Nämä asiat olisin halunnut tietää kandin kirjoittamisesta etukäteen

Heippa! Tänään aiheena on kandidaatin tutkielma ja asiat, jotka minä olisin halunnut tietää kanditutkielman tekemisestä etukäteen ja joiden kuuleminen olisi todennäköisesti helpottanut kandiprosessia. Kandidaatin tutkielma on useimpien yliopistotutkintojen kandivaiheeseen kuuluva opinnäytetyö, ja se on usein laajin siihen mennessä tehty kirjoitustyö. Kandikäytännöt vaihtelevat aloittain, ja oma näkökulmani perustuu ravitsemustieteen kandin tekemiseen. Ravitsemustieteellä kandidaatin tutkielmat ovat lähes aina kirjallisuuskatsauksia, eli etsitään vastauksia tutkimuskysymyksiin käymällä läpi jo olemassa olevaa tutkimustietoa, vetämällä yhteen tutkimusten tuloksia ja tekemällä niiden perusteella johtopäätöksiä. 

Lähdetään siis katsomaan mitä asioita minä olisin halunnut tietää etukäteen! 

1. Sano heipat tyhjän paperin kammolle – älä yritä tehdä valmista heti 

Mikään ei ole painostavampaa kuin tyhjä tiedosto, johon pitäisi alkaa tuottamaan hyvää tieteellistä tekstiä. Tee siis mahdollisimman nopeasti alustava sisällysluettelo, otsikot, väliotsikot ja kirjoita alustavaa tekstiä niihin osioihin, joihin pystyt. Jo pelkkä aloituslause auttaa pääsemään liikkeelle. 

2. Aihe rajautuu vielä tekemisen aikana. 

Kandissa on alustava aihe, jota pitää yleensä vielä rajata lisää. Aihetta voi rajata oman mielenkiinnon mukaan, mutta ensisijaisesti alustavan tiedonhaun perusteella: ensin siis tehdään alustava tiedonhaku, jotta tiedetään, mitä aiheesta on tähän mennessä tutkittu ja kuinka paljon, ja sitten mietitään mihin keskitytään. Aiheen rajaus voi tarkentua myös muissa tiedonhaun vaiheissa, kun nähdään, kuinka tarkalla hakulauseella saadaan sopiva määrä tutkimustuloksia. Ei siis kannata lukkiutua valittuun näkökulmaan. Esimerkiksi omaa kandiaihettani (fermentoitujen tuotteiden suolistomikrobivälitteiset terveysvaikutukset) olisi voinut lähteä rajaamaan muun muassa tuoteryhmän, hapattavan mikrobin tai terveysvaikutusten perusteella. 

3. Tutkimusten löytäminen voi olla vaikeampaa kuin ajattelee 

Systemaattisessa tiedonhaussa on tarkoitus löytää kaikki aiheeseen sopivat tutkimukset, joten haussa pitää ottaa huomioon muun muassa eri sanamuotoja ja synonyymeja, joita en ainakaan itse ollut tullut ajatelleeksi ennen yliopiston ensimmäisiä tiedonhakua vaativia tehtäviä. Tätä varten ainakin Itä-Suomen yliopistossa on pakollisena opintojaksona tiedonhaun peruskurssi, joka on hyvä käydä viimeistään kanditutkielman tekemistä aloiteltaessa. Kirjaston työntekijältä, tiedonhaun opettajalta tai omalta kandiohjaajalta voi pyytää apua hakulauseiden muodostamisessa. 

4. On ihan ok, jos tutkimusartikkelien lukeminen on varsinkin alkuun hidasta 

Kandia tehdessä luetaan paljon julkaisuja, yleensä englanniksi. Älä turhaan kiirehdi tai hätäile, vaikka lukeminen tuntuu alkuun hitaalta: artikkelien lukeminen kyllä nopeutuu ja niitä lukemalla oppii nopeasti etsimään tekstistä oleelliset asiat. Tärkeämpää ja tehokkaampaa on lukea artikkelit heti huolella, jotta niihin ei tarvitse palata montaa kertaa turhaan. 

5. Kirjoittaminen kannattaa mahdollisesti aloittaa tuloksista 

Kirjallisuuskatsaus koostuu yleensä tulosten lisäksi tutkielman aiheeseen liittyvästä taustatiedosta, keskeisistä käsitteistä ja tiedon aukon perustelusta. Yleinen tapa tuntuu olevan, että kirjoittaminen aloitetaan taustasta, mutta oman kokemukseni mukaan kannattaa harkita myös tuloksista aloittamista. Tällöin tietää, millaisia asioita taustatiedoissa on hyvä käydä läpi, ja kandista tulee yhtenäinen kokonaisuus. Tämä on kuitenkin ihmiskohtaista, ja jos tuntuu, että taustasta on helpompi aloittaa ja pääset kirjoittamisessa käyntiin, se on aivan yhtä ok! 

