOVU-kurssien osaamisella paljon käyttöä työelämässä. Kursseilla opetellaan mm. ryhmä-, tiimi- ja verkostotyön perustaitoja sekä neuvottelu- ja johtamistaitoja käytännön tilanteissa.

Pääasiassa sosiaalipsykologian opinnoissa kuitenkin painottuu teoreettinen osaaminen ja sen syvällinen ymmärtäminen, jota työelämässä voidaan soveltaa käytännössä kaikkialla, missä on ihmisiä.

Psykologian opiskelu eroaa sosiaalipsykologian opiskelusta ainakin siinä, että psykologian puolella opiskellaan myös kliiniseen asiakastyöhön valmistavia kursseja. Opiskelemme muun muassa teoriaa mielenterveyden häiriöistä sekä niiden hoidosta. Lisäksi meillä on joitakin käytännöllisempiäkin kursseja. Kursseilla on esimerkiksi tehty vuorovaikutusharjoituksia, harjoiteltu kuntoutusryhmän suunnittelua ja tehty elämäkertahaastattelu itse rekrytoidulle ”asiakkaalle”. Viidentenä vuonna pääsemme opiskelemaan psykologisten testien tekemistä käytännössä. Vaikka psykologin maisterin koulutus ei annakaan psykoterapeutin pätevyyttä, opiskelemme kuitenkin myös psykoterapian perusteita. Psykologi voi käyttää työssään apuna terapiamenetelmiä, vaikka ei pitäisikään psykoterapeutin vastaanottoa.

Sosiaalipsykologian opinnot kestävät 3+2 vuotta. Itä-Suomen yliopistossa hakukohteen nimi on ”Yhteiskuntatieteet, Kuopio” ja kandivaiheen alussa kaikilla opiskelijoilla on alkuun yhteisiä opintoja (sis. sosiaalipsykologiaa ja hyvinvointi yhteiskunnassa -kursseja). Varsinainen pääainevalinta tehdään vasta toisen vuoden keväällä, mutta opinnoissa on paljon valinnanvapautta jo ensimmäisinäkin vuosina. Mikäli opiskelija tietää jo opintojensa alkumetreillä, että haluaa suunnata opintojaan juuri sosiaalipsykologiaa kohti, voi hän halutessaan itsenäisesti painottaa opintojaan psykologisilla opinnoilla heti alusta asti. Valinnanvapautta on etenkin aineopinnoissa ja sivuaineissa, joista voi valita esimerkiksi psykologian tai työ- ja organisaatiopsykologian laajoja opintokokonaisuuksia. Vaikka itse olen tiennyt jo 12-vuotiaasta asti oman intohimoni olevan psykologian parissa ja ihmismielessä, koen, että kaikki tutkintomme kurssit (myös ne enemmän yhteiskunnallisesti painottuneet) ovat olennaisesti tukeneet kasvua sosiaalipsykologian ammattilaiseksi. Koen, että näiden kurssien myötä erityisesti näkökulman vaihtamisen taito ja kyky hahmottaa laajoja kokonaisuuksia on vahvistunut. Kandidaatin tutkintoon kuuluu vapaaehtoinen työharjoittelu, joka kestää vähintään kuukauden (150h – 5 opintopistettä) ja maisterivaiheeseen sisältyy pakollisena sosiaalipsykologian käytännön harjoittelu, joka kestää vähintään kaksi kuukautta (10 opintopistettä).

Psykologin maisterin tutkinto on puoli vuotta pidempi kuin sosiaalipsykologian opiskelijoilla. Tutkintoa pidentää harjoittelu, joka suoritetaan tutkinnon lopuksi. Harjoittelussa pääsee tekemään psykologin töitä ohjauksen alaisena. Harjoittelu on hyvin pidetty opintojakso ja odotan sitä itsekin innolla. Pakollisen harjoittelun lisäksi opiskelija voi halutessaan suorittaa kolmen viikon orientoivan harjoittelun kandivaiheessa. Orientoivassa harjoittelussa ei vielä tehdä psykologin töitä vaan lähinnä tutustutaan työpaikkaan ja tehdään avustavia työtehtäviä.

Tiivistetysti:
Psykologian ja sosiaalipsykologian opintojen sisällöt ovat joiltain osin päällekkäisiä, mutta valmistavat lähtökohtaisesti suhteellisen erilaisiin työtehtäviin, mikä näkyy melko vahvasti myös opintojen sisällöissä.

 

TYÖELÄMÄ

KUVIO 1. Psykologit voivat työskennellä myös samoissa tehtävissä kuin sosiaalipsykologit, mutta osa töistä on rajattu vain psykologeille. Pääasiassa psykologit sijoittuvat kuitenkin juuri psykologin virkoihin.

Psykologian opiskelijat oppivat tekemään psykologisia testejä, joita käytetään erityisesti mielenterveyteen, persoonallisuuteen tai kognitiivisiin kykyihin liittyvien kysymysten arvioimisessa. Testaaminen on osa psykologin työtä monessa paikassa, kuten esimerkiksi työterveyshuollossa, koulupsykologilla ja sairaaloissa. Testaamisen lisäksi psykologin tehtäviin voi kuulua muun muassa psykologisen asiantuntemuksen esiin tuominen moniammatillisissa tiimeissä, terapiaryhmien vetäminen, keskusteluavun antaminen sekä ohjaus ja neuvonta.

