biologia Archives - UEF-lähettiläät

March 15, 2022March 15, 2022

Mitä eroa on ympäristötieteen ja biologian opinnoilla?

Punasipulin soluja mikroskoopilla katsottuna.

Ympäristö- ja biotieteet

Vuoden 2016 syksyllä ympäristötieteen ja biologian koulutusohjelmat yhdistyivät ympäristö- ja biotieteet –hakukohteeksi, jossa on kaksi pääainetta: biologia ja ympäristötiede. Biologian opetus järjestetään Joensuun kampuksella ja ympäristötieteen opetus Kuopion kampuksella. Mutta mitä muita eroja ja mitä yhteistä näillä koulutuksilla on?

Aineopintojen sisältö

Nainen kauhoo sohjokauhalla vettä jäähän kairatusta reiästä. — Maastoharjoituksiin kuuluu esimerkiksi vesinäytteenottoa. Sohjo pitää poistaa ennen noutimen laskemista veteen.

Ympäristötieteellä ja biologialla perusopinnot (30 op) ovat yhteiset. Ympäristötieteen aineopinnot ovat läpileikkaus ympäristön eri osa-alueisiin, kuten maahan, veteen, ilmaan sekä ympäristöterveyteen, mittaamiseen ja analytiikkaan.

Biologian aineopinnot liittyvät eliökuntaan, eli kasveihin, eläimiin, evoluutioon ja monimuotoisuuteen. Molemmissa koulutuksissa pääsee tekemään maasto- ja laboratorioharjoituksia.

Sivuaineet

Ympäristötieteilijöillä on pakollisena sivuaineena luonnontieteiden perusteet -kokonaisuus, johon kuuluu muun muassa fysiikkaa, kemiaa, tilastotiedettä ja matematiikkaa. Sivuaineen tavoitteena on antaa opiskelijalle laaja-alainen luonnontieteiden pohja, jonka päälle on helppo rakentaa osaamista ympäristöön liittyvistä ilmiöistä ja ympäristöaltisteiden terveysvaikutuksista. Tämän lisäksi kokonaisuudesta saa hyvät valmiudet ympäristöteknologian ymmärtämiseen. Toisen asiantuntijuutta tukevan sivuaineen ympäristötieteilijät saavat valita vapaasti laajasta sivuainevalikoimasta.

Biologian opiskelijoilla ei ole pakollista sivuainetta, vaan he saavat itse valita kaksi lyhyttä (30 op + 30 op) sivuainetta tai yhden pitkän (60 op) sivuaineen. Itä-Suomen yliopistolla on vapaa sivuaineoikeus, joten valinnanvaraa on. Biologian puolelta löytyy myös kaksi omaa sivuainetta: hydrobiologia ja biokemia. Sivuaineen voi valita kummalta kampukselta vain.

Kemian laboratorioharjoituksessa käytettävä laite — Sivuaineeksi voi ottaa esimerkiksi kemian. Laboratorioharjoituksissa voi päästä käyttämään muun muassa kuvassa näkyvää kiertohaihdutinta.

Suuntautumisvaihtoehdot

Biologian opinnoissa on mahdollisuus suuntautua joko biologian aineenopettajaksi tai asiantuntijaksi. Opettajalinjan koulutukseen kuuluu 60 opintopistettä pedagogisia opintoja ja sen lisäksi opiskelijan tulee valita toinen opetettava aine. Toiseksi aineeksi valitaan usein maantiede, koska tavallisesti kouluissa biologian opettaja opettaa myös maantiedettä, mutta opiskelijoita on valmistunut myös muilla yhdistelmillä. Aineenopettajalinjalle pyrkivät tekevät soveltuvuuskokeen ensimmäisen vuoden keväällä.

Soveltuvuuskokeita järjestetään joka vuosi, joten jos asiantuntijalinjaa käyvä opiskelija huomaakin vasta myöhemmin haluavansa käydä sittenkin opettajalinjan, niin vaihtaminen on mahdollista.

Biologian asiantuntijalinjalainen voi erikoistua joko ekologiaan tai molekyylibiologiaan ja biokemiaan. Ekologian puolella on enemmän maastossa tehtäviä harjoituksia ja molekyylibiologian ja biokemian puolella enemmän laboratoriotöitä.

Ympäristötieteilijä voi suuntautua joko ympäristönmuutoksen biologiaan tai ympäristöterveyteen ja -teknologiaan. Ympäristönmuutoksen biologiassa tarkastellaan sitä, kuinka ihmisen toiminta ja ympäristönmuutos vaikuttavat ympäristöön, minkälaisia ongelmia syntyy ja miten niitä voidaan ratkaista. Ympäristöterveydessä ja -teknologiassa syvennytään siihen, miten ympäristön muutokset ja erilaiset altisteet vaikuttavat ihmiseen ja miten näitä vaikutuksia voidaan estää. Kursseja voi ottaa molemmista suuntauksista. Ympäristötieteillä ei ole mahdollisuutta kouluttautua aineenopettajaksi.

Nainen seisoo tien vieressä desibelimittari kädessä. — Ympäristötieteen pakollisiin kursseihin kuuluu meluntorjunta, jossa päästään mittaamaan ohi ajavien autojen aiheuttamaa melutasoa.

Mitä yhteistä?

Perusopintojen lisäksi ympäristötieteillä ja biologialla on myös yhteinen valintakoe. Perusopinnoissa on kursseja, joissa pääsee tutustumaan molempiin aloihin. Pääaineen voi vaihtaa, jos toinen koulutus tuntuukin enemmän omalta jutulta.

Molemmissa opinnoissa tarkoitus on ymmärtää laajoja kokonaisuuksia ja oppia soveltamaan tietoa. Tietty ammattisanasto tulee ottaa opintojen aikana haltuun, mutta sanaston oppii yleensä melkein huomaamatta, kun toistoa tulee useilta kursseilta. Teorian lisäksi opinnoissa on paljon käytännön harjoituksia, joissa pääsee oppimaan työelämässä tarvittavia taitoja. Pääaineet tekevät paljon yhteistyötä ja monet kurssit järjestetään yhtä aikaa molemmilla kampuksilla etäyhteyden avulla. Molemmissa koulutuksissa opintojen tavoiteaika on viisi vuotta. Kahden viimeisen vuoden aikana maisteriopinnoissa on myös englanninkielisiä opintoja. Samoille opintojaksoille osallistuu kansainvälisten maisteriohjelmien opiskelijoita, joten ilmapiiri on hyvin kansainvälinen. Kansainvälisyyteen kannustetaan ja vaihtoon pääseekin kaikki halukkaat.

