Tag Archives: yliopisto

Sivuaineista

Itä-Suomen yliopistolla on yksi valttikortti, joka on kenties jopa ylitse muiden, nimittäin vapaa sivuaineoikeus. Sivuaineiden määrä vaihtelee aloittain, mutta poikkeuksetta joudut niitä opintoihisi sisällyttämään. Monissa muissa yliopistoissa, jos haluat saada tietyn aineen sivuaineeksesi, joudut hakemaan siihen oikeutta ja jopa käydä suorittamassa eräänlaisen pääsykokeen/lähtötasotestin. Itä-Suomen yliopistossa tällaisen prosessin joutuu käymään läpi vain muutamissa poikkeusaineissa. Yleisesti ottaen, kun olet päättänyt mitä sivuaineeksesi haluat, sen kuin ilmoittaudut kursseille ja se on siinä. Siitä sitten vain kursseja suorittamaan!

IMG_20141224_103636

Omassa pääaineessani psykologiassa sivuaineet ovat täysin vapaasti valittavissa. Sivuainevalinnat eivät millään tavalla määritä sitä mihin tulet erikoistumaan tai työllistymään. Psykologiassa kaikki saavat ulos samaiset maisterin paperit yliopistosta tai sivuaineista riippumatta. Joillakin aloilla, hyvin pitkälti ns. asiantuntija-aloilla, sivuaineilla on taas suurempi merkitys tulevaisuutesi kannalta. Esimerkiksi jos haluat suuntautua aineenopettajaksi, sinun on käytävä sivuaineena opettajan pedagogiset opinnot. Jos taas haluat lähteä opiskelemaan vaikkapa kasvatustieteitä, on jälleen sivuaineillasi merkitystä sen kannalta, mihin voit työelämässä lähteä suuntautumaan.

Jos opiskelupaikkasi löytyy vaikkapa Joensuusta, mutta sinua kiinnostaisi Kuopiossa tai Savonlinnassa opetettavat alat, ei hätää. Sinulla on mahdollisuus valita opintoja miltä tahansa Itä-Suomen yliopiston kampuskaupungilta. Jos olet esimerkiksi luokanopettajaopiskelija Joensuussa, voit käydä Savonlinnassa suorittamassa pitkän sivuaineen tekstiilitöistä, jolloin saat oikeuden opettaa niitä aineenopettajan ominaisuudessa. Mahdollisuutesi ovat siis laajat!

rtbgfv

Omat sivuaineeni voisivat siis olla käytännössä mitä vain saksan kielestä historiaan, mutta itse päätin valita jotain pääainettani tukevaa. Sivuaineita ei onneksi tarvitse valita vielä ensimmäisenä, eikä välttämättä vielä toisenakaan opiskeluvuonna. Itse kuitenkin suoritin toisena opiskeluvuotenani lyhyen sivuaineen erityispedagogiikasta, joka tuki hyvin kiinnostustani neuropsykologiaan. Suoritin kursseja yhdessä ensimmäisen vuoden erityispedagogiikan opiskelijoiden kanssa ja sain mukavasti tuntumaa heidän alaansa, sekä sovellettavaa omaan alaani. Tänä vuonna päätin hyötykäyttää kaikilla opiskelijoilla olevaa oikeutta hakea ilmaista sivuaineoikeutta johonkin avoimen yliopiston opintokokonaisuuteen. Lyhyen nettilomakkeen täyttelyn ja parin kuukauden odottelun jälkeen sain ilmoituksen, että oikeus on myönnetty. Ainoa syy, miksen oikeutta olisi saanut, olisi ollut se, että molemmat sivuaineeni olisivat olleet jo täynnä. Nyt sain kuitenkin mahdollisuuden suorittaa toisena lyhyenä sivuaineenani kokonaisuuden Lasten ja nuorten psyykkinen hyvinvointi. Kokonaisuus on toteutettu hyvin pitkälti nettiluentojen, esseiden kirjoittamisen ja netissä tapahtuvan ryhmätyöskentelyn muodossa, joten hommia on saanut tehdä mukavasti omaan tahtiin.