Sosiaalipsykologian opiskelu valmistaa opiskelijoita hyvinvoinnin edistämiseen erilaisissa asiantuntijatehtävissä, joissa työskennellään tyypillisesti erilaisten psykologisten ilmiöiden, kuten vuorovaikutuksen ja ryhmien käyttäytymisen, asiantuntijoina. Sosiaalipsykologista asiantuntijatyötä tehdään tyypillisesti etenkin yritysten henkilöstöhallinnossa, jolloin työ voi sisältää kognitiivisen työergonomian kehittämistä, työntekijöiden kouluttamista, sosiaalisten konfliktien sekä muiden ristiriitojen ratkomista, rekrytoimista ja työhyvinvoinnin laaja-alaista vahvistamista sen monilla eri osa-alueilla. Osa sosiaalipsykologeista työskentelee kolmannella sektorilla tuomalla asiantuntijuuttaan erilaisten järjestöjen, projektien ja hankkeiden käyttöön: Monia kiinnostaa erityisesti mielenterveyden kentällä asiantuntijana toimiminen, jolloin keskeisiä teemoja voivat olla mielen haasteiden ennaltaehkäisy ja mielenterveyden vahvistaminen, esimerkiksi resilienssin, psykologisen joustavuuden ja arvotyöskentelyn keinoin. Psykologisen tutkimustiedon soveltaminen käytäntöön voi tällöin konkretisoitua esimerkiksi erilaisina koulutuksina, ryhmien ohjaamisena, kriisituen antamisena (kriisityöntekijä), markkinointina, suunnitteluna ja/tai viestintänä. Työpaikasta riippumatta sosiaalipsykologin työnkuva on usein laaja ja monipuolinen. Useimmiten se sisältää ihmisläheistä työtä ja sosiaalipsykologisen osaamisen hyödyntämistä ihmisten hyvinvoinnin vahvistamiseksi. Sosiaalipsykologian koulutus antaa valmiudet ymmärtää, selittää ja kehittää sekä kahdenkeskistä että isompienkin ihmisryhmien vuorovaikutusta.

Hyvin karkeasti ottaen voisi sanoa, että sosiaalipsykologi työskentelee hyvinvoinnin edistämisen parissa ja psykologi taas auttaa ihmisiä muutosten ja vaikeuksien keskellä.
Tämä yksinkertaistus ei kuitenkaan aina päde, sillä sosiaalipsykologi voi työskennellä esimerkiksi kriisityössä ja psykologi puolestaan tarjota hyvin matalan kynnyksen apua pienissä pulmissa. Psykologin asiakkaita ovat usein yksilöt, pariskunnat ja perheet, mutta osa psykologeista toimii myös laajempien kokonaisuuksien, kuten organisaatioiden tasolla. Sosiaalipsykologien kohderyhmään kuuluvat erityisesti dyadit (2 hlöä), eri kokoiset ryhmät ja tiimit, organisaatiot sekä koko yhteiskunta – kuitenkaan yksilönäkökulmaa unohtamatta. Sekä psykologi että sosiaalipsykologi voivat toimia todella monissa työtehtävissä, kuten seuraavaksi huomataan.

 

MAHDOLLISIA AMMATTINIMIKKEITÄ

* Psykologi voi tehdä töitä hyvin erilaisissa paikoissa, kuten esimerkiksi kouluissa, työterveyshuollossa, psykiatrisissa sairaaloissa, kuntoutuslaitoksissa ja terveyskeskuksissa. Psykologiliiton sivuilta löytyy erittäin hyvä listaus erilaisista ammattinimikkeistä, mitä psykologilla voi olla.

Psykologian maisterin tutkinto ei anna psykoterapeutin pätevyyttä. Se on kuitenkin hyvä pohja psykoterapiakoulutukseen haluavalle. Psykologeille on tarjolla paljon muitakin lisäkoulutusmahdollisuuksia maisteriksi valmistumisen jälkeen. (Tällä hetkellä myös sosiaalipsykologi voi hakea tähän pitkään täydennyskoulutukseen, josta valmistutaan psykoterapeutiksi. Ajankohtaiset hakukelpoisuusvaatimukset löydät Valviran sivuilta.)

* Sosiaalipsykologi voi työskennellä hyvin laajasti erilaisissa työnkuvissa, joihin ei tarvita psykologin pätevyyttä. (Myös psykologit voivat työskennellä näissä työtehtävissä, vaikkakin he sijoittuvat pääasiassa psykologin virkoihin.) Sosiaalipsykologien tehtävissä psykologista osaamista sovelletaan luovasti yhteiskunnan erilaisiin tarpeisiin. Tässä listattuna niistä muutamia:

KUVIO 2. Sosiaalipsykologi työelämässä

Työ- ja organisaatiopsykologian parissa: kouluttaja, henkilöstöasiantuntija, rekrytoija, rekrytointipäällikkö, uravalmentaja, työyhteisövalmentaja, community developer, työhyvinvointiasiantuntija, kehittämispäällikkö, henkilöstökonsultti, henkilöstösuunnittelija, henkilöstöpäällikkö, koordinaattori, johdon assistentti, viestinnän asiantuntija, työhyvinvointipäällikkö, toimitusjohtaja, organisaatiokonsultti, …

– Järjestöissä, projekteissa ja hankkeissa: projektisuunnittelija, projektipäällikkö, järjestösuunnittelija, hankekoordinaattori, tiiminvetäjä, kehittämisasiantuntija, hankeasiantuntija, projektiasiantuntija, vapaaehtoistyön tai vertaistuen koordinaattori (esim. mielenterveysjärjestöissä), …

– Asiakasluonteisissa töissä: yksilö- ja/tai ryhmävalmentaja, kriisityöntekijä, koulukuraattori, perheneuvoja, kuntoutussuunnittelija, kuntoutusasiantuntija, kuntoutusohjaaja, ryhmätoiminnan kehittäjä, päihdetyön erityisohjaaja, kriisikeskuksen johtaja, …

– Yrittäjyyden parissa: työnohjaaja, jatkokoulutuksen jälkeen psykoterapeutti, freelancer-toimittaja, tietokirjailija, kouluttaja, valmentaja, … (vain taivas on rajana!)

