Syksyn lähestyessä useampia opintojaksoja on ilmoitettu pidettävän etänä. Mitä tehdä, kun opintojen alku ei näytäkään mielessä kuvitellulta tai tutulta kampuksella työskentelyltä?

Ainakin minulle lohtua tuo ajatus siitä, että etäopintoja suoritetaan nyt kautta maan ja maailman. Tässä tilanteessa kukaan ei siis ole yksin, ja vertaistukea onkin helpottavan helppo löytää. Viime kevät opetti varmasti myös itse kullekin taitoja sopeutua ja hyödyntää elektroniikkaa opinnoissaan, mikä on huippua.

Toiseksi tilanteen voi nähdä hienona itsensä johtamisen kehityspolkuna. Koitankin selviytyä syksystä olemalla oma johtajani. Sitä olen toki muutenkin, mutta tällä kertaa pyrin keskittymään ajatukseen erityisesti. Asioissa pärjääminen lähtee kuitenkin aina omasta päästä, ja johtaja-asenteesta ei varmasti ole haittaa myös tällaisena syksynä. Kannustan sinua tekemään samoin! ❤️

1. Boss miettii tavoitteet

Työ ei oikein suju ilman määrätietoisia ajatuksia. Omana pomonani haluan tietää tavoitteeni ja pitää niistä kiinni. Se onnistunee parhaiten vahvistamalla suunnitelmaani viikoittain. Esimerkiksi tietty päivä tai illat ylipäänsä voivat olla hetkiä, kun voi pysähtyä miettimään mitä asioita haluaa saavuttaa ja mihin huomenna olisi opinnoissa hyvä keskittyä. Voin esimerkiksi miettiä, mitkä käsitteet haluan oppia huomisen aikana tai minkä luvun yritän sisäistää.

Ennen uuden opintojakson alkua kannattaa myös perehtyä kurssin kuvaukseen Weboodissa ja pohtia, mikä aihealueesta tuntuu itsestä erityisen tärkeältä, tai mihin haluaisi erityisesti panostaa. Ymmärrys ja kurssin merkityksen perustelu voi motivoida sukeltamaan kurssin pariin.

Hyvä johtaja pilkkoo osiin ja delegoi. Kun tavoitteet rajaa itseään aidosti motivoiviin osiin, on kurssimateriaalien ja opiskelun kimppuun helpompi käydä.

2. Aseta omia aikatauluja

Omien aikataulujen on hyvä tukea opiskelurytmiä ja olla itselle muutenkin sopivat. Jos arjessa on mahdollisuutta joustaa aikatauluista, niin joustoa saa ja kannattaa tehdä omalla tyylillä ja järkevästi. Etäopiskelu auttaakin tekemään asioita itselle luontaisimpiin aikoihin, jos niin haluaa. Kun ymmärtää oman sisäisen rytmin, niin sitä on helpompi kunnioittaa.

Voisi olla hyvä hahmottaa itselleen opiskeluun käytettävät kellonajat. Sopiva hetki on silloin, kun opiskelu ja oma fokus sujuu timanttisimmin. Tuolle ajalle annetaan oikeus ja vapaus olla varta vasten itsensä kehittämiselle varattua aikaa. Muihin aikoihin voi sopia jotain kivaa tekemistä, mikä innostaa ja tukee jaksamista.

Haluan myös muistuttaa, että opiskelu voi olla raskasta. Itse olen esimerkiksi huomannut, että seitsemän tunnin sijaan pystyn opiskelemaan tehokkaasti ja tavoitteellisesti vain noin 4 tuntia päivässä. On hyvä olla realistinen ja armollinen itseä kohtaan. Tärkeää on huomioida myös se, että varaa päivään reilusti luppoaikaa – aivot tarvitsevat tylsyyttä palautuakseen ja kokeakseen luovuutta!

3. Laita aamu käyntiin kunnolla

Kun illalla on luotu seuraavan päivän ja pidemmän tähtäimen tavoitteet ja mieli on ehtinyt levätä, niin aamuilla on parempi mahdollisuus onnistua.

Siksi pyydän sinua miettimään, että kuinka saisit itsesi parhaimmalla tuulella ylös? Auttaako heräämisessä esimerkiksi suihku, kiva aamupala tai kahvi, jota odottaa, aamuliikunta, lukeminen, podcastin tai musiikin kuuntelu tai ehkä kävelylenkki? Kun olo on levännyt ja herännyt, on päivää kohti kevyempi lähteä.