Sivuaineiden valinnalta ei yksikään yliopisto-opiskelija voi siis välttyä, ja useimmiten niitä ”joutuu” melkoisen opintopiste määrän käymään. Sivuaineensa kannattaa siis valita oman mielenkiintonsa mukaan ja alasta riippuen myös sen mukaan, mitä mahdollisesti haluaisi työkseen tehdä.

Terveisin,

Maiju, Psykologia

Varoitus! Teksti sisältää stereotypioita

Kauppatieteet – onko se 50 prosenttia kauppaa ja 50 prosenttia tiedettä?

Vai 100 prosenttia bisnestä?

 

Kauppatieteet - 100 prosenttisesti opiskelua työelämää varten.
Kauppatieteet – 100-prosenttisesti opiskelua työelämää varten, tietenkin!

 

Kauppatieteissä vaikuttaa paljon se, kuka opiskelee ja mitä opiskelee.

 

Jotkut tietävät jo ennen kuin astuvat yliopiston ovista sisään, että he haluavat tehdä bisnestä. Heillä on koko ajan vireillä erilaisia projekteja, jotka elävät yleensä kaksi kuukautta ja kummittelevat sen jälkeen yliopiston käytävillä vanhentuneina mainoksina ja yhteydenottopyyntöinä. He eivät lannistu pienistä vastoinkäymisistä, koska heille vastoinkäymisiä ei yksinkertaisesti ole olemassakaan. On vain haasteita. Esteitä ylitettäviksi. He voivat opiskella pääaineenaan melkein mitä tahansa, koska melkein kaikesta on tulevaisuudessa hyötyä.
On kyltereitä, yleensä klassisesti kauluspaitoihin ja helmikoruihin pukeutuvia henkilöitä, joilla hillitysti meikkiä ja hillitysti värjätyt, suoristetut hiukset ja joilla on Näkemystä. He Näkevät itsensä jo suuryrityksessä tekemässä Tärkeitä Töitä (tietenkin klassisesti kauluspaitoihin ja helmikoruihin pukeutuneina, hillitysti meikattuina ja hiukset hillitysti värjättyinä ja suoritettuina ja niin edelleen). He lukevat yritysoikeutta, koska se on Tärkeää, ja valitsevat kaikki sivuaineetkin sen mukaan, mikä tukee työllistymistä juuri tällaisiin tehtäviin. Laskentatoimi? Kyllä. Rahoitus? Kyllä. Verotus? Kyllä. Naistutkimus? No jaa…

 

On satunnaisia saaroja, jotka eivät osaa sanoa mistään mitään ensimmäiseen neljään vuoteen, mutta viimeisenä vuotena syttyvät.

 

On markkinoinnin nimeen vannovia vatkuleita, joiden mielestä vain ja ainoastaan markkinoinnilla on merkitystä, ja joiden mukaan kaikki on oikeastaan markkinointia. Sen vuoksi he eivät ymmärrä, mikseivät voi lukea ainoastaan markkinointia vaan joutuvat esimerkiksi myös rahoituksen kursseille, jotka uusivat 35066333 kertaa.

 

"Sano mitä sanot mutta tää kansis (kansantaloustiede) on mulle täyttä hep... kreikkaa."
“Sano mitä sanot mutta rahoitus ja kansis (kansantaloustiede) on mulle täyttä hep… kreikkaa.”

 

 

Kauppatieteet on vähän kuin buffetti. Kaikenlaista on tarjolla. Ja kaikkea pitää vähän maistaa. Paatuneinkaan yritysoikeudentajuinen kylteri ei voi täysin välttää markkinointia ja toisinpäin, ja hyvä niin!

 

Koska Itä-Suomen yliopisto on iso ja mukaan mahtuu monenlaista, oikeistolaisesta vaikuttajasta koodarinörttiin tai ituhippiin, joka halaa talvisin lumiukkoja ja kesäisin puita. Mukaan mahtuu ääripäitä ja kaikkea siltä väliltä.
Ja siinä vaiheessa kun juhlat alkavat, ei ole mitään väliä, mikä on kenenkin pääaine. Kaikilla on samanlaiset haalarit ja samanlainen ilme.