– Yliopistoissa / muissa koulutusorganisaatioissa: kouluttaja, tutkija, tutkimusavustaja, yliopisto-opettaja, tutkijatohtori, professori, …

– Muut: eduskunta-avustaja, …

Erilaisiin teemoihin liittyen asiantuntijoille järjestetään moniammatillisesti täydennyskoulutuksia, joihin sekä psykologit että sosiaalipsykologit voivat osallistua. Tällaisia ovat esimerkiksi kriisityön erikoistumisopinnot, työnohjaajakoulutus ja jo aiemmin mainittu psykoterapeuttikoulutus. Näistä ja yllä lueteltujen ammattinimikkeiden sisällöistä löydät lisää googlaamalla.



Kaiken kaikkiaan sekä psykologian että sosiaalipsykologian aloilta valmistuu ammattilaisia, jotka kykenevät soveltamaan psykologista osaamista ja asiantuntijuutta vahvistaakseen ja rikastaakseen laaja-alaisesti ihmisten hyvinvointia.

Roosa // sosiaalipsykologia & Riikka // psykologia

.
.

Lisää tietoa löydät mm. seuraavien linkkien takaa:

–  Suomen psykologiliitto ry
UEF:n filosofinen tiedekunta

Suomen sosiaalipsykologit ry
UEF:n yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta

Fuksitunnelmointia

Eräänä syysaamuna kävellessäni kampuksen halki katselin pihalle kerääntyneitä opiskelijoita. Siellä täällä seisoi värikkäisiin haalareihin pukeutuneita tuutoreita, jotka pitelivät ainejärjestöjensä kylttejä ja maskotteja. Juuri opintojaan aloittelevat fuksit olivat kokoontuneet tuutoreidensa läheisyyteen odottelemaan päivän ohjelman alkua. Puheen sorina, eri väreissä loistavat haalarit ja jännittynyt tunnelma saivat minutkin virittymään, vaikka olinkin vain ohikulkija.

Uuden lukuvuoden aloitus saa yliopiston aina kuhisemaan. Fukseille järjestetään tutustumiskierroksia ja Carelian aulassa jonotetaan lippuja milloin mihinkin bileisiin. Sivukorvalla voi kuulla, kuinka tuutorit opastavat fuksejaan, ihmiset tutustuvat toisiinsa ja vanhat opiskelijat riemuitsevat nähdessään kavereitaan kesän jälkeen.

Fuksivuosi oli ehdottomasti yksi elämäni upeimmista kokemuksista. Heittäydyin uuteen elämänvaiheeseen avoimin mielin ja innostuneesti. Löysin uusia ystäviä ja koin hetkiä, joita yhä muistelen lämmöllä. Vuosi ei kuitenkaan täyttynyt pelkästä sosiaalisesta pöhinästä ja riemukkaista hetkistä. Siihen liittyi myös paljon epävarmuutta. Muistan, kun soitin vanhemmilleni ja kerroin, että minusta tuntuu kuin minulla ei olisi kaikki langat käsissäni. Tuntui, että oli niin paljon opittavaa ja muistettavaa, että en pysty hahmottamaan kaikkea. Pelkäsin, etten koskaan pysty navigoimaan yliopistolla ja järjestelemään asioitani sellaisella varmuudella kuin näin vanhempien opiskelijoiden tekevän.

Juuri kokemani epävarmuuden ja jännityksen takia muistelen fuksivuottani hymyssä suin. On hassua ajatella, että epäilin kykyjäni. Näin neljännen vuoden opiskelijana voin vakuuttaa, että aivan kaikki oppivat kyllä toimimaan uudessa ympäristössään. Toisaalta jännityksen voittaminen ja uusista haasteista selviytyminen ovat kokemus, jota en halua koskaan unohtaa. Fuksivuosi oli niin hienoa aikaa siksi, että uskalsin sukeltaa uuteen ja tuntemattomaan, ei siksi, että olisin ollut itsevarma ja valmis opiskelijaelämän asiantuntija etukäteen.

Kohti uutta seikkailua!

Monilla uusilla opiskelijoilla – itseni mukaan lukien – fuksivuosi tuo tullessaan myös muita uusia haasteita kuin opiskelun aloittamisen. Muutin tuolloin pois vanhempieni luota ja jätin pikkuisen kotipaikkakuntani. Itsenäinen asuminen vaatii aluksi harjoittelua. On pestävä pyykit, laitettava ruokaa ja maksettava vuokra.

Käytännön askareiden opettelun lisäksi mieltä saattavat kuormittaa monet pohdiskelut. Muistan, kuinka opintojen alussa luennoitsija sanoi, että nyt te alatte pikkuhiljaa rakentaa ammatti-identiteettiänne. ”Ammatti-identiteettiä?!? Minullahan on vielä oman henkilökohtaisenkin identiteetin pohdiskelu kesken! Tulinkohan tänne liian aikaisin? Olenkohan edes aikuinen vielä?” ajattelin. Jossain vaiheessa puolestaan mieltäni vaivasi epäilys, olenko lainkaan oikealla alalla. Mietin, miksi en edes harkinnut esimerkiksi oikikseen hakemista. Jälleen voin kuitenkin todeta, että nämäkin huolet ovat kaikonneet ajan kanssa. Koen olevani oikealla alalla, ja kyllä se ammatti-identiteettikin on alkanut vihdoin itää.

