Tag Archives: yhteishaku

Määrittääkö lukio tulevaisuutesi?

Minusta piti tulla balettitanssija.

Sitten minusta pitikin tulla toimittaja. Kahvilan kassaneiti. Poliisi. Milloin mitäkin.

Nykyisin yliopisto-opiskelijana en oikeastaan edes tiedä, mikä minusta tulee, vaikka valmistuminen lähestyy opintopiste opintopisteeltä. Pitääkö minun nyt jo tarkalleen tietää, mitä haluan loppuelämäni työelämässä tehdä? Ja ennen kaikkea, olisiko minun pitänyt tietää jo lukiossa?

Tässä kirjoituksessa pohdiskelen kuulemiani lausahduksia lukiomaailmasta liittyen jatko-opiskeluun ja tulevaisuuden suunnitelmiin.

 

”Valitse lukiokurssit sen mukaan, mikä hyödyttää pääsykokeissa ja tulevaisuuden ammatissa”

Ensinnäkin: apua?! Jos minä olisin kuullut tämän lauseen lukion ensimmäisenä päivänä, olisin varmaan kerännyt kimpsuni ja kampsuni ja lähtenyt kotiin itkemään. Lukion piti olla koulu, joka antaa lisäaikaa miettiä, mitkä oppiaineet kiinnostavat ja mikä se oma ala nyt voisi olla. Sen EI pitänyt olla koulu, joka painostaa jo opintojen alkaessa valitsemaan kurssit, joilla ne tulevaisuuden tavoitteet sitten saavutetaan. Ei kaikilla ole nämä tavoitteet ihan niin selkeänä mielessä.

Se on kuitenkin totta, että itsekin jouduin lukion KOLMANTENA vuotena tekemään valinnan pitkän matikan ja terveystiedon kurssien välillä, koska ne olivat päällekkäin. Piti valita, kumman kursseja otan ja ”kumpi hyödyttää minua tulevaisuudessa enemmän”.

Kaikille teille, jotka olette tekemässä valintaa, sanon rohkaisuksi: valitkaa se, joka motivoi. Minä valitsin terveystiedon, koska se kiinnosti minua enemmän.

Jos esimerkiksi siihen matikkaan ei löydy suurta intoa (kuten ehkä minulla), voi sen valitseminen alkaa kaduttaa ja opiskelu tuntua ikävältä. Jos tulevaisuuden haaveesi kuitenkin vaatii tällaisten aineiden opiskelua, kannattaa siinä tilanteessa alkaa uudelleen arvioimaan, onko tämä ala sitten oikeasti se, mitä haluat. Jos tulevaisuuden ”haaveammattiisi” valmistautumiseen kuuluu niin paljon sellaista, joka tuntuu pakonomaiselta ulkoa opettelulta ja kärsimykseltä, ei ala välttämättä ole sinulle se kaikkein sopivin.

 

”Kirjoita ne aineet, josta saat eniten pisteitä hakemasi kohteen pääsykokeista”

Sanotaanko näin, että jos hakukohteesi on suuri intohimosi, todennäköisesti olet kiinnostunut siihen liittyvistä oppiaineista jo lukiossa ja päädyt kirjoittamaan ne. Joten kääntäisin tämän toisinpäin: ”hei, lukiossa kiinnostaa psykologia ja yhteiskuntaoppi, voisiko jatko-opiskelutavoitteesi olla sosiaalitieteet?”

Tietty strateginen suunnittelu kirjoitettavien aineiden suhteen voi olla ihan järkevää, mutta itse tein valinnat kyllä ihan puhtaasti sen pohjalta, mikä motivoi opiskelemaan. Ja no, äidille perustelin matematiikan kirjoittamatta jättämistä sillä, että ”en minä tule tekemään sellaista työtä, missä numeroita tarvitsisi”. Ja eihän se nyt ihan paikkaansa pidä, kun tutkijan uraa olen miettinyt yhtenä vaihtoehtona, mutta selitys kelpasi silloin (ja meillä on ihan omat tilastomatematiikan kurssit ynnä muut yliopistossa), joten koen tehneeni ihan oikeutetun valinnan. 😀

 

”Todistusvalinta tulee 2020, panostakaa kirjoituksiin entistä enemmän”

Todistusvalinta eli haku-uudistus, jossa noin puolet hakijoista tullaan valitsemaan suoraan ylioppilastutkinnolla jatko-opiskelujen pariin on todellisuutta. Olen kuitenkin huolissani niistä paineista, mitä kirjoituksiin ladataan. Minun aikanani todistusvalintaa ei vielä ollut, mutta stressasin kirjoituksista silti niin pahasti, että syksyn kirjoituksiin minulle nousi lähes 40 asteen kuume. Yritäpä siinä antaa itsestäsi paras mahdollinen suoritus, vielä kun takaraivossa painaa ajatus, tuleeko tämä nyt määrittämään tulevaisuuteni.

Ylioppilaskokeiden tulokset kertovat kuitenkin vain siitä, miten juuri tämä kyseinen hetki ja koekerta on mennyt. Aina osaaminen ei pääse esimerkiksi jännityksen, paniikin tai sairastumisen vuoksi ulos paperille. Tai siis tietokoneen näytölle.

Siispä lohdutuksen sanana sinulle, joka koet ahdistusta kirjoituksista: arvosanoja voi aina korottaa, jos ne eivät tunnu itseä miellyttäviltä. Sitä paitsi, valintakoeväylä tulee säilymään edelleen toisena keinona päästä opiskelemaan niillä aloilla, joissa se on käytössä (ja soveltuvuuskokeet säilyvät niissä kohteissa, joissa se nykyisinkin vaaditaan). Muista että myös avoimen yliopiston väylä on yksi mahdollisuus päästä yliopistoon opiskelemaan.

(Lue lisää hakukohteiden valintaperusteista ja hakemisen muutoksista esim. opintopolusta )

 

Jos opiskelet (noin) viisi vuotta ihan vain sen eteen, että saisit työn, missä on hyvä palkka tai jolla saa arvostusta, voivat ne viisi vuotta äkkiä alkaa tuntua aika raskailta. Sen takia itse suosittelen kaikkia kuuntelemaan itseänne (ei äitiänne, isäänne tai kummin kaimaanne) sen suhteen, mitä teidän kannattaisi tai pitäisi lähteä opiskelemaan.