Ja samanlaiset kädet.
Ja samanlaiset kädet.

 

Huhtikuisin terveisin,

 

Anleena, kauppatieteet (saatte arvata ihan itse, mikä on mun pääaine!)

Jännitystä ilmassa – valintakokeisiin valmistautuminen

Ylioppilaskirjoitukset ovat nyt ohitse ja monet alkavat pikku hiljaa, jos eivät ole vielä ehtineet, valmistautua loppukevään ja alkukesän valintakokeisiin. Itä-Suomen yliopistossa valintakokeet vaihtelevat aineistokokeista kirjallisuuden pohjalta laadittaviin kokeisiin. Joillekin aloille alun kirjallisen osuuden läpäisseille järjestetään vielä soveltavuuskokeet kun taas jotkut pääsevät sisään pelkillä papereilla. Vaikka tuntuu, että yo-kirjoitukset menivät ehkä päin puuta, niin nou hätä; monille aloille voi vielä päästä myös pelkkien pääsykoepisteiden varassa.

2012 keväällä pääsykoekirjat käsittelivät sosiaalipsykologiaa ja ihmistieteiden filosofiaa. Muistiinpanot ovat yhä tallessa.
2012 keväällä psykologian pääsykoekirjat käsittelivät sosiaalipsykologiaa ja ihmistieteiden filosofiaa. Muistiinpanot ovat yhä tallessa.

Itselläni kävi vuoden 2012 hauissa niin hyvä tuuri, että opiskelupaikka napsahti ensimmäisellä yrittämällä. Osaan kertoa omasta pääsykokeisiin valmistautumisestani siis yhden kevään pohjalta. Yo-kirjoitusten jälkeen pidin noin puolentoista viikon lukutauon, jolloin en vielä  vilkaissutkaan pääsykoekirjoja. Hetken hengähdyksen jälkeen kirjoihin jaksoi lähteä paneutumaan kunnolla. Meillä psykologiassa pääsykoetta varten opiskellaan kahta kirjaa, joista toinen käsittelee aina filosofiaa ja toinen psykologiaa. Kirjat vaihtuvat parin vuoden välein. Oma taktiikkani oli lukea ensin kumpikin kirja kertaalleen läpi, jonka jälkeen kolusin ne uudestaan kirjoittaen samalla muistiinpanoja. Useampaa lukukertaa en tarvinnut, sillä loppuajan kertailin muistiinpanojani. Valmistauduin Joensuun lisäksi Helsingin psykologian pääsykokeeseen jään koputtelu –asenteella, mutta Joensuu oli itselleni se, johon oikeasti panostin. Väitän, että kolmanteen erilliseen pääsykokeeseen valmistautuminen olisi ollut tuolle yhdelle keväälle liikaa, eli kannattaa tarkkaan harkita, mihin haluaa keskittyä.

Pääsykoeturhautumista tuli purettua visuaalisin keinoin
Pääsykoeturhautumista tuli purettua visuaalisin keinoin
Oma pääsykokeeni näytti tältä
Oma pääsykokeeni näytti tältä

Pääsykokeeseen valmistautuminen muistutti yo-kokeisiin pänttäämistä, ja lukuhetket sisälsivät niin oivaltamisen iloja kuin suuria turhautumisen hetkiä. Muistan tuon kevään ajalta muutaman päivän pätkän jolloin olin todella toivoni menettänyt. Olin esimerkiksi kirjoittanut eräänlaiseen päiväkirjaani seuraavan pätkän: ”…Joensuun kirjoja minä olen tosissani yrittänyt lukea, mutta se on rasittavan hidasta ja pelkään, että aika loppuu kesken. En tälläkään hetkellä muista olennaisimpia asioita, enkä ymmärrä kaikkea..”. Suurta epätoivoa on siis tullut koettua, mutta niistäkin on selvitty.