Työelämässä sekä biologeilla että ympäristötieteilijöillä on laaja valikoima erilaisia mahdollisuuksia. Kummasta vain koulutuksesta valmistunut voi päätyä esimerkiksi viranomais- tai hallintotehtäviin, asiantuntijaksi, konsultiksi, kouluttajaksi, terveystarkastajaksi, koordinaattoriksi tai tutkijaksi. Työpaikkoja on tarjolla esimerkiksi järjestöissä, säätiöissä, yliopistoissa, kouluissa (biologian opettaja), kunnilla, yrityksissä ja kaupungeilla niin kotimaassa kuin ulkomaillakin.

Nainen käyttää pipettiä laboratoriossa. — Sekä ympäristötieteen että biologian opiskeijat pääsevät tekemään paljon käytännön harjoituksia sekä laboratoriossa että maastossa.

Eli mitä eroja on ympäristötieteen ja biologian opinnoilla?

Biologian puolella on enemmän kouluista tuttua biologiaa, kuin ympäristötieteillä, mutta opintoihin kuuluu myös jonkin verran muita luonnontieteitä. Ympäristötieteessä painotetaan yleensä enemmän ihmisen ja ympäristön vuorovaikutusta, kun biologialla keskiössä ovat muut eliöt. Pakollisissa opinnoissa ympäristötieteilijöillä on enemmän laboratorioharjoituksia ja biologeilla enemmän maastoharjoituksia. Valinnaisilla kursseilla pääsee kuitenkin vaikuttamaan paljon siihen, viettääkö aikaa mieluummin suolla kumisaappaat jalassa, vai laboratoriotakki päällä mikroskoopin äärellä.

Perhonen. — Biologian opinnoissa painotetaan enemmän muita eliöitä, kun taas ympäristötieteessä ihmisen ja ympäristön vuorovaikutusta.

Kampuskaupungeissa on myös jonkin verran eroja, vaikka molemmista kaupungeista löytyy paljon tekemistä niin liikunnan kuin kulttuurinkin parissa sekä kauniita luontokohteita. Joensuun kampus sijaitsee hyvin lähellä kaupungin keskustaa ja opiskelijoita on noin 2000 enemmän kuin Kuopion kampuksella. Kuopion kampukselta matkaa ydinkeskustaan on noin 2,5 kilometriä. Linja-autoja kulkee hyvin, joten keskustaan ja muihinkin kaupunginosiin on helppo liikkua. Ympäristötieteen ainejärjestö Hyeena ry on suurempi, kuin biologian Mikrovillus ry, sillä ympäristötieteilijöiden lisäksi ainejärjestöön kuuluu sovelletun fysiikan opiskelijat.

Maisemakuva Kuopiosta. — Molemmissa kaupungeissa on kulttuurin ja harrastusmahdollisuuksien lisäksi myös paljon luontoa. Tämä kuva on otettu Kuopion Neulamäessä.

Kirjoitusta varten haastateltiin Anna-Maria Veijalaista, joka on ympäristötieteen oppiainevastaava ja Sari Kontunen-Soppelaa, joka on biologian oppiainevastaava sekä Vilma Vihavaista, joka aloitti opintonsa ympäristötieteillä, mutta vaihtoi pääaineensa biologiaan.

Lisätietoa:

Itä-Suomen yliopiston nettisivut, ympäristötiede

Itä-Suomen yliopiston nettisivut, biologia

Opintopolku ympäristö- ja biotieteet

Loimu, tietoa ympäristötieteilijöiden työelämästä

Loimu, tietoa biologien työelämästä

Loimu, palkkatietoa

// Pauliina, ympäristötiede

April 13, 2020

Lemmikkien ja opiskelun yhdistäminen

Lemmikkien omistamisen ja opiskelun yhdistäminen on aihe, joka herättää paljon kysymyksiä. Oma kokemukseni lemmikeistä rajoittuu koiriin, joten tämäkin teksti on pitkälti koiranomistajan näkökulmasta laadittu. Kun pääsin viisi vuotta sitten opiskelemaan, minulla oli jo kaksi labradorinnoutajaa, neljävuotias Hugo ja vuoden ikäinen Huima. Minulle oli itsestään selvää, että pojat muuttavat mukaani Joensuuhun, sillä sen lisäksi, että koirat ovat minulle rakkaita perheenjäseniä, niin myös harrastukseni pyörivät pitkälti niiden ympärillä.

Tähän tekstiin kokoan asioita, joihin olen itse törmännyt, kun ihmiset ovat miettineet, onnistuuko opiskelun ja lemmikkien omistamisen yhdistäminen. Nämä ovat pelkästään minun omia kokemuksiani, mutta toivottavasti niistä on asiaa pohtiville apua! Lisäksi tulee muistaa, että opiskelualakohtaiset erot vaikuttavat siihen, kuinka paljon opiskelu rajoittaa kotona vietettyä aikaa.

Tässä tuore kuva minusta ja meidän nykyisistä koirista, 10 viikkoisesta Varjosta ja 6-vuotiaasta Huimasta. Hugosta jouduimme valitettavasti luopumaan helmikuussa.

ASUMINEN

Joensuussa opiskelija-asuntoja tarjoava Joensuun Elli ja Kuopion Opiskelija-Asunnot Oy Kuopas sallivat lemmikkien asumisen yksiöissä ja perheasunnoissa. Soluasuntoihin lemmikkejä ei saa ottaa. Yksityisillä vuokranantajilla käytännöt vaihtelevat. Joensuussa opiskelija-asunnot sijaitsevat koiran omistamisen kannalta mukavilla paikoilla. Itse asun aivan Joensuun keskustassa, mutta lyhyen kävelymatkan päästä löytyy useita kivoja lenkkireittejä.

OPISKELIJAELÄMÄ

Lemmikit vaativat aikaa ja huolenpitoa, jotkut toisia enemmän. Opiskelujen alussa halusin itse osallistua opiskelijatapahtumiin murehtimatta kotiin jääviä koiria, joten Hugo ja Huima jäivät vanhemmilleni muutamaksi ensimmäiseksi opiskeluviikoksi. Tämä oli toimiva ratkaisu, sillä alussa ainejärjestön tapahtumista oli helppo löytää ystäviä. Syksyn ensimmäinen opiskeluviikko sekä vappu ovat aina täynnä erilaista tekemistä, mutta muutoin tapahtumia on harvemmassa. Jos koirasta siis haaveilee, niin opiskelujen alku ei ehkä ole paras aika sen ottamiselle, jos haluaa osallistua aktiivisesti myös tapahtumiin!

Sosiaalisena koirana Huima on kulkenut välillä mukanani opiskelijatapahtumissa. Tässä Huima toimittamassa rastikoiran tehtävää vuoden 2017 kaupunkisuunnistuksessa.