Aina opiskeluvalinta ei kuitenkaan mene nappiin, eikä ala tunnukaan omalta. Sekään ei ole maailmanloppu, sillä alan vaihtaminenkin onnistuu. Älkää siis asettako itsellenne liikaa paineita sen suhteen, että pitäisi löytää heti ensi yrittämällä ”se oikea ala”. Minä en henkilökohtaisesti edes usko, että jokaiselle olisi olemassa vain se yksi ja oikea opiskeluala, sillä monia ihmisiä kiinnostaa hyvin monenlaiset asiat. Sen vuoksi on hyvä pitää mielessä, että aina voi kouluttautua uudelleen ja suuntautua erilaisiin asioihin. Ja tätähän tulevaisuuden työelämäkin tulee olemaan useimmilla aloilla: uudelleen kouluttautumista ja työpaikkojen ja -tehtävien vaihtelua.

Joten huoli pois ja hengittäkää syvään. Selatkaa opintopolkua, tehkää uravalintatestejä, kyselkää, googlailkaa, ottakaa selvää, mitä kaikkia vaihtoehtoja teillä ylipäätään on!

 

Rauhallista joulun aikaa!

Mitä tehdä, kun et tiedä mitä tehdä?

Kohtaamme elämämme aikana useita tilanteita, jolloin meidän oletetaan vastaavan kysymykseen: mikä sinusta tulee isona? Ensimmäisen kerran kysytään kun olemme vielä ihan pieniä. Vastaus on silloin äärimmäisen helppo: astronautti tai olympiavoittaja. Mutta kun meiltä kysytään samaa kysymystä kevään yhteishaun ollessa ajankohtainen, ei suuri osa ihmisistä osaakaan enää vastata kysymykseen. Minä en ainakaan aikoinani osannut. Tiesin, että haluan yliopistoon opiskelemaan, mutta mitä, siihen en en osannutkaan enää vastata. Nyttemmin osaan: minusta tulee isona sosiaalityöntekijä.

Oletko kenties samassa tilanteessa kuin minä silloin?Olen teitä varten kerännyt hyödyllisen listan sivustoja sekä eri tahoja, jotka auttoivat minua aikoinaan päätöksen tekemisessä ja joiden toivon auttavan myös sinua tänä keväänä tai tulevaisuudessa!


1. Haeyliopistoon.fi (https://haeyliopistoon.fi/)

 

 

Tältä sivulta löydät kaiken liittyen Itä-Suomen yliopiston koulutustarjontaan ja hakemiseen! Jos et esimerkiksi tiedä, mikä ala sinua voisi kiinnostaa,voit tehdä täällä hauskan uratestin! Uratesti seuloo vastauksiesi perusteella sinulle sopivan alan UEFin tarjonnasta ja saat ainakin jotain, mistä lähteä liikkeelle. Tämän lisäksi voit selailla kaikkia koulutusaloja ja pääainevaihtoehtoja. Suurimmalle osalle pääaineista on tehty myös oma YouTube-video ja nämä videot löydät koulutusalojen alta (suosittelen hyödyntämään!).

+ Uratesti (leikkimielinen, mutta on siinä silti jotakin perää)

+  Koulutusalakohtaiset videot

+ Mahdollisuudet ja ohjeet myös jo esimerkiksi jatko-opiskeluita miettiville

– Koska listattuna on koko UEFin koulutustarjonta, niin vaihtoehtojen kirjo on valtava


2. Töissä.fi (https://toissa.fi/)

Yliopistossa on monta sellaistakin pääainetta, josta ei ainakaan ihan nimen perusteella osaa heti sanoa, minkälaiseen ammattiin siitä voisi työllistyä. Ei hätää! Joku vielä meitäkin viisaampi ihminen on kehittänyt tämän Töissä.fi-sivuston, jonka ideana on kertoa, mihin korkeakoulusta valmistuneet ovat työllistyneet. Sivuston hakuun voit kirjoittaa sinua kiinnostavan alan (esimerkkinä vaikka tietojenkäsittelytiede) ja sivusto antaa sinulle kattavan kuvion siitä, mihin jo valmistuneet ovat työllistyneet. Omasta mielestäni tämän sivuston parhaita puolia on se, että nämä työllistymistarinat ovat oikeiden ihmisten kirjoittamia, eikä pelkästään tilastojen valossa saatua tietoa. Tämän lisäksi voit lukea sinua kiinnostavasta aiheesta nippelitietoa, kuten palkkauksesta tai työllistymisprosenteista. Selaimiston kautta voit selailla kaikkia korkeakoulututkintoja ja tutustua sinua kiinnostaviin!

+ Oikeiden ihmisten kirjoittamia tarinoita työllistymisestä tietyltä alalta

+ Koko  Suomen korkeakoulujen kaikki alat edustettuina

+ Sivusto toimii myös toisinpäin, eli voit kirjoittaa hakukenttään sinua kiinnostavan ammatin ja sivusto kertoo, millä koulutuksella sinun on mahdollista päästä tähän työhön

– Joistakin koulutusaloista valmistuneiden työllistymistarinoita on verrattain vähän


3. Aducate-avoin yliopisto (http://www.uef.fi/fi/web/aducate/avoin-yliopisto)

 

“Avoimen yliopisto-opetuksen periaatteena on tarjota kaikille aikuisille, koulutustaustasta riippumatta mahdollisuus yliopisto-opintoihin, jotka ovat yliopistotutkinnon osia. ” 

Jos yliopistoon hakeminen ei välttämättä vielä ole ajankohtaista, voit suorittaa opintoja omaan tahtiin myös avoimen yliopiston kautta. Itä-Suomen yliopiston avoimessa yliopistossa on laaja tarjonta kaikenlaisia kursseja ja varmasti jokaiselle löytyy tarjonnasta jotakin sopivaa. Avoimen yliopiston kurssit ovat useimmiten maksullisia (12€/opintopiste), mutta esimerkiksi perus- tai aineopintokokonaisuuksille löytyy räätälöityjä könttähintoja. Avoimen yliopiston opinnoissa on myös se hyvä puoli, että jos myöhemmin haet suorittamaan tutkintoa niin monille aloille sinun on mahdollista päästä avoimen väylän-kautta ilman pääsykokeita. Tai sitten aikaisemmin avoimessa yliopistossa käymiäsi kursseja voidaan hyväksilukea tutkinnossasi.