Lopulta reipas pänttääminen palkittiin opiskelupaikalla maailman mielenkiintoisimpaan ammattiin
Lopulta reipas pänttääminen palkittiin opiskelupaikalla maailman mielenkiintoisimpaan ammattiin

Pari päivää hatun juhlimisen jälkeen saapui se oman elämäni kannalta hyvinkin ratkaiseva päivä: Joensuun pääsykoe. Psykologiassa pääsykoe sisältää kahdesta kolmeen laajaa esseekysymystä, jotka mittaavat laadullisen tiedon haltuunottoa ja sen soveltamista. Kokeesta poistuttuani minulla oli tunne, että olin onnistunut ihan hyvin, mutta en riittävästi. Uskoin, että sisäänpääsy olisi vaatinut jonkinlaiset superesseet, mutta kuinkas kävikään. Se, että tein parhaani riitti, ja sillä pääsin myös opiskelemaan. Ja mikä olikaan tarinan opetus? Älä heitä toivoasi, sillä sinulla on aivan yhtä hyvät mahdollisuudet kuin kaikilla muillakin!

Takatakatakatalvisin terveisin:

Maiju, psykologia

Opiskelijan arkea

Merkkasin jo syksyllä kalenteriin, että torstaina 19.3.2015, tapahtuipa mitä tahansa, otan kuvia päivästäni ja selostan tänne, mitä tapahtui. Noh, päivä ei ollut ihan perinteinen matematiikan opiskelijan päivä, sillä siihen ei mahtunut oikeastaan yhtään matematiikkaa. Aiheesta poiketen, olen huomannut mielenkiinoisen ilmiön, että mitä pidempään opiskelen sitä enemmän minulla on kaikkea muuta kuin perinteistä luento-opetusta.

Mutta, siihen torstaihin. Herärätyskello soi 7.00.

Blogi1

Hoidin aamutoimet ja puuron keittyessä viikkasin pyykit. Syön aina kaura-ruis -puuroa ja hyvin usein pilkon sekaan yhden banaanin.

Kun kello oli 8.00, lähdin yliopistolle. Moni on varmaan kuullut akateemisesta vartista ja käytännössä se tarkoittaa sitä, että vaikka weboodissa (meidän wilma) lukee, että luento tai harjoitus kestää 8.00-10.00, oikeasti se sisältää 2×45 min ja hyvin usein se kestää 8.15-9.45. Monesti aamuisin tunnit on 8.30-10.00.

Blogi2

Pyöräilen lähes aina yliopistolle, siis kesät ja talvet. Oikeasti täällä ei ole läheskään noin lumista tai jäistä, tuohon kohti ei aurinko paista kuin aamuvarhain, joten se ei juurikaan ole sulanut. Pakkasin jo eilisiltana luistinkassin, sillä tänään olisi luisteluharkat.

Aamusta minulla oli Matematiikan opetuksen analysointitaidot -opintojakson opetusta. Torstaina kehitimme opetuksen analysointi -mallia, jolla on takoitus analysoida opetusta niin, että siitä voi antaa palautetta. Samalla on tarkoitus oppia, miten voisi omaa opetusta kehittää ja mihin asioihin kannattaa kiinnittää huomioita, kun itse opettaa. Kurssi on muuten huikean hyvä, sillä siellä keskustellaan paljon aiheesta, ryhmä on pieni ja kaikki osallistuvat aktiivisesti.

Blogi3

Opetuksen jälkeen odottelin Metrialla, että Futuran ruokala aukeaa, sillä minun piti syödä jo klo 10.30, sillä luisteluharjoitukset olivat klo 11.00-12.00 ja seuraava tunti, tai siis kolmetuntinen, alkoi 12.15. Ruoaksi otin lohta, joka oli tottakai hirmuisen hyvää!

Blogi4

Sitten kävin Sykettä-korkeakoululiikunnan luisteluharkoissa, jossa harjoittelimme viime viikon uutta asiaa, kantakäännöstä sekä sirklausta etu- ja takaperin laskun tahtiin. Kuviona harjoiteltiin läpimenoa normaalisti, kyykky-liun ja sisilisko-liun kanssa. Harjoittelimme myös paripiruettia.