AIKA

Lemmikit ja erityisesti koirat vaativat omistajaltaan aikaa ja olenkin usein törmännyt väitteeseen, että opiskeluaika ei sovi koiran hankkimiseen ajanpuutteen vuoksi. Tässä kohtaa haluan erityisesti korostaa, että se, paljonko aikaa on opiskelujen ulkopuolella käytettäväksi, riippuu paljon opiskelualasta. Biologian opiskelijana koen, että tällä hetkellä minulla on enemmän aikaa koirilleni, kuin koskaan työelämässä tulee todennäköisesti olemaan.

Labradorinnoutajien kanssa tarvitsee harvoin opiskella yksin.

Pystyn suunnittelemaan viikkoni läsnäolopakollisten opintojen ympärille siten, että meillä on rauhallisempia päiviä ja päiviä, jolloin käydään pitkillä metsäretkillä ja puuhaillaan paljon yhdessä. Koirat pakottavat minut kolmasti päivässä pihalle kiireisinäkin opiskelupäivinä, mikä on hyvä, sillä raikkaassa ilmassa käymisen jälkeen ajatus kulkee ja jaksan keskittyä paremmin. Toki on myös viikkoja, kun mietin, miten ehdin lenkittää koirat, nähdä kavereita ja lisäksi vielä opiskella, mutta pääasiassa aikaa koirille riittää paljon. Kannattaa kuitenkin miettiä, mihin itse haluaa aikansa käyttää!

RAHA

Lemmikkien omistaminen vaatii rahaa. Lemmikin laji ja koko vaikuttavat suuresti esimerkiksi siihen, kuinka paljon rahaa täytyy varata kuukausittain ruokkimista varten. Minulle on tärkeä, että koirani saavat laadukasta ruokaa syödäkseen. Seuraan ajankohtaisia tarjouksia ja saatan ostaa kerralla useammankin säkin ruokaa. Ruoan lisäksi tulee huomioida eläinlääkäriin menevät kulut. Omat koirani ovat aina olleet vakuutettuja, sillä isommat terveysongelman koittaessa haluan olla varma, että minulla on rahaa koiran hoitamiseen. Yleisesti pääkaupunkiseutuun verrattuna Joensuussa eläinlääkärillä koiran käyttäminen on huomattavasti halvempaa.

Itse olen ollut kesätöissä, ja lisäksi olen työskennellyt epäsäännöllisesti opintojen ohessa. Olen myös nostanut opintolainaa silloin, kun olen kokenut tarpeelliseksi. Rahaa ei ole aina ollut paljoa ylimääräistä, ja joskus olen joutunut tekemään kompromisseja omien hankintojen ja koirille tarpeellisten asioiden välillä, mutta en ole kokenut tätä ongelmana.

YSTÄVÄT

Yhteisten kiinnostuksen kohteiden kautta on helppo löytää ystäviä ja tämän olen saanut kokea myös koirien suhteen. Fuksiaisissa aloin juttelemaan muutaman vanhemman vuosikurssilaisen kanssa, jolla oli koiria, ja nykyään olemme hyviä ystäviä! Myös paikallisen koiraharrastusseuran kautta olen saanut paljon uusia kavereita. Ainejärjestömme Mikrovillus ry järjestää vuosittain fukseilla harrastusinfon, johon vanhemmat opiskelijat tulevat esittelemään omia harrastuksiaan, joten sieltäkin voi löytää samoista asioista kiinnostuneita ihmisiä.

Hugo ja Huima Vapun vietossa!

Toivottavasti tästä oli apua sellaisille, jotka harkitsevat lemmikin hankkimista opiskeluaikana. Vaikka aikaa ja rahaa saa kulumaan, niin lemmikit antavat paljon iloa ja jaksamista arkeen!

Kreeta // Biologia

October 15, 2018October 15, 2018

LUONNONTIETEIDEN JA METSÄTIETEIDEN LÄHETTILÄÄT ESITTÄYTYVÄT!

Tällä viikolla esittelyvuorossa ovat LuMetin tiedekunnasta Heta, Roosa ja Santeri.

Heta, 22, Ympäristö- ja biotieteet

Moikka!

Mun nimi on Heta ja olen 22-vuotias kolmannen vuoden ympäristötieteen opiskelija. Olen ihan syntyperäinen Savon sydämen, mualiman navan, eli Kuopion asukas. Savo ei lähde minusta, enkä kyllä minäkään Savosta! Miksipä sitä olisi muualle hakenutkaan opiskelemaan, kun täältä löytyy loistava yliopisto ja juuri itselle sopiva ala.

Minulla ei ole koskaan ollut mitään varsinaista haaveammattia, ja tulevaisuuden suunnitelmani ovat muuttuneet aika monta kertaa tässä vuosien varrella. Ennen yliopisto-opiskeluja olen käynyt sosiaali- ja terveysalan kaksoistutkinnon. Niiden opintojen alussa ajattelin jatkavani sairaanhoitajaksi tai fysioterapeutiksi ja myöhemmin puolestaan ajattelin farmasian olevan haaveideni opiskeluala. Kuitenkin abivuoden lähestyessä aloin kiinnostua enemmän ja enemmän ympäristöasioista ja aloin pohtia, olisiko farmasia kuitenkaan minulle oikea vaihtoehto. Itä-Suomen yliopiston abipäivillä kävin kuuntelemassa esittelyn biologian opinnoista ja silloin päätin, että toi on se mun juttu! Joensuuhun opiskelemaan hakeminen ei kuitenkaan houkutellut, sillä en halunnut muuttaa pois Kuopiosta. Opon avustuksella löysinkin sitten ympäristötieteen hakukohteen ja huomasin, että Kuopion ympäristötieteen laitos ja Joensuun biologian laitos olivat yhdistymässä ympäristö- ja biotieteiden laitokseksi. Päätin sitten hakea opiskelemaan Kuopioon ympäristötieteen pääaineeseen ja pääsyni opiskelemaan oli kyllä unelmieni täyttymys!

Opiskelujen ulkopuolella vapaa-aikaani vietän luonnossa koirani Novan kanssa seikkaillen sekä esimerkiksi ainejärjestötoiminnassa pyörien. Syksyisin, iltojen pimetessä, nautin glögistä kynttilöiden valossa sarjoja katsellen. Talven lähestyessä sisäinen käsityöihmiseni herää henkiin, jolloin sukkien neulominen saattaa mennä jopa tenttiin lukemisen edelle.

