Tag Archives: valintakoe

Oudot opiskeluvinkit kaamoksen keskelle!

Vaikka uuden vuoden alkumetreillä opiskelumotivaatio on monilla huipussaan, voi silti käsillä oleva kaamos nakertaa sitä salakavalasti. Opiskelen itse sosiaalipsykologiaa Kuopiossa neljättä vuotta ja mun paras vinkki opintojensa suuntaa vielä pohtivalle on se, että kannattaa ehdottomasti hakea opiskelemaan just sitä, mikä sua inspiroi eniten ja saa sun silmät säihkymään! Opintovaihtoehtoja pähkäillessä ei siis kannata kuunnella liikaa vanhempien ja isovanhempien mielipiteitä ja toiveita, koska sisäinen motivaatio kantaa yleensä ulkoista motivaatiota huomattavasti pidemmälle.

Tästä huolimatta jokaisella on päiviä, kun motivaatio tuntuu olevan hukassa, eikä opiskelusta jaksa innostua. Motivaation laskuun voivat vaikuttaa monet erilaiset kuormittavat tekijät, kuten oma vireystila, stressi ja kaamos. Opiskelussa toisto on kuitenkin tärkeää, eikä opiskelua kannata jättää vain niihin päiviin, kun motivaatio on kirkkaimmillaan, vaikkakin samalla myös armollisuus ja itsemyötätunto kannattaa pitää matkassa mukana!

Oppimisessa säännöllisyyden tarpeellisuus perustuu aivojemme toimintaan: Aivot ovat plastiset eli muovautuvat, mikä mahdollistaa uuden oppimisen. Kun opiskeltava asia hiljalleen toistojen − eli säännöllisen harjoittelun − myötä automatisoituu aivoissa, säästyy kapasiteettia taas uuden oppimiseen. Aivojen muovautuvuusperiaate mahdollistaa sen, miksi voit aivan hyvin menestyä valintakokeessa keväällä 2020, vaikka aiemmin opiskelupaikka olisikin jäänyt saamatta. Aivot oppivat uutta ja toistojen myötä opitut asiat alkavat automatisoitua. Aivot ovat sun puolellasi.

Yliopisto-opiskelussa yksi parhaista ja ehkä myös haastavimmista puolista on mielestäni opintojen itsenäisyys, joka tosin vaihtelee aloittain. Vaikka toimivien rutiinien luominen on välillä vaativaa, saa siihen hyvää harjoitusta jo ennen yliopisto-opintojen alkua ylppäreihin ja valintakokeeseen valmistautuessa. Myös silloin tulee todennäköisesti vastaan joitakin pimeitä kaamospäiviä, jolloin tuntuu, että päivälläkin on yö ja aamulla herätyskellon soidessa tekisi vain mieli käpertyä peittoon tortillaksi.

 

Miten sitten innostua opiskelusta joka päivä uudestaan?

Mikäli mahdollista, kannattaa omat rutiinit luoda omalle oppimiselle edullisiksi. Opiskelu kannattaa mm. ajoittaa aikaan, jolloin koet olevasi virkeimmilläsi. Piristävää voi olla myös hyödyntää eri aisteja mahdollisimman laajasti, jolloin lisäksi muodostuu useampia muistijälkiä opeteltavan asian luo. Ja kukaan ei ole sanonut, että opiskelun pitäisi olla tylsää! Erityisesti silloin, kun opiskelu tuntuu puuduttavalta, suosin hauskoja opiskelumenetelmiä:

  • Piirrän usein muistivihjeitä, joiden avulla voi olla helpompi palauttaa myöhemmin mieleen esimerkiksi erilaisia listoja ja teorioita. Muistivihjeiden piirtämistä voi metodina laajentaa ja piirtää opeteltavasta alueesta isommankin värikkään piirroksen tai sarjakuvan, joka kokoaa useita muistivihjeitä kokonaisuudeksi. Muistamista saattaa helpottaa, jos piirroksen yksityiskohdat ovat hauskoja ja yllättäviä. Parhaimmassa tapauksessa piirros saa sut jopa hymähtelemään sitä tehdessä.
  • Kertaamisessa yksi mun suosikkiopiskelutekniikka on puhua omia muistiinpanoja puhelimeen äänitteelle, jonka jälkeen voi laittaa kuulokkeet korville ja lähteä samalla vaikka leppoisalle kävelylle raikkaaseen ulkoilmaan tai treenaamaan salille.
  • Myös musiikkia voi hyödyntää opiskelussa. Keskittymistä voi kokeilla tukea esimerkiksi miellyttävän taustamusiikin avulla. Välillä opiskeluun voi kuulua myös ulkoa opettelua: Opeteltavista listoista voi riimitellä rap-lyriikoita tai niillä voi maustaa tuttujen kappaleiden sanoituksia. Esimerkiksi R-A-K-A-S -biisin tarttuva melodia voisi taipua moneksi eri muistisäännöksi.
  • Monet tutkimukset ovat tuoneet esille nukkumisen ja meditoinnin hyötyjä oppimisen näkökulmasta. Erityisesti nukkumiseen kannattaa panostaa! Lisäksi aiemmin vähän hölynpölynä pidetty meditointi voi tutkimusten mukaan mm. tukea muistia, parantaa unen laatua sekä vähentää stressiä ja ahdistusta. Tietoisuustaitojen opetteluun on tehty erilaisia sovelluksia, joiden avulla täysin aloittelijakin pääsee helposti alkuun.

