Month: March 2023

Posted on

Parasta bestiä UEF-lähettilään työssä

Mahtavia tyyppejä, uusia paikkoja, taitojen oppimista, esiintymiskokemusta, mieleenpainuvia kokemuksia, jotka muistat koko loppuelämäsi – tätä kaikkea UEF-lähettiläänä oleminen tarjoaa!

Moikka! Täällä kirjoittelee Emma. UEF-lähettiläshaku on nyt käynnissä, joten ajattelin kertoa teille, mikä on mielestäni ollut parasta UEF-lähettiläänä toimimisessa.

 

1. No kaikki tyypit, daa!

Listaamani asiat eivät ole missään tietyssä järjestyksessä, paitsi tämän kohdan osalta. Nimittäin uusien ihmisten tapaaminen on ollut lähettilään hommissa kyllä se ykkösjuttu, ihan parasta bestiä!

Lähettiläsjoukossa saa aina olla oma itsensä. Vaikka emme yleensä näe toisiamme päivittäin, tuntuu, kuin olisimme aina tavatessamme parhaita kavereita. Ihan huippu työporukka siis! Turvallisen työyhteisön lisäksi lähettiläänä pääsee tutustumaan kaikenikäisiin yliopistoelämästä kiinnostuneisiin ihmisiin. Tiedän jo nyt, että lähettiläskauden inspiroivat kohtaamiset tulevat kulkemaan mukanani koko loppuelämäni ajan.

Joukko tämän kauden UEF-lähettiläitä seisoo UEF-messuständin takana vierekkäin ja hymyilee kameralle.
Työkavereina on huipputyyppejä <3

 

2. New skills, who dis?

Myönnän: en ollut koskaan ennen lähettiläskautta vuokrannut itse autoa, saati ajanut yksin pitkää matkaa. Nyt olen tehnyt molempia, jes! Lähettilästyön myötä olen oppinut myös esimerkiksi aikatauluttamaan tekemisiäni, kun olen harjoitellut sovittamaan kalenteriin opinnot, työt ja vapaa-ajan.

 

3. En oo muuten ikinä käynyt täällä ennen!

Olen sanonut kyseiset sanat monta kertaa kuluneen lukuvuoden aikana, samoin kuin varmasti jokainen lähettiläistä. Lukiovierailujen, messujen ja muiden eri tilaisuuksien myötä pääsee käymään uusissa kaupungeissa ja näkemään Suomea työn ohessa.

UEF-lähettiläs Tuuli seisoo Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampuksen aulaan pystytetyn UEF-messuständin takana ja esittelee takanaan olevaa UEF-plakaattia.
UEF-lähettiläänä pääsee työskentelemään monipuolisissa työtehtävissä ja -paikoissa!

 

4. Tuolloin ei valitettavasti sovi, mutta entäs tällöin? Mahtava juttu!

Tämän fraasin avulla haluan kuvata työn joustavaa luonnetta. Opiskelen itse logopediaa, jonka opintoihin kuuluu paljon yliopistolla läsnäoloa vaativaa lähiopetusta. Tästä huolimatta olen pystynyt sulauttamaan työt kätevästi osaksi opiskelija-arkea. Esimerkiksi aikoina, jolloin en ole ehtinyt matkustamaan kauas, olen sopinut enemmän esittelyjä Joensuun lähiympäristöön tai toteuttanut niitä etäyhteyksien välityksellä. Jos kalenterissa on ollut paljon vapaata, olen yrittänyt sopia tuolle ajalle enemmän esittelyjä, kun puolestaan kaikista kiireisempinä opiskeluaikoina olen tehnyt töitä hieman kevyemmällä tahdilla.

 

5. Alussa jännitti tosi paljon, nyt on jo rennompaa!

Lähettilään hommien myötä saa paljon esiintymiskokemusta. Muistan, että ensimmäisiä esittelyjä pitäessäni minua jännitti tosi paljon. Toistojen, toisilta lähettiläiltä saatujen vinkkien ja toimivien esittelytapojen löytämisen myötä esittelyjen pitämisestä on kuitenkin tullut koko ajan helpompaa. Olen ehkä myös oppinut tietynlaista armollisuutta ja luottamusta itseäni kohtaan. Aina ei nimittäin ehdi harjoitella esitystä niin paljon kuin haluaisi. Tällöin pitää luottaa siihen, että osaa asiat. Aina voi myös selvittää ja tarkistaa, joten on ok, jos ei muista ihan kaikkea.

