Pyörällä pääsee, mutta kävellenkin kerkeää

Miten opiskeluaikana pääsee kulkemaan? Varsinkin Joensuun kokoisessa pienessä kaupungissa välimatkat ovat lyhyitä, joten kulkeminen paikasta toiseen on helppoa ja nopeaa.

Monet opiskelijat asuvat mieluiten keskustassa, koska silloin kaikki on kävelymatkan päässä. Joensuussa yliopistokin on aivan keskustan vieressä. Silloin oikeastaan millekään kulkuneuvolle ei ole tarvetta, koska juna-asemallekin pääsee kätevästi kävellen. Keskustassa asuminen on siis välimatkojen suhteen hyvä valinta.

kävely
Tätä kaunista kulkuväylää kävellen pääsee yliopistolta ydinkeskustaan.

Itse olen kuitenkin asunut koko opiskeluaikana keskustan ulkopuolella. Matkaa keskustaan on n. 3 kilometriä ja yliopistolle n. 4 kilometriä. Kuljen pääsääntöisesti pyörällä, vuoden ympäri. Päivittäin tulee siis automaattisesti edes vähän hyötyliikuntaa jos pyöräilee yliopistolle ja takaisin. Liikun paljon joka tapauksessa, mutta pyöräily on hyvä peruskunnon ylläpitäjä. Matka ei kuitenkaan loppujen lopuksi ole pitkä, joten se menee kevyesti ja nopeasti.

Pyöräily onnistuu vuoden ympäri. Syksyn sadekeleillä lippis päähän ja vedenkestävät päällyshousut jalkaan, niin matkan aikana ei edes kastu. Talvella riittävän lämpimät, mutta hengittävät vaatteet päälle ja pyöräily onnistuu silloinkin. Talvella ja kevään loskakeleillä täytyy vain muistaa varata enemmän aikaa kulkemiseen, koska tieolosuhteet saattavat silloin tällöin olla hieman haastavat.

pyörä
Käsilaukku on köytettynä tarakalle, joten sekään ei ole tiellä pyöräillessä.

Tarvittaessa myös bussilla pääsee liikkumaan. Lähimmälle bussipysäkille on kotioveni edestä alle 100 metriä ja siitä pääsee kätevästi keskustaan tai juna-asemalle. Itse kuljen todella harvoin bussilla, mutta esimerkiksi silloin se on kätevä kulkupeli, kun on tarkoitus päästä juna-asemalle ja mukana on iso matkalaukku, käsilaukku ja tietokonelaukku.

pyörä
Pyöräillessä on hyvä muistaa jonkinnäköinen varovaisuus, että pyörä pysyy pystyssä…

Jenna // Englannin kieli

Opiskelijan arkipäivä kuvina

Millainen yliopisto-opiskelijan arkipäivä voisi olla? Kun olin lukiossa, pohdin usein, mitä se yliopisto-opiskelu oikeastaan on. Tämän vuoksi kuvasin eilisen päiväni aamusta iltaan, joten yksi opiskelupäivistäni näyttää tältä. Voin tosin luvata, että jokainen päiväni on kuitenkin erilainen, sillä opiskelu on vapaata ja kaikenlaista tekemistä on runsaasti tarjolla.

IMG_20160324_104637
Aamupalaa nautin puoli kahdeksan aikaan.

On aika harvinaista, että luento alkaa yliopistossa kahdeksalta aamulla (akateemisen vartin huomioiden se alkaa oikeasti 8.15). Eilen tapahtui kuitenkin poikkeus ja pääsin heti aamusta tehokkaaseen opiskelun makuun, mikä sopii minunlaiselleni aamuvirkulle.

IMG_20160323_080423
Koulumatka kuluu mukavasti kävellen, koska välimatkat ovat lyhyitä ja tykkään kovasti kulkea joka paikkaan jalan. Polkupyörän olen unohtanut varastoon ties kuinka kauaksi.

Aamun luento Asiantuntijuus, koulutus ja työelämä -kurssiin liittyen alkoi mielenkiintoisesti luento-osuudella, jossa pohdittiin työelämään liittyviä teemoja. Tämän jälkeen keskustelimme etukäteen luetuista artikkeleista pienryhmissä, joissa saimme jakaa kokemuksia ja omia pohdintojamme. Luento oli siis mielenkiintoinen ja se kului nopeasti.

IMG_20160323_215643
Esimerkkiartikkeli, jonka sisällöistä keskustelimme.
IMG_20160323_215549
Pohdinnan avuksi annettuja kysymyksiä.

Luennon jälkeen minulla oli pari tuntia aikaa ennen kuin olin sopinut lounastreffit kaverini kanssa.  Päätin käyttää ajan hyödyksi ja hoitaa koulujuttuja yliopiston koneilla.  Erääseen kurssiin tulee lukea kiinnostava väitöskirja, joten sen valintaan kului jonkin verran aikaa. Tämän lisäksi kirjoitin aamun kurssin oppimispäiväkirjaa, joten aika kului nopeasti klo. 12 sovittuun lounastapaamiseen saakka.

IMG_20160323_215414
Yliopistolla on mahdollista työskennellä koneella myös seisaallaan, mikä sopii hyvin tällaiselle opiskelijalle, joka ei jaksa istua paikallaan pitkiä aikoja.
IMG_20160323_215130
Kaveria odotellessani ruokalan aulassa istuskelin näissä superkivoissa kuoppatuoleissa ja höpöttelin ohi kulkevien tuttujen ja kavereiden kanssa.

Kaverini tulikin pian ja menimme syömään yliopiston opiskelijaruokalaan, jossa lounas salaatteineen, leipineen ja useine ruokavaihtoehtoineen maksaa vain hiukan yli kaksi euroa. Opiskelijan lompakko siis kiittää!

IMG_20160324_130729
Kaverini ja minä syömässä.