Tiivistettynä suosittelen siis pitämään kiinni opiskelurytmistä, jotta opiskelu ei rajaudu vain päiviin, jolloin olet parhaimmillasi. Rutiinien ei kuitenkaan tarvitse olla puuduttavia tai tylsiä. Kommentoi alle sun oudoin ja hauskin opiskeluvinkki tai paljasta se meidän Instagramissa yksityisviestillä @ueflahettilas. Ja kuten kuvista huomaa, täällä Itä-Suomessa on usein kauniita lumisia talvia, jolloin valoakin riittää.

Intoa ja inspiraatiota sun uuteen vuoteen!

Roosa // sosiaalipsykologia

 


Lähteet ja lisää ideoita opiskeluun seuraavissa teoksissa:

Minna Huotilainen (kasvatustieteen professori) 2019. Näin aivot oppivat.

Ilkka Virolainen & Harri Virolainen (molemmilla neljä maisterin tutkintoa ja yksi tohtorin tutkinto) 2018. Mielen voima oppimisessa.

Oikiksen vastaustekniikka – joko se tila loppui?

Tällä kertaa ajattelin kertoa teille kaikille ja etenkin tänä keväänä oikeustieteelliseen hakeville, että minkälaista vastaustekniikkaa teiltä odotetaan valintakokeessa, sekä myös tenteissä kun sisään pääsette. Oikiksen tehtävätyypit vaihtelevat aivan laidasta laitaan ja kullakin tehtävän laatijalla/professorilla on omat suosikkinsa mitä tehtävätyyppeihin tulee. Tässä on esimerkkinä muutamia yleisimpiä tehtävätyyppejä, joita esimerkiksi valintakokeissa on esiintynyt.

Yleisesti ottaen oikeustieteellisessä vastauksilta odotetaan selkeää rakennetta, tiivistä ilmaisua ja terminologian hallintaa.

Oikeustapaus

Pääsääntönä voidaan yleisesti pitää tällaista rakennetta:  sääntö-sisältö-sovellus. Aluksi nimetään ne lait ja termit jotka soveltuvat kyseiseen tapaukseen. Tämän jälkeen kerrotaan, miksi juuri kyseiset termit ja lait soveltuvat ja lopuksi sovelletaan säännöksiä tapaukseen sen faktojen pohjalta. Pääpaino vastauksessa on sen osoittamisessa, kuinka hyvin vastaaja hallitsee termit ja siihen liittyvän sääntelyn. Lopuksi ilmaistu sovellus muodostaakin vastauksesta vain melko marginaalisen osan.

Oikeustapauksiin vastatessa ei kannata pelästyä esimerkiksi niiden pituutta, sillä yleensä kysymysten tekijät haluavat teitä hämätäkseen lisätä tapaukseen kaikkea kummallista ja epäolennaista tietoa. Näitä ei vastauksessa tarvitse kommentoida, vaan riittää että mainitset tapauksen ratkaisemiseen olennaiset asiat. Pohdi kuitenkin tarkasti, mitkä ovat vastauksen kannalta olennaiset faktat, ettet sivuuta mitään relevanttia.

Essee

Esseetehtävät ovat oikeustieteellisessä n. 1-2 sivun kirjoituksia, joiden tehtävänannot koskevat erilaisten tiiviiden oikeudellisten seikkojen aukikirjoittamista. Esimerkkinä voisi olla, että esseesi otsikko olisi: kiinteistöpantti, lähestymiskielto-asia tai mitkä ovat ne kriteerit, joiden pohjalta suullisen käsittelyn tarpeellisuutta hallintolainkäytössä arvioidaan. Nämä kaikki ovat esimerkkejä omista suorittamistani tenteistä.

Esseeseen vastatessasi tärkeintä on suunnitella huolellisesti vastauksesi rakenne, sillä se saattaa vaikuttaa vastauksesi pistearvioon. Oikeustapaustyyppisesti on hyvä lähteä avaamaan esseen aiheeseen liittyvät säännöt ja siihen liittyvät käsitteet. Esseessä tila saattaa loppua helposti, joten vastausta on hyvä luonnostella erilliselle paperille, ja todella miettiä, mitkä seikat voisivat tuoda sinulle pisteitä. Jos tilaa jää, kannattaa paperille kirjoittaa kaikki, mitä sinulle tulee kysymyksestä mieleen. Huomioi kuitenkin se, jos kysymyksen tehtävänannossa mainitaan mahdolliset pistevähennykset. Tällöin on syytä jättää kirjoittamatta vastaukseen mitään, mistä et ole varma.

Termin määrittely

Kaikista kysymyksistä tarkimmin rajattu vastausmuoto. Vastaustilaa on yleensä muutama rivi, vaikka asiaa sinulla varmasti olisikin huomattavasti enemmän. Tiivistä siis käsitteen ydinasiat muutamaan napakkaan lauseeseen. Pysy annetussa vastaustilassa, sillä muutoin saat pistevähennyksiä. Vastaustilasta ylimenevää osaa ei lueta.

Aineistotehtävä

Aineistotehtävät vastaavat ehkä parhaiten oikiksesta valmistuvien työtehtäviä, sillä niiden tarkoitus on testata vastaajan keskittymis- ja luentunymmärtämistaitoja. Aineisto on tavallisesti varsin laaja ja sisältää sekä olennaista että ylimääräistä tietoa. Vastausaika ei usein mahdollista koko aineiston lukemista, vaan vastaajan oletetaan haravoivan vastauksen kannalta olennaisen tiedon ja soveltavan sitä tehtävän edellyttämällä tavalla. Aineistotehtävissä on syytä olla tarkkana, sillä tieto voi olla pirstaloitunut ympäri aineistoa, eikä vain tietyn kohdan referointi ole riittävää. Aineistotehtävissä keskittymisen tulisi kohdistua ajanhallintaan ja tarkkuuteen. Suurta ja vaikean näköistä aineistoa ei tule säikähtää, sillä vastaukset löytyvät kyllä rauhallisella tutkimisella.

Monivalintatehtävä

Pääsykokeissa lähes aina esiintyvä tehtävätyyppi on monivalinta. Monivalintatehtävät vaihtelevat rakenteeltaan ja pisteytykseltään runsaasti, joten tehtävänanto on syytä lukea huolella. Osa monivalintatehtävistä sisältää oikein-väärin väittämiä ja osa erilaisia kombinaatioita useammasta vastausvaihtoehdosta. Oikeita vastauksia voikin olla yksi tai useampia (joskus ei yhtäkään). Oikeustieteellisen pääsykokeissa käytössä ovat usein myös miinuspisteet, mitkä hankaloittavat arvaamista ja edellyttävät tietynlaista riskien välttelyä. Miinuspisteiden kanssa nyrkkisääntönä itselläni on, että mikäli et tiedä, et vastaa. Monivalintatehtävät ovat hyvin usein erittäin yksityiskohtaisia, joten niihin vastaaminen edellyttää vähintäänkin perusasioiden erinomaista hallintaa.

Viime hetken vinkit pääsykokeisiin

Viikko aikaa jäljellä lääketieteen pääsykokeisiin. Jännittää, itkettää, pelottaa, innostaa..? Kevään luku-urakka on nyt takana ja fiiliksiä löytyy varmasti laidasta laitaan. Pysähdyin hetkeksi miettimään omaa hakukevättäni ja viimeisen viikon fiiliksiä parin vuoden takaa. Niiden pohjalta ajattelin koota viisi vinkkiä viimeiseen viikkoon. Mitä kannattaa tehdä? Mitä ei ainakaan kannata? Mitkä olivat minun avaimeni onnistumiseen?

Jokaisella on omat tapansa valmistautua tuohon tiukkaan viisituntiseen koitokseen, mutta näistä vinkeistä voi soveltaa omaan pirtaansa sopivia. Pääpointtina pääsykokeessa on tehdä mahdollisimman hyvä suoritus – ei suinkaan täydellinen suoritus. Suorituskykyyn vaikuttavat monet asiat ja joihinkin niistä ei voi enää juurikaan vaikutttaa. Siksipä painotankin enemmän henkisen suorituskyvyn merkitystä. Sen osalta viimeinen viikko on jopa tärkein.