Jännitän itse myös uusien ihmisten tapaamista ja small talkia, mutta tunnen, että lähettiläshommien ansiosta olen saanut näiden asioiden suhteen lisää itsevarmuutta.

UEF-lähettiläs Linnea pitämässä luentosalissa esittelyä opiskelusta luokanopettajakoulutuksessa.
Lähettiläskauden aikana saa paljon esiintymiskokemusta!

 

6. Muista, että oot hyvä just semmosena kun oot!

On kultaa, että lähettiläinä toimii erilaisia ihmisiä! Älä siis ajattele, että sinun pitäisi olla tietynlainen, jotta voisit hakea lähettilääksi. Ystävällisyydellä, uteliaisuudella ja reippaalla asenteella pääsee mielestäni tässä hommassa pitkälle!

 

7. Tekemällä oppii!

Kaikkea ei myöskään tarvitse osata valmiiksi. Lähettiläskauden alussa on perehdytys, keskeisimpiä asioita varten on koostettu ohjeet ja apua saa aina kysyessä.

Instagramin ja Snapchatin tarinoiden, Instagramin feedin sekä PowerPointin käyttö ovat mielestäni keskeisimmät perustaidot, joita jokainen lähettiläs tulee työssään tarvitsemaan. Olen kuitenkin ainakin itse oppinut sovellusten käytöstä paljon lisää lähettiläskauden aikana.

 

8. Työ, joka ei tunnu työltä!

Tämän lauseen lainasin suoraan meidän tämän kauden lähettiläältä Nikolta, koska hän kiteytti mielestäni asian niin hyvin! Kiitos Nikolle!

Mikä siis voisikaan olla parempaa kuin opiskelijalle varmasti tärkeän lisätienestin saaminen työstä, joka on niin hauskaa, ettei tunnu työltä 🙂

  

9. Hyvä fiilis! 

UEF-lähettilään työ on ollut todella palkitsevaa. Jokaisessa työssä, myös tässä, pääsee haastamaan itseään ja astumaan välillä oman mukavuusalueensa ulkopuolelle. Itselläni on kuitenkin ollut ainoastaan positiivinen fiilis jokaisen esittelyn ja tapahtuman jälkeen, enkä oikeasti huijaa, kun sanon niin.

 

10. Hae!

Lähettiläshaku on käynnissä torstaihin 6.4. asti! Suosittelen sydämeni pohjasta hakemaan mukaan osaksi ensi vuoden lähettiläsporukkaa! 🙂

 

Terkuin

Emma/logopedia

Posted on

Psykologian opiskelu Joensuussa

Moikka! Tänään täällä on kirjoittamassa Tuuli ja opiskelen toista vuotta psykologiaa Joensuun kampuksella. Korkeakoulujen yhteishaku on parhaillaan käynnissä, ja monet varmasti pohtivat hakukohteita ja niiden järjestystä. Muistan itsekin tuskailleeni kolme kertaa yhteishaun kanssa. Minulle oli aina selvää, että psykologia on ensimmäinen vaihtoehto hakulomakkeella, mutta välillä hakukohteista löytyi myös muita aloja vaihtoehtoina. Tosin lopulta aina hylkäsin muilta aloilta tarjotut opiskelupaikat, sillä psykologian opiskelu oli unelmani. Toinen asia mitä hakiessani pohdin, oli eri kaupunkien järjestys ja vaihdoinkin kaupunkien järjestystä useasti hakuaikana. Hakiessani psykalle minulla oli aina kolme kaupunkia vaihtoehtoina, joiden välillä pohdin, mutta tärkein kriteeri oli minulla ala. Olin siis valmis muuttamaan minne tahansa psykologian opiskelun perässä. Lopulta kolmen välivuoden ja valtavan uurastuksen jälkeen sähköpostiin tuli unelmieni viesti: Onneksi olkoon, sinulle on myönnetty opiskelupaikka.