Kotona opiskellessa voi olla myös järkevää esittää, että lähtisit muualle. Laittaudu normaalisti ja tee pieni “työmatka”, niin mielesi tajuaa, että jotain tapahtuu. Kannattaa myös valita itselleen mahdollisuuksien mukaan parhain paikka opiskella, on se sitten vaikka kirjasto, koti tai kahvila.

Itse hyödyin kesällä siitä, että minun täytyi olla aamuysiltä työpalaverissa. Ei kai olisi hullumpi idea asettaa itselleen “aamupalaveriaika”, jolloin pyrkii olemaan joko kalenterin, päiväkirjan sivujen, etäluennon, kirjan tai kirjastopöydän äärellä. Se vaatii itsekuria ja monia muitakin taitoja, mutta kaikkea sellaista tuleva syksy varmasti meissä kehittääkin. Ja se on hienoa! Yhdessä me pärjäämme.

+ Ilo irti ystävistä

Ota ilo irti ystävistä ja tutustu uusiin tyyppeihin! Vaikkei kampukselle pääsisikään, niin kasvoja voi silti nähdä. Voit sopiva esimerkiksi kurssikaverisi kanssa etätapaamisia tai opiskella yhteisen kurssin aiheita kaksin tai porukalla. Juttelemalla ja eri ihmisten kanssa keskustelemalla vaikeatkin asiat voivat aueta yllättäen. Vinkit vaihtuvat ja asiat on helpompi sisäistää.

Yhteydenotto ja opintopiiristä kysyminen voi vaatia hieman rohkeutta, etenkin jos kyseessä on vieraita ihmisiä. Yhden rohkaistuneen tekemästä eleestä olisi varmasti kuitenkin moni kiitollinen. Kiitos sinulle, joka vinkkasit Instagramissa tästä ideasta!

Tavoitteellinen ja itselle sopiva aikataulu auttaa pitämään kiinni rutiineista, jotka ovat tärkeitä oppimisen, jaksamisen sekä mielen ja kehon palautumisen kannalta. Voimaa sinun syksyyn, opiskele antaumuksella ja itsellesi sopivia määriä. Pystyt siihen kyllä!

Kerttuli // kulttuurintutkimus

Itä-Suomen yliopistossa on yli 2500 työntekijää.  Kysymys kuuluu, ketkä heistä ovat varta vasten opiskelijoiden apuna?

Ammattilaisten tukea voit saada yliopistossa esimerkiksi opinto-ohjauksessa, henkisissä voimavaroissa ja mielenterveys- ja terveysasioissa. Nämä avunantajat eivät kuitenkaan kulje aiemmilta kouluasteilta tuttujen koulukuraattorin, opinto-ohjaajan tai luokanvalvojan nimillä, vaikka heidän työnkuvat ovatkin yliopistossa pitkälti hyvin samankaltaisia.

Keitä nämä ihmiset sitten ovat?

Ainakaan kovin mystisiä he eivät ole, vaan ihan tavallisia ihmisiä päivätyössään. Amanuenssit, HOPS-ohjaajat ja oma-opet, yliopisto-opettajat, urapalvelut (urasuunnittelun avuksi), kansainvälisyyspalvelut ja opiskelutaitokoulutukset tukevat opiskelijoita opintojen etenemisessä. Lisäksi yliopistolla on oman opiskelupsykologi ja oppilaitospastori. Terveydestämme huolehtii kokonaisvaltaisesti YTHS, josta lisää alempana.

Opinnoissa mukana

Ensimmäisten viikkojen aikana opiskelijoille tulee tutuksi eritoten amanuenssit, HOPS-ohjaajat ja tuutorit.

Amanuenssin tehtävät vaihtelevat yliopistojen välillä ja sisällä. Itä-Suomen yliopistossa amanuenssit tukevat opiskelijoita ainakin opintoneuvonnassa. Oma kokemukseni amanuenssin kanssa asioimisesta painottuu opintosuunnitelmani hahmottamiseen. Keskustelimme amanuenssin työhuoneessa muun muassa siitä, mitä sivuaineita minun kannattaisi ottaa ja miksi. Kuulostaa ihan opolta, eikö?

Jokaisella tiedekunnalla ja koulutusalalla työskentelevät amanuenssit ovat perehtyneet tavallisesti tietyn koulutusalan opintoasioihin. Usein ala on amanuenssille tuttu omien opintojen tai yliopisto-opettamisen kautta.

Voit käydä katsomassa UEF:in opintoneuvontaa antavien kirjon Kamusta.