Tällä tekstillä toivon voivani rohkaista sinua – tuleva tai nykyinen fuksi – liittymään hyvillä mielin osaksi syksyisin yliopistolla viriävää elämää. Fuksivuosi tarjoaa mahdollisuuden kokea monia hienoja asioita. Se tuo tullessaan myös haasteita – jokaiselle omanlaisensa. Et ole kuitenkaan yksin, sillä tuutorit, henkilökunta ja uudet kaverit ovat tukenasi. Luultavasti muutaman vuoden päästä voit hymyillä ja muistella kommelluksiasi huvittuneena. Muista myös levätä ja antaa itsellesi aikaa sulatella kaikkea uutta!

Riikka // Psykologia

 

Tutustumista, tutkimista ja tiedonjanoa pajapäivässä

Perjantaina 15.4. monilla Itä-Suomen alueen lukiolaisilla oli mielenkiintoinen päivä edessään yliopistomme Joensuun ja Kuopion kampuksilla. Kyseessä oli siis UEFin järjestämä pajapäivä, jossa viiden tunnin aikana lukiolaiset pääsivät tutustumaan lähemmin kahteen heitä kiinnostavaan alaan. Luvassa oli suuren tietotulvan ja kampuksilla eksymisen lisäksi myös pientä kisailua ja tieteeseen tutustumista ihan kokeellisten töiden parissa.

Hmm jännittävää, mitähän täältä yliopiston sisältä oikein löytyykään?
Hmm jännittävää, mitähän täältä yliopiston sisältä oikein löytyykään?

Joensuun kampuksilla oli esittelyssä fysiikan, matematiikan, historian, oikeutieteen, kauppatieteen, ohjauksen, psykologian ja erityispedagogiikan alat. Esimerkiksi fysiikan pajassa lukiolaiset pääsivät tutustumaan muutamiin kokeellisiin eksperimentteihin, oikeustieteen pajassa lukiolaiset ratkoivat erilaisia kuvitteellisia rikosoikeudellisia tapauksia ja psykologian pajassa pohdittiin yhdessä mielenterveyshäiriöiden häpeäleimaa. Kuopion kampuksella esittelyssä olivat taas sosiaalitieteet ja sosiaalityö, farmasia, lääketiede, ravitsemustiede sekä biolääketiede. Sosiaalitieteen ja sosiaalityön pajassa lukiolaiset pohtivat mm. monikulttuurisuutta, ravitsemustieteen pajassa pureuduttiin ravitsemussuosituksiin ja biolääketieteen pajassa lukiolaiset pääsivät eristämään DNA:taan suun limakalvolta laboratoriossa.

No tältähän siellä yliopiston sisällä näyttääkin! Ja niin paljon eri aloja, joita voi opiskella!
No tältähän siellä yliopiston sisällä näyttääkin! Ja niin paljon eri aloja, joita voi opiskella!

Itse olin pitämässä lääketieteen UEF-lähettilään Villen kanssa lääketieteen pajaa. Lääketieteen opiskeluun ja lääkikseen pääsemiseen liittyviä kysymyksiä on lukiolaisilla aina paljon, joten päätimme Villen kanssa käyttää aikaa lääkiksestä kertomiseen lukiolaisille meidän opiskelijoiden näkökulmasta. Lääketieteen lisäksi kerroin myös omien kokemusteni kautta hampaalla opiskelusta, sillä se liittyy myös läheisesti lääketieteeseen, mutta on kuitenkin oma alansa. Itsehän myös haaveilin koko lukioaikani abivuoden talveen saakka lääkiksestä, sillä en ollut koskaan edes tullut ajatelleeksi, että sellainenkin koulutusohjelma on kuin hammaslääketiede.  Pitkän pohdinnan jälkeen hammaslääketiede tuntuikin enemmän minun jutultani, ja nyt kaksi vuotta täällä opiskelleena en voi todellakaan sanoa katuvani tuota päätöstä.

 

Pajamme rennossa ilmapiirissä lukiolaiset kyselivät ahkerasti mieltään painavia kysymyksiään lääkikseen liittyen. Usein kysymykset liittyivät valintakokeeseen ja kirjoituksiin valmistautumiseen, ja siihen, kuinka hyvin kirjoituksissa pitäisi menestyä päästäkseen lääkikseen. Lyhyesti tiivistettynä kaikille lääkikseen/hampaalle hakeville neuvoksi: kirjoitusten arvosanasta ei kannata ottaa stressiä, vaan ajatella se lähinnä pääsykokeeseen valmistautumisena. YO-kirjoituksissa täytyy menestyä todella hyvin, jotta siitä saisi pisteitä yhteispistekiintiössä, ja niilläkään pisteillä ei ole oikeastaan mitään merkitystä, jos et anna parastasi valintakokeessa. Valintakoe on se, joka ratkaisee. Panosta siihen, mutta aloita panostuksesi jo kirjotuksiin lukiessasi, sillä niitä samoja asioita kysytään sinulta myös valintakokeessa.

 

Lopuksi lukiolaiset pääsivät pajassamme myös haastamaan itsensä ihmisen anatomiaan liittyvässä tietokilpailussa. Lääkiksessä ja hampaalla opiskelu alkaa ensimmäisenä vuonna anatomian opiskelulla, ja haastetta siihen luo termien opiskelu latinaksi. Tästä esimakua lukiolaiset saivatkin meidän tietokilpailussa, ja termien arvailun lisäksi he pääsivät myös tunnustelemaan omia kylkiään vapaiden kylkiluiden määrän selvittämiseksi.