Luistelun jälkeen minulla oli Tutkiva oppiminen luonnontieteiden opetuksessa ja oppimisessa -opintojakson harjoitus, jossa oli kuusi neljän hengen ryhmää ja aina kahdella ryhmällä oli sama tehtävä. Aiheena meillä oli lämpöoppi ja työt olivat sellaisia, että lähes kaikki voitaisiin pitää alakoulussa ihan sellaisenaan. Pari oli kertaavaa tehtävää yläkoulun oppimäärästä. Ryhmälläni oli tehtävänä ensin polttaa yhtä kynttilää ja laittaa siihen päälle iso lasipurkki. Ensin asetettiin hypoteesi, sitten tehtiin koe ja havainnointiin, sen jälkeen selitettiin ilmiö. Sama toistui myös harjoituksessa, jossa piti polttaa kolmea kynttilää ja laittaa niiden päälle eri kokoiset lasipurkit. Lopuksi poltettiin kaasupolttimella vaakaan kiinnitettyä teräsvillatuppoa.

Blogi5

Harjoitukseen kuului myös pedagogista pohdintaa. Harjoitus kesti siis 3x45min, eli päiväni päättyi klo 14.30. Tämän jälkeen söin ja makoilin vähän aikaa sohvalla kotona. Sitten imuroin, pyyhin pölyt, pesin lattian ja vessan. Kello oli melkein 18, kun lähdin salille ja sieltä tulin vähän vaille 20. Loppuilta meni nukkumaan valmistautuessa. Nukkumaan kävin 21.30.

Siinäpä torstain kuulumiset pitkän kaavan mukaan. Päivä oli oikein mukava, vaikkakin nukkumaan mennessä väsytti jo reilusti.

Jenna/Matemaattisten aineiden aineenopettaja ja luokanopettaja

Perusteluista

Milloin yliopisto todella punnitaan? Kassallako? Vai mistä ja milloin tietää, että yliopisto on hyvä paikka opiskella?

 

Vastauksia on varmasti monia ja ne ovat kaikki oikeita. Voi lähteä tutkimaan kansainvälisiä vertailuja opiskelijatyytyväisyydestä, kuunnella vanhoja tarinoita baareissa tai arvioida, kuinka komeissa pytingeissä saa kuunnella kuinka kuuluisia luennoitsijoita.

Itse kuitenkin olen viime aikoina päätynyt ajattelemaan, että yliopisto on monessa mielessä kuin mikä tahansa muukin inhimillinen (!) organisaatio. Sen osaaminen ja arvo punnitaan vaikeissa tilanteissa.

Joustavuudessa. Inhimillisyydessä. Siinä kuinka se ihan oikeasti toimii.

 

Joskus on  taivaalla tummia pilviä.
Joskus on taivaalla tummia pilviä.

 

Minä olen oppinut arvostamaan yliopiston tiettyjä toimintoja erityisen paljon viime aikoina. Olen saanut paljon apua ja tukea esimerkiksi joiltakuilta hallinnossa nyt, kun ihan kaikki ei ole mennyt putkeen harjoitteluvalmisteluissa. Missä muualla hälytetään paikalle opintovapaalla olevaa henkilökuntaa, jotta saadaan asioihin varmuus?

 

Okei. Ehkä yliopisto-opiskelijakin punnitaan tällaisissa tilanteissa, mutta ehkä siitä tuonnempana…

 

Olen siis työharjoittelussa suurlähetystössä. Yleensä niin sanottuihin ammattiin valmistaviin aloihin, kuten psykologiaan kuuluu pakollisia harjoittelujaksoja mutta niin sanottuihin generalistialoihin taas ei. Kauppatiede on generalistinen ala huolimatta siitä, että lopussa seisoo kiitos & ekonomin arvo.

 

Arvaa mikä maa? Sijaitsee Euroopassa ja sillä on ainakin vielä valuuttana euro.
Arvaa mikä maa? Sijaitsee Euroopassa ja sillä on ainakin vielä valuuttana euro.