Ei ole harvinaista, että ruokatauko venähtää reiluksi tunniksi, eikä eilenkään tapahtunut poikkeusta. Tähän lienee syynä se, että mielestäni opiskelussa on parasta se, että aikaa voi viettää kavereiden kanssa luentojen lisäksi muuallakin ja ruuan parissa se onkin oikein kannattavaa.

Ruokailun jälkeen ehdin vielä kipaista yliopiston kirjaston Oppituvassa kysymässä apua e-lomakkeen käytössä. Kerään sillä parhaillani kandidaatin tutkielmani aineistoa ja minulla oli sen käyttöön liittyvä kysymys, johon sain ystävälliseltä henkilökunnalta apua. Sain myös muita neuvoja lomakkeen käytössä, mikä vahvistaa ajatusta, että yliopistossa saa aina apua ja ohjausta kaikenlaisiin asioihin.

Tämän pikaisen neuvonnan jälkeen suuntasin nenäni kohti Seniorituutorien (=tuutorien tuutori) tapaamista, jossa suunnittelimme yhdessä tuutorisitsejä. Sitsit ovatkin akateeminen pöytäjuhla, jossa lauletaan, syödään ja juodaan sekä tutustutaan toisiin opiskelijoihin erilaisen ohjelman merkeissä. Tämmöisen tapahtuman järjestämme siis tuutoreille, jotka ovat ensi syksynä vastassa ja auttamassa uusia opiskelijoita yliopistouransa alkuun.

Tämän jälkeen kävin kaverini kanssa palaverissa, jossa meille kerrottiin pienryhmän ohjauksesta, jota voisimme mahdollisesti alkaa vetämään yhdessä syksyllä. Tästä olisi opo-opiskelijalle varmasti hyötyä, joten katsotaan mitä syksy tuo tullessaan!

Sen jälkeen päivän viralliset opiskelut ja palaverit alkoivat olla takana päin ja lähdin ennen neljää keskustaan tapaamaan erästä toista kaveriani kahvittelun merkeissä.

IMG_20160323_215004
Kaverin kanssa vapaata aikaa keskustassa. Ihana jakaa kuulumisia!
IMG_20160323_214745
Kaupungilla tuli vastaan myös iloista opiskelijakansaa, jotka viettivät iltaansa pääsiäistä edeltävässä Munanmetsästys-tapahtumassa.

Kahvittelun jälkeen päätin lähteä kotiin tältä päivältä. Siellä söin edellisen päivän kokkailujani ja päätin olla sinnikäs ja hoitaa vielä ihan vähän koulujuttuja ennen illan tankotanssituntia, jonka yliopistoliikunta tarjoaa.

IMG_20160324_212057
Katsaus koulujuttuihin ja ehkä tuolla alla pilkottavaan lehteenkin, kun hommat ovat valmiina.
IMG_20160324_210431
Illan tankotanssitunnin jälkeen olo on hiukan räjähtänyt, mutta pääasia, että oli kivaa!

Nyt päivä alkaakin olla pulkassa ja edessä on enää kämppiksen kanssa iltapalailua ja hömpötystä sekä pakkaamista, sillä huomenna lähden kotipaikkakunnalleni pääsiäisen viettoon.

IMG_20160324_203613
Kamat kasassa ja eväät valmiina -matka kohti Pohjanmaata voi alkaa heti huomenna aamulla.

Kiva päivä pulkassa! Toivottavasti myös teillä oli antoisa päivä, koska minulla ainakin oli 🙂 Ja huomio: en käy joka päivä palavereissa, vaikka niitä eilen olikin kaksi. On kuitenkin hyvä huomioida se, että mahdollisuuksia kaikenlaiseen osallistumiseen ja erilaisten tapahtumien järjestämiseen on yliopistossa valtavasti!

Sanna // Ohjaus

Ole valmiina asunnonmetsästykseen!

Yhteishaku on menossa parhaillaan ja sitä seuraavat vielä pääsykokeet ja tulosten odottelu. Tuloksia odotellessa kannattaa kuitenkin jo ainakin henkisesti valmistautua asunnonmetsästykseen. Asunnon etsimisen pitäisi olla prioriteettilistallasi heti ensimmäisenä, kun olet saanut varmistuksen opiskelupaikastasi, sillä uusia opiskelijoita on hurjasti ja kysyntää asunnoista on todella paljon.

 

Tärkeintä asunnon etsimisessä on olla aktiivinen. Asumismuotoja on monia ja sinä voit löytää itsellesi juuri sopivan asunnon monella eri tavalla. Etsi asuntoilmoituksia esimerkiksi eri välitysfirmojen nettisivuilta, lehdistä ja tori.fi-sivustolta, kysele tutuilta, täytä opiskelija-asuntohakemus ja jätä ilmoituksia esim. “Vuokra-asunnot KUOPIO”- facebook-ryhmän seinälle.

Missä päin kaupunkia sinä haluaisit asua? Kuopiossa ainakin opiskelijoita kiinnostaa keskusta ja Niirala, sekä myös Puijonlaakson ja Neulamäen asuinalueet.
Missä päin kaupunkia sinä haluaisit asua? Kuopiossa ainakin opiskelijoita kiinnostaa keskusta ja Niirala, sekä myös Puijonlaakson ja Neulamäen asuinalueet.

Ennen asunnonmetsästystä kannattaa tietenkin miettiä, millainen asumismuoto olisi itselle kaikista mieluisin. Opiskelijalle helppo, vaivaton ja ehdottomasti edullisin asumismuoto on opiskelija-asunnot. Kuopiossa KUOPAS, Joensuussa Joensuun Elli ja Savonlinnassa SAO välittävät opiskelija-asuntoja peruskoulun käyneille opiskelijoille. Opiskelija-asunnot voivat olla eri kaupunginosissa sijaitsevia yksiöitä, solu- tai perheasuntoja, ja niiden vuokraan sisältyy usein netti, vesi- ja sähkömaksu. Kuten arvata saattaa, halvat opiskelija-asuntoyksiöt ovat todella suosittuja, ja esim. Kuopiossa niitä saattaa joutua jonottamaan vuoden päivät. Sen vuoksi kannattaakin ensimmäistä asuntoa hankkiessa myös hakea soluasuntoihin, sillä niiden saaminen on huomattavasti helpompaa.