HOPS-ohjaaja on yleinen nimitys eri vuosikursseille nimetyistä yliopiston työntekijöistä, esimerkiksi lehtoreista, jotka huolehtivat siitä, että opinnot etenevät odotetusti. Kulttuurintutkimuksessa tämä ohjaaja kulkee oma-open nimellä.

Ohjaajan rooli on tärkeä, mutta ei aina yhtä näkyvä. HOPS-ohjaaja tulee tutuksi jo ensimmäisenä opintovuonna. Tukea tarvitaan yleisesti enemmän aloilla, joissa oman polun suunnitteleminen vaatii enemmän apua. Oma-open ohjeisiin voi turvautua vaikka silloin, kun ei esimerkiksi tiedä, mitä kursseja oma kandi vaatii alleen. Oman kokemukseni perusteella oma-ope on kiinnostunut siitä, missä vauhdissa opintoni ovat edenneet.

Opiskelun perusasioissa auttavat myös tuutorit, jotka neuvovat yliopiston aloittavia fukseja. Tuutorit antavat tietoa “opiskelijalta opiskelijalle”. Ensimmäisinä viikkoina he esittelevät opiskeluympäristöä, kertovat tapahtumista ja ainejärjestöstä, ja selittävät yleensä yhdessä amanuenssin kanssa, miten tietokoneille ja eri opiskelualustoille kirjaudutaan ensimmäistä kertaa.

Erityismaininta myös yliopisto-opettajille, joista yllättävän monet ovat valmiita auttamaan esimerkiksi kursseihin liittyvien suoritusten kanssa.

Avoimessa yliopistossa opiskelevia varten on Aducaten omat opinto-ohjaajat, jotka ohjaavat avoimen opiskelijoita rakentamaan omiin tavoitteisiin sopivan kurssikoktailin.

Voit lukea oppilaitospastorin toiminnasta,  urasuunnittelun palveluista ja opiskelutaitokoulutuksista tarkemmin Kamusta!

Hyvinvoinnistasi vastaa liuta ammattilaisia

Yliopiston tarjoamat hyvinvointipalvelut maksetaan käytännössä etukäteen. Ylioppilaskunnan jäsenmaksu maksetaan vuosittain ennen lukukauden alkua, ja tuohon likimain sataan euroon kuuluu oikeus käyttää yliopiston tarjoamia terveyspalveluita.

Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiöltä (YTHS) voi hakea apua vaikka ja mihin. Syynä voi olla hiertävä liikavarvas, erikoiset tuntemukset vatsassa tai monenkirjavat mielenterveydelliset vaikeudet tai uniongelmat. Vastaanotolta saa neuvontaa, ja tarpeen vaatiessa lähetteen tutkimuksiin.

Sairaanhoitajat, terveydenhoitajat, lääkärit, hammashoidon ammattilaiset ja opintopsykologi ovat YTHS:llä töissä opiskelijoita varten. Opintopsykologin tykö on tosin melko pitkät jonot, joten jutteluapua saa usein jo terveydenhuollon vastaanotolla.

Hammashoito kuuluu myös ISYY:n jäsenmaksuun. Monilta poistetaan viisaudenhampaat juuri yliopistoaikana, sillä se voi olla silloin tavallista ajankohtaisempaa ja edullisempaa. Jonot hammashoitoon ovat välillä pitkät, mutta akuuttia hoitoa saa onneksi nopeasti.

Omaa terveyttä on hyvä tarkkailla opinnoissa jaksamisen vuoksi. YTHS tarjoaa itsensä hoitamiselle sopivan matalan kynnyksen, ainakin omasta kokemuksestani.

Tarkkaile omaa jaksamista ja puhu ajoissa

Viimeisenä haluaisin jakaa mietteen opiskelun kuormittavuudesta ja opiskelu-uupumuksesta. Olen huomannut, että opiskelijoiden mielessä liikkuu välillä painavalta tuntuvia asioita, joista ei aina puhuta ääneen.

Välillä paineet päästä eteenpäin ja suoriutua opinnoista ja muusta elämästä kunnialla voivat tuntua kovilta. Pitäisi onnistua, ehtiä harrastaa ja kehittää itseä elämän muillakin osa-alueilla. Mahdollisista raskaista fiiliksistä kannattaa ehdottomasti puhua omille luottotyypeille tai edellä mainituille ammattilaisille. YTHS kannustaa hakemaan matalla kynnyksellä apua mieltä askarruttaviin ongelmiin. Yhteydenottoa ei siis kannata arkailla. 🙂

Olen itse muutaman kerran täyttänyt arkeni liian tiiviiksi. Siitä olen oppinut tarkkailemaan valintojani. Karsi ja keskity parhaisiin, on ehkä paras opeista. On toki hyvä tutustua itseen ja siihen, paljonko kestää. Usein nuo opit tulevat virheiden kautta. Virheiden myötä huomaan välillä yhä, ettei joka viikkoa kannata buukata täyteen, ja välillä hauskoiltakin kuulostaville tehtäville olisi hyvä sanoa ei. Toisaalta myös elämälle täytyy välillä sanoa rohkeasti kyllä.

