Tag Archives: kandidaatintutkielma

Hyvä hetki olla älykäs ja…

Vihdoin päästiin maaliskuun puolelle. Sää on ollut melkoisen harmaa, mutta ei se haittaa, kevät on ihan pian täällä. Aika moni viettää parhaillaan, tai on jo viettänyt kevätlomaa. Yliopistossa varsinaista kevätlomaa ei ole, mutta esimerkiksi tänä vuonna minulla ei ole opetusta ollenkaan viikolla 10. Siksi suuntasimmekin viikonlopun viettoon Tahkolle, ja oli kivaa! Pieni irtiotto arjesta tekee välillä aivan mielettömän hyvää pääkopalle! 🙂

laskijat
Tässä hyvin aerodynaaminen poppoo Joensuusta! 😉

Kevään kanssa yhtä aikaa lähestyy myös toinen, melko merkittävä asia, nimittäin korkeakoulujen yhteishaku. Haku alkaa 17. päivä, eli lähtölaskenta voidaan aloittaa! Voin vain kuvitella, minkälainen myrsky nyt monen mielessä pyörii. ”Mihinkä järjestykseen näitä nyt laittaa, ja laitanko nyt varmasti kaikki oikein, ja haenko edes oikeaan paikkaan?!?!”. Toisilla ajatukset voivat olla hyvinkin selvät. Itse kuuluin aikanani tähän jälkimmäiseen joukkoon. 🙂 Minä uskon, että jokainen löytää paikkansa ennemmin tai myöhemmin.

FullSizeRender-2
Manu on ollut viime päivinä hieman mietteliäs, joten pohdinkin, että voisiko tämä liittyä nyt jotenkin näihin alkaviin yhteishakuihin..? Lisätietoja miettiville: uef.fi/hae

Olen ylittänyt opinnoissani maagisen puolenvälin rajan: tililläni kiiltää nyt mahtavat 160 opintopistettä, (vaikka vastahan minä aloitin tämän opintotaipaleen) joiden eteen on tehty ainakin miljoona tuntia töitä. Siksi olenkin joka ikisestä pisteestä äärettömän ylpeä ja iloinen.  Koko vuoden kestänyt projektimme, kandidaatin tutkielmakin valmistuu pikkuhiljaa. Teen tutkielman opiskelijakollegani kanssa. Työskentely on välillä hyvinkin tahmeaa, mutta pääsääntöisesti homma etenee aivan loistavasti. Ennakkoluulot ja pelot ovat karisseet, ja täytyy myöntää, että välillä tuo on ihan mukavaa puuhaa. 🙂

IMG_6661
Tässä kuvassa työpöytä näyttää suorastaan harhaanjohtavalta. Yleensä olemme noin metrin korkuisen kirjakasan peittämiä ja pöytä notkuu tyhjistä kahvikupeita ja banaaninkuorista! 😀

Nyt kun olen kirjoitellut ajatuksiani ylös, huomaan, että keväthän on tällainen jatkumo. Kevään lähestyessä lähestyy myös yhteishaku, joka liikuttaa valtakunnallisesti isoa määrää nuoria ja vähän vanhempiakin. Henkilökohtaisesti otan melko isoja askelia kohti opintojen toista vaihetta, jolloin pääsen kunnolla maisteriopintojen kimppuun. Aika menee niin kovin nopeasti, että koettakaahan nauttia myös matkasta eikä vain määränpäästä. 🙂

Ihanaa kevään aloitusta, eikös nyt voi jo näin toivotella? 🙂 ja muistakaa tehdä ainakin yksi älykäs päätös!

-Hanna / ohjaus

 

Voihan kandi

Yksi porras on taas noustu urallani yliopisto-opiskelijana. Tämän syksyn suurin projekti on ollut kasata kandidaatin tutkielma psykologian historian alalta. Vaikka tutkielma onkin nyt purkitettu, ei minusta kuitenkaan tule psykologian kandidaattia, ennenkuin olen käynyt loppuun kaikki kandidaattivaiheeseen kuuluvat kurssikokonaisuudet. Itse saanen tutkinnon siis ulos ennen kesää. Vaikka voinkin tuon jälkeen kutsua itseäni psykologian kandidaatiksi, ei tällä tutkinnolla ole työelämän kannalta vielä mitään hyötyä. Psykologiassa nimittäin tähdätään maisterin tutkintoon, jonka myötä saan lopulta luvan toimia laillistettuna psykologina.

Kun aloitin psykologian opintoni vuoden 2012 syksyllä, tuntui kandidaatin tutkielman tekeminen yhtä kaukaiselta asialta kuin yo-kirjoitukset lukion alussa. Pari vuotta kuitenkin vierähti hujahtaen ja nyt tämäkin urakka on jo ansiokkaasti takana. Meidän laitoksellamme kandidaatin tutkielma  käsittelee yhtä valitsemaamme psykologian klassikkoa, josta kirjoitamme laajan esseen, jonka sitten esittelemme muille yhteisessä seminaaripäivässä. Vaikka kandidaatin tutkielma kurssikokonaisuus sisältää meillä myös muita vaiheita, kuten luentoja psykologian historiasta ja kirjatentin, koin esseenkirjoittamisprosessin kuitenkin keskeisimmäksi vaiheeksi.

Oman aiheeni löysin kiinnostukseni kautta neuropsykologiaa kohtaan. Alkusyksy meni kolutessa läpi historian kirjoja ja valitsemani henkilön kirjoittamia artikkeleita . Kun aineistoa oli lopulta tarpeeksi kattavasti, pääsin kiinni itse kirjoittamisprosessiin. Valitsemani klassikon, Roger Sperryn, suorittamat split-brain-kokeet olivat äärimmäisen kiehtovaa luettavaa, enkä olisi voinut olla tyytyväisempi aihevalintaani. Monilla voi olla kauhukuvia siitä, että kandidaatin tutkielma olisi valtavan suuri urakka, mutta itse koin homman loppujen lopuksi melko leppoisaksi. En kasannut kandi-syksylle liikaa muita kursseja, joten aikaa riitti vallan mainiosti tutkielman työstämiseen.

Huolellinen pohjatyö on tärkeä vaihe.
Huolellinen pohjatyö on tärkeä vaihe.
Valmista työtä on mahtavaa pitää käsissään.
Valmista työtä on mahtavaa pitää käsissään.

Kokoamisen, muotoilun, karsimisen ja muun syksyn uurastuksen jälkeen valmista työtä oli enemmän tai vähemmän mahtavaa pitää käsissään. Kandidaatin työ toi tutuksi tieteellisen kirjoittamisen taidon, ja se myös auttoi hahmottamaan psykologian historiaa, joka on tärkeä kokonaisuus ymmärtää kenttätyönkin kannalta.

Seminaaripäivät ja kypsyysnäyte ovat nyt takana, joten seuraava vaihe on arvosanan jännittäminen. Itse olen jo palaillut kotipaikkakunnalleni joululoman viettoon, ja haluankin omasta puolestani toivottaa lumista ja pipareiden täyteistä joulua!

Hyvää joulunodotusta!
Hyvää joulunodotusta!

Lämpöisin terveisin,

Maiju, psykologia.