6. Ohjaajalta saa ja pitää kysyä apua 

Kanditutkielma voi olla ensimmäinen laajempi tieteellinen kirjoitustyö, ja siinä on syystäkin ohjaaja. Älä jää murehtimaan hankalia asioita, vaan kysy ohjaajalta ja lähetä myös keskeneräisiä versioita kommentoitavaksi. 

Kandityön voi tehdä hyvinkin itsenäisesti ja itseohjautuvasti, mutta jos koet, että sinun tekemisesi kannalta on parempi että saat ulkopuolelta selkeitä välitavoitteita, niitä voi ohjaajalta kyllä pyytää. Jos tutkielmaprosessin aikatauluttaminen tuntuu vaikealta, ohjaajalta voi pyytää apua myös alustavan aikataulun tekemiseen, eli milloin tutkimukset pitää olla etsittynä, milloin tausta kirjoitettuna ja missä vaiheissa kandi laitetaan ohjaajalle luettavaksi. Näitä isompia tavoitteita kannattaa toki pätkiä itselleen vielä työn edetessä pienemmiksi välitavoitteiksi viikko- tai päivätasolla. 

7. Myös suvantovaiheet kuuluvat prosessiin

Kandin kirjoittaminen vastaa useamman viikon täysipäiväistä työtä, joten on normaalia, ettei työstäminen suju kaiken aikaa samalla tavalla: näihin on myös hyvä valmistautua, jotta ei lamaannu, jos työ takkuilee (nimimerkillä kokemusta on). Aikataulussa kannattaa siis olla sopivasti joustovaraa, ja suunnitelmaa on hyvä olla valmis muuttamaan tarvittaessa: jos esimerkiksi tutkimusten taulukoiminen tuntuu jämähtävän, siirry kirjoittamaan hetkeksi jotain muuta osiota. 

8. Etsi itsellesi oikea tapa työskennellä itsenäisesti 

Tämä pätee yliopistossa muutenkin, mutta voi korostua alasta riippuen kanditutkielmaa tehtäessä: kursseilla aikataulutetut luennot, tehtävät ja palautuspäivät rytmittävät opiskelua ja pakottavat pysymään tahdissa mukana, mutta kandissa pitää pystyä itsenäisesti aikatauluttamaan isoa kirjoitustyötä ja asettamaan välitavoitteita. Kandi pitää myös osata rytmittää muihin päällä oleviin opintojaksoihin niin, että kandin tekeminen ei jäisi muiden kurssien tehtävien jalkoihin tai toisinpäin. Olennaista onkin löytää itselle tehokkaat ja toimivat tavat ja opiskeluympäristöt. 

9. Jos mahdollista, kandi voi olla hyvä tehdä kertarykäisynä ilman että päällä on muita kursseja 

Tämä on toki ihmiskohtaista eikä kaikissa koulutusohjelmissa mahdollista, mutta omalla kohdallani tiesin, että minulle olisi ollut vaikeaa aikatauluttaa muita opintoja kandin, töiden ja ainejärjestötoiminnan kanssa yhteen. Omissa opinnoissani oli sellainen hetki, että pystyin halutessani keskittymään vain kandiin, joten en tehnyt muita kursseja kandin kanssa samaan aikaan. Toisaalta vaihtelu voi myös auttaa ja tuoda rytmiä päivään, joten tämäkin riippuu alasta ja ihmisestä. 

10. Kesäkandi voi olla hyvä vaihtoehto – ainakin jos ei ole töissä samaan aikaan 

Monilla aloilla on mahdollista kirjoittaa kandi kesän aikana, ja tämä on tyypillistä ravitsemustieteellä erityisesti vaihtoon lähtevien keskuudessa. Edelliseen viitaten kesällä kandin tekemisessä on se hyvä puoli, että pystyy keskittymään vain kandin tekemiseen, mutta tällöin kannattaa harkita kuinka paljon tekee töitä kesällä. Kesäkandin tehneet kaverit ovat olleet sitä mieltä, että kandin ja töiden yhdistäminen oli melko raskasta, ja toisaalta kesällä olisi hyvä pystyä myös rentoutumaan. 

Mitä ajatuksia nämä herättivät? Mitä itse odotat kandin kirjoittamiselta tai yllättikö jokin asia sinut kandin kirjoittamisessa? Jaa omat oivallukset ja parhaat vinkit kommenteissa! 

Ensi kertaan!
Terkuin Sara, ravitsemustieteen 3. vuoden opiskelija