Sen myötä aloitin opinnot syksyllä 2021 Joensuussa. Joensuu oli minulle ennen tänne muuttoa melko tuntematon kaupunki, enkä tuntenut kaupungista juuri ketään. Nyt noin kahden vuoden jälkeen voin todeta viihtyneeni täällä hienosti, enkä haluaisi vaihtaa opiskelupaikkaa, vaikka siihen tarjottaisiin mahdollisuus. Seuraavaksi avaan keskeisimmät syyt, minkä takia olen ollut psykologian opiskeluun Joensuussa niin tyytyväinen:

Yhteisöllinen ilmapiiri ja aktiivinen ainejärjestö

Löysin melko nopeasti omasta ainejärjestöstä ihanan ja samanhenkisen ystäväporukan. Suurin osa opiskelijoista muuttaa tänne jostain muualta, jolloin valmiita porukoita ei ole ja ihmisillä on suuri motivaatio tutustua uusiin ihmisiin. Lisäksi tapahtumia on ollut paljon, ja myös poikkitieteellisiä kavereita on tarttunut matkaan. Ainejärjestömme Oidipus on ollut yksi isoimmista tekijöistä siinä, että olen löytänyt itselleni mielekästä tekemistä ja tutustunut uusiin ihmisiin. Eri vuosikurssit ovat myös paljon tekemisissä toistensa kanssa, eikä esimerkiksi opiskelijoiden välillä ole kilpailua tai vertailua keskenään.

Kuusi naista kuvassa.

Vapaa sivuaineoikeus sekä työ- ja organisaatiopsykologia

Vapaa sivuaineoikeus on yksi parhaita juttuja yliopistolla. Sivuaineita voi psykalla valita oman mielenkiinnon mukaan myös muista tiedekunnista, ja tarjonta on todella laaja. Kavereillani on esimerkiksi seuraavia sivuaineita: oikeuspsykologia, johtaminen, japanin kieli, urheiluravitsemus, historia ja terveyden monikulttuuriset ulottuvuudet. Lisäksi opiskelen itse työ- ja organisaatiopsykologiaa, joka on yksi laitoksen painotuksista. Minua kiinnostaa työhyvinvointi ja siihen liittyvät ilmiöt, sekä haluaisin tulevaisuudessa työskennellä työterveydessä, joten koen sivuaineen mielekkääksi myös työuraa ajatellen.

Kliinisen psykologian painotus

Opinnoissa meillä näkyy vahva kliinisen psykologian painotus, joka mahdollistaa laaja-alaisen ymmärryksen mielenterveydestä ja sen haasteista. Opintojen alkuvaiheesta lähtien ymmärrys mielenterveyden häiriöiden esiintyvyydestä, synnystä ja hoidosta karttuu. Olen ollut itse tähän painotukseen hyvin tyytyväinen, sillä mielenterveyden haasteet ja niiden hoitaminen ovatkin yksi psykologian mielenkiintoisimpia teemoja.

Kaksi opiskelijaa turkoosit haalarit päällä.

Aktiivinen ja helposti lähestyttävä henkilökunta

Opettajat ja laitos ovat läpi opintojen olleet minusta helposti lähestyttäviä ja aktiivisia. Ohjausta ja tukea on ollut tarjolla vaivattomasti, ja viesteihin on aina vastattu nopeasti. Opettajat ovat olleet joustavia suoritustapojen ja aikataulujen suhteen, sillä esimerkiksi useilla opintojaksoilla voi valita haluaako osallistua opetukseen etänä vai lähiopetuksessa. Lisäksi amanuenssit ja ohjaajat auttavat opintojen suunnittelussa.

Jatkuvan oppijan opinto-oikeus 

Yliopisto tarjoaa mahdollisuuden täydentää omaa koulutustaan ja osaamistaan vielä valmistumisen jälkeen. Valmistumisen jälkeen opiskelijalla on aikaa kahden lukuvuoden verran opiskella laajasti opintoja valitsemistaan aiheista. Itse olen suunnitellut lukevani opintoja kauppatieteiden puolelta, sillä myös yrittäjyys on mahdollinen vaihtoehto minulle tulevaisuudessa. Lisäksi ravitsemustieteiden opiskelu voisi olla kiinnostavaa.