UEF-lähettiläänä haluan kannustaa ihmisiä hakemaan yliopistoon ja auttaa löytämään juuri sen itseä kiinnostavan alan. Jos tulee jotain kysyttävää tai haluat tietää esimerkiksi ympäristötieteen opiskeluista enemmän, niin ota ihmeessä yhteyttä lähettiläiden somekanavien kautta!

Roosa, 23, Biologia

Moikka kaikille!

Olen Roosa ja opiskelen (toivottavasti) viimeistä vuotta biologiaa Joensuun kampuksella. Tarkoituksena olisi siis vuoden päästä saada filosofian maisterin paperit käteen ja siirtyä seuraaviin elämän haasteisiin. Olen kotoisin täältä Pohjois-Karjalan perukoilta Lieksasta, mutta Joensuuhun muutin viitisen vuotta sitten opintojen perässä. Joensuu oli minulle toki entuudestaan tuttu ja se on mielestäni rikkaus, että näinkin lähellä on huippuyliopisto tarjolla. Pohjois-Karjala on leppoinen paikka ja myös muualta tulevat kotiutuvat tänne varmasti!

Tiesin jo varhaisessa vaiheessa, että haluan suuntautua luonnontieteelliselle alalle. Halusin tehdä töitä oikeasti tärkeiden asioiden, eli meidän ihmistenkin ympäristön, piirissä. Opiskelin lukiossa kemiat, fysiikat, biologiat ja pitkän matikan. Hainkin alun perin opiskelemaan Itä-Suomen yliopistoon kemiaa ja pääsinkin. Ensimmäisen opiskeluvuoden aikana jouduin kuitenkin antamaan terveydelle periksi ja toteamaan, ettei labrahommat oikein sovi yhteen minun kehoni kanssa.

Löysin siis itseni pohtimassa, että mitähän sitä seuraavaksi tekisi. Tällöin sain tietää, että tietyissä tilanteissa on mahdollista vaihtaa pääainetta tiedekunnan sisällä. Joten päätin kokeilla sitä seuraavaksi ja hain pääaineenvaihtoa kemiasta biologiaan. Tällöin pidin myös välivuoden, kun odottelin tietoa hakemukseni tilasta. Ja kun tieto hyväksymisestä tuli, olin enemmän kuin innoissani aloittamassa uusia opintoja. Nyt aivan opintojeni loppu metreillä voin todeta, että kaikella, mitä elämässä tapahtuu, on tarkoitus ja että tämä ala oli oikeasti se oikea valinta minulle! Olen suuntautunut opinnoissani asiantuntijapuolelle ja UEFin tarjoamien monialaisten sivuaineopintojen vuoksi olen saanut hyvin monipuolisen kuvan ympäristöasioista.

Opiskelijaelämään kuuluu paljon muutakin kuin vain opiskelua ja luennoilla istumista. Opiskelijatapahtumat ja Sykkeen tarjoamat liikuntamahdollisuudet (oma suosikkini on ehdottomasti ilmajooga!) tuovat vastapainoa kirjastossa istumiselle ja tietokoneen ruudun tuijottelulle. Opiskelijaelämän piakkoinen päättyminen tekeekin oloni hieman haikeaksi. Olen saanut opinnoilta ja yliopistolta niin paljon, kaikki nämä vuodet ovat opettaneet minua ihmisenä ja olen oppinut itsestäni todella paljon.

Santeri, 22, kemia, matematiikka ja fysiikka

Moro kaikille!

Minä oon Santeri, 22-vuotias toisen vuoden kemian, matematiikan ja fysiikan opiskelija. Kiinnostuin luonnontieteistä enemmän lukion loppupuolella ja päätin lähteä opiskelemaan niitä tänne Itä-Suomen yliopistoon. Vapaa-ajalla tykkään harrastaa kaikenlaista tietokoneista urheiluun. Toimin myös meidän kemian ainejärjestön Bunsenin tapahtumavastaavana sekä some- ja tiedotusvastaavana. Tykkään siis pitää itseni aika kiireisenä!

Vielä ennen lukiota mulla ei ollut oikein tietoa, että mitä haluaisin tehdä. Meninkin aluksi ammattikouluun, josta vaihdoin kuitenkin lukioon parin ensimmäisen kuukauden jälkeen. Lukion alussa kaikki kiinnosti aika tasapuolisesti, mutta loppua kohden alkoivat kemia ja matikka kiinnostaa eniten. Nyt vuoden opiskelujen jälkeen päätökseni tuntuu yhä oikealta!

Luonnontieteet tuntuvat varmasti monelta tosi tylsältä ja vaikealta asialta. Niin mäkin ajattelin ennen, mutta täällä yliopistossa on saanut huomata, että ennen tosi vaikeilta tuntuvat asiat ovatkin aika simppeleitä. Esimerkiksi yliopistomatikka eroaa lukiosta tosi paljon, asioita pyritään todistamaan ja ymmärtämään aivan juurta jaksaen, joten väkiselläkin siinä oppii asiat hyvin!

Itä-Suomen yliopisto on tarjonnut minulle mahtavan oppimisympäristön. Parasta täällä UEF:ssa on ehdottomasti samanhenkiset opiskelijatoverit. Olen innoissani siitä, että pääsen edustamaan Itä-Suomen yliopistoa UEF-lähettiläänä! Olen aina tykännyt kertoa toisille siitä, mikä minua itseä kiinnostaa ja nyt pääsen sitä toteuttamaan tässä toimessa. Nähdään siis vierailuilla!

February 23, 2016February 23, 2016

Maailmassa on monta ihmeellistä asiaa

Oletko joskus miettinyt miksi siilillä on piikit? Oletko tehnyt kasvion ja innostunut siitä? Ehkä ihmetellyt vesistöjä ja pohtinut ihmisen vaikutusta niihin? Näitä ja muita ympäristöön ja biologiaan liittyviä kysymyksiä voi jatkossa ihmetellä Itä-Suomen yliopistossa ympäristö- ja biotieteiden laaja-alaisessa kandidaattiohjelmassa.

Itä-Suomen yliopiston hakukohde tarjonta on muuttunut vuosien varrella. Yksi tulevan hakukierroksen muutoksista oli ympäristötieteiden ja biologian yhdistyminen yhteiseksi hakukohteeksi ympäristö- ja biotieteet. Ei siis hätää, kumpikaan tieteenala ei ole hävinnyt tarjonnasta minnekään, vaan niiden parhaat puolet on kerätty yhteisen nimen alle.