+ Niin laaja tarjonta, että lähes mitä vaan koulutusalaa pääsee “kokeilemaan”

+ Mahdollisuudet myöhemmin hakemiseen/hyväksilukuihin

– Opintojen maksullisuus, joskaan ei kovin tyyris


4. Oma opo

Toivottavasti olette muistaneet haastaa myös omia opinto-ohjaajianne, sillä he ovat kouluissanne juurikin teitä varten:

“Opinto-ohjaus (peruskouluissa oppilaanohjaus) on peruskouluissa, lukioissa ja ammattikouluissa toteutettava toiminta ja oppiaine, joka pyrkii ohjaamaan oppilaita ja opiskelijoita opiskelussa ja jatko-opintoja koskevissa kysymyksissä sekä ohjaamaan opiskelijat työelämään. ” (wikipedia)

Opoilla on yleensä rutkasti henkilökohtaista kokemusta kaikenlaisesta jatko-opintotarjonnasta Suomessa, mutta heillä on myös arvokasta kokemusta oppilaiden erilaisista valinnoista ja urapoluista. Kaikki tietävät, että lukion tai ammattikoulun  jälkeen voi mennä opiskelemaan esimerkiksi lääketiedettä tai oikeustiedettä yliopistoon, mutta opopa tietää myös ne tuhannet muut vaihtoehdot, jotka odottavat vastavalmistunutta.

+ Henkilökohtainen ohjaus ja neuvonta, jossa varmasti näkyy sekä opon koulutuksellinen kokemus että henkilökohtainen kokemus

+ Yleensä aina omasta koulusta saavutettavissa ja hihan nykäisyn päässä

YHTEISHAKU ALKAA 14.3.2018, TOIVOTTAVASTI OLET VALMIS!

 

 

Pääsykoe-survivor vuosimallia 2015

Kevään yo-kokeiden ja yhteishaun jo häämöttäessä lähitulevaisuudessa haluaisin jakaa oman tarinani farmasialle hakeutumisesta.

Lukiossa päätin vasta abivuonna, että aikoisin suuntautua terveystieteille. Päätös oli suhteellisen helppo, koska olen aina ollut kiinnostunut biologiasta ja halusin hakeutua alalle, joka työllistää tulevaisuudessa. Kaikki terveysalat kiinnostivat ja kiinnostavat edelleen. Käytinkin suurimman osan abivuodesta pähkäillessäni eri vaihtoehtoja. Lääkis ja hammaslääkis oli suoraan poissuljettu vaihtoehto, koska tulen huonovointiseksi veren ja avattujen kudosten näkemisestä, en halua olla niin kiinteässä kontaktissa potilaiden kanssa, eikä fysiikan opiskelu pääsykoetta varten kiinnostanut. Ravitsemustieteistä olisi kiinnostanut ravitsemusterapia, mutta inhokkiaineeni lukiossa oli psykologia. Biolääketiedettä mietin farmasian lisäksi kaikista pisimpään, mutta abivuonna asiakaspalvelutyössä ollessani tajusin, että haluan tehdä töitä tulevaisuudessa ainakin suurimmaksi osaksi (elävien)ihmisten parissa.

Ja näin lopulta päädyin farmasiaan, koska en osannut keksiä siitä huonoja puolia: työllistymistilanne on todella hyvä, opiskellaan paljon myös biologiaa, ala on tarpeeksi haastava ja tulevaisuudessa luultavasti tullaan työskentelmään asiakkaiden (ei potilaiden) kanssa. Myös tutkimuspuoli kiinnostaa, sillä farmasian alan tutkimuksella voidaan vaikuttaa ja pelastaa ihan oikeasti ihmishenkiä! Niinkuin ala-asteella opettajani tapasi sanoa ”eihän sitä koskaan tiedä, vaikka joku teistä kehittäisi joskus tulevaisuudessa lääkkeen syöpään”.

ALERT! Luin lukiossa vain ykköskurssin kemiasta ja siitäkin oli abivuoteen mennessä kulunut jo kolme vuotta, eli kemian/biologian kirjoittaminen lukiossa tai kurssien käyminen ei ole elinehto farmasialle pääsemiseen. En myöskään aloittanut pääsykokeeseen lukemista ennen kevään yo-kirjoituksia. Siispä: itseopiskelin ennen pääsykokeita lukion kemian, sekä pääsykoekirjan. Kemian kanssa meinasin välillä mennä hermot, kun ei oikein voinut kysyä keneltäkään selvennystä, mutta nettivideot ja asioiden uudelleen lukeminen auttoivat kummasti. Pääsykoekirjana meillä on teos Ihminen fysiologia ja anatomia, jossa jatketaan lukion ihmisen biologia -kurssista olematta kuitenkaan vaikeasti ymmärrettävää tekstiä. Kirjaa käytetään jatkossa ainakin farmasian ja ravitsemustieteen ensimmäisenä vuonna.

H2 = kaksi vetyatomia yhdessä. Näin alkeista todellakin lähdin tahkoamaan kemiaa kirjoitusten jälkeen. Jouduinpa jopa hakemaan kirjastosta yläasteen kemian kirjan ja selvittämään, mitä tarkoittaa vaikkapa neutroni.
Myös kemiaa lukiossa lukeneille niinkin itsestään selvät asiat, kun alkuaineiden nimet piti opetella alusta alkaen.