Turkoosit haalarit

Mikäs sen hienompaa kuin turkoosit haalarit opiskelijaelämässä. Tätä kohtaa ei varmaan tarvitse avata enempää? 🙂

Kuvassa on turkoosit opiskelijahaalrit.

Tässä keskeisimmät syyt, miksi en vaihtaisi muualle. Lisäksi listaa voisi jatkaa vielä monilla syillä, esimerkiksi harrastusmahdollisuudet ovat todella hyvät, vaihtokohteita on ympäri maailmaa ja vaihtoon on helppo lähteä, Joensuun luonto ja ulkoilumahdollisuudet ovat vertaansa vailla sekä kampus sijaitsee keskustassa. Näiden tekijöiden myötä uskon, että opiskeluajoistani tulee ikimuistoiset!

Instagramin puolella voi laittaa viestiä, jos opiskelusta herää kysymyksiä, vastailen mielelläni. Lisätietoa psykologian opinnoista löydät osoitteesta: https://www.uef.fi/fi/koulutus/psykologia. Tsemppiä kaikille yhteishakuun ja toivottavasti tavataan syksyllä! Yhteishaku on käynnissä 30.3 asti.

IG: ueflahettilas

//Tuuli, psykologia

Posted on

Mikä ihmeen matemaattisten aineiden opettaja ja luokanopettaja -linja?

Kirjoittajan kuva.

Moikka! Tällä kertaa täällä kirjoittelee Riikka, ja mä opiskelen matikan ja fysiikan aineenopettajaksi sekä luokanopettajaksi. Kun itse kerroin hakeneeni opiskelemaan matematiikan aineenopettajaksi ja luokanopettajaksi, sain kuulla monta kertaa opettajiltakin, ettei sellaista linjaa ole olemassa. Onko tuo nyt ihmekään, kun itsestänikin tuntui, ettei juuri kukaan koskaan puhunut siitä, että yliopistossa voisi opiskella sekä matemaattisten aineiden opettajaksi että luokanopettajaksi yhdellä kerralla. Nyt olenkin siis tuomassa selkeyttä siihen, mitä matemaattisten aineiden aineenopettaja ja luokanopettaja -linjan opiskelijat oikeasti opiskelevat.

Eniten hämmästystä herättää se, miten tämän linjan opiskelijoiden opinnot eroavat pelkkien matemaattisten aineiden opettajista tai luokanopettajista. Suurin ero luokanopettajiin nähden on pääaine. Matemaattisten aineiden aineenopettaja ja luokanopettaja -linjalla pääaine on jokin seuraavista: matematiikka, fysiikka tai kemia. Esimerkiksi mun pääaine on matematiikka, joten valmistuttuani saan opettaa matematiikkaa yläkoulussa ja toisella asteella, mutta voin toimia myös luokanopettajana alakoulussa. Luokanopettajaksi opiskelevilla pääaine on taasen kasvatustiede. Sekä luokanopettajien että aineenopettaja ja luokanopettaja -linjan opintoihin kuuluvat opettajan pedagogiset opinnot, joissa sivutaan osittain samoja teemoja kuin kasvatustieteenkin opinnoissa.

Luokanopettajaksi opiskelevien kanssa täysin yhteisiä opintoja ovat luokanopettajan monialaiset opinnot. Näissä opinnoissa opiskelijoille opetetaan, kuinka opetetaan luokanopettajan opettamia aineita aina taitoaineista luonnontieteisiin. Lisäksi varmistetaan, että jokaisella opiskelijalla on itsellään tarvittava tietotaso näiden oppiaineiden opetukseen.

Musiikin luokan kosketinsoittimia.
Luokanopettajan monialaisissa opinnoissa päästään mm. harjoittelemaan soittamista.