Vaikka asunkin keskustassa, on luonto lähellä sydäntäni. Onneksi Kuopion keskustassakin luonto on lähellä, kun yhden talorivin takana asunnostani avautuu näin nätit maisemat Valkeiselle, jossa voi kesäisin uida ja talvisin hiihtää!
Vaikka asunkin keskustassa, on luonto lähellä sydäntäni. Onneksi Kuopion keskustassakin luonto on lähellä, kun yhden talorivin takana asunnostani avautuu näin nätit maisemat Valkeiselle, jossa voi kesäisin uida ja talvisin hiihtää!

Opiskelija-asuntojen lisäksi voi asuntonsa hankkia myös yksityisten vuokranvälittäjien kautta, erityisesti jos olet asumisen suhteen vaativa ja olet valmis maksamaan siitä vähän enemmän. Yksityiset vuokra-asunnot ovat huomattavasti opiskelija-asuntoja hintavampia, etenkin keskustan alueella. Korkeat hinnat eivät kuitenkaan ole ongelma, jos olet muuttamassa esim. seurustelukumppanisi kanssa tai sinulla on joku muu kämppikseksi sopiva henkilö, jonka kanssa voisit jakaa vuokra-, vesi- ja sähkömaksut. Rohkeimmat saattavat jopa koota yhteen muutaman hengen kimppakämppä-porukan, ja vuokrata itselleen keskustan alueelta hulppean kokoisen ja hintaisen asunnon itselleen, jossa kelpaa elellä opiskelukavereiden kanssa.

 

Itse päädyin myös muuttamaan hyvän ystäväni kanssa kimppakämppään Kuopion keskustaan, kun molemmat muutimme tänne opiskelemaan. Vuokrasimme yksityiseltä 55m2  kaksion juuri meille sopivalla pohjaratkaisulla. Meillä molemmilla on omat ovelliset huoneet, joihin kuljetaan eteisestä, josta on sisäänkäynnit myös keittiöön ja kylpyhuoneeseen. Olemme nyt puolitoista vuotta viihtyneet tässä kämpässä ja yhteiselokin on sujunut lähes naurettavan hyvin. Jaamme kaikki laskut (sähkö, netti, Netflix…) ja jopa yhteisten ruokien ostaminen on halvempaa kuin molempien omat ostokset. Laskujen lisäksi voimme jakaa myös elämämme iloja ja suruja toisillemme, ja toisinaan kämppis saattaa yllättää valmiilla ruualla tai pestyillä pyykeillä.

Vaikka asunkin kaverini kanssa kaksiossa, on huoneeni niin iso, että sinne mahtuu sängyn, vaatekaappien ja työpöydän lisäksi myös sohva ja tv-tasot.
Vaikka asunkin kaverini kanssa kaksiossa, on huoneeni niin iso, että sinne mahtuu sängyn, vaatekaappien ja työpöydän lisäksi myös sohva ja tv-tasot.

Se, miten kivaa kimppa-asuminen on, riippuu siitä, miten hyvin oikeasti tulet toimeen kämppiksesi kanssa. Turhien riitojen välttämiseksi kannattaa sopia esim. tiskausvuoroista ja toisen itsenäisyyttä pitää kunnioittaa. Kimppa-asuminen vaatii joustavuutta, ja ihan jokaisesta pienestä asiasta ei kannata valittaa kämppikselle, sillä vaikka kyse onkin sinun kodistasi, on kyse myös kämppiksesi kodista. Tehkää kodistanne sellainen, että molemmat siellä viihdytte!

Todistuskappale siitä, että kyllä minun huoneeseeni myös tuo sänky mahtuu, ettei sohvalla tarvitse nukkua.
Todistuskappale siitä, että kyllä minun huoneeseeni myös tuo sänky mahtuu, ettei sohvalla tarvitse nukkua.

Ensimmäistä asuntoa hankkiessa kannattaa kokeilla ja miettiä erilaisia vaihtoehtoja. On vaikea sanoa, tykkääkö soluasumisesta tai mikä kaupunginosa olisi paras, ennen kuin on asunut kyseisessä asunnossa ja kaupungissa. Saatuasi opiskelupaikan sinun on siis tärkeintä saada itsellesi jonkinlainen katto pään päälle, ja sitten voit taas rauhassa miettiä ja etsiä mahdollisesti toista asuntoa esim. paremmalta alueelta.

 

Katriina // Hammaslääketiede

Yhteishaku lähestyy!

Yhteishaku alkaa jo ensi viikon keskiviikkona, 16.3. klo 8. Silloin voi Opintopolun kautta hakea sitä koulutuspaikkaa, joka on ehkä kiinnostanut alaluokilta asti. Kirjoitan tähän muutamia asioita, joita kannattaa pohtia ennen hakukaavakkeen täyttämistä.

  1. Mihin korkeakouluun?

Valittavana on kymmeniä ammattikorkeakouluja ja yliopistoja. Niiden sisällä voi valita alemman tai ylemmän korkeakoulututkinnon välillä. Alempi ei välttämättä tarkoita mitenkään huonompaa. Alempikin voi alasta riippuen tarjota suurella todennäköisyydellä töitä hyvällä palkalla. Toisaalta ylempää korkeakoulututkintoa arvostetaan työmarkkinoilla ja monella alalla se on välttämätön työpaikan saamiselle. Lisäksi ylempi korkeakoulututkinto yliopiston kautta on helpoin tie tutkijaksi ja jatkokoulutukseen tohtoriksi.