Uusi hakukohde lupailee mielenkiintoista ja monipuolista yhteistyötä kahden tieteenalan kesken. Ei siis ole tarve olla selviä säveliä, mitä juuri haluaa olla ymmärtämässä ja tutkimassa, kun yliopisto-opintojaan aloittaa. Ajatuksena on, että yhteisten perusopintojen myötä saa vankan luonnontieteellisen pohjan, josta voi joko jatkaa jo valitsemansa pääaineen kanssa tai valita toisen suunnan. Pääaineet on jaettu kampuksittain – ympäristöteknologia ja -terveys Kuopiossa, biologia Joensuussa. Alkuun suoritettavat perusopinnot ovat yhteiset ja niissä hyödynnetään modernia tietotekniikkaa kampusten maantieteellisen välimatkan ylittämiseksi esimerkiksi videoluentojen muodossa.

Joustoa tulee löytymään myös myöhemmin opinnoissa ja pyrkimys on mahdollisimman sujuvaan opiskeluun kiinnostuksen mukaan kotikampuksesta riippumatta. Asiantuntijalinjoissa on suuntautumisvaihtoehtoja alan sisällä ja sivuainevalinnoilla on mahdollista yhdistää jotain ihan muuta pakettiin. Ehkä vähän oikeustieteellistä näkökulmaa ympäristöoikeudesta? Tai datamassojen analysointiin tilastotiedettä? Niin kuin aina Itä-Suomen yliopistossa, vapaa sivuaineoikeus pitää moninaiset mahdollisuudet avoinna. Opettajiksi halajaville on edelleen mahdollisuus opiskella biologian aineenopettajaksi Joensuun kampuksella ja valita laajasta valikoimasta yksi tai useampi opetettava aine kaveriksi.

Jos ympäristö- ja biotieteet kiinnostavat, kannattaa käydä tutustumassa alaa jo opiskelevien tarinoihin. Heidään suustaan kuulee aitoa tietoa, millaista opiskelu on näillä aloilla eri kampuksilla. Biologian opiskelijoiden haastattelut löytyvät täältä ja ympäristötieteen täältä. Haastatteluista huomaa kyllä, että opiskelijat arvostavat opintojen käytännönläheistä otetta – on laboratoriotyöskentelyä ja kenttäkursseja eli maastossa työskentelyä. Näinhän se tuleekin olla, luentosalissa pääsee käsiksi vain rajattuun ympäristöön. Onneksi sama linja jatkuu myös tulevaisuudessa!

Hakemista suunnitellessa kannattaa huomata, että suurin osa valitaan suoravalinnan eli ylioppilaskirjoitusten tulosten pisteytyksen perusteella, jolloin ei ole välttämätöntä käydä valintakokeessa. Kirvestä ei kuitenkaan kannata kaivoon heittää, jos suoriutuminen ei ollut niin loistokasta kuin oli toivonut tai jos lukiokoulutusta ei ole – sisään on mahdollista päästä myös pelkän valintakokeen perusteella. Ensikertalaisille on varattu sekä suoravalinnassa että valintakokeessa puolet aloituspaikoista. Hakukohteeseen voi käydä tutustumassa vielä tarkemmin Opintopolussa: Joensuu (biologia) ja Kuopio (ympäristötiede).

Ympäristöään kannattaa aina välillä vähän hämmästellä ja kummastella – joskus jopa ammatiksi asti! Ai millaiseksi ammatiksi? Esimerkiksi ympäristö- tai terveystarkastajaksi, laboratoriopäälliköksi, suunnittelijaksi tai tutkijaksi, yksityiselle tai julkiselle puolelle. Valmistuneiden uratarinoihin voi tutustua täällä ja täällä, kun tulevaisuuden uramahdollisuudet mietityttää.

Mie pääsin tekemään kasvion vasta yliopistossa, digitaalisena. Se oli kutkuttava kokemus, jossa lähiympäristöönsä tutustui aivan eri tavalla, kun katse kierteli jatkuvasti kasveja ja niiden piirteitä. Koska minun kohdallani alanvaihto ei ole tämän päivän haave, tyydyn fiilistelemään kokemusta vielä tämän kirjoituksen kuvituksessa. 🙂

Jenny // matematiikka, aineen- ja luokanopettaja

March 19, 2015March 19, 2015

Oma asunto, uudet tuulet

Moi taas!

Maaliskuu on ollut muutoksen aikaa minulle. 1.3. Heräsin ensimmäistä kertaa omasta yksiöstäni rankan muuttopäivän jälkeen. Koti tuntui heti omalta ja paljon luontevammalta kuin neljän soluasunto. Minulla onkin ollut aikaa kotiutua ja nauttia omasta tilasta. Seuraavat luennot ovat nimittäin vasta ensi syksynä. Käyn toki edelleen opistolla syömässä ja hengailemassa kopilla. 😀

Oli uusi pöytä koreana tupareiden kunniaksi!

Kavereita olen nähnyt jopa normaalia enemmän. Nyt on aikaa ja innostusta kutsua porukkaa uuteen asuntoon kahvittelemaan. Mukavat tuparitkin pidin. 🙂

Kouluhommia on silti riittänyt. Populaatiogenetiikan ja evolutiikan kurssiin ei kuulu tenttiä, mutta sitäkin enemmän palautettavia esseitä ja laskutehtäviä. Oma-aloittesuutta “vapaapäiviin” on siis vaadittu. Deadline on tämän kuun lopussa ja palautin juuri viimeiset laskut! Sain myös Ihminen ja ympäristö -kurssin ekoelämäkertaesseen sekä teemakommentin ajallaan palautettua. Nyt onkin hyvä ottaa parin viikon irtiotto Etelä-Suomeen ja Ylläkselle!

Lähdemme Maijun kanssa Lahteen maanantaiksi lukioille ja samalla pääsen Riihimäen kotiin muutamaksi päiväksi. Vanhemmat ottivat muuton yhteydessä laskettelukamani ja sukset mukaan, joten voimme mennä kätevästi samaa matkaa Ylläkselle. Pitää olla varovainen, kun viime talvena jäi laskettelu ja hiihto kokonaan välistä…

Kun palaan takaisin, minulla on koko loppukevät aikaa kandin tekoon. Lisäksi kävin tänään lainaamassa Carelian kirjastolta viimeiset pakolliset tenttikirjat monitieteisiin ympäristöopintoihin. Tässä välissä on pakko keskittyä työnhakuun, koska aion viettää kesäni täällä ja yksiön vuokra on maksettava.

Kerubi on juuri se paikka Joensuussa, johon muualta tulevat vieraat on vietävä. Siellä on upeat näkymät joelle, mukava tunnelma, hyviä musiikki- ja stand up keikkoja ja parasta ruokaa, mitä tiedän. Hintalaatukin on kohdillaan; tuo koko ateria maksoi 15e leffaillan kunniaksi ja sen sai viedä saliin ja napostella elokuvan aikana. Olemme entisen kämppikseni kanssa käyneet Kerubin ilmaisissa leffailloissa ja nyt vuorossa oli legendaarinen Scarface.

Ironisesti tästä hehkutuksesta pääsen päivän aiheeseen: YHTS. Innoissani kuin söin, puraisin vahingossa haarukkaan ja piikit rasahtivat pelottavan kovasti etuhampaisiin. Siitä keskelä lähtikin molemmista hampaista pienet palat irti. Onni onnettomuudessa – hampaissa ei ole tuntoa ja selvisin säikähdyksellä. Ääni oli niin kova, että luulin koko hampaan hajonneen. Pystyin kuitenkin nauttimaan ruoan ja leffan loppuun asti!

Sellainen jälki kuitenkin jäi, että hammaslääkäri oli vihdoin ja viimein varattava. Olinkin pihdannut yhtä ilmaista käyntiä juuri tällaisen varalle. YTHS:n palveluja kannattaa käyttää, sillä ne kattavat osan lukukausimaksua, mutta ovat muutoin maksuttomia. Hammaslääkäri maksaa hieman ensimmäisen kerran jälkeen, mutta suuhygienistilta voi aina pyytää arvion. Itsekin olen jo sellaisen luona käynyt, kun halusin säästää hammaslääkärikäyntiä. Jos reissussa rähjääntyy lisää, niin minulla on heti aika valmiina!

YTHS on mielestäni parempi kuin kunnalliset isot terveyskeskukset. Tilat ovat siistit ja toimivat ja odotusaula viihtyisä. Ajan saa yleensä varsin nopeasti ja reseptien uusiminen on vaivatonta. Jos vähänkin kiinnostaa yleinen terveydentila tai epäilee jotakin vaivaa, kannattaa hyödyntää laadukkaita palveluita käden ulottuvilla. Olen minäkin verikokeita itse pyytänyt.

Minulle iski pikkuflunssa pari viikkoa sitten ja sain helposti aamusta terveydenhoitajalta parin päivän sairaslomapaperin puhelinmyyntiin. Se tosin jäi muutaman viikon uraksi…

YTHS tarjoaa myös mielenterveyspalveluja, joita kannattaa ehdottomasti hyödyntää, jos siltä tuntuu. Jos elämässä kohtaa yllättävän kriisitilanteen, on matalan kynnyksen apua lähellä.

Oman terveyden ja jaksamisen mukaan on hyvä välillä lenkkeillä. On tärkeää muistaa nauttia kevätauringosta etenkin kiireen ja muutosten keskellä. Joensuussa on mukava kävellä, vaikka ei kauas kotoa (keskustasta) lähtisikään. Minulle on terapeuttista päästä veden äärelle edes hetkeksi.

-Janette, biologia

February 19, 2015

Opiskelijaelämää mikrobiomista pulkkamäkeen!

Moikka!

On aika suunnata ajatuksia ihmisten ilmoille. Välillä iskee kandi-innostus ja sulkeudun opiskelijaboksiini mikrobiflowssa. Teen tutkielmaa suoliston mikrobistosta ja keskityn sen vaikutuksiin ihmisen hyvinvoinnissa ja sairauksien synnyssä. Ravitsemus on myös tässä tärkeässä osassa. Luettavaa aineistoa ja rajattavaa siis riittää! Ajatelkaa, että ihmisessä on enemmän bakteerisoluja kuin omia ja niiden geenejä jopa satakertaisesti. Suurin osa bakteereista on suolistossa ja ne vastaavat mm. ruoansulatuksesta, immuunijärjestelmästä ja mielialasta.

Kandimateriaalia, onneksi löytyy myös suomeksi!

Viime viikolla vietin taas kandiaamua ja huomaamatta alkoikin nälkä tulemaan ja selkää jomottaa. Kuin tilauksesta, olin sopinut siihen ajankohtaan kahvittelut kaverin kanssa Houkutukseen – as usual. Sattuikin niin, että Karjalaisesta kyselivät, mikä on parasta juuri nyt. Oikean ihmisen saivat haastatteluun, kun minulta niitä aiheita riittikin. Kivan jutun saivat tehtyä. 🙂

Mikä on parasta juuri nyt? Pääsin Karjalaiseen! 🙂

Tosiaan kohta on vähän enemmänkin tilaa kotona elämiseen kuin koneella istuminen, sillä muutan tämän kuun lopussa (reilun viikon päästä!!) Ellin yksiöön. Kuinka mahtavaa – yksi katu lähemmäs yliopistoa, edelleen keskustassa, mutta rauhallisella paikalla. Joensuun Elli on kyllä hyvä asuntojärjestö, sillä reilut puolitoista vuotta jonotin ja sain tuon heti kun pyysin ja vähän nostin vuokrakattoa. Tuo on kuitenkin alle 400e kuussa sisältäen vesi- ja sähkölaskut. 1999 valmistunut asunto, kun uudempaa pyysin sisäilmaherkkyyden takia. Kohta näänkin myös vanhempia kun tulevat muuttoavuksi. 🙂

Olinkin koko päivän aamusta asti menossa!

Liikkellä olen myös pysynyt. Hiihtäminen sujuu yllättävän hyvin vuoden tauon jälkeen. Tiistaina oli liikuntailtapäivä ja kävin tapani mukaan aamusalilla. Päivällä olisin muuten kokeillut jotakin kivaa, mitä ISYY:llä oli tarjolla, mutta minulla oli töitä. Kokeilen nyt puhelinmyyntiä, jotta saisi vähän taskurahaa kun vuokra nousee. En vielä osaa sanoa jatkanko sitä – haastavaa puuhaa. Illalla olimme kivalla pikkuporukalla kaverin kämpillä ja menimme sitten Ilonaan jatkoille. Viihdyimme yllättäen suurimman osan illasta karaokepuolella. 😀

Laskiaissunnuntaina nautimme raikkaasta talvi-ilmasta ja auringonpaisteesta bilsariporukalla, perinteisesti pulkkamäessä. Kirkon mäessä riittikin porukkaa, lähinnä lapsia. Meillä oli myös Naturalla YKL:än tarjoamaa pullaa ja mehua sekä sauna päällä. Lisäksi sunnuntaina oli ravintolapäivä ja sielläkin sain laskiaispullaa! Viime vuonna kävin myös Ravinteli Leppäkertussa ihan menun perusteella ja yllättäen saavuinkin opiskelukaverin kotiin, sillä hänen tyttöystävänsä piti ravintolaa. Siellä sain mahan täyteen ja hyvän mielen tänäkin vuonna. 🙂

Yksi suosikkibändeistäni Haloo Helsinki veti taas hyvin!