Pääainetta opiskellaan opinnoissa eniten, kuten nimestäkin voi päätellä, mutta sen lisäksi opiskellaan myös sivuaineita. Sivuaineiden avulla on mahdollista sisällyttää omiin opintoihin muita mielenkiinnon kohteita ja vaikuttaa työllistymismahdollisuuksiin. Matemaattisten aineiden aineenopettaja ja luokanopettaja -linjan opiskelijoilla tulee varsin paljon opintopisteitä jo pelkästään pääaineesta, opettajan pedagogisista opinnoista ja luokanopettajaopinnoista, joten he monesti suorittavat tutkintoonsa yhden toisen opetettavan aineen opinnot sivuaineena. Esimerkiksi minulla sivuaineena on fysiikka, eli voin opettaa myös sitä yläkoulussa sekä toisella asteella. Aineenopettaja -linjalaiset opiskelevat myös opettajan pedagogisia opintoja sekä pääaineensa opintoja. Lisäksi hekin opiskelevat sivuaineina monesti yhden tai kahden muun opetettavan aineen opintoja. Yleisimpiä sivuaineita ovat matematiikka, fysiikka, kemia ja tietojenkäsittelytiede, mutta osa on opiskellut myös erityispedagogiikkaa tai rehtorin pätevyyden antavia opintoja sivuaineena. Sivuaineopintoja ei kuitenkaan rajoiteta kummallakaan linjalla, eli aineenopettajaksi opiskelevat voivat lukea vaikkapa kolmen opetettavan aineen sivuaineopinnot tai toisaalta aineenopettaja ja luokanopettaja -linjalaiset voivat opiskella pääaineen lisäksi kaksikin opetettavaa ainetta. Toki tällöin opintopisteitä voi kertyä reilusti.

Muistiinpanoja fysiikan kurssilta.
Koska sivuaineeni on fysiikka, niin valmistuttuani olen myös pätevä fysiikan aineenopettaja.

Miksi sitten kannattaa valita matemaattisten aineiden opettaja ja luokanopettaja -linja? Tällä linjalla pääset heti opintojen alusta asti opiskelemaan niin aineenopettajan kuin luokanopettajan opintoja. Lisäksi saat useamman pätevyyden yhdellä tutkinnolla, eli työllistymismahdollisuutesi ovat erinomaiset. Mikäli joskus työurasi aikana kaipaat vaihtelua työtehtäviin, niin pystyt helposti vaihtamaan esimerkiksi luokanopettajasta lukioon opettajaksi. Itse olen aina ollut kiinnostunut monipuolisesti eri oppiaineista ja aiheista, ja siksi nämä opinnot ovat olleet täydelliset just mulle. Mun arkipäivä saattaa koostua liikunnan tunnista, fysiikan laskujen tekemisestä ja matematiikan opetuksen analysoinnista, eli päivässä on kivasti vaihtelua.

 

//Riikka, matematiikan ja fysiikan aineenopettaja ja luokanopettaja

Posted on

”Entä jos kukaan ei tahdo olla ystäväni?” – Vertaistukea yliopiston aloitusjännitykseen <3

Toisen lukiovuoteni keväällä 2020 korona rantautui Suomeen. Korona oli uusi tauti, josta ei tiedetty vielä juurikaan mitään, paitsi että oli kyse jostakin vakavasta. Toisen lukiovuoteni loppukevät oli automaattisesti kaikilla opiskelijoilla etänä ja kun abivuoteni syksyllä olisi ollut aika palata lähiopiskeluun, koin siitä kovaa ahdistusta. Tunsin, että pystyisin keskittymään opintoihin paremmin kotona, ilman jatkuvaa huolta siitä, että saisin koulusta tartunnan ja tartuttaisin sen läheisiini, joista osa kuuluu riskiryhmään. Siispä päätin anoa rehtorilta lupaa käydä loput lukiostani etänä, mihin ilokseni sain suostumuksen.

Kun oli kuitenkin aika palata ihmisten ilmoille syksyllä 2021 yliopisto-opintojeni alkaessa, olin innoissani, mutta minua jännitti ihan valtavasti. Olin ollut puolitoista vuotta kotona juurikaan ikätovereitani tapaamatta ja ajatukset alkoivat pyöriä päässäni: entä jos en enää osaakaan olla muiden ihmisten kuin perheeni kanssa?