  1. Mikä järjestys?

Hakukaavakkeen vaihtoehtojen järjestystä kannattaa miettiä tarkkaan. Ennen tarjottiin useampaa korkeakoulupaikkaa jos pääsykokeen tai ylioppilaskirjoitusten perusteella pisteet riittivät. Nyt tarjotaan enintään yhtä, eli prioriteettilistalla ylimpänä olevaa. Jos siis pisteet oikeuttavat listalla ensimmäisenä olevaan vaihtoehtoon, et voi päästä toisena tai kolmantena vaihtoehtona olevaan koulutusohjelmaan. Harkitse siis tarkoin.

  1. Mikä pääaine?

Kiinnostaako useampi ala? Silloin kannattaa pohtia, voisiko niitä opiskella yhtä aikaa. Yliopistossa voi opiskella pääaineen lisäksi sivuaineita, jolloin voi opiskella samoja kursseja kuin kyseisen alan pääaineopiskelijat. UEFilla voi opiskella myös monia Avoimen yliopiston (Aducate) tarjoamia aineita, kuten esimerkiksi liikuntalääketiedettä.

  1. Miksi UEFille?

UEF on Suomen monialaisin tiedeyliopisto. Yliopistolla on edelliseen kohtaan liittyen vapaa sivuaineoikeus monille aloille, eli alaa pääsee opiskelemaan sivuaineena suoraan ilman erillistä pääsykoetta ja hakuprosessia. Yhdistettynä monialaisuuteen se on valtava etu. Monia aloja ei voi opiskella muualla kuin UEFilla, esimerkiksi ravitsemusterapeutiksi ei voi valmistua Suomessa mistään muualta. UEFilla on kolme kampusta, jotka sijaitsevat keskustassa tai heti lähettyvillä, luonnon ollessa silti lähellä. Itä-Suomessa asuminen on verraten edullista. Lisäksi UEFin tavoitteena on olla Suomen paras oppimisympäristö vuoteen 2020 mennessä.

Puijo-7

  1. Mikä on unelmasi?

Ravitsemustieteen opiskelupaikka on minun kolmas korkeakoulupaikka. Ennen sitä opiskelin englantilaista filologiaa yliopistossa ja sen jälkeen opiskelin fysioterapeutiksi ammattikorkeakoulussa. Vaimoni asuu Helsingissä ja minä Kuopiossa. Olen opiskellut korkeakoulussa kohta melkein kahdeksan vuotta putkeen. Miksi hain vielä opiskelemaan? Unelman vuoksi.

Mieti mikä on sinun unelmasi. Juuri sinun unelmasi, ei tyttö- tai poikaystävän, kaverin tai vanhempien unelma. Tavoittele sitä. Vaikka unelmasi tuntuisi saavuttamattomalta, pyri silti sitä kohti. Koulutusohjelmaan ei kannata jättää hakematta sen takia, että sinne on vaikea päästä. Vaikeaa se on kaikille muillekin ja aina joku pääsee opiskelemaan. Kova työ palkitaan.

Tässä vähän ajatuksia, ensi viikolla voi laittaa jo hakemuksen menemään! Tsemppiä kaikille suurten päätösten äärellä ja voimia pääsykoeurakkaan!

Karim//ravitsemustiede

P.S. Kuvat on Puijon ulkoilualueelta, © Inka Khanji

Joensuu opiskelijan silmin

Joensuu on monille mitään sanomaton ja tuntematon paikkakunta. Ulkopaikkakuntalaisille Joensuusta tulee mieleen ehkä Ilosaarirock, karjalanpiirakat ja Pohjois-Karjalan luonto. Joensuu on kuitenkin myös aktiivinen Pohjois-Karjalan maakuntakeskus, josta ei tapahtumia puutu. Tässä kirjoituksessa olisi tarkoitus käydä läpi muutamia syitä, että miksi Joensuu on loistava paikka opiskella.

IMG_0972

Joensuu on todellinen opiskelijakaupunki. Joensuun 75 000 asukkaasta peräti 12 000 on opiskelijoita. Ilmapiiri on siis nuorekas ja opiskelijat takaavat sen, että tekemistä ei kaupungista puutu. Opiskelijat ovatkin mielestäni kaupungin voimavara joka pitää Joensuun elävänä!

Opiskelijoille riittää tapahtumia ympäri vuoden
Opiskelijoille riittää tapahtumia ympäri vuoden

Joensuu on juuri sopivan kokoinen. Bussikortti on Joensuussa turhake sillä kompaktin kokoisessa kaupungissa joka paikkaan pääsee polkupyörällä 15 minuutissa. Geologia on myös pyöräilyn puolella, sillä Joensuun keskustasta ei mäkiä löydä. Yliopiston kampuskin löytyy vain muutaman minuutin päästä torista. Välimatkat eivät Joensuussa koidu ongelmaksi!

Pyörällä pääsee!
Pyörällä pääsee!

Joensuussa riittää tapahtumia enemmän kuin monessa suuremmassa kaupungissa. Tästä saa kiittää opiskelijoita, kaupunkia ja lukuisia eri järjestöjä. Joensuussa järjestetään satoja erilaisia tapahtumia ja festivaaleja vuodessa. Kaupunki tunnetaan erityisesti musiikkifestivaaleistaan joita onkin lukuisia, mutta lisäksi Joensuussa järjestetään erilaisia tapahtumia aina katuruokafestivaaleista urheilutapahtumiin ja elokuvafestivaaleihin. Tekemistä siis riittää ja jokainen löytää varmasti mieleisensä aktiviteetit!

Kesän paras viikonloppu
Kesän paras viikonloppu

Luonto on lähellä ja läsnä. Joensuuta ympäröivät kolme järveä Pyhäselkä, Höytiäinen sekä Pielinen, ja kaupungin läpäisee Pielisjoki. Pohjoi-Karjala on tunnettu vaaramaisemista ja koskemattomasta luonnosta. Suosittelenkin tutustumaan Joensuun ympäristön tarjoamiin retkeily ja ulkoilumahdollisuuksiin!