Viikonloppuna oli myös ystävänpäivä ja Lunta Ilosaaressa -festarit. Osa lähettiläistä oli siellä töissä, mutta itse olin nauttimassa musiikista katsomon puolella. Oli huikea tapahtuma ja loppuhuipennuksena Haloo Helsinki, jota olen kuunnellut ekasta levyjulkkarikeikasta asti!

Keväisiä tunnelmia kaikille! 🙂

-Janette, biologia

January 17, 2015January 20, 2015

Maailma on täynnä tutkittavaa

Viikonloppuja!

10885240_10204723504039897_3699258680257942663_n — Vuoden ekat kahvit Joensuun Houkutuksessa parhaan vuosikurssikaverin kanssa. Omat juhlat, otettiin varaslähtö helmikuun herkkuihin! 🙂

Viime postauksessa kaipasin opintojen pariin, enkä oikein tiennyt mitä kevät pitää sisällään. Nyt onkin ihan eri meininki. Kävin tapaamassa opintovastaavaa ja tunnissa tulin hänen huoneestaan valaistuneena ulos. Hops (opintosuunnitelma) on vihdoinkin valmis, selkeä ja hyväksytty!

Loistava fiilis kun tietää mitä tekee ja valmistuminen on lähitulevaisuutta – ainakin kandi. Se tuli kieltämättä puskista, että alan tekemään jo tänä keväänä kandidaatin tutkielmaa. En ole edes käynyt missään seminaareissa. Monitieteiset ympäristöopinnot saan nyt kasaan ja ne ovat pääosin kirjatenttejä, joten voin siinä samalla alkaa kandia väsäämään. Biokemian perusopinnot jatkan ensi syksynä loppuun (tuli taukoa kun pähkäilin motivaatio-ongelmien kanssa) ja ensi keväänä saatan olla vaihdossa.

2014-01-22-2626 — Labrahommat tuo väriä talveen!

Kanditutkielman vaihtoehtoja selaillessa alkukauhistus alkoi muuttua innostukseksi – meillähän on vaikka mitä aiheita! Olen myös kiinnostunut ravitsemus- ja terveystieteistä ja juuri näistä minulle löytyikin monia hyviä ehdotuksia. Myös fysiologiasta voisin keksiä aiheen.

Onneksi meidän laitoksen professorit ovat helposti lähestyttäviä ja tuovat tutkimuksen lähelle opiskelijan arkea. Tästä pääsenkin päivän aiheeseen, joka on mielenkiintoinen tutkimus tai tutkimusryhmä oppiaineessani.

2014-03-05-2755 — Tavanomainen genetiikan tutkijan työympäristö

Meillä on vapaasti sovittava kurssi Tutustuminen tutkimusryhmään, jonka suoritin jo fuksivuonna. Aluksi oli infopäivä, jolloin eri tutkimusryhmät esittäytyivät ja saimme vapaasti käydä labroissa katsomassa toimintaa. Monta jännää tutkimusta oli tarjolla, mutta sovin heti tutustumisjakson genetiikan ryhmään, joka tutkii pääosin mitokondrioDNA:n toimintaa ja sairauksia. Ryhmän vetäjänä toimii Jaakko Pohjoismäki ja minua ohjasi pääosin Steffi Goffart.

http://www.uef.fi/fi/biologia/goffart/research

http://www.uef.fi/biologia/pohjoismaki/research

2014-03-05-2752 — Kun pipetoi iltapäivällä kolmeakymmentä näytettä pikkutarkasti elektroforeesiin, on kahvit ansaittu!

Näiden parin viikon aikana kyselin ja opin valtavasti. Aluksi hieman jännitti itse tehdä joitain asioita (esim. ottaa hiireltä sydän ja homogenisoida se tai laskea konsentraatioita…), jotta en vaan pilaisi tutkimusta. Itseluottamus ja työn into kuitenkin kasvoi, kun totesin osaavani.

Steffin kanssa tutkimme lähinnä mitokondrioiden Twinkle-helikaasia, joka on transgeenisillä hiirillä toimimaton. Hän etsi tiettyä proteiinia vasta-aineen perusteella. Myös ihmisillä esiintyy kyseisen helikaasin mutaatiota, mikä johtaa lihasten rappeuma sairauksiin.

Olen kiinnostunut hyönteisistä, joten Jaakko teki kanssani PCR kokeiluja loiskärpäskokoelmastaan. Hän oli löytänyt uusia lajeja ja halusi selvittää onko kyseessä uusi suku. PCR:llä monistettu DNA laitettiin elektroforeesiin kontrollinäytteiden kanssa ja kokeilu onnistui! Uuden yksilön DNA:sta löytyi tunnettu sekvenssi, joka lähetettiin sekvenoitavaksi. (sytokromioksidaasi CO1)

Lisäksi Nina opetti minulle blottien tekoa pimiössä. Hän tutki terveiden hiirten kudosten korjaus- ja ylläpitoproteiinien määriä. Pääsin myös itsenäisesti vaihtamaan soluviljelmien elatusnesteitä, sillä olin kuulemma hyvä siinä.

Tutustumisjakso antoi kipinää opiskeluun ja oikean kosketuksen tutkijan työelämään. Kun olin päässyt itse käyttämään genetiikan työvälineitä, päätin olla hakeutumatta opettajalinjalle. Voisin tosin biologian tutkinnon päälle suorittaa pedagokiset pätevyydet. Kurssi antoi toivoa työllistymisestä. Lähes joka päivä hesaria lukiessani törmään biologiaan liittyviin tiedeuutisiin. Joku näitä siis työkseen tutkii, lähempänä kuin olisin arvannutkaan. Realistinen unelma-ammatti tällä hetkellä olisi yliopistotutkija. Aktiivisella osallistumisella saatan tänne jäädäkin.

Seuraavana vuorossa olisi pidempi jakso Työskentely tutkimusryhmässä, jonka voisin maisteri vaiheessa suorittaa.

10942745_10204723489959545_2168082077932998431_n — Kyllä kelpasi kiiltävällä vuokra-autolla ajella 🙂

Kävin myös tällä viikolla ensimmäistä kertaa elämässäni Kontiolahdella ja selvisin sinne ilman navigaattoria tuliterällä vuokra-autolla! Esittely oli antoisa ja opin itsekin muista aloista, sillä esittelin biologian lisäksi maantietoa, yhteiskuntatieteitä, ympäristöpolitiikkaa, ympäristötieteitä ja metsätieteitä. Mielenkiintoisia, monitieteisiä aloja kaikki.

-Janette, biologia

January 5, 2015January 5, 2015

Rauhallisesti vuoteen 2015

Moi taas!