Jopa koira alkoi tullemaan mustasukkaiseksi, kun vietin niin paljon aikaa pääsykoekirjani kanssa

Asia, mitä abit kyselevät usein on, että kuinka paljon luit päivässä valmistautuessasi pääsykokeeseen? Olen opiskelutyyliltäni hyvin perinpohjainen ja teen todella paljon muistiinpanoja, joten opiskelu-urakkaani olisi selvästi nopeuttanut, jos olisin osannut kirjoittaa nopeammin. Kuitenkin luin siis päivässä noin 8-10 tuntia, enkä siis käynyt töissä tuona aikana. Ihmiselle, jolle asiat tarttuvat helpommin päähän olisi varmasti selvinnyt vähemmälläkin ja osa nykyisistä opiskelutovereistani onkin kauhistellut tekemääni työmäärää. Lisäksi mikäli kemia on jo hanskassa, niin työmäärä on meikäläisen työmäärästä -50%!

Voitte vaan kuvitella, miten hyvältä tuntui astella ulos tuosta salista melkein kolmen kuukauden työurakan jälkeen! Niin ja tietysti vieläkin paremmalta, kun opintopolku.fi ilmoitti parin kuukauden päästä, että olin päässyt sisään!

After all olen sitä mieltä, että avain yliopistoon pääsemiseen ja pääsykokeisiin lukemiseen on motivaatio. Itse olen hyvin määrätietoinen, joten se tietty kunnianhimo auttoi jaksamaan päivästä toiseen ja auttaa vielä tänäkin päivänä jokapäiväisissä opinnoissa. Löytääkseen sen motivaation on tietysti löydettävä se itseään kiinnostava ala, joka voi olla oikeasti se prosessin vaikein kohta.

Nyt jälkikäteen oli hauska katsella puhelimesta vanhoja kuvia tuolta pääsykokeeseen lukemisen ajalta ja huomata, että miten paljon sitä oikeasti on kehittynyt. Yläasteella jopa vihasin kemiaa. Nykyisin kemia on mielestäni yksi mukavimmista aineista ja numeroiden perusteella kemia näyttääkin olevan vahvin aineeni farmasialla. Alussa pelkäsin, että olisin kemian taustani takia jotenkin alakynnessä kaikkiin muihin nähden, mutta asia ei todellakaan ole niin, sillä osa porukasta on parempia jossain toisessa osa-alueessa kun toisessa. Farmasiaa opiskelevat voivat olla kiinnostuneita hyvinkin erilaisista asioista ja farmasia on todellisuudessa niin paljon laajempi ala, kun alussa kuvittelisi. Farmasialla voi proviisorivaiheessa suuntautua esimerkiksi enemmän lääkkeiden biologiseen, fysikaaliseen, sosiaalifarmaseuttiseen tai kemialliseen aspektiin ja näitä kaikkia opiskellaan myös jo farmaseuttivaiheessa. Oma vahvuuteni on biologia ja olenkin harkinnut suuntautuvani siihen tulevaisuudessa esimerkiksi vaikkapa farmakologian, toksikologian tai biofarmasian kautta.

-Laura, future proviisori

Opiskelu on paljon muutakin kuin luentoja

Maaliskuisiin opintoihin kuuluvat omalta osaltani huomenna alkava oikeustapausharjoitus, sekä parin luentokurssin ja tenttien lisäksi oman alan kesätyöpaikan etsiminen. Kesätyöpaikan löytäminen opintojen alkuvaiheessa on haasteellista puuhaa, mutta ovat useat vuosikurssikaverinitkin siinä onnistuneet.

20160315_155318_resized_1
Tiistai-iltapäivä kului vakuusoikeuden luennoilla.

Toteamalla opiskelun olevan paljon muutakin kuin luentoja, en suinkaan puhu UEFin monipuolisista oppimis- ja opetusmenetelmistä tai tavoiteesta olla Suomen paras yliopistollinen oppimisympäristö vuoteen 2020 mennessä. Tarkoitan tällä kertaa opiskelijoista ja akateemikoista koostuvaa yhteisöä, jonka osaksi opiskelija pääsee kasvamaan yliopisto-opintojensa varrella. Opiskelijakaverit tarjoavat apua ja tukea, sekä haastavat keskustelemaan. Tästä kaikesta on hyötyä ajatellen tulevaisuudessa häämöttävää työelämää. Omat kokemukseni UEFin opiskeluyhteisöstä ja ilmapiiristä ovat hyvin positiiviset 🙂

Aurinko paistaa ja kevät tulloo.
Aurinko paistaa ja kevät tulee. Kävin viikonloppuna kotona bussilla. Hintaa Jyväskylä-Joensuu-välille tuli 5e/suunta.

Viikko sitten viikonloppuna pääsimme juhlimaan oikeustieteen ainejärjestömme Judican 2. vuosijuhlia. Joensuulaisten oikkareiden lisäksi paikalla oli alan opiskelijoita muista yliopistoista, koulutushenkilökuntaa ja järjestön yhteistyökumppaneita. Kuten aina, vuosijuhlat olivat tälläkin kertaa ikimuistoiset.

Vuosijuhlatunnelmia. Konjakkikorvat taitellaan lautasliinasta pääruoan jälkeen.
Vuosijuhlatunnelmia. Konjakkikorvat taitellaan  lautasliinasta päähän vasta pääruoan jälkeen.

Yhteishaku on käynnissä! Hae nyt – se tarjoaa sinulle mahdollisuuden päästä unelmiesi opiskelupaikkaan. Karim kirjoitteli edellisessä postauksessa hyviä vinkkejä, mitkä kannattaa ottaa huomioon hakukohdetta valitessaan – katso ne tästä!

Haku kannattaa tehdä mahdollisimman pian, eikä jättää sitä viimetinkaan. Itse tein haun noin hakuajan puolessa välissä.

Jos oman alan pääsykoemateriaali ilmestyy ennen yhteishaun loppua kannattaa pääsykokeisiin valmistautuminen aloittaa mahdollisimman pian. Kuitenkin tämän vuoden abiturienteille sanoisin, että kannattaa nauttia yo-kirjoitusten jälkeen edes muutama päivä ihan vain lomaillen. Olette sen ansainneet 🙂

Mukavaa kevättä!

-Veikko

Yhteishaku lähestyy!

Yhteishaku alkaa jo ensi viikon keskiviikkona, 16.3. klo 8. Silloin voi Opintopolun kautta hakea sitä koulutuspaikkaa, joka on ehkä kiinnostanut alaluokilta asti. Kirjoitan tähän muutamia asioita, joita kannattaa pohtia ennen hakukaavakkeen täyttämistä.