Viimeisen viikon aikana:

allynukkuu
Tämä kaveri osaa ainakin arvostaa nukkumista.

1. Nuku hyvin JA PALJON. Unen aikana aivot puhdistuvat turhasta kuonasta ja järjestelevät opittuja asioita. Pääsykokeen lähestyessä voi tulla tunne, ettei tässä nyt ole aikaa nauttia pitkistä yöunista, mutta usko pois, se on sen arvoista. Jos stressi ja jännitys haittaavat unensaantia, kokeile rentoutusnauhoitetta tai ulkoile paljon. Rauhoita ilta pääsykoeajatuksilta ja nautiskele vaikkapa kamomillateestä ja mieti elämäsi onnellisimpia hetkiä. Rauhallinen mieli sallii unen tulonkin nopeammin.

2. Tee mielikuvaharjoitteita. Käy mielessäsi pääsykoe päivän tapahtumat aamuherätyksestä alkaen. Keskity mitä tunnet ja mitä ajattelet. Jos mahdollista, kävele yliopistolle kuvitellen olevasi matkalla pääsykokeeseen. Poimi matkalta yksityiskohtia, joita voit käyttää mielikuvaharjoittelussa. Katso myös kellosta matkaan kulunut aika varsinaista pääsykoeaamua varten. Käy mielessäsi läpi myös miten käsitellä jännitystä, ehkä vain hengittäen syvään, ehkä lempimusiikkia kuuntelemalla tai vaikkapa onnenkorua hypistelemällä. Keinolla ei ole väliä, mutta harjoittele ohittamaan jännitys ja keskittämään ajatuksesi kokeen tekemiseen. Kokeile keskittymistä vaikka hälyisessä kahvilassa.

3. Päätä, että nyt osaat tarpeeksi. Kukaan ei osaa kaikkea eikä ehdi tehdä jokaista tehtävää. Tärkein työkalusi on itsevarmuus ja päätös siitä, että osaat riittävästi. Luota itseesi ja kykyihisi. Kerro se ääneen myös parhaalle ystävällesi tai perheenjäsenellesi. Vakuutat siten myös itsesi. Epävarmuus on pahin vastuksesi, ei vieressä istuva seitsemän ällän ylioppilas.

kylpy
Nautiskele vaikkapa rentouttavasta vaahtokylvystä

4. Jätä lukeminen päiväohjelmasta vähemmistöön. Jos pieni kertailu pitää mielesi rauhallisena, voit tehdä sitä itsekseen tai pitää lukupiiriä kavereiden kanssa, mutta älä yritä mahduttaa päähäsi enää mitään uutta. Näin huollat jo olemassa olevaa tietoa ja varmistat sen jäsentymisen.

5. Selvitä pääsykoeaamun faktat juurta jaksaen. Monelta aiot herätä, mikä on sinulle paras aamupala, miten kuljet yliopistolle, kauanko matkaan menee, missä salilla kokeesi on, mikä on lempikynäsi, onko laskimesi sallittujen listassa ja miten saat itsesi rauhoittumaan, jos paniikki meinaa iskeä. Kun kaikki on selvää, voit nukkua edellisen yön rauhallisin mielin. Tee tämä muutamaa päivää ennen, jotta ehdit selvittää asiat tarvittaessa vaikka soittamalla.

järvimaisema
Ulkoilu järvimaisemissa on hyvä tapa rauhoittaa stressaantunut mieli.

Siinäpä olivat minun avaimeni omaan parhaaseen suoritukseeni. Toki voit etsiä vielä netin uumenista aivojen toiminnan kannalta parasta ravintoa tai kokeilla muita poppakonsteja, mutta tärkeintä on oma henkinen vahvuutesi. Itse kokeen tekemiseen löytyy yhtä monta vinkkiä kuin lääkisopiskelijaakin, mutta kokeen nähtyään kaikki voi kääntyä päälaelleen. On parempi valmistautua kaikkeen, sillä ikinä ei tiedä millainen koe on luvassa. Kaikesta huolimatta, älä lannistu! Sinä pystyt siihen!

 

Lisää allekirjoittaneen kokemuksia voit toki kysellä vaikka uef- lähettiläiden facebook-sivuilla tai yksityisviestillä. Nähdään ensi keskiviikkona Kuopion kampuksella!

Niina, lääketiede