Mitä ravitsemustieteen opinnot sisältävät?
Ravitsemustieteen opinnoissa opiskellaan itse ravitsemustieteen lisäksi muun muassa elintarviketieteitä, lääketiedettä, luonnontieteitä ja käyttäytymistieteitä. Kolmen ensimmäisen vuoden aikana pinnoissa pureudutaan elimistön toimintaan aina solutasolta lähtien, mistä edetään kohti suurempia kokonaisuuksia. Mitä pidemmälle opinnot etenevät, sitä syvemmin pureudutaan siihen, miten ravitsemus vaikuttaa terveyteen ja miten opittua voidaan soveltaa käytännön työelämässä ja ihmisten arjessa.
Kandidaatin tutkinto
…eli opintojen ensimmäiset kolme vuotta
Kandivaiheessa suurin osa opinnoista koostuu yhteisistä opinnoista, mutta mukaan mahtuu myös sivuaineopintoja, jotka jokainen opiskelija voi valita oman mielenkiintonsa mukaan. Sivuaineopinnot voivat olla esimerkiksi kauppatieteitä, psykologiaa, urheiluravitsemusta tai kansainvälisiä opintoja.
Tässä muutamia palasia kaikille yhteisistä kurrseista, mitä kolme ensimmäistä vuotta pitävät sisällään:
- Solun ja kudoksen rakenne ja toiminta
- Sydämen, keuhkojen ja munuaisten toiminta
- Ruoansulatus ja aineenvaihdunta
- Elintarviketurvallisuus
- Ravitsemustieteen tutkimusmenetelmät
- Terveystieteelliset tutkimusongelmat ja tiedonhallinta
- Ruoanvalinta ja syömiskäyttäytyminen
- Terveyden psykologia
Maisterin tutkinto
…eli viimeiset kaksi opiskeluvuotta
Terveystieteiden maisterin tutkinnossa (TtM) ravitsemustieteellä on monta eri mahdollisuutta koostaa opinnot. Terveystieteiden maisterin tutkinto on laajuudeltaan 120 opintopistettä, eli ajallisesti noin kaksi vuotta opiskelua. Maisterin tutkinnosta noin puolet opinnoista on kaikille yhteisiä, ja loput opinnot voi valita oman mielenkiinnon mukaan! Erikoistua voi esimerkiksi ravitsemusterapiaan, urheiluravitsemukseen tai elintarviketeollisuuteen. Nyt kerron lisää ravitsemusterapiaopinnoista, sillä se on ylivoimaisesti suosituin suuntautumisvaihtoehto maisterivaiheessa.
Ravitsemusterapiaopinnot
Ravitsemusterapiaopinnot koostuvat pääsääntöisesti kahdesta isosta kokonaisuudesta: perusterveydenhuollon osiosta (ravitsemusterapia 1, 30 op) ja erikoissairaanhoidon osiosta (ravitsemusterapia 2, 30 op). Nämä opinnot suoritettuaan, on oikeutettu hakemaan laillistetun ravitsemusterapeutin pätevyyttä Valviralta. Laillistetuksi ravitsemusterapeutiksi voi Suomessa valmistua vain Itä-Suomen yliopistosta! Ja vain tämän pätevyyden omaavat saavat käyttää ravitsemusterapeutin nimikettä.Mitä ravitsemusterapiaopinnot sitten sisältävät? Tässä kurssiesimerkkejä:
- Ravitsemushoidon lähtökohdat eli mm. ravitsemustilan arviointi ja verikokeiden ja labrojen tulkinta
- Elintapasairaudet ja tyypin 1 diabetes eli mm. dyslipidemiat, sydänsairaudet, diabetes
- Perusterveydenhuollon erityisosa-alueet eli mm. IBS, keliakia, allergiat, tulehdukselliset suolistosairaudet
- Vajaaravitsemus ja tehostettu ravitsemushoito eli mm. syöpäsairaiden, kirurgisten, trauma-, palovamma- ja keuhkopotilaiden ravitsemushoito
- Vaativan tason ravitsemushoidon erityisosa-alueet eli mm. munuaispotilaiden, kasvuhäiriöisten lasten ja keskoslasten ravitsemushoito
- Psykiatriset sairaudet ja syömiskäyttäytymisen häiriöt eli mm. syömishäiriöt, masennus ja muut mielialahäiriöt, addiktiot ja autismin kirjon sairaudet ja niiden ravitsemushoito
- Harjoittelut perusterveydenhuollossa 6 vkoa ja erikoissairaanhoidossa 8 vkoa
Kehonkoostumuksen arviointia ja antropometrisia mittauksia
Käytännönläheisyys
Maisterivaiheessa kandivaiheessa opittuja asioita aletaan syventämään, soveltamaan ja viemään käytäntöön. Paitsi että perinteinen luento-opetus on edelleen läsnä, korostuu luennoilla opittujen asioiden vieminen käytäntöön esimerkiksi potilasharjoitusten kautta. Myös opetuskeittiöllä päästään viettämään enemmän aikaa ja harjoitellaan esimerkiksi erilaisiin ruokavalioihin sopivien tuotteiden käyttöä ja maistuvuutta. Tämä on erittäin tärkeää, sillä käytännön ohjauksessa meidän tulee osata kertoa tuotteista ja niiden käytöstä arjessa potilaille, joilla on todettu esimerkiksi keliakia tai jokin allergia.