  1. Mihin korkeakouluun?

Valittavana on kymmeniä ammattikorkeakouluja ja yliopistoja. Niiden sisällä voi valita alemman tai ylemmän korkeakoulututkinnon välillä. Alempi ei välttämättä tarkoita mitenkään huonompaa. Alempikin voi alasta riippuen tarjota suurella todennäköisyydellä töitä hyvällä palkalla. Toisaalta ylempää korkeakoulututkintoa arvostetaan työmarkkinoilla ja monella alalla se on välttämätön työpaikan saamiselle. Lisäksi ylempi korkeakoulututkinto yliopiston kautta on helpoin tie tutkijaksi ja jatkokoulutukseen tohtoriksi.

  1. Mikä järjestys?

Hakukaavakkeen vaihtoehtojen järjestystä kannattaa miettiä tarkkaan. Ennen tarjottiin useampaa korkeakoulupaikkaa jos pääsykokeen tai ylioppilaskirjoitusten perusteella pisteet riittivät. Nyt tarjotaan enintään yhtä, eli prioriteettilistalla ylimpänä olevaa. Jos siis pisteet oikeuttavat listalla ensimmäisenä olevaan vaihtoehtoon, et voi päästä toisena tai kolmantena vaihtoehtona olevaan koulutusohjelmaan. Harkitse siis tarkoin.

  1. Mikä pääaine?

Kiinnostaako useampi ala? Silloin kannattaa pohtia, voisiko niitä opiskella yhtä aikaa. Yliopistossa voi opiskella pääaineen lisäksi sivuaineita, jolloin voi opiskella samoja kursseja kuin kyseisen alan pääaineopiskelijat. UEFilla voi opiskella myös monia Avoimen yliopiston (Aducate) tarjoamia aineita, kuten esimerkiksi liikuntalääketiedettä.

  1. Miksi UEFille?

UEF on Suomen monialaisin tiedeyliopisto. Yliopistolla on edelliseen kohtaan liittyen vapaa sivuaineoikeus monille aloille, eli alaa pääsee opiskelemaan sivuaineena suoraan ilman erillistä pääsykoetta ja hakuprosessia. Yhdistettynä monialaisuuteen se on valtava etu. Monia aloja ei voi opiskella muualla kuin UEFilla, esimerkiksi ravitsemusterapeutiksi ei voi valmistua Suomessa mistään muualta. UEFilla on kolme kampusta, jotka sijaitsevat keskustassa tai heti lähettyvillä, luonnon ollessa silti lähellä. Itä-Suomessa asuminen on verraten edullista. Lisäksi UEFin tavoitteena on olla Suomen paras oppimisympäristö vuoteen 2020 mennessä.

Puijo-7

  1. Mikä on unelmasi?

Ravitsemustieteen opiskelupaikka on minun kolmas korkeakoulupaikka. Ennen sitä opiskelin englantilaista filologiaa yliopistossa ja sen jälkeen opiskelin fysioterapeutiksi ammattikorkeakoulussa. Vaimoni asuu Helsingissä ja minä Kuopiossa. Olen opiskellut korkeakoulussa kohta melkein kahdeksan vuotta putkeen. Miksi hain vielä opiskelemaan? Unelman vuoksi.

Mieti mikä on sinun unelmasi. Juuri sinun unelmasi, ei tyttö- tai poikaystävän, kaverin tai vanhempien unelma. Tavoittele sitä. Vaikka unelmasi tuntuisi saavuttamattomalta, pyri silti sitä kohti. Koulutusohjelmaan ei kannata jättää hakematta sen takia, että sinne on vaikea päästä. Vaikeaa se on kaikille muillekin ja aina joku pääsee opiskelemaan. Kova työ palkitaan.

Tässä vähän ajatuksia, ensi viikolla voi laittaa jo hakemuksen menemään! Tsemppiä kaikille suurten päätösten äärellä ja voimia pääsykoeurakkaan!

Karim//ravitsemustiede

P.S. Kuvat on Puijon ulkoilualueelta, © Inka Khanji

Maailmassa on monta ihmeellistä asiaa

Oletko joskus miettinyt miksi siilillä on piikit? Oletko tehnyt kasvion ja innostunut siitä? Ehkä ihmetellyt vesistöjä ja pohtinut ihmisen vaikutusta niihin? Näitä ja muita ympäristöön ja biologiaan liittyviä kysymyksiä voi jatkossa ihmetellä Itä-Suomen yliopistossa ympäristö- ja biotieteiden laaja-alaisessa kandidaattiohjelmassa.

Itä-Suomen yliopiston hakukohde tarjonta on muuttunut vuosien varrella. Yksi tulevan hakukierroksen muutoksista oli ympäristötieteiden ja biologian yhdistyminen yhteiseksi hakukohteeksi ympäristö- ja biotieteet. Ei siis hätää, kumpikaan tieteenala ei ole hävinnyt tarjonnasta minnekään, vaan niiden parhaat puolet on kerätty yhteisen nimen alle.Järviruokoja

Uusi hakukohde lupailee mielenkiintoista ja monipuolista yhteistyötä kahden tieteenalan kesken. Ei siis ole tarve olla selviä säveliä, mitä juuri haluaa olla ymmärtämässä ja tutkimassa, kun yliopisto-opintojaan aloittaa. Ajatuksena on, että yhteisten perusopintojen myötä saa vankan luonnontieteellisen pohjan, josta voi joko jatkaa jo valitsemansa pääaineen kanssa tai valita toisen suunnan. Pääaineet on jaettu kampuksittain – ympäristöteknologia ja -terveys Kuopiossa, biologia Joensuussa. Alkuun suoritettavat perusopinnot ovat yhteiset ja niissä hyödynnetään modernia tietotekniikkaa kampusten maantieteellisen välimatkan ylittämiseksi esimerkiksi videoluentojen muodossa.