Kun yliopisto alkoi, huomasin väistämättömän totuuden: kyllä, sosiaaliset taitoni olivat kärsineet merkittävästi. Vaikka perheeni keskuudessa olen puhelias ja lähes “papupadan” maineessa, jännitin uusien ihmisten tapaamista ja koin, etten hallinnut juuri lainkaan small talkin jaloa aitoa. Jos joku muu ei avannut keskustelua, minun oli todella vaikea keksiä mistä kysyä ja jutella ja tunsin reagoinnin toisten ihmisten tarinoihin haastavaksi. En myöskään monesti tiedä, mitä mieltä olen mistäkin asiasta. Tämä vaikeuttaa merkittävästi keskusteluihin osallistumista. Lisäksi ylianalysoin jatkuvasti sitä, mitä muut minusta ajattelevat. Yliopiston alkaessa mielessäni pyörikin jatkuvasti kysymykset: ”Entä jos en löydäkään ystäviä? Entä jos kukaan ei tahdo olla ystäväni?”

Uskokaa tai älkää, tällä itsereflektoinnilla on jokin tarkoituskin. Vaikka tuntisitte samankaltaisia tuntemuksia kuin minä, niin uskokaa kun sanon: älkää huoliko. Yliopiston aloista osa on sellaisia, että jokaisella vuosikurssilla on hyvin pieni ryhmä opiskelijoita, osalle aloista puolestaan otetaan vuosittain paljon porukkaa sisään. Koen, että molemmissa on omat hyvät puolensa kavereiden löytämistä ajatellen: pienessä ryhmässä yhteishenki on usein todella tiivis ja kaikki tulevat toimeen keskenään, isossa porukassa on sen sijaan paljon opiskelijoita, joiden joukosta löytää omanhenkisiä ihmisiä. Lisäksi yliopiston alkaessa opiskelijat ovat yleensä samassa tilanteessa: kaupunki on uusi, kampuksella ei ole lainkaan tuttuja ja on valtavasti uutta opittavaa ja muistettavaa. Vertaistuen kaipuu innostaakin itsesi lisäksi myös muita etsimään kavereita, joten toisiin tutustuminen käy usein yllättävänkin helposti!

Kaksi vaaleanvihreisiin haalareihin pukeutunutta poikaa hymyilevät kameralle ja pitävät käsiään toistensa hartioiden ympärillä.
Maantieteiden ja ympäristöpolitiikan fuksit Kaapo (vas.) ja Miikka tutustuivat toisiinsa opintojen alkaessa viime syksynä ja ovat nyt hyviä ystäviä.

Ja vaikka sydänystäviä ei löytyisikään oman alan porukasta, tarjoaa yliopisto myös paljon muita mahdollisuuksia sosiaalistumiseen: opiskelijatapahtumat, Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunnan (ISYY) kerhotoiminta ja hankkeet (esimerkiksi aamupaloja ja brunsseja, yhteiskävelylenkkejä, kaverikahvilatapaamisia, retkiä, lautapeli-iltoja ja paljon muuta!), tuutoritoiminta, tai vaikkapa nämä UEF-lähettilään hommat. Esimerkiksi edellä mainituissa voit tavata uutta porukkaa matalalla kynnyksellä. Itse en ole käynyt kovinkaan paljoa yliopistourani aikana opiskelijatapahtumissa. Pystyn itse asiassa laskemaan kaikki tapahtumat yhden käden sormilla. Olen silti löytänyt upeita tyyppejä ympärilleni ja huomannut, että ihmiset ottavat minut vastaan ja hyväksyvät sellaisena kuin olen ja se on mahtavaa! Jännitän edelleen, mutta tunnen sisälläni kasvavaa paloa uusiin tapahtumiin osallistumisesta ja ihmisiin tutustumisesta sekä jo löytyneiden kaverisuhteiden vahvistamisesta. Ehkä olenkin pikkuhiljaa omaksunut tietynlaista pohjoiskarjalaista rempseyttä: olen sellainen kuin olen, sillä sipuli ja se riittää.