Olen nyt kohta kuukauden lomaillut lapsuudenkodissa Riihimäellä. Käyn tosin niin harvoin pitkän matkan takia, että on käyttännöllistä olla kerralla pitkään. Odottelen lähettiläskeikkaa vanhalle lukiolleni Hyvinkäällä 9.1. ja sitten pääsen palaamaan Joensuuhun. Enpä olisi uskonut, mutta alkaa jo tulla ikävä opiskelua. Minulla oli jo pari kuukautta melkein vapaata ennen joulua, joten tulin tänne jo 13.12 ja olen siis saanut leffojenkatselukiintiön täyteen…

Nyt täytyisi sitten ottaa itseä niskasta kiinni ja perehtyä taas WebOodin ihmeelliseen maailmaan.

Ensimmäinen joululahja oli kampaajakäynti. On kiva aloittaa uusi vuosi freessillä kampauksella. Hiukset olivat jo muodottoman puolipitkät, enkä jaksanutkaan kasvattaa takaisin pitkäksi…

Tänne on hyvä tulla rauhoittumaan välillä. Vaikka kursseja ei juuri olisi Joensuussa, olen aina menossa. Mikrovilluksella riittää tapahtumia! Täällä Riihimäellä ei niin vain lähdetä ilman autoa keskustaan ja ulkoiluakin tulee harrastettua kiitettävästi.

Olen tietysti myös kahvitellut oikein urakalla kaikkien Etelä-Suomen kavereiden kanssa. 🙂

Uuden vuoden vietto meni mukavasti kaveripariskunnan luona. Nautiskeltiin ruoasta, herkuista ja suomalaisesta tv-viihteestä. Voin kokemuksesta sanoa, että lämmin sohva voittaa baarien melskeen uutena vuotena. Yksi raketti käytiin vuoden vaihteessa ampussa ja takaisin sisälle!

Mitä vanhemmaksi tulee sitä lyhyempi vuosi on. Vaikka tuntuu, että vuosi vain hujahtaa ohi, mahtuu siihen vaikka mitä kun alkaa miettiä. 2013 oli täynnä erityisiä tapahtumia. Esimerkiksi penkkarit, abiristeily, kirjoitukset, pääsykokeet, pari kesätyötä, ensimmäinen muutto pois kotoa (Joensuuhun), biologian opintojen aloitus, fuksivuoden riennot ja opinnot…

2014 jatkui bilsan osalta samalla linjalla. Kesän vietin Riihimäellä lomaillen ja elokuun kenttäkursseilla. Syksyllä alkoikin biokemian pänttääminen, sitten oli tämä rennompi kausi ja tässä sitä nyt ollaan.

Saa nähdä mitä 2015 tuo tullessaan. Toivon, että sivuainepähkäilyni helpottuisivat, sillä en ole ihan varma mitä haluan jatkaa. Olisi myös parempi saada tänä vuonna kesätöitä. Lisäksi haluan pitkästä aikaa ulkomaille. En ole muutamaan vuoteen ehtinyt, vaikka passinkin uusin toissa kesänä. Hyvä ystäväni asuu nykyään Ibizalla, joten sinne ainakin voisi mennä!

Siskon kanssa kävelyllä nauttimassa valkeasta joulusta.

Ainakin vuosi 2015 alkaa kauniin talvisissa maisemissa. Valoa kohti mennään!

-Janette, biologia

October 10, 2014October 10, 2014

Vauhdikas syksy!

10678636_10204016170717006_8404377463734003455_n

Moi!

Olen Janette, yksi tämän vuoden uef-lähettiläistä.

Toinen biologian opiskeluvuoteni on alkanut vauhdikkaasti. Elokuu oli täysipäiväistä ulkoilua ja tutkimusta kenttäkursseilla. Sain myös kunnian osallistua viimeiselle ekologian kenttäkurssille, joka järjestettiin Mekrijärven tutkimusasemalla Ilomantsissa. Kurssi oli ikimuistoinen ja hieno elämys – loistava päätös kesälle!

Kenttäkursseja seurasi tuutorleiri, ja syyskuun ensimmäinen viikko hujahti fukseja ohjatessa.

Nyt syksyn tullen onkin eri meininki opiskeluissa ja päivät kuluvat luentosaleissa ja kirjastossa. Onneksi pian on luvassa myös labraharjoituksia.

Aloitin sivuaineena biokemian, sillä mm. genetiikka ja mikrobiologia kiinnostavat ammattina. Lisäksi minulla on monitieteisiä ympäristöopintoja, tällä hetkellä ekotoksikologiaa ja ympäristöpolitiikkaa. Biokemia ja etenkin kemian perusteiden kurssi vaatii oma-aloitteista opiskelua, sillä minulla ei ollut lukiossa kemiaa… Motivaatiota kyllä löytyy, varsinkin nyt kun pääsin ensimmäisestä tentistä läpi!

Kaiken lisäksi minut valittiin uef-lähettilääksi, josta olen iloinen. On mukava tehdä sosiaalista työtä opiskelun vastapainoksi. Haluan innostaa muitakin löytämään opiskelumotivaatiota omalla alallaan sekä hakemaan Itä-Suomen yliopistoon.

Ensimmäinen koulutuspäivä oli Kuopion kampuksella (minulle myös ensimmäinen kerta Kuopiossa). Matka sujui rattoisasti uudella tila-autolla ja aurinko paistoi. Kaikki olivat avoimin mielin liikkeellä ja tutustuminen oli helppoa. 🙂

Kuopiossa saimme yleistä ohjeistusta työnkuvastamme ja neuvoja eri tilanteissa toimiseen. Meille jaettiin uef:in selviytymispaketit, jotka sisälsivät kaikken siistiä piposta hammasharjaan ja tietysti iPadit täksi vuodeksi. Opimme myös käyttämään preziä, jolla diaesityksiä pidetään.

Ensimmäisen koulutuspäivän jälkeen tutustuin tablettiin ja nautin teehetkestä salkkareiden kera. 🙂

7.10 koitti yksi syksyn kohokohdista – liikuntailtapäivä patikoinnin merkeissä! Teki hyvää ottaa kunnon irtiotto biokemian tenttiin lukemisesta ja nauttia raikkaasta ilmasta. Pitkän reippailun jälkeen nautimme luontokeskus Ukossa kahvit kämppikseni kanssa. Olin myös viime syksynä Kolilla. Silloinkin sää suosi, eli ei satanut ja tarkeni kun pukeutui lämpimästi. P.S. Olen oikea ruskafani.

Tänään kävin lähettiläskuvauksessa ja hain ihanan lämpimän uef-paidan (ylhäällä kuvassa).

Nauttikaa syksystä! 🙂

– Janette Löf / LUMET, biologia