Joustoa tulee löytymään myös myöhemmin opinnoissa ja pyrkimys on mahdollisimman sujuvaan opiskeluun kiinnostuksen mukaan kotikampuksesta riippumatta. Asiantuntijalinjoissa on suuntautumisvaihtoehtoja alan sisällä ja sivuainevalinnoilla on mahdollista yhdistää jotain ihan muuta pakettiin. Ehkä vähän oikeustieteellistä näkökulmaa ympäristöoikeudesta? Tai datamassojen analysointiin tilastotiedettä? Niin kuin aina Itä-Suomen yliopistossa, vapaa sivuaineoikeus pitää moninaiset mahdollisuudet avoinna. Opettajiksi halajaville on edelleen mahdollisuus opiskella biologian aineenopettajaksi Joensuun kampuksella ja valita laajasta valikoimasta yksi tai useampi opetettava aine kaveriksi.

IMG_4641

Jos ympäristö- ja biotieteet kiinnostavat, kannattaa käydä tutustumassa alaa jo opiskelevien tarinoihin. Heidään suustaan kuulee aitoa tietoa, millaista opiskelu on näillä aloilla eri kampuksilla. Biologian opiskelijoiden haastattelut löytyvät täältä ja ympäristötieteen täältä. Haastatteluista huomaa kyllä, että opiskelijat arvostavat opintojen käytännönläheistä otetta – on laboratoriotyöskentelyä ja kenttäkursseja eli maastossa työskentelyä. Näinhän se tuleekin olla, luentosalissa pääsee käsiksi vain rajattuun ympäristöön. Onneksi sama linja jatkuu myös tulevaisuudessa!

Hakemista suunnitellessa kannattaa huomata, että suurin osa valitaan suoravalinnan eli ylioppilaskirjoitusten tulosten pisteytyksen perusteella, jolloin ei ole välttämätöntä käydä valintakokeessa. Kirvestä ei kuitenkaan kannata kaivoon heittää, jos suoriutuminen ei ollut niin loistokasta kuin oli toivonut tai jos lukiokoulutusta ei ole – sisään on mahdollista päästä myös pelkän valintakokeen perusteella. Ensikertalaisille on varattu sekä suoravalinnassa että valintakokeessa puolet aloituspaikoista. Hakukohteeseen voi käydä tutustumassa  vielä tarkemmin Opintopolussa: Joensuu (biologia) ja Kuopio (ympäristötiede).

Ympäristöään kannattaa aina välillä vähän hämmästellä ja kummastella – joskus jopa ammatiksi asti! Ai millaiseksi ammatiksi? Esimerkiksi ympäristö- tai terveystarkastajaksi, laboratoriopäälliköksi, suunnittelijaksi tai tutkijaksi, yksityiselle tai julkiselle puolelle. Valmistuneiden uratarinoihin voi tutustua täällä ja täällä, kun tulevaisuuden uramahdollisuudet mietityttää.

IMG_5561

Mie pääsin tekemään kasvion vasta yliopistossa, digitaalisena. Se oli kutkuttava kokemus, jossa lähiympäristöönsä tutustui aivan eri tavalla, kun katse kierteli jatkuvasti kasveja ja niiden piirteitä. Koska minun kohdallani alanvaihto ei ole tämän päivän haave, tyydyn fiilistelemään kokemusta vielä tämän kirjoituksen kuvituksessa. 🙂

Jenny // matematiikka, aineen- ja luokanopettaja

Suomen suurin jatkokoulutustapahtuma- STUDIA 2015

Tänään alkoivat vuoden 2015 Studia-messut. Studia on suomen suurin jatkokoulutustapahtuma ja ne pidetään Helsingissä messukeskuksessa. Tänään tapahtuma alkoi kello yhdeksän ja kävijöitä oli heti aamusta todella paljon. Tulevat korkeakouluopiskelijat löysivät UEFin,  Savonian ja Karelian yhteisen Find Your East -ständin ja eri alojen edustajat saivat kertoa opiskelustaan kiinnostuneille koko päivän ajan, sillä kuuntelijoita oli erittäin paljon.

messukuva

Lääkiksestä kiinnostuneita oli paljon ja Katriinan kanssa koitimme keretä huomioimaan kaikki ja vastaamaan heidän kysymyksiinsä. Kaikilla kouluilla ja eri edustajilla on omat hienot esittelypisteet, jonka myötä messujen ilme on oikein värikäs sekä monipuolinen.

Kiireestä huolimatta kahvitauolla kerkesi tutustumaan muiden oppilaitosten esittelijöihin ja heidän mielenkiintoisiin aloihinsa.

officers

Rasmuksen kanssa kävimme muun muassa tutustumassa Poliisiammattikorkeakoulun porukkaan. Ja tässä miljöössä ei ole ennen oltukkaan 😉

Messut jatkuvat huomenna keskiviikkona klo. 09.00 ja silloin ovat taas UEFin edustajat paikalla juuri TEITÄ varten.

-Ville

lääkis

Asunnon etsintä ja asuminen

Suurimalla osalla, ellei kaikilla, on pääsykokeet ohi ja moni on päässyt vähän haistelemaan mahdollisen opiskelukaupungin tuulia. Siis sen kaupungin, johon toivottavasti muutat syksyllä, elokuussa tai syyskuussa. Nyt on kesäkuu ja hakujen tuloksia on jo joiltakin aloilta tullut, suurimmaksi osaksi ne kuitenkin tulevat heinäkuun ensimmäisinä päivinä.

Suosittelen ihan joka ikistä sen hyväksymisvahvistuksen saamisen jälkeen hakemaan heti ensitöikseen asuntoa. Faktahan on se, että lähes jokaisessa kaupungissa, jossa voi opiskella jotakin on syksyisin asuntopulaa pienistä asunnoista. Joensuussa kaupungin opiskelija-asuntoja välittää Joensuun Elli, Kuopiossa Kuopas ja Savonlinnassa Sao. Myös yksityisiltä voi kysellä, mutta usein niiden neliöhinta on korkeampi.

DSC_0687

Asuntoa etsiessä saa esittää toiveita ja kannattaa ihan tosissaan miettiä, asuuko halvemalla ja hankkii talvella bussikortin vai asuuko kalliimmassa asunnossa lähellä keskustaa. Huomioi myös, että kampukset ovat kaikissa UEF-kaupungeissa lähellä keskustaa. Kokemuksesta kannattaa myös ajatella esimerkiksi sitä, että jos aikoo reissata paljon, minne asti jaksat raahata painaavaa kassia kävellen. Mistä löytyy kaukoliikenteen linja-autopysäkki tai juna-asema? Myös harrastukset voivat vaikuttaa asunnon sijaintiin. Tutki siis ainakin niitä top 3 kaupunkeja hyvissä ajoin, ennen hakutuloksia.