Tietokilpailu alkakoon!
Tietokilpailu alkakoon!
Osaisitko sinä vastata tähän?
Osaisitko sinä vastata tähän?

Lukiolaiset tuntuvat usein olevan kovin pelokkaita lääkistä kohtaan ja monet eivät usko kykenevänsä siihen. Toivon, että me Villen kanssa saimme heidät vakuuttuneeksi, että jos opiskelijalla itsellään vain mielenkiintoa lääketiedettä ja sen opiskelun kohtaan riittää, on valintakokeessa ja itse lääkiksessä menestyminen täysin mahdollista. Kyselin iltapäivän pajakävijöiltä myös kokemuksia muista pajoista, ja monet tuntuivat olevan hyvin tyytyväisiä pajapäiväänsä. Ainakin meidän pajassa he jaksoivat vielä hymyillä ja naurahdella meidän jutuille ja kokemuksille lääkiksestä.

 

Katriina // Hammaslääketiede

Opiskelu, tuo uusi ja jännittävä vaihe elämässä

Kun vuoden 2012 syksyllä muutin Joensuuhun opiskelujen perässä, oli se melkoinen hyppy uuteen ja jännittävään. Onnistuin melko vaivattomasti nappaamaan yksityisen vuokraaman yksiön aivan Joensuun keskustasta, jota kävimme yhdessä vanhempieni kanssa kesällä katsomassa. Muuttoapuna oli vanhempieni lisäksi nykyinen avopuolisoni, joten avusta ja tuesta ei ainakaan ollut puutetta.

Ensimmäinen kämppäni oli varsin viihtyisä
Ensimmäinen kämppäni oli varsin viihtyisä.

Ensimmäiset opiskeluviikot kuluivat uutta ihmetellessä ja uusiin ihmisiin tutustuessa. Joensuun kaupunki alkoi pikkuhiljaa tulla tutuksi, ja vähän kiertelemällä ja pari kertaa eksymällä koko kaupunki alkoi hahmottua. Joensuu on loppupeleissä niin selkeä kaupunki kuin olla ja voi, ettei keskusta-alueella eksyminen oikeastaan ole edes mahdollista. Yliopistolla tutorit ja koko henkilökunta ottivat meidät fuksit lämpimästi vastaan ja ohjausta sai kun vain uskalsi pyytää. Akateeminen vapauskaan ei ole niin ahdistavaa, kun on osaavaa henkilökuntaa ja vertaisia neuvomassa, mitä ehkä kannattaa milloinkin opiskella. Ensimmäiset viikot täyttyivät opiskeluun orientoivien luentojen lisäksi erilaisista ryhmäyttävistä tapahtumista, joiden kautta uudet opiskelutoverit tulivat tutuiksi.

Syksyn 2012 psykan ja kemian opiskelijoiden fuksiaisissa teemana olivat rumat hatut.
Syksyn 2012 psykan ja kemian opiskelijoiden yhteisissä fuksiaisissa teemana olivat rumat hatut.
Kaupunkisuunnistuksessa joukkueemme Psykan Blondit pääsi mittelemään erilaisissa leikkimielisissä kilpailuissa.
Kaupunkisuunnistuksessa joukkueemme Psykan Blondit pääsi mittelemään erilaisissa leikkimielisissä kilpailuissa.

Nyt kun kolmas vuosi Joensuussa ja psykologian opiskelujen parissa on jo takana, voin rehellisesti sanoa olevani erittäin tyytyväinen. Joensuu on kaupunkina viihtyisä ja kompakti, eikä sieltä puutu mitään. Joensuusta on tullut kotini. Yliopisto-opiskelut olivat minulle melko mystinen asia opiskelut aloittaessani, mutta hyvällä ohjauksella niihin pääsi helposti kiinni. Minulla meni melko kauan, että sain vakuutettua itselleni olevani todellakin jo yliopisto-opiskelija. Lukiosta tuntui olevan niin lyhyt aika, että vasta ensimmäisen yliopisto-vuoden päättymisen jälkeen minusta alkoi tuntua, että todellakin olen opiskelija ja kulkemassa kovaa vauhtia kohti aikuisuutta.

Joensuun keskustasta järven rannallekaan ei mene kuin hujaus.
Joensuun keskustasta järvenrannallekaan ei mene kuin hujaus.
Opiskelu tuo mukanaan unohtumattomia hetkiä ja ihania ihmisiä <3
Opiskelu tuo mukanaan unohtumattomia hetkiä ja ihania ihmisiä <3

Joensuu ja opiskelu ovat tuoneet tullessaan valtavasti uusia kokemuksia  ja uusia ystäviä, joita en varmasti koskaan tule unohtamaan. Melkein tuntuu haikealta, että olen saavuttanut opinnoissani jo yli puolenvälin, eikä tämä mahtava elämänvaihe kestäkään ikuisesti. Haluan tällä viimeisellä blogipäivitykselläni uef-lähettiläänä toivottaa onnea kaikille tuleville yliopisto-opiskelijoille, ja kehotan ottamaan kaiken ilon irti niistä nopeasti kiitävistä vuosista, jotka opiskelijana vietätte!