Omissa opinnoissa on hyvä edetä oma jaksaminen ja itselle luonteva elämäntyyli edellä sen sijaan, että vertailisi itseään muiden tapoihin ja tahtiin.  Jokainen eteenpäin vievä askel on kuitenkin otettava itse, minkä takia edetä kannattaa omalla uniikilla tyylillä. Oman näköinen elämä voi myös luoda uusia suuntaviivoja ja vapauttaa liioista opiskelupaineista.

– Kerttuli

Muutto =  muutos. Siinä tiivistyy kaiken tutun taakseen jättäminen, uusien kavereiden ja harrastusten löytäminen, itsensä löytäminen, uuden elinympäristön rakentaminen. Oikeastaan, muuttaessa uuteen kaupunkiin koko oma arki täytyy ikään kuin löytää uudestaan.

Uuden alussa on aina samaan aikaan ihanuutta ja pelottavuutta, eikö niin? Se on jännittävää, mutta täynnä kymmeniä, upeita mahdollisuuksia tehdä omasta elämästä enemmän oman näköistä ja ihanaa. Been there, done that. Ja sama muutos on edessä varmasti läpi elämän. Halu mennä eteenpäin ja kehittyä ei lopu koskaan.

Jos olet nyt muuttamassa, niin onneksi olkoon uudesta alusta! Siitä tulee varmasti upeaa.

Kerttulin muuttokokemus

Muutin ensimmäiseen omaan kotiin asuessani kotikaupungissani Lappeenrannassa. Se oli hyvä veto, mutta varsinaisen itsenäistymisen koin vasta Joensuuhun muutettuani.

Ensimmäisen Joensuu-kotini sain “sika säkissä”.  Olin löytänyt  torista ilmoituksen, jossa etsittiin kahta korkeakouluopiskelijaa vuokralle. En siis muuttaessani tiennyt, kuka oli tuleva asuinkaverini. Tietämättömyys sai jännittämään uutta kotiani yhä enemmän.

Ennen kämppikseeni tutustumista olin Joensuussa kaksi viikkoa yksin. Opintojen alkuun oli sen verran aikaa, ja olin ihan uudessa kaupungissa, joten rauhallinen tutustumisaika teki hyvää. Siinä olisi voinut tulla paniikki, mutta pidin ystäviini yhteyttä ja yksi pääsi jopa käymään luonani Helsingistä.

Kämppikseni tavattuani olin helpottunut. Uuteen kaupunkiin totuttelu oli mukavaa ja turvallista, kun tiesi, että kotona asuisi joku toinenkin.

Olin tutustunut kesän reissulla uusiin ihmisiin ja loppukesästä aikani kului myös heille viestitellessä.  Ensimmäisten viikkojen aikana ihastelin myös kaupungin keskellä virtaavaa jokea, se oli oikeasti kunnon joki! Elokuussa Joensuussa oli vielä myös ihana kesäsää ja luonnon vihreys hymyilytti kovin.

Lenkkeilin intuition ja GoogleMapsin avulla, kävin tutustumassa vähän kauempana oleviin kuntosaleihin pyörällä ja yritin tehdä Joensuusta mahdollisimman tutun seikkailemalla joka puolella, esimerkiksi ihan keskustan läheltä löytyvässä Kuhasalossa, missä on muuten upeat järviulapan maisemat.

En varannut kalenteriani täyteen, vaan jätin aikaa itselleni ja päähänpistoille. Se oli mahtava tapa tutustua Joensuuhun.

Syksy ja opinnot alkavat

Opintojen alkaessa oloni oli latautunut. Olin osannut viettää aikaa itsekseni ja tiesin, että selviäisin uudenlaisesta arjesta. Opintojen kautta tulin myös ihmisenä uudeksi. Panostin olemaan mahdollisimman aito itseni ja jutustelin rohkeasti jo ensimmäisenä päivänä uusille luokkalaisilleni.