DSC_0683

Kaikista ennakkosuunnitelmista huolimatta valitettavasti useille käy niin, etteivät he pääse sinne alueelle tai siihen asuntoon, mihin he haluaisivat. Usein, mutta ei aina, jos asunto ei ole kirjattujen toiveiden mukainen, sitä ei tarvitse vastaanottaa eikä menetä paikkaansa asuntojonossa. Tarkista tämä kuitenkin aina soittamalla vuokranantajalle. Moni asuu ensimmäisen opiskeluvuotensa tai ainakin osan siitä, jossain ei-niin-kivassa-ja-ihanassa asunnossa tai kaupunginosassa. Keväällä taas asuntoja vapautuu ja silloin on hyvät mahdollisuudet saada unelmiensa asunto. Esimerkiksi olen itse asunut neljässä asunnossa ensimmäisen opiskeluvuoden aikana, mikä on kyllä harvinaista. Ensimmäinen oli soluasunto kaukana keskustasta, joten asuin siellä elokuusta joulukuuhun. Toisessa, yksityiselta vuokratussa kaksiossa keskustassa asuin erään tytön kanssa kevään, minun piti asua pidempään, mutta asunnon omistaja halusikin yllättäen remontoida sen kokonaan, joten meidän piti muuttaa. Sain Joensuun Elliltä nopeasti keskustasta solun, jossa asuin kesän. Syyskuussa pääsin muuttamaan Ellin yksiöön Kanervalaan, heti keskustan viereen.

Toivoin juuri kyseistä taloa, sillä en halunnut “nukkua samassa huoneessa, jossa laitan ruokaa”. Toiveeni kirjattiin ylös ja jäin jonottamaan. Elokuussa sain sähköpostin ja kävin katsomassa asuntoa. Opiskelija-asunnoissa on usein käytäntönä ettei asuntoa pääse katsomaan ennen sopimuksen hyväksymistä, joten minunkin piti hyväksyä tarjous ja pääsin katsomaan asuntoa vasta myöhemmin, kun otin yhteyttä edelliseen asukkaaseen.

Näyttökuva 2015-06-12 kello 9.13.27

Asunnossani on siis tupa-keittiö, kylpyhuone, makuuhuone ja terassi. Pidän asunnostani suunnattomasti ja toivon, että saan asua siinä koko opiskelujeni loppuajan.

DSC_0051

 

Yllä kuva asuntoni ulko-ovelta. Vasemalle jää keittiö ja oikealla on sohva. Vasen ovi johtaa vessaan ja oikea liukuovi makuuhuoneeseen.

DSC_0052

Yllä kuva vessan ovelta.

DSC_0054

 

Tämäkin on otettu vessan ovelta, tosin tupaan päin. Tässä näkyy vihreä ulko-oveni, muutoin vaaleassa asunnossani.

DSC_0055

Tämä on myös otettu vessan ovelta ja tässä näkyy keittöni, sekin on hyvin vaalea, joskin välitilassa on tummaa väriä.

DSC_0056

 

Yllä oleva on otettu makuuhuoneenovelta ja tässä kuvassa näkyy hyvin tuvan yhden seinän väri, joka on sammaleenvihreä. Vasemalle, sängyn päähän jää seinään upotettu koko seinän mittainen kaappirivistö. Oikealle taas ikkuna ja kirjahylly.

Toivon kaikille mukavaa kesää, tulosten odottelua ja asunnon etsintää. Kannustaman myös ihan jokaista kokeilemaan solussa asumista ja asennoitumaan siihen positiivisesti! Usein se on kasvattava ja uusia ystäviä tuova kokemus.

Jenna/Matemaattisten aineiden aineenopettaja ja luokanopettaja

 

 

 

 

 

 

Jännitystä ilmassa – valintakokeisiin valmistautuminen

Ylioppilaskirjoitukset ovat nyt ohitse ja monet alkavat pikku hiljaa, jos eivät ole vielä ehtineet, valmistautua loppukevään ja alkukesän valintakokeisiin. Itä-Suomen yliopistossa valintakokeet vaihtelevat aineistokokeista kirjallisuuden pohjalta laadittaviin kokeisiin. Joillekin aloille alun kirjallisen osuuden läpäisseille järjestetään vielä soveltavuuskokeet kun taas jotkut pääsevät sisään pelkillä papereilla. Vaikka tuntuu, että yo-kirjoitukset menivät ehkä päin puuta, niin nou hätä; monille aloille voi vielä päästä myös pelkkien pääsykoepisteiden varassa.

2012 keväällä pääsykoekirjat käsittelivät sosiaalipsykologiaa ja ihmistieteiden filosofiaa. Muistiinpanot ovat yhä tallessa.
2012 keväällä psykologian pääsykoekirjat käsittelivät sosiaalipsykologiaa ja ihmistieteiden filosofiaa. Muistiinpanot ovat yhä tallessa.

Itselläni kävi vuoden 2012 hauissa niin hyvä tuuri, että opiskelupaikka napsahti ensimmäisellä yrittämällä. Osaan kertoa omasta pääsykokeisiin valmistautumisestani siis yhden kevään pohjalta. Yo-kirjoitusten jälkeen pidin noin puolentoista viikon lukutauon, jolloin en vielä  vilkaissutkaan pääsykoekirjoja. Hetken hengähdyksen jälkeen kirjoihin jaksoi lähteä paneutumaan kunnolla. Meillä psykologiassa pääsykoetta varten opiskellaan kahta kirjaa, joista toinen käsittelee aina filosofiaa ja toinen psykologiaa. Kirjat vaihtuvat parin vuoden välein. Oma taktiikkani oli lukea ensin kumpikin kirja kertaalleen läpi, jonka jälkeen kolusin ne uudestaan kirjoittaen samalla muistiinpanoja. Useampaa lukukertaa en tarvinnut, sillä loppuajan kertailin muistiinpanojani. Valmistauduin Joensuun lisäksi Helsingin psykologian pääsykokeeseen jään koputtelu –asenteella, mutta Joensuu oli itselleni se, johon oikeasti panostin. Väitän, että kolmanteen erilliseen pääsykokeeseen valmistautuminen olisi ollut tuolle yhdelle keväälle liikaa, eli kannattaa tarkkaan harkita, mihin haluaa keskittyä.

Pääsykoeturhautumista tuli purettua visuaalisin keinoin
Pääsykoeturhautumista tuli purettua visuaalisin keinoin
Oma pääsykokeeni näytti tältä
Oma pääsykokeeni näytti tältä

Pääsykokeeseen valmistautuminen muistutti yo-kokeisiin pänttäämistä, ja lukuhetket sisälsivät niin oivaltamisen iloja kuin suuria turhautumisen hetkiä. Muistan tuon kevään ajalta muutaman päivän pätkän jolloin olin todella toivoni menettänyt. Olin esimerkiksi kirjoittanut eräänlaiseen päiväkirjaani seuraavan pätkän: ”…Joensuun kirjoja minä olen tosissani yrittänyt lukea, mutta se on rasittavan hidasta ja pelkään, että aika loppuu kesken. En tälläkään hetkellä muista olennaisimpia asioita, enkä ymmärrä kaikkea..”. Suurta epätoivoa on siis tullut koettua, mutta niistäkin on selvitty.

Lopulta reipas pänttääminen palkittiin opiskelupaikalla maailman mielenkiintoisimpaan ammattiin
Lopulta reipas pänttääminen palkittiin opiskelupaikalla maailman mielenkiintoisimpaan ammattiin

Pari päivää hatun juhlimisen jälkeen saapui se oman elämäni kannalta hyvinkin ratkaiseva päivä: Joensuun pääsykoe. Psykologiassa pääsykoe sisältää kahdesta kolmeen laajaa esseekysymystä, jotka mittaavat laadullisen tiedon haltuunottoa ja sen soveltamista. Kokeesta poistuttuani minulla oli tunne, että olin onnistunut ihan hyvin, mutta en riittävästi. Uskoin, että sisäänpääsy olisi vaatinut jonkinlaiset superesseet, mutta kuinkas kävikään. Se, että tein parhaani riitti, ja sillä pääsin myös opiskelemaan. Ja mikä olikaan tarinan opetus? Älä heitä toivoasi, sillä sinulla on aivan yhtä hyvät mahdollisuudet kuin kaikilla muillakin!

Takatakatakatalvisin terveisin:

Maiju, psykologia

Hyvä hetki olla älykäs ja…

Vihdoin päästiin maaliskuun puolelle. Sää on ollut melkoisen harmaa, mutta ei se haittaa, kevät on ihan pian täällä. Aika moni viettää parhaillaan, tai on jo viettänyt kevätlomaa. Yliopistossa varsinaista kevätlomaa ei ole, mutta esimerkiksi tänä vuonna minulla ei ole opetusta ollenkaan viikolla 10. Siksi suuntasimmekin viikonlopun viettoon Tahkolle, ja oli kivaa! Pieni irtiotto arjesta tekee välillä aivan mielettömän hyvää pääkopalle! 🙂

laskijat
Tässä hyvin aerodynaaminen poppoo Joensuusta! 😉

Kevään kanssa yhtä aikaa lähestyy myös toinen, melko merkittävä asia, nimittäin korkeakoulujen yhteishaku. Haku alkaa 17. päivä, eli lähtölaskenta voidaan aloittaa! Voin vain kuvitella, minkälainen myrsky nyt monen mielessä pyörii. ”Mihinkä järjestykseen näitä nyt laittaa, ja laitanko nyt varmasti kaikki oikein, ja haenko edes oikeaan paikkaan?!?!”. Toisilla ajatukset voivat olla hyvinkin selvät. Itse kuuluin aikanani tähän jälkimmäiseen joukkoon. 🙂 Minä uskon, että jokainen löytää paikkansa ennemmin tai myöhemmin.

FullSizeRender-2
Manu on ollut viime päivinä hieman mietteliäs, joten pohdinkin, että voisiko tämä liittyä nyt jotenkin näihin alkaviin yhteishakuihin..? Lisätietoja miettiville: uef.fi/hae

Olen ylittänyt opinnoissani maagisen puolenvälin rajan: tililläni kiiltää nyt mahtavat 160 opintopistettä, (vaikka vastahan minä aloitin tämän opintotaipaleen) joiden eteen on tehty ainakin miljoona tuntia töitä. Siksi olenkin joka ikisestä pisteestä äärettömän ylpeä ja iloinen.  Koko vuoden kestänyt projektimme, kandidaatin tutkielmakin valmistuu pikkuhiljaa. Teen tutkielman opiskelijakollegani kanssa. Työskentely on välillä hyvinkin tahmeaa, mutta pääsääntöisesti homma etenee aivan loistavasti. Ennakkoluulot ja pelot ovat karisseet, ja täytyy myöntää, että välillä tuo on ihan mukavaa puuhaa. 🙂

IMG_6661
Tässä kuvassa työpöytä näyttää suorastaan harhaanjohtavalta. Yleensä olemme noin metrin korkuisen kirjakasan peittämiä ja pöytä notkuu tyhjistä kahvikupeita ja banaaninkuorista! 😀

Nyt kun olen kirjoitellut ajatuksiani ylös, huomaan, että keväthän on tällainen jatkumo. Kevään lähestyessä lähestyy myös yhteishaku, joka liikuttaa valtakunnallisesti isoa määrää nuoria ja vähän vanhempiakin. Henkilökohtaisesti otan melko isoja askelia kohti opintojen toista vaihetta, jolloin pääsen kunnolla maisteriopintojen kimppuun. Aika menee niin kovin nopeasti, että koettakaahan nauttia myös matkasta eikä vain määränpäästä. 🙂

Ihanaa kevään aloitusta, eikös nyt voi jo näin toivotella? 🙂 ja muistakaa tehdä ainakin yksi älykäs päätös!

-Hanna / ohjaus