Neljä UEF-lähettilästä seisovat vierekkäin ja hymyilevät. Yksi heistä pitää peukkujaan pystyssä.
UEF-lähettiläänä on tutustunut helposti upeisiin tyyppeihin.

Kaipa se, mitä tällä kirjoituksella haluan kertoa on, että oletpa luonteeltasi sitten ujo tai sosiaalinen, tykkäät käydä tapahtumissa tai et, uusien ihmisten tapaaminen on sinulle helppoa tai niin jännittävää että meinaat pökertyä, tulet pärjäämään yliopistossa siitä huolimatta erinomaisesti ja löytämään epäilemättäkin uusia ystäviä! Tai vaikka et viihtyisikään vapaa-ajan riennoissa, vaan tarvitsisit kaiken luentojen ulkopuolisen ajan sosiaalisten akkujen lataamiseen, niin Joensuun ja Kuopion rempseä väki ottaa sinut varmasti joka tapauksessa avosylin porukkaan mukaan.

Ulkona oleva, vaaleansinisiin haalareihin pukeutunut ryhmä tyttöjä pitää käsiään ilmassa ja hymyilee kameralle.
Meillä on tiivis ja ihana opiskelijaporukka, jossa saa aina olla oma itsensä.

Jos teillä on jakaa vinkkejä tai kokemuksia kavereiden löytämiseen ja ihmisiin tutustumiseen liittyen, niin jättäkää niitä ehdottomasti kommentteihin!

Lopuksi haluan vielä muistuttaa, että olette ihania juuri sellaisina kuin olette, joten olkaa rohkeasti omia itsejänne! Tsemppiä kaikille siihen, mitä ikinä teillä onkaan meneillään tai edessä ja muistakaa, että asioilla on aina tapana järjestyä! <3

Terkuin

Emma / logopedia

Posted on

Mihin sosiaalityön opinnoilla voi työllistyä?

Moikka!

Tällä kertaa täällä on äänessä Suvi, kolmannen vuoden sosiaalityön opiskelija. Halusin tulla tänne kertomaan hieman siitä millaisia työllistymisvaihtoehtoja sosiaalityön opiskelijoilla on. Toivon, että tästä kirjoituksesta on hyötyä teille, jotka pohditte sosiaalityötä mahdollisena alavaihtoehtonanne. Minulla itsellään ei nimittäin ollut minkäänlaista käsitystä siitä mitä sosiaalityö on, kun aloin ensimmäisen kerran lukiossa kunnolla pohtimaan mihin hakisin jatko-opiskelemaan. Uskon, että en ole ainoa tämän asian kanssa. Yleistä on myös se, että käsitys sosiaalityöstä on rakentunut mediassa kirjoitettujen negatiivissävytteisten kirjoitusten perusteella esimerkiksi lastensuojelusta. Tämä ei ole kuitenkaan koko totuus sosiaalityöstä, koska kyseessä on niin monipuolinen ja laaja ala.

Sosiaalityöntekijäksi voi työllistyä käymällä sosiaalityön yliopistokoulutuksen. Itä-Suomen Yliopistossa sosiaalityötä pääaineena opiskelleet valmistuvat yhteiskuntatieteiden maisteriksi. Yhteiskuntatieteiden maisteriksi valmistumisen jälkeen Valvira voi hakemuksesta myöntää oikeuden harjoittaa sosiaalityöntekijän ammattia laillistettuna ammattihenkilönä. Valmistumisen jälkeen sosiaalityöntekijät työllistyvät hyvin erilaisiin tehtäviin. Mainittavan arvoista on myös se, että sosiaalityöntekijöiden työllisyystilanne on tällä hetkellä todella hyvä eli harvat jäävät kokonaan työttömiksi.

Sosiaalityöntekijöitä työskentelee mm. perheneuvoloissa, sairaaloissa, vankiloissa, päihde- ja mielenterveyspalveluissa, vammaispalveluissa, vastaanottokeskuksissa sekä sosiaalipäivystyksessä. Hyvinvointialueilla on myös eri ikäryhmille suunnattuja sosiaalipalveluja, joissa sosiaalityöntekijät työskentelevät esimerkiksi lapsi- ja perhesosiaalityön, lastensuojelun, aikuissosiaalityön ja vanhussosiaalityön kysymysten parissa. Myös esimerkiksi lastenvalvojan sekä koulukuraattorin tehtäviin voi työllistyä sosiaalityöntekijän pätevyydellä.