Koitin käydä kaikissa opiskelijabileissä ja tapahtumissa, mikä oli alkuvaiheessa kannattavaa. Eikä niissä tarvitse edes juoda! Hyvällä porukalla on hauskaa muutenkin. Ja niin, swaippailinhan mie innoissani myös Tinderiä, mistä sain suurta hupia juuri kaupunkiin muuttaneena.

Oma kaksio, solu ja yksiö (jep, todella yksinkertaista)

Oma koti on aina oma koti. Kämppistelyn jälkeen muutin Joensuun Ellin perheasuntoon, joka oli valtava! En pitänyt sen sijainnista ja vanhoista puitteista, joten irtisanouduin ja muutin viiden hengen soluun. Viiden hengen! Se oli aikamoinen villitys itseltäni.

En saanut purettua solun asumissopimusta ennen seuraavan vuoden heinäkuuta, joten sitkuttelin pienessä 10 neliön huoneessa lähes koko vuoden. Se oli huono, mutta kiitollisuutta opettava päätös.

Kun pääsin viimein pois solusta, niin sain muutaman kerran Ellille soiteltuani tarjouksen omaan yksiöön (olin ollut Ellin asuntojonossa varmaan jo vuoden). Siinä  yksiössä olenkin asunut nyt yli vuoden, ja tykkään! Toisaalta haaveilen  nykyään jatkuvasti uusista kodeista, mutta se on toinen asia.

Tällä hetkellä asuntotilanne on Joensuussa muuten todella hyvä.

Summattuna sanoisin, että koti on siellä missä itsekin on. Kun asenne omaa arkea ja elämää kohtaan on hyvä, niin missä tahansa pystyy asumaan. Ja joka paikasta jää käteen jotain mahtavaa: uusia ihmisiä, arvostusta ennen vähäpätöisiltä tuntuneita asioita kohtaan, taitoa ymmärtää muita paremmin, ja ennen kaikkea muistoja!

Fiilikset Joensuuhun muuttamisesta

Muuttaessani Lappeenrannasta Joensuuhun vuonna 2017 kaupunki oli minulle täysin tuntematon. En tiennyt siitä mitään! Joensuu vaikutti kaukaiselta, hiljaiselta ja mystiseltä pikkukaupungilta. Muuttaminen jännitti, mutta olin lukiosta valmistuneena, töitä tehneenä ja vastaeronneena valmis aloittamaan tyhjältä pöydältä. Minulla oli tunne, että uudessa kaupungissa voisin olla kuka vaan.

Nyt huomaan, että muutto ihan uuteen kaupunkiin on tehnyt minulle paljon. Se, että sain muuttaa jonnekin, missä kukaan ei minua tunne, antoi mahdollisuuden luoda itseni etenkin sosiaalisesti uudelleen. Kotikaupungissani olin saanut tietyn roolin, mutta Joensuussa minusta tuli kuin toinen minä.

Olen Joensuussa asuessani kaverustunut olemalla avoin ja ystävällinen uusia ihmisiä kohtaan. En toki kaikkia, mutta niitä, jotka ovat olleet opintojen takia lähimäpänä minua. Olen osoittanut ihmisille mielenkiintoni  kyselemällä heidän taustojaan ja tarinoitaan. Avoimuudella ja sopivalla itsevarmuudella pääsee pitkälle. Se, että luottaa itseensä, on paras ase muuttuvissa tilanteissa. Pystyt mihin vaan, ja siihen voi luottaa. Ja mokailutkin ovat inhimillisiä, niistäkin oppii.

Lisäksi, kun minulla oli hyvä olo itsestä, niin en tarvinnut muita tunteakseni oloani hyväksi. Sillä fiiliksellä asiat tavallaan vain tapahtuivat, ja tapahtuvat toki edelleen.

Niin elämä Joensuussa alkoi. Paljon on tapahtunut, mutta mielestäni nuo muutokset kertovat niiden tarpeesta ja siitä, että itsestä voi löytää jatkuvasti uusia asioita.

Nyt mielessäni pyörii kolmas kaupunki, mutta kiitän opintoja, että saan asua Joensuussa vielä ainakin vuoden. Palaan todennäköisesti myös jatkamaan maisteriopintoja Itä-Suomen yliopistoon. Nyt keskityn alkavaan syksyyn, raivaan kalenterista taas tilaa itselleni ja ympäristöön tutustumiselle. Vapautuneena löytää itselleen tärkeät asiat parhaiten. Ja mikä olisi paras hetki aloittaa puhtaalta pöydältä, kuin alkava syksy.

– Kerttuli