Lämpimin terveisin,

Maiju/Psykologia

Sivuaineista

Itä-Suomen yliopistolla on yksi valttikortti, joka on kenties jopa ylitse muiden, nimittäin vapaa sivuaineoikeus. Sivuaineiden määrä vaihtelee aloittain, mutta poikkeuksetta joudut niitä opintoihisi sisällyttämään. Monissa muissa yliopistoissa, jos haluat saada tietyn aineen sivuaineeksesi, joudut hakemaan siihen oikeutta ja jopa käydä suorittamassa eräänlaisen pääsykokeen/lähtötasotestin. Itä-Suomen yliopistossa tällaisen prosessin joutuu käymään läpi vain muutamissa poikkeusaineissa. Yleisesti ottaen, kun olet päättänyt mitä sivuaineeksesi haluat, sen kuin ilmoittaudut kursseille ja se on siinä. Siitä sitten vain kursseja suorittamaan!

IMG_20141224_103636

Omassa pääaineessani psykologiassa sivuaineet ovat täysin vapaasti valittavissa. Sivuainevalinnat eivät millään tavalla määritä sitä mihin tulet erikoistumaan tai työllistymään. Psykologiassa kaikki saavat ulos samaiset maisterin paperit yliopistosta tai sivuaineista riippumatta. Joillakin aloilla, hyvin pitkälti ns. asiantuntija-aloilla, sivuaineilla on taas suurempi merkitys tulevaisuutesi kannalta. Esimerkiksi jos haluat suuntautua aineenopettajaksi, sinun on käytävä sivuaineena opettajan pedagogiset opinnot. Jos taas haluat lähteä opiskelemaan vaikkapa kasvatustieteitä, on jälleen sivuaineillasi merkitystä sen kannalta, mihin voit työelämässä lähteä suuntautumaan.

Jos opiskelupaikkasi löytyy vaikkapa Joensuusta, mutta sinua kiinnostaisi Kuopiossa tai Savonlinnassa opetettavat alat, ei hätää. Sinulla on mahdollisuus valita opintoja miltä tahansa Itä-Suomen yliopiston kampuskaupungilta. Jos olet esimerkiksi luokanopettajaopiskelija Joensuussa, voit käydä Savonlinnassa suorittamassa pitkän sivuaineen tekstiilitöistä, jolloin saat oikeuden opettaa niitä aineenopettajan ominaisuudessa. Mahdollisuutesi ovat siis laajat!

rtbgfv

Omat sivuaineeni voisivat siis olla käytännössä mitä vain saksan kielestä historiaan, mutta itse päätin valita jotain pääainettani tukevaa. Sivuaineita ei onneksi tarvitse valita vielä ensimmäisenä, eikä välttämättä vielä toisenakaan opiskeluvuonna. Itse kuitenkin suoritin toisena opiskeluvuotenani lyhyen sivuaineen erityispedagogiikasta, joka tuki hyvin kiinnostustani neuropsykologiaan. Suoritin kursseja yhdessä ensimmäisen vuoden erityispedagogiikan opiskelijoiden kanssa ja sain mukavasti tuntumaa heidän alaansa, sekä sovellettavaa omaan alaani. Tänä vuonna päätin hyötykäyttää kaikilla opiskelijoilla olevaa oikeutta hakea ilmaista sivuaineoikeutta johonkin avoimen yliopiston opintokokonaisuuteen. Lyhyen nettilomakkeen täyttelyn ja parin kuukauden odottelun jälkeen sain ilmoituksen, että oikeus on myönnetty. Ainoa syy, miksen oikeutta olisi saanut, olisi ollut se, että molemmat sivuaineeni olisivat olleet jo täynnä. Nyt sain kuitenkin mahdollisuuden suorittaa toisena lyhyenä sivuaineenani kokonaisuuden Lasten ja nuorten psyykkinen hyvinvointi. Kokonaisuus on toteutettu hyvin pitkälti nettiluentojen, esseiden kirjoittamisen ja netissä tapahtuvan ryhmätyöskentelyn muodossa, joten hommia on saanut tehdä mukavasti omaan tahtiin.

Sivuaineiden valinnalta ei yksikään yliopisto-opiskelija voi siis välttyä, ja useimmiten niitä ”joutuu” melkoisen opintopiste määrän käymään. Sivuaineensa kannattaa siis valita oman mielenkiintonsa mukaan ja alasta riippuen myös sen mukaan, mitä mahdollisesti haluaisi työkseen tehdä.

Terveisin,

Maiju, Psykologia

Jännitystä ilmassa – valintakokeisiin valmistautuminen

Ylioppilaskirjoitukset ovat nyt ohitse ja monet alkavat pikku hiljaa, jos eivät ole vielä ehtineet, valmistautua loppukevään ja alkukesän valintakokeisiin. Itä-Suomen yliopistossa valintakokeet vaihtelevat aineistokokeista kirjallisuuden pohjalta laadittaviin kokeisiin. Joillekin aloille alun kirjallisen osuuden läpäisseille järjestetään vielä soveltavuuskokeet kun taas jotkut pääsevät sisään pelkillä papereilla. Vaikka tuntuu, että yo-kirjoitukset menivät ehkä päin puuta, niin nou hätä; monille aloille voi vielä päästä myös pelkkien pääsykoepisteiden varassa.

2012 keväällä pääsykoekirjat käsittelivät sosiaalipsykologiaa ja ihmistieteiden filosofiaa. Muistiinpanot ovat yhä tallessa.
2012 keväällä psykologian pääsykoekirjat käsittelivät sosiaalipsykologiaa ja ihmistieteiden filosofiaa. Muistiinpanot ovat yhä tallessa.