IMG_9925

Karjalaiset ihmiset ovat mukavia! Kaarlo Hännisen kirjan Kansakoulun maantieto ja kotiseutuoppi yksiopettajaisia kouluja varten vuodelta 1929 kertoo karjalaisten olevan “…solakkavartaloinen ja pitempi. Silmät ovat tummemmat, tukka tavallisesti ruskea ja usein kihara. Luonteeltaan karjalainen on reipas, puhelias ja toimelias. Hänellä ei kuitenkaan ole hämäläisen sitkeyttä töissään. Se nähdään varsinkin siinä, että hänellä ei ole maanviljelyyn niin suurta halua kuin hämäläisillä. Sen sijaan tekee hän mielellään kauppaa. Karjalainen rakastaa laulua ja soittoa.

IMG_1182 (1)

Jos et ole koskaan käynyt Joensuussa, se voi yllättää sinut positiivisesti! Eläväinen kaupunki on täynnä opiskelijoita, tapahtumia ja lupsakoita ihmisiä luonnon ollessa koko ajan lähellä. Henkilökohtaisesti voin vahvasti suositella harkitsemaan Joensuuta opiskelu paikkakunnaksi!

IMG_1182

Eeli // Sosiologia

Matka on vain asennekysymys

Silloin tällöin saan kuulla olevani hullu, kun matkustan kotipaikkakuntani Laihian (se vitsikirjapaikka) ja nykyisen kotikaupunkini Joensuun välillä. Tähän matkaan kuluu usein noin 8 tuntia, eikä se omasta mielestäni tunnu lainkaan pahalta. Joensuun kaverit ovat sitä mieltä, että Laihia on syrjässä ja kaukana ja Laihian kavereilta saan taas kuulla, että olen muuttanut syrjään susirajalle. Ilmeisesti olen siis jonkun mielestä syrjässä koko ajan. Tämä ei kuitenkaan haittaa minua lainkaan. Sitä paitsi, Joensuuhun ja muihinkin kampuskaupunkeihimme muuttaa opiskelijoita ihan ympäri Suomen, joten olen varma, että jonkun mielestä kotimatkani on vielä lyhyt.

matka
Kotipaikkakuntani sijaitsee lännessä ja kampuskaupunkimme idässä. Matka taittuu junalla mukavasti Laihia-Seinäjoki-(Tampere)-Jyväskylä-Pieksämäki-Joensuu tai vaihtoehtoisesti Laihia-Seinäjoki-Tikkurila-Joensuu.

Junamatkat sujuvat usein nopeasti, sillä käytän ajan hyödyksi esimerkiksi opiskellen. Monta oppimistehtävää ja kirjoitelmaa on valmistunut näiden kuljettujen kilometrien aikana, joten aika ei mene siis missään tapauksessa hukkaan. Junan lisäksi Joensuuhun kulkee kätevästi esimerkiksi Onnibussi, joka on opiskelijan lompakolle usein hyvin mieluisa vaihtoehto. Olen myös itse hyödyntänyt Kimppakyyti -sivustoja, joissa tarjotaan kyytejä Joensuusta eri puolille Suomea tai vaihtoehtoisesti, jos joku haluaa jakaa bensakuluja, niin kyytiin saa matkaseuraa näiden sivustojen ansiosta. Matkustaminen on siis tehty helpoksi ja erilaisia vaihtoehtoja löytyy!

vr aikataulu
Tämän päiväiset juna-aikataulut kulkisivat välin Laihia-Joensuu näin. Vaihtoja on useimmiten kolme ja matkan kesto vaihtelee junasta riippuen. Kuva VR:n sivuilta haulla Laihia-Joensuu.

Toinen juttu, miksi matkustaminen ei juuri tunnu miltään on se, että viihdyn niin hyvin Joensuussa, että pyörähdän vain harvoin kotipaikkakunnallani. Useimmiten käyn syys- tai kevätlukukauden aikana kotona kerran tai kaksi, sillä vanhempia ja lukiokavereita on tietysti kiva nähdä. Joensuuhun on kuitenkin muodostunut niin tärkeä kaveriporukka, harrastukset ja oma koti, että siellä viihdyn mainiosti. Uskon, että jokainen, joka epäröi kotikaupungista pois muuttamista huomaa jossain kohtaa, ettei se olekaan pelottavaa vaan ennemminkin hyvin avartavaa. Suosittelen siis lämpimästi! Voin myös melkein luvata, että mikäli päätät valita Itä-Suomen yliopiston, saat kavereita eri puolilta Suomea ja se vasta onkin avartavaa! Välillä murteemme sekoittuvat niin pahasti, että joillekin sanoille joudutaan kyselemään suomennoksia.

IMG_20160226_071911
Kun päätät muuttaa uuteen kotiin, saattavat edessä olla tuparit. Ja nämä tuparit tietävät useimmiten herkkuja! Suosittelen!

Viimeiseksi vielä opo-opiskelijan vinkki: Kun mietit, minne haluat opiskelemaan, älä tee valintaa kaupunki edellä vaan ala edellä. Suosittelen ottamaan erilaisista aloista selvää ja miettimään, mikä on juuri se Sun Juttu. Tämän jälkeen sinulla on hyvin aikaa selvitellä, missä kaupungeissa alaasi tarjotaan ja millä painotuksilla. Samalla opiskelualalla saattaa nimittäin olla hyvinkin erilaisia painopistealueita, sivuaine- tai pätevöitymismahdollisuuksia kaupungista riippuen. Mikäli valitset kaupungin ensin, tulet automaattisesti rajanneeksi pois paljon sellaisia vaihtoehtoja, jotka sinua varmasti kiinnostaisivat. Kun pääset opiskelemaan tätä alaa, voit myöhemmin tajuta, että jossain muussa kaupungissa oltaisiinkin tarjottu samaa alaa sellaisilla pääainevaihtoehdoilla, jotka olisivatkin kiinnostaneet sinua enemmän. Opiskelupaikan valinta ei siis olekaan pelkkä valinta, vaan prosessi, johon kannattaa käyttää aikaa ja vaivaakin… Mutta, tässä oli kuitenkin vain minun vinkkini ja onneksi jokaisella on oikeus tehdä omat valintansa haluamallaan tavalla, eikä mikään tapa varmasti ole huono! Tsemppiä siis kaikkien valintoihin! 🙂

IMG_20160219_092029
Opiskelijat ovat liikkuvaista kansaa ja monet tekevät reissuja mielellään myös muihin yliopistokaupunkeihin erilaisiin tapahtumiin. Tässä olemme esimerkiksi matkalla Rovaniemelle opettajaopiskelijoiden vuosittaisille talvipäiville. Reissu olikin kaikin puolin viihdyttävä ja hauska!