Sosiaalityöntekijän työtehtävät voivat vaihdella paljon riippuen työpaikasta. Perheneuvoloissa työskentelevien sosiaalityöntekijöiden työ on usein psykososiaalista eli edustaa sosiaalityön terapeuttisempaa työotetta. Siellä keskiössä on vanhemmuuden, kasvatuksen ja perheen vuorovaikutussuhteiden asiantuntijuus. Tästä vastakkaista työnkuvaa tarjoaa esimerkiksi lastenvalvojan työ, jossa sosiaalityöntekijä valmistelee avioerotilanteissa huoltajien välisiä sopimuksia mm. lasten tapaamisoikeudesta ja huoltajuudesta. Tässä työssä korostuu enemmän juridinen osaaminen. Kolmas esimerkkini erilaisesta työnkuvasta on terveyssosiaalityö. Terveyssosiaalityöntekijät eli terveydenhuollon puolella työskentelevät sosiaalityöntekijät voivat mm. neuvoa ja ohjata asiakkaille heidän tilanteeseensa sopivia palveluita, jos asiakas on esimerkiksi vammautunut onnettomuudessa eikä pärjää kotonaan samalla tavalla kuin ennen.

Toisin sanoen, jo sosiaalityöntekijä ammattinimikkeen sisällä on todella erilaisia työnkuvia ja työmahdollisuuksia. Näiden lisäksi, sosiaalityötä opiskelleet ovat päteviä useisiin erilaisiin asiantuntijatehtäviin. Sosiaalityön opinnoissa kartutetaan asiantuntijuutta mm. yhteiskunnasta, sosiaalipalveluista sekä eriarvoisuutta aiheuttavista tekijöistä. Asiantuntijatehtäviä voi saada esimerkiksi erilaisista hankkeista, valtionvirastoista, ministeriöistä tai yksityisistä sosiaalialan yrityksistä. Osa sosiaalityön opiskelijoista työllistyy myös yliopistolle opetus- ja tutkimustehtäviin.

Tässä oli koottuna joitakin mieleeni tulleita työvaihtoehtoja sosiaalityön opiskelijoille. Vaihtoehtoja jäi varmasti myös tämän listauksen ulkopuolelle, sillä en itsekään vielä tiedä kaikkia mahdollisuuksia, mitä sosiaalityön opinnot tarjoavat. Mielestäni tämä on yksi sosiaalityön parhaita puolia ja onkin helpottavaa ajatella, että on niin paljon erilaisia töitä, mitä tällä tutkinnolla voi kokeilla, jos vaikka omat kiinnostuksen kohteet muuttuisivat joissain vaiheessa. Sosiaalityön opinnoissa ei siis erikoistuta mihinkään tiettyyn asiakasryhmään tms., vaan kaikki valmistuneet voivat hakea samoihin työtehtäviin. Tietenkin omilla sivuaineopinnoilla voi vaikuttaa oman tutkintonsa rakenteeseen ja oman asiantuntijuuteensa kehittymiseen. Omien havaintojeni mukaan suosittuja sivuainevaihtoehtoja sosiaalityön rinnalle on mm. psykologia, oikeustiede tai johtamiseen liittyvät opinnot kauppiksesta.

Toivottavasti tästä kirjoituksesta oli apua edes jollekin teistä. Kaiken kaikkiaan, voin suositella sosiaalityön opiskelua niille, joita kiinnostaa ihmisten auttaminen ja/tai yhteiskunnan rakenteisiin vaikuttaminen. Nämä ovat kaksi teemaa, jotka näyttäytyvät jossain määrin useimmissa sosiaalityön työmahdollisuuksissa. Muistutan vielä lopuksi, että sosiaalityön opintoihin voi hakea yhteishaussa 15.-30.03.2023. Toivottavasti nähdään UEF:illa ensi syksynä <3

 

//Suvi, Sosiaalityö