Itselläni kävi vuoden 2012 hauissa niin hyvä tuuri, että opiskelupaikka napsahti ensimmäisellä yrittämällä. Osaan kertoa omasta pääsykokeisiin valmistautumisestani siis yhden kevään pohjalta. Yo-kirjoitusten jälkeen pidin noin puolentoista viikon lukutauon, jolloin en vielä  vilkaissutkaan pääsykoekirjoja. Hetken hengähdyksen jälkeen kirjoihin jaksoi lähteä paneutumaan kunnolla. Meillä psykologiassa pääsykoetta varten opiskellaan kahta kirjaa, joista toinen käsittelee aina filosofiaa ja toinen psykologiaa. Kirjat vaihtuvat parin vuoden välein. Oma taktiikkani oli lukea ensin kumpikin kirja kertaalleen läpi, jonka jälkeen kolusin ne uudestaan kirjoittaen samalla muistiinpanoja. Useampaa lukukertaa en tarvinnut, sillä loppuajan kertailin muistiinpanojani. Valmistauduin Joensuun lisäksi Helsingin psykologian pääsykokeeseen jään koputtelu –asenteella, mutta Joensuu oli itselleni se, johon oikeasti panostin. Väitän, että kolmanteen erilliseen pääsykokeeseen valmistautuminen olisi ollut tuolle yhdelle keväälle liikaa, eli kannattaa tarkkaan harkita, mihin haluaa keskittyä.

Pääsykoeturhautumista tuli purettua visuaalisin keinoin
Pääsykoeturhautumista tuli purettua visuaalisin keinoin
Oma pääsykokeeni näytti tältä
Oma pääsykokeeni näytti tältä

Pääsykokeeseen valmistautuminen muistutti yo-kokeisiin pänttäämistä, ja lukuhetket sisälsivät niin oivaltamisen iloja kuin suuria turhautumisen hetkiä. Muistan tuon kevään ajalta muutaman päivän pätkän jolloin olin todella toivoni menettänyt. Olin esimerkiksi kirjoittanut eräänlaiseen päiväkirjaani seuraavan pätkän: ”…Joensuun kirjoja minä olen tosissani yrittänyt lukea, mutta se on rasittavan hidasta ja pelkään, että aika loppuu kesken. En tälläkään hetkellä muista olennaisimpia asioita, enkä ymmärrä kaikkea..”. Suurta epätoivoa on siis tullut koettua, mutta niistäkin on selvitty.

Lopulta reipas pänttääminen palkittiin opiskelupaikalla maailman mielenkiintoisimpaan ammattiin
Lopulta reipas pänttääminen palkittiin opiskelupaikalla maailman mielenkiintoisimpaan ammattiin

Pari päivää hatun juhlimisen jälkeen saapui se oman elämäni kannalta hyvinkin ratkaiseva päivä: Joensuun pääsykoe. Psykologiassa pääsykoe sisältää kahdesta kolmeen laajaa esseekysymystä, jotka mittaavat laadullisen tiedon haltuunottoa ja sen soveltamista. Kokeesta poistuttuani minulla oli tunne, että olin onnistunut ihan hyvin, mutta en riittävästi. Uskoin, että sisäänpääsy olisi vaatinut jonkinlaiset superesseet, mutta kuinkas kävikään. Se, että tein parhaani riitti, ja sillä pääsin myös opiskelemaan. Ja mikä olikaan tarinan opetus? Älä heitä toivoasi, sillä sinulla on aivan yhtä hyvät mahdollisuudet kuin kaikilla muillakin!

Takatakatakatalvisin terveisin:

Maiju, psykologia

Voihan kandi

Yksi porras on taas noustu urallani yliopisto-opiskelijana. Tämän syksyn suurin projekti on ollut kasata kandidaatin tutkielma psykologian historian alalta. Vaikka tutkielma onkin nyt purkitettu, ei minusta kuitenkaan tule psykologian kandidaattia, ennenkuin olen käynyt loppuun kaikki kandidaattivaiheeseen kuuluvat kurssikokonaisuudet. Itse saanen tutkinnon siis ulos ennen kesää. Vaikka voinkin tuon jälkeen kutsua itseäni psykologian kandidaatiksi, ei tällä tutkinnolla ole työelämän kannalta vielä mitään hyötyä. Psykologiassa nimittäin tähdätään maisterin tutkintoon, jonka myötä saan lopulta luvan toimia laillistettuna psykologina.

Kun aloitin psykologian opintoni vuoden 2012 syksyllä, tuntui kandidaatin tutkielman tekeminen yhtä kaukaiselta asialta kuin yo-kirjoitukset lukion alussa. Pari vuotta kuitenkin vierähti hujahtaen ja nyt tämäkin urakka on jo ansiokkaasti takana. Meidän laitoksellamme kandidaatin tutkielma  käsittelee yhtä valitsemaamme psykologian klassikkoa, josta kirjoitamme laajan esseen, jonka sitten esittelemme muille yhteisessä seminaaripäivässä. Vaikka kandidaatin tutkielma kurssikokonaisuus sisältää meillä myös muita vaiheita, kuten luentoja psykologian historiasta ja kirjatentin, koin esseenkirjoittamisprosessin kuitenkin keskeisimmäksi vaiheeksi.

Oman aiheeni löysin kiinnostukseni kautta neuropsykologiaa kohtaan. Alkusyksy meni kolutessa läpi historian kirjoja ja valitsemani henkilön kirjoittamia artikkeleita . Kun aineistoa oli lopulta tarpeeksi kattavasti, pääsin kiinni itse kirjoittamisprosessiin. Valitsemani klassikon, Roger Sperryn, suorittamat split-brain-kokeet olivat äärimmäisen kiehtovaa luettavaa, enkä olisi voinut olla tyytyväisempi aihevalintaani. Monilla voi olla kauhukuvia siitä, että kandidaatin tutkielma olisi valtavan suuri urakka, mutta itse koin homman loppujen lopuksi melko leppoisaksi. En kasannut kandi-syksylle liikaa muita kursseja, joten aikaa riitti vallan mainiosti tutkielman työstämiseen.