Mukavaa viikonloppua teille jokaiselle!

Sanna // Ohjaus

Maailmassa on monta ihmeellistä asiaa

Oletko joskus miettinyt miksi siilillä on piikit? Oletko tehnyt kasvion ja innostunut siitä? Ehkä ihmetellyt vesistöjä ja pohtinut ihmisen vaikutusta niihin? Näitä ja muita ympäristöön ja biologiaan liittyviä kysymyksiä voi jatkossa ihmetellä Itä-Suomen yliopistossa ympäristö- ja biotieteiden laaja-alaisessa kandidaattiohjelmassa.

Itä-Suomen yliopiston hakukohde tarjonta on muuttunut vuosien varrella. Yksi tulevan hakukierroksen muutoksista oli ympäristötieteiden ja biologian yhdistyminen yhteiseksi hakukohteeksi ympäristö- ja biotieteet. Ei siis hätää, kumpikaan tieteenala ei ole hävinnyt tarjonnasta minnekään, vaan niiden parhaat puolet on kerätty yhteisen nimen alle.Järviruokoja

Uusi hakukohde lupailee mielenkiintoista ja monipuolista yhteistyötä kahden tieteenalan kesken. Ei siis ole tarve olla selviä säveliä, mitä juuri haluaa olla ymmärtämässä ja tutkimassa, kun yliopisto-opintojaan aloittaa. Ajatuksena on, että yhteisten perusopintojen myötä saa vankan luonnontieteellisen pohjan, josta voi joko jatkaa jo valitsemansa pääaineen kanssa tai valita toisen suunnan. Pääaineet on jaettu kampuksittain – ympäristöteknologia ja -terveys Kuopiossa, biologia Joensuussa. Alkuun suoritettavat perusopinnot ovat yhteiset ja niissä hyödynnetään modernia tietotekniikkaa kampusten maantieteellisen välimatkan ylittämiseksi esimerkiksi videoluentojen muodossa.

Joustoa tulee löytymään myös myöhemmin opinnoissa ja pyrkimys on mahdollisimman sujuvaan opiskeluun kiinnostuksen mukaan kotikampuksesta riippumatta. Asiantuntijalinjoissa on suuntautumisvaihtoehtoja alan sisällä ja sivuainevalinnoilla on mahdollista yhdistää jotain ihan muuta pakettiin. Ehkä vähän oikeustieteellistä näkökulmaa ympäristöoikeudesta? Tai datamassojen analysointiin tilastotiedettä? Niin kuin aina Itä-Suomen yliopistossa, vapaa sivuaineoikeus pitää moninaiset mahdollisuudet avoinna. Opettajiksi halajaville on edelleen mahdollisuus opiskella biologian aineenopettajaksi Joensuun kampuksella ja valita laajasta valikoimasta yksi tai useampi opetettava aine kaveriksi.

IMG_4641

Jos ympäristö- ja biotieteet kiinnostavat, kannattaa käydä tutustumassa alaa jo opiskelevien tarinoihin. Heidään suustaan kuulee aitoa tietoa, millaista opiskelu on näillä aloilla eri kampuksilla. Biologian opiskelijoiden haastattelut löytyvät täältä ja ympäristötieteen täältä. Haastatteluista huomaa kyllä, että opiskelijat arvostavat opintojen käytännönläheistä otetta – on laboratoriotyöskentelyä ja kenttäkursseja eli maastossa työskentelyä. Näinhän se tuleekin olla, luentosalissa pääsee käsiksi vain rajattuun ympäristöön. Onneksi sama linja jatkuu myös tulevaisuudessa!

Hakemista suunnitellessa kannattaa huomata, että suurin osa valitaan suoravalinnan eli ylioppilaskirjoitusten tulosten pisteytyksen perusteella, jolloin ei ole välttämätöntä käydä valintakokeessa. Kirvestä ei kuitenkaan kannata kaivoon heittää, jos suoriutuminen ei ollut niin loistokasta kuin oli toivonut tai jos lukiokoulutusta ei ole – sisään on mahdollista päästä myös pelkän valintakokeen perusteella. Ensikertalaisille on varattu sekä suoravalinnassa että valintakokeessa puolet aloituspaikoista. Hakukohteeseen voi käydä tutustumassa  vielä tarkemmin Opintopolussa: Joensuu (biologia) ja Kuopio (ympäristötiede).

Ympäristöään kannattaa aina välillä vähän hämmästellä ja kummastella – joskus jopa ammatiksi asti! Ai millaiseksi ammatiksi? Esimerkiksi ympäristö- tai terveystarkastajaksi, laboratoriopäälliköksi, suunnittelijaksi tai tutkijaksi, yksityiselle tai julkiselle puolelle. Valmistuneiden uratarinoihin voi tutustua täällä ja täällä, kun tulevaisuuden uramahdollisuudet mietityttää.

IMG_5561

Mie pääsin tekemään kasvion vasta yliopistossa, digitaalisena. Se oli kutkuttava kokemus, jossa lähiympäristöönsä tutustui aivan eri tavalla, kun katse kierteli jatkuvasti kasveja ja niiden piirteitä. Koska minun kohdallani alanvaihto ei ole tämän päivän haave, tyydyn fiilistelemään kokemusta vielä tämän kirjoituksen kuvituksessa. 🙂

Jenny // matematiikka, aineen- ja luokanopettaja

Kansainvälinen Joensuu

Jos kansainvälistyminen kiinnostaa, haluaa tavata ulkomaalaisia tai päästä parantamaan käytännön kielitaitoa, niin mahdollisuuksia tähän löytyy yliopistomaailmasta useita. Eikä tarvitse lähteä ulkomaille, kansainvälistyminen onnistuu myös opiskelukaupungissa!

Kansainvälisyys näkyy Joensuussa. Yliopistolla näkyy aina vaihto-opiskelijoita ja päivittäin kuulee puhuttavan useampaa eri kieltä. Kieltenopiskelijana olen myös tottunut siihen, että lähes kaikilla kielten kursseilla on mukana ulkomaalaisia opiskelijoita. Olen esimerkiksi ranskan opinnoissa tutustunut vaihto-opiskelijoihin.

1977175_10203488998250614_701471541_n
Ainakin näistä kaikista maista on Joensuussa ollut opiskelijoita.

Myös kaupunkikuvassa näkyy se, että kaupungissa asuu useita ulkomaalaisia. Esimerkiksi tänään menin poikkeuksellisesti yliopistolta kotiin bussilla. Siinä pysäkillä pari ranskalaista ihmetteli linjakarttaa, enkä voinut olla aloittamatta keskustelua, kun seisoin aivan siinä vieressä. Bussin odotus sujuikin sitten rattoisasti ranskaksi rupatellen.

Mutta kuinka tähän kansainvälisyyteen pääsee osalliseksi? Yliopiston kautta on useita mahdollisuuksia päästä tutustumaan kansainvälisiin opiskelijoihin ja saada uusista kulttuureista ystäviä.

Olin itse kolmantena opiskeluvuotena kansainvälisten opiskelijoiden tuutorina. KV-tuutorin tehtävänä on opastaa ja auttaa kansainvälisiä opiskelijoita käytännön asioissa uudessa opiskelukaupungissaan. Osa opiskelijoista on vaihto-opiskelijoita, osa taas suorittaa Suomessa kaksivuotisen maisterin tutkinnon. Minulla itselläni oli tuutoroitavana vaihto-opiskelijoita useista eri maista, mm. Yhdysvalloista, Latviasta, Kreikasta ja Kiinasta. Omien tuutoroitavieni lisäksi tutustuin useisiin muihin vaihto-opiskelijoihin tuon vuoden aikana.

1618448_705275742839951_909694854_n
Vaihtareiden kanssa Kolilla.

Pidin tuutoroinnista kovasti ja vietin paljon aikaa vaihto-opiskelijaporukassa. Tutustuin Joensuuhun aivan eri tavalla, kun katsoin sitä ulkomaalaisten näkökulmasta. Tuon vuoden aikana kävin esimerkiksi ensimmäistä kertaa elämässäni katsomassa jääkiekkopeliä ja kävimme muutaman vaihtarin kanssa Kolilla. Leikin myös vaihto-opiskelijoiden kanssa turistia Rovaniemellä, jossa en ollut koskaan aiemmin käynyt.

Tuutorointivuoden aikana sain useita uusia ystäviä eri maista. Olin kesällä 2014 käymässä Ranskassa ja vietin useita päiviä Lyonissa. Majoituin siellä ranskalaisen ystäväni luona, jonka olin tavannut hänen ollessaan Joensuussa vaihdossa. Nyt suunnitteilla olisi tälle keväälle matka Kreikkaan, jossa minulla olisi ilmainen majoitus entisen tuutoroitavani luona, josta tuli tuon vuoden aikana erittäin läheinen ystäväni.

Tuutoroinnin lisäksi on mahdollista lähteä esimerkiksi mukaan ESN Joensuun toimintaan. ESN on ylioppilaskunnan alaisuudessa toimiva kansainvälisten opiskelijoiden yhdistys, jonka toimintaan voivat lähteä mukaan kaikki yliopiston opiskelijat. ESN:n hallituksessa on sekä suomalaisia, että ulkomaalaisia opiskelijoita. Tapahtumia järjestetään aktiivisesti, ja niissä on helppo tutustua kansainväliseen porukkaan.

ESN järjestää myös hyvän mahdollisuuden päästä parantamaan käytännön kielitaitoa Language Cafén kautta. Tähän voi lähteä mukaan kuka tahansa, joka haluaa oppia/puhua jotakin kieltä. Ensimmäisellä kokoontumiskerralla katsotaan, mihin kaikkiin kieliin on kiinnostusta ja muodostetaan kieliryhmiä. Tämän jälkeen ryhmät kokoontuvat vapaasti. Tapaamisissa pääsee keskustelemaan muiden kielestä kiinnostuneiden kanssa, ja mukana on monesti myös sellaisia, jotka puhuvat kieltä äidinkielenään. Näissäkin enemmistönä ovat olleet kansainväliset opiskelijat, joten se on myös loistava tapa päästä tutustumaan heihin.

Photo0315
Eipä olisi tullut käytyä Lyonissa, jos en olisi lähtenyt kv-tuutoriksi!

Ja jos kansainvälisyys kiinnostaa, mutta kielitaito mietityttää, niin ei hätää! Suomalaiset osaavat esimerkiksi englantia paljon paremmin kuin yleensä ajattelevat. Ulkomaalaiset ovat pääsääntöisesti kehuneet sitä, miten hyvin täällä Suomessa osataan kieliä. Ja jos ei yhteistä kieltä löydy, niin kyllä se kommunikointi aina onnistuu, vaikka ilmeillä ja käsimerkeillä jos ei muuten. 😉

Jenna // Englannin kieli

Suomen suurin jatkokoulutustapahtuma- STUDIA 2015

Tänään alkoivat vuoden 2015 Studia-messut. Studia on suomen suurin jatkokoulutustapahtuma ja ne pidetään Helsingissä messukeskuksessa. Tänään tapahtuma alkoi kello yhdeksän ja kävijöitä oli heti aamusta todella paljon. Tulevat korkeakouluopiskelijat löysivät UEFin,  Savonian ja Karelian yhteisen Find Your East -ständin ja eri alojen edustajat saivat kertoa opiskelustaan kiinnostuneille koko päivän ajan, sillä kuuntelijoita oli erittäin paljon.

messukuva

Lääkiksestä kiinnostuneita oli paljon ja Katriinan kanssa koitimme keretä huomioimaan kaikki ja vastaamaan heidän kysymyksiinsä. Kaikilla kouluilla ja eri edustajilla on omat hienot esittelypisteet, jonka myötä messujen ilme on oikein värikäs sekä monipuolinen.

Kiireestä huolimatta kahvitauolla kerkesi tutustumaan muiden oppilaitosten esittelijöihin ja heidän mielenkiintoisiin aloihinsa.

officers

Rasmuksen kanssa kävimme muun muassa tutustumassa Poliisiammattikorkeakoulun porukkaan. Ja tässä miljöössä ei ole ennen oltukkaan 😉

Messut jatkuvat huomenna keskiviikkona klo. 09.00 ja silloin ovat taas UEFin edustajat paikalla juuri TEITÄ varten.

-Ville

lääkis

Mitä väliä vapaa-ajalla?

Välillä mietiskelen itsekseni, mihin kaikki aika katoaa. Tuntuu, että työtä ja tekemistä olisi vaikka millä mitalla. Kaiken lisäksi yliopisto, ainejärjestöt ja Joensuu kaupunkina tarjoavat valtavasti virikkeitä, joihin haluasi tarttua. Joululomaankaan ei ole enää montaa viikkoa ja sitä ennen haluaisi ehtiä tehdä vaikka mitä!

Olenkin hyvä malliesimerkki opiskelijasta, joka täyttää kalenterinsa ihan täyteen (olisin lisännyt siitä kuvan tähän, mutta en kehdannut, sillä siitä en saa kohta itsekään enää selvää).  Opinnot, harrastukset, kaverit, hallitustyöskentely sekä lukiovierailut ympäri Suomen vievät aikaa. Tämä kaikki on todella kivaa ja kehittävää, vaikka välillä opiskelijan on muistettava vain olla ja keskittyä itseensä.

Tässä esimerkki to do-listasta.
Tässä esimerkki to do-listasta.

Yliopisto-opiskelu onkin haastavaa aikaa vapaa-ajan kannalta, sillä itsenäistä työskentelyä on huomattava määrä esimerkiksi lukio-opiskeluun verrattuna. Kalenteria ei voi millään täyttää niin täyteen, kuin lukiossa, sillä silloin aika loppuisi kesken kaiken valmiiksi saattamiseen. Joskus minulla onkin viikkoja, joille on merkitty esimerkiksi vain kaksi luentoa, mutta opiskeluun käytän aikaa silti esimerkiksi 35 tuntia. Lukujärjestys ei siis kerro suoraa sitä, miten paljon aikaa  opiskeluun tulee kulumaan. Tämä saattaa aluksi tuntua haastavalta, mutta siihen tottuu hyvin nopeasti. Tällöin alkaa myös nauttimaan siitä, miten vapauttavaa opiskelu onkaan, sillä opiskelija saa toimia itse itsensä “pomona”. Tällöin myös vapaa-ajan ja opiskelu-ajan välinen raja muuttuu häilyvämmäksi.

Tässä minä ja Tyttöjen Tuvan pikkusiskoni, jonka kanssa saan viettää aikaa, jolla koen todella olevan merkitystä. Kuva ©MikkoEevert
Tässä minä ja Tyttöjen Tuvan pikkusiskoni, jonka kanssa saan viettää aikaa, jolla koen todella olevan merkitystä. Kuva ©MikkoEevert

Välillä pohdinkin itsekseni myös sitä, onko vapaa-aika siis vapaata aikaa vai vapaasti valittavaa aikaa? Itse toteutan jälkimmäistä vaihtoehtoa, mikä tarkoittaa sitä, että minulla oikeastaan onkin paljon vapaa-aikaa.  Itse en nimittäin juuri harrasta “olemista” tai lähinnä sitä, että olisin tekemättä oikeastaan paljon mitään.  Sen sijaan käytän vapaa-aikaani kaikenlaiseen puuhasteluun ja kavereihin.

Viime vappu oli varattu vapaa-ajalle ja hassuttelulle.
Viime vappu oli varattu vapaa-ajalle ja hassuttelulle.

Opiskelijaelämä tarjoaakin paljon mahdollisuuksia aktiiviseen vapaa-ajan viettoon. Musiikkiharrastuksia, teatteria,  liikuntaa monessa eri muodossa, erilaisia kerhoja, järjestötoimintaa, kavereita, tapahtumia ja vaikka mitä. Itse olen ainakin ottanut kaiken ilon irti laajasta tarjonnasta ja suosittelen sitä lämpimästi kaikille muillekin.

Eilisiä pikkujouluja vietettiin satuteemalla. Kuvasta voit bongata Dalmatialaisen, Heinähatun, Pikku Myyn, Röllin, Minni hiiren ja Peppi Pitkätossun.
Eilisiä pikkujouluja vietettiin satuteemalla. Kuvasta voit bongata Dalmatialaisen, Heinähatun, Pikku Myyn, Röllin, Minni hiiren ja Peppi Pitkätossun.

Olenkin sitä mieltä, että kiikkustuolissa emme muistele sitä, kuin luimme tenttiin vaan juuri sitä, mitä kaikkea kivaa olemme kokeneet. Vapaa-ajan merkitys on siis valtava! Ja palatakseni ajatukseen, että aika vain katoaa johonkin, niin eihän se aika minnekään oikeastaan katoa, vaan siirtyy muistoiksemme. En tiedä onko ylläolevan kuvan Pepiksi pukeutuminen tiedostamatonta vastarintaa siitä, etten tahtoisi koskaan kasvaa aikuiseksi. Ehkä, sillä opiskelijana on hyvä olla.