Maisterivaiheen opinnoissa korostuu lisäksi asiakkaan/potilaan kohtaaminen, asiakaslähtöinen ohjaus ja yksilö- sekä ryhmäohjaus. Potilaan kohtaamista ja ravitsemusohjausta päästää harjoittelemaan niin näyttelijöiden, kurssikavereiden kuin myös sairaalassa ja tk:ssa potilaiden kanssa opettajan ohjauksessa. Vaikka nämä potilasohjaukset jännittävät aina aluksi, oppii niistä ihan hurjasti ja saa tärkeää kokemusta. Käytännönläheisyys on yksi opintojen parhaista puolista!
Aikamoinen setti, eikö? Tiesitkö, mitä kaikkea opiskellaan vai tuliko yllärinä?
Maija // ravitsemustiede
1. Aamu alkaa aina puurolla. Viime aikoina puuron kaveriksi on löytänyt tiensä kesällä noukitut viinimarjat, pellavansiemenrouhe ja raejuusto. Varma combo, joka maistuu päivästä toiseen. Ja vitamiinit taattu! Aamupalan kaverina selailen digihesaria (kiitti äiti!) ja nautin kämppiksen kirkasvalolampusta. // 2. Opinnot on sisältäneet paljon uutta ja mielenkiintoista asiaa. Meillä on ollut useita eri luennoitsijoita, ja on ollut huippua kuulla eri alan ammattilaisia ja oppia uutta. Tietokone kulkee mukana joka päivä. // 3. Meidän ainejärjestön huoneen kahvinkeitin on kovassa käytössä ja huoneella tulee juotua joka päivä kahvit kavereiden kanssa luentojen välissä. Ihan paras breikki päivään, kun saa nauraa ja rentoutua koulupäivän keskellä huikean porukan kanssa. Kiireisimpinä päivinä kahvikupillinen napataan mukaan luennolle. Joskus myös silloin, kun tarvii ekstra-annoksen kofeiinia… // 4. Tänä syksynä ollaan ravitsemusterapiaopintojen myötä päästy tekemään paljon juttuja käytännössä. Kuvassa mun kämppis mittaa verensokeria diabeetikoille tarkoitetulla verensokerimittarilla. Ollaan oltu myös paljon opetuskeittiössä tutustumassa erilaisiin elintarvikkeisiin ja tuotteisiin sekä niiden ominaisuuksiin. 
1. Kotiin koulusta. Tänä syksynä oon kävellyt koulumatkat mielelläni, Yleensä pyöräilen, mutta rauhallinen kävely ennen ja jälkeen koulupäivän on tuntunut jotenkin tosi tarpeelliselta hengähdystauolta päivään. // 2. Välipalaa! Vaikka koulussa syö hyvän lounaan, on yleensä kotiin tullessa taas nälkä. Ensi hätään pyöräytän monesti smoothien tai syön pari leipää tai riisikakkua. Myös satsumat on ollut tänä syksynä in! // 3. Valmis smoothie lautasella (ei todellakaan aina näytä noin herkulliselta ja viimeistellyltä…). // 4. Kotona tulee yleensä tehtyä vielä kouluhommia, vastailtua sähköposteihin tai valmistauduttua seuraavaan koulupäivään. Ravitsemusterapiaopinnoissa meillä on paljon ennakkomateriaalia tutustuttavana, jonka parissa on saanut viettää useamman illan. Oon kuitenkin tykännyt siitä, että saa kotona orientoitua jo seuraavaan aiheeseen ennen varsinaisia luentoja.
1. Minä ja koko Kuopioelämän, eli yli neljä vuotta, mukana kulkenut Lidlistä hankittu palmuvehka (vai vehkapalmu?). Tää ihmekasvi on selvinnyt kolmesta muutosta ja pitkistä loma-ajoista hengissä, että ansaitsee erityismaininnan tässä postauksessa. // 2. Kotona tulee syötyä hyvä päivällinen ennen tai jälkeen päivän treenin. Yleensä lautaselle löytää helpot arkiruoat, kuten erilaiset wokit, mihin voi laittaa kaikkea mitä kaapista löytyy. Kasvisruokaa tulee välillä syötyä vahingossa useampi viikko putkeen, mutta broileri on myös tuttu ja turvallinen arkiruoka hiilarilähteellä höystettynä, jos ruokainspiraatio on muuten hukassa. // 3. Maanantai-iltaisin käyn kaverin kanssa Kuopion reippaan järjestämässä akrobatiassa, missä pääsee ylittämää itsensä lähes joka kerta. Viime aikoina ollaan harjoteltu muun muassa puolivoltteja, voltteja, kiintopyörähdyksiä ja arabialaisia. Huiii! // 4. Rakastan syksyä vuodenaikana, mutta tänä syksynä on ollut jotenkin poikkeuksellisen raskasta elää tässä pimeääkin pimeämmässä syksyssä. Kuopiossa aurinko on pysytellyt visusti piilossa viime kuukaudet. Onneksi päivä alkaa pian pidentymään, kun mennään kevättä kohti. Rakastan silti pimeitä iltoja, tunnelmallisia valoja ja kynttilöitä, joiden ääressä on ihana rentoutua kotona teekupin kanssa.