Huolellinen pohjatyö on tärkeä vaihe.
Huolellinen pohjatyö on tärkeä vaihe.
Valmista työtä on mahtavaa pitää käsissään.
Valmista työtä on mahtavaa pitää käsissään.

Kokoamisen, muotoilun, karsimisen ja muun syksyn uurastuksen jälkeen valmista työtä oli enemmän tai vähemmän mahtavaa pitää käsissään. Kandidaatin työ toi tutuksi tieteellisen kirjoittamisen taidon, ja se myös auttoi hahmottamaan psykologian historiaa, joka on tärkeä kokonaisuus ymmärtää kenttätyönkin kannalta.

Seminaaripäivät ja kypsyysnäyte ovat nyt takana, joten seuraava vaihe on arvosanan jännittäminen. Itse olen jo palaillut kotipaikkakunnalleni joululoman viettoon, ja haluankin omasta puolestani toivottaa lumista ja pipareiden täyteistä joulua!

Hyvää joulunodotusta!
Hyvää joulunodotusta!

Lämpöisin terveisin,

Maiju, psykologia.

Omaa alaa etsimässä

Hei vain! Nimeni on Maiju, ja olen kolmannen vuoden psykologian opiskelija. UEF-lähettilään urani on lähtenyt rattoisasti käyntiin, ja tällä viikolla on itselläni takana ei yhdet, vaan peräti kahdet abipäivät. Kuopiossa olin erityisesti oman alani ja filosofisen tiedekunnan edustaja, kun taas Joensuussa yliopistomme pääständi oli kotini. Molemmat päivät ovat olleet erittäin antoisia ja omalta osaltani olen tehnyt parhaani, jotta tulevien opiskelijoiden oman alan löytäminen helpottuisi.

Filosofisen tiedekunnan esitteitä
Filosofisen tiedekunnan esitteitä

Vaikka oma ala olisikin vielä hieman hukassa, ei ole mitään kiirettä. Itsekin olin vielä neljä vuotta sitten  vakuuttunut siitä, että lähden opiskelemaan luokanopettajaksi. Suunnitelmat kuitenkin muuttuivat, ja vuotta myöhemmin suunnittelinkin suuntaavani teologiaan. Mutta kuinkas kävikään, vasta abivuoden kevään puolella päädyin sittenkin psykologiaan, enkä päätöstäni ole kertaakaan katunut. Pääsykokeisiinkaan ei ollut mitään kiirettä lukea, ja ensimmäisellä kerralla onnistuin sisään pyörähtämään.

Kuopiossa abeja vastaanotti tämä luiseva kaveri
Kuopiossa abeja vastaanotti tämä luiseva kaveri
Kemian pisteellä 3D-tulostimesta syntyi piskuinen Yoda
Kemian pisteellä 3D-tulostimesta syntyi piskuinen Yoda

Vaikka mielessä olisikin jo jokin tietty ala jota haluaa lähteä opiskelemaan, on hyvä pitää silmät auki myös aloille, jotka eivät välttämättä ole käyneet edes mielessä. Esimerkiksi lääkistä harkitessa kannattaa muistaa myös farmasian ja proviisorin sekä biologian ja ravitsemustieteen opintojen mahdollisuus. Jos taas koulutusala kiinnostaa, on hyviä vaihtoehtoja luokanopettajalinjojen lisäksi myös kasvatustieteen ja aikuiskasvatustieteen koulutusohjelmat, erityisopettajan opinnot sekä ohjauksen opinnot. Ja aina on myös hyvä muistaa, että aineenopettajan pätevyyden voi opiskella melko monen pääaineen yhteyteen.

Aamulla 7:30 Joensuun päärakennuksen, Carelian aula näytti vielä melko hiljaiselta...
Aamulla 7:30 Joensuun päärakennuksen, Carelian aula näytti vielä melko hiljaiselta…
...pikku hiljaa eri pääaineiden, tiedekuntien ja opistojen edustajat alkoivat kuitenkin valua paikalle...
…pikku hiljaa eri pääaineiden, tiedekuntien ja opistojen edustajat alkoivat kuitenkin valua pisteidensä luo…
...ja lopulta myös päivän päätähdet, eli abit, saapuivat myös paikalle!
…ja lopulta myös päivän päätähdet, eli abit, saapuivat myös paikalle!

Vaikka pääsykokeissa ei ensimmäisellä kerralla lykästäisikään, ei toivoa kannata heittää. Monille välivuosi voi olla paikallaan, ja itselle jää aikaa miettiä, mikä loppujen lopuksi on sitä, mitä haluaa tehdä isona. Jos opintoja haluaa kuitenkin jo ennen virallista sisäänpääsyä aloittaa, tarjoaa avoin yliopisto mahdollisuuden käydä monia pääaineita jopa aineopintoihin saakka.

Alan valinnalla ei siis ole vielä mikään hoppu, mutta mietintämyssyä on hyvä välillä käyttää päässä. Me UEF-lähettiläät olemme valmiita vastaamaan kinkkisiinkin kysymyksiin niin pääsykokeista, kuin myös ihan arkisesta opiskelijaelämästä.

Väsynein, mutta tyytyväisin terveisin:

Maiju, psykologia