 

Työharjoitteluja on silti melkein aina mahdollista upottaa opintoihin. Vaikka minulla ei ole pakollista harjoittelua, ajattelin työharjoittelun tuovan arvokasta kokemusta, ja hain yliopistolta ensin harjoittelutukea, joka on usein vaatimuksena jotta voi hakea harjoitteluun esimerkiksi suurlähetystöihin.

Tuen jälkeen haettiinkin harjoittelupaikkoja. Kannattaa tsekata paikkoja vaikka harjoittelu ei olisikaan vielä ajankohtainen. Ehkä syttyy kipinä.

 

Olen ollut vasta noin viisi päivää töissä, mutta tähänkin mennessä kokemusta on jo karttunut! Näin kylterin (yliopistolaista slangia, tarkoittaa kauppatieteiden opiskelijaa) näkökulmasta on tietenkin äärettömän mielenkiintoista päästä seuraamaan Kreikan tapahtumia ihan paikan päälle.

 

Työntäyteisin terveisin,

 

Anleena

Orientoiva harjoittelu

Tänään oon käynyt seuraamassa viimeisetkin tunnit, eli orientoiva harjoittelu on takana. Ens syyskuussa ois sitten perusharjoittelu ja sit seuraavana vuonna vielä kaks viimeistä harjoittelua. Meillä harjoittelijoilla oli oma opehuone, jossa pystyi suunnitelemaan tunteja ja keskutelemaan tunneista porukalla.

image

Orientoivan harjoittelun tarkoitus on tutustuttaa vasta opintonsa aloittaneet opiskelijat opettajan työhön. Lisäksi orientoivan harjoittelun aikana, kuin myös kaikkien muiden harjoitteluiden, suoritetaan harjoittelua tukeva teoriakurssi. Orientoivan harjoittelun aikana myös aloitettiin oma ammatillisen kasvun portfolio, johon kuuluu muutama pakollinen tehtävä ja sinne saa laittaa kaikkea muuta, mitä itse haluaa. Portfolio tehdään verkkoon ja sen voi jakaa haluamilleen ihmisille, esimerkiksi ohjaavalle opettajalle. Portfolion tulee olla valmis viimeisen harjoittelun jälkeen, jolloin ainakin pakolliset tehtävät siitä arvoidaan. Tällöin opiskelijalla on mahdollisuus laittaa portfolioon asioita, joita ei halua muille jakaa.

Orientoiva harjoittelu suositellaan suoritettavaksi heti, kun on saanut pedagogisten opintojen opinto-oikeuden ja ihan ensimmäinen pedagoginen opintojakso on suoritettu. Esimerkiksi luokanopettajilla tämä tarkoittaa jo heti ensimmäistä syksyä ja monilla aineenopettajilla toista opiskelusyksyä.

Harjoitteluun  kuului opetustuokioiden pitämistä, tuntien seuraamista ja niihin kuuluvien seurantatehtävien pohtimista, tunneista ja opettajan vallasta sekä vastuusta keskustelua, lisäksi muuhun koulun toimintaan, kuten vanhempainiltaan osallistumista. Harjoittelu antoi siis todella monipuolisen kuvan opettajan työstä.

image

Orientoivassa harjoittelussa käytetään aiemmin opiskeltuja käsitteitä, jotta ne konkretisoituisivat opiskelijalle, ja pohditaan, minkälainen opettaja itse on tai haluaa olla. Miten oma arvomaailmasi vaikuttaa omaan opettamiseen? Kuka on sinulle opettajaesikuva? Mitä sinun pitää kehittää, jotta pääsisit tavoitteeseesi? Toki opetellaan myös laitteiden käyttöä kuten smartboardia, jollainen löytyy myös opetusharjoittelijoiden omasta opehuoneesta.

image

Tästä on hyvä lähteä perusharjoitteluun, jossa keskitytään tuntien pitämiseen.

Jenna/Matemaattisten aineiden aineenopettaja ja luokanopettaja

Omaa alaa etsimässä

Hei vain! Nimeni on Maiju, ja olen kolmannen vuoden psykologian opiskelija. UEF-lähettilään urani on lähtenyt rattoisasti käyntiin, ja tällä viikolla on itselläni takana ei yhdet, vaan peräