Oletko ylisuorittaja? Halu olla monessa mukana on yleistä ja usein todella antoisaa. Joskus kaikkeen mukaan lähteminen lähtee käsistä, eikä oma jaksaminen riitä. On tärkeää tunnistaa itsestään piirteitä, jotka kertovat jaksamisesta sekä siitä, onko tarvetta hellittää otetta hieman ja hengähtää. Yliopoisto-opintojen kuuluu olla antoisia ja opettavaisia, ei loppuun kuluttavia. Omilla valinnoilla pystyt hyvin säätelemään sitä, miten jaksat opintojen kanssa!

Vältetään burnout – ajatuksia ylisuorittamisesta ja jaksamisesta yliopistossa

täysi kalenteri yliopiston opinnoissa

Hei opiskelija – muista levätä ja kuunnella itseäsi!

Paristot lopussa? Jaksaminen koetuksella?

Kuulostaako tutulta? Minulle usein kuulostaa. Enkä nyt halua säikytellä, yliopistossa opiskelu ei ole pelkkää suorittamista, mutta kalenterin saa todella helposti täytettyä, mikäli ei pidä huolta oman vapaa-ajan riittävyydestä. Syvennytääs siis enemmän aiheisiin ylisuorittaminen ja jaksaminen yliopistossa.

Miksi ylisuoritamme?

En ole aina ollut se ahkerin opiskelija. Lukiossa opiskelu ei pahemmin maistunut, enkä pitänyt itseäni kovinkaan ’akateemisesti lahjakkaana’. Suoraan sanottuna en kokenut olevani tarpeeksi hyvä opiskelemaan yliopistossa. Mutkien kautta yliopistoon päädyttyäni kaikki kuitenkin muuttui. Aloin pitämään opiskelusta ja opiskelemaan niin paljon, että se päätyi lopulta lähes loppuun palamiseen – burnouttiin. Kenties ongelman ydin ei ollut pelkkä opiskelun intensiivisyys, vaan myös kaiken ylimääräisen haaliminen opintojen rinnalle. Huomasin, että vaikuttaminen ja taitojeni yleinen näyttäminen olivat asioita, jotka yhtäkkiä kiinnostivat minua.

Ylläoleva kuva kalenteristani on viime vuoden keväältä. Silloin päiväni todella olivat ihan täynnä kaikkea ja koin olevani melko puhki. Oli ainejärjestön hallituksen kokouksia ja graafikon sekä fuksi- ja tuutorivastaavan hommia, omia opintoja, valinnaisia opintoja, sijaistuksia, futistreenejä, futiksen kautta talkoohommia sekä muita vapaaehtoisjuttuja. Kaikessa piti olla mukana – mutta miksi? Siinäpä vasta kysymys, johon en varmaan osaa antaa suoraa vastausta. Kenties aloin rakentamaan identiteettiäni puuhastelun ympärille ja koin, että arvoani opiskelijana mitataan sillä, miten aktiivinen opiskelija olen opiskelijayhteisössämme. Tämä ei tietysti pidä paikkaansa, vaan jokainen meistä on yhtä arvokas – oli sitten monessa mukana tai ei.

Voi siis olla, että muutkin kohtaavat yliopistossa vastaavanlaisia tuntemuksia ja siksi onkin tärkeää tunnistaa itsessään piirteitä, jotka saattavat johtaa tilanteeseen, jossa on vähän liian monta rautaa tulessa.

Mitä ylisuorittamisesta koituu ja siitä pääsee eroon?

Kun aivot ja jalat käyvät suuren osan päivästä putkeen ihan satasella, on tosi vaikeaa oikeasti rentoutua ja levähtää. Ainakin itselle se, ettei osaa olla armollinen itselleen ja välillä hengähtää ovat asioita, jotka lopulta johtavat jatkuvaan väsymyksen ja uupumisen tunteisiin. Ne ovatkin asioita, jotka hiipivät melko salakalavasti osaksi arkea, eikä omaa olotilaa edes aina huomaa. Onneksi niistäkin tuntemuksista voi päästä eroon, kun vain osaa vetää rajan oikeaan kohtaan.

Se, mitä ylisuorittaminen kullekin tarkoittaa on toki hyvin subjektiivista, eikä siihen ole yhtä ja oikeaa määritelmää tai ’määrää’. Tämän vuoksi itsensä tunteminen on hyvin keskeisessä osassa rajan vetämisessä. On tärkeää tunnistaa itsessään niitä merkkejä, jolloin alkaa väsyttämään, eikä energia tunnu riittävän kaikkeen. Itseltään onkin opintojen ohella hyvä kysyä kysymyksiä, kuten ’Onko opinnoissani tai opiskeluarjessani jotain, joka suuresti kuormittaa itseäni?’ tai ’Onko jotain oheistoimintaa, josta voisin luopua, jotta pääsisin väsymyksestä eroon?’. Lisäksi kliseiset neuvot riittävästä unesta sekä liikunnasta ja terveellisestä ruokavaliosta pätevät tässäkin.

Itselleni säännöllinen urheilu on tärkeä henkireikä, ja usein huomaan suorittavani liikaa, jos en jaksa treeneissä tai motivaatio treenaamista kohtaan on heikko. Siksi onkin tärkeää vetää raja välillä, osata sanoa ei sekä miettiä todella, mitkä asiat ovat suorittamisen arvoisia. Hyvä suoriutuminen opinnoista on toki tärkeää, ja olen itse ylpeä hyvistä arvosanoista, mutta kaikkeen ei tarvitse venyä. Myös kurssien tehtävien deadlinet ovat usein sovittavissa opettajien kanssa, jos jaksaminen on isosti vaakalaudalla. Mennään jokainen siis terveys edellä ja unohtamatta hyvää pöhinää – ollaan aktiivisia, muttei kuluteta itseämme loppuun <3.

Asioita kuvina, jotka auttavat minua tasapainottamaan arkea:

Asioita, jotka auttavat tasapainoittamaan kiireistä arkea: jalkapallo ja muu urheilu, luonnossa liikkuminen sekä kulttuuritapahtumissa käynti.
1. jalkapallo ja muu urheilu 2. luonnossa oleminen 3. keikoilla ja muissa kulttuuritapahtumissa käynti (Joensuussa ja sen lähialueilla näiden kaikkien teko onnistuu erittäin helposti!)

Annin neljä vinkkiä jaksamista täynnä olevaan opiskelija-arkeen:

  1. Aikatauluta menosi ja opintosi niin, että olet kärryillä siitä, missä täytyy olla ja milloin. Tämä vähentää huomattavasti stressiä ja jo se, että näet konkreettisesti kalenterissa olevat menot auttaa huomaamaan työmäärän. Tällöin voi helposti pohtia sitä, onko työmäärä sopiva.
  2. Ole utelias ja aktiivinen, mutta opettele myös sanomaan ei. Se, että uskaltaa rohkeasti sanoa ei erilaisille pyynnöille ei ole itsekästä. Se on jokaisen etu, että erilaisissa jutuissa mukana olemisessa on jaksava henkilö, jonka työpanos auttaa esimerkiksi projektia eteenpäin. Väsyneenä hommista ei yleensä tule mitään, eikä se siis auta ketään, jos yrittää venyttää itseään joka paikkaan.
  3. Tee opintojen ohella itsellesi mieluisia asioita tasapainottaaseksi kiireistä opiskeluarkea. Itselle näitä on esimerkiksi ainejärjestö- tai muu yliopistoon liittyvä toiminta, urheilu sekä kavereiden kanssa oleminen. Mieluisten asioiden tekeminen arjessa auttaa hurjasti jaksamaan.
  4. Pyydä rohkeasti apua, älä jää yksin. Jos koet uupumista tai tuntuu, että kaikki seinät kaatuvat päälle – pyydä apua. Yliopistolla apua on yllättävän paljon saatavilla. Saat vertaistukea kavereilta, voit pyytää joustoa opettajilta, juttutuokiota esimerkiksi opintopsykologilta tai jos oireet ovat henkisesti rankempia, voit olla yhteydessä YTHS:n asiakaspalveluun, josta sinut ohjataan eteenpäin.

-Anni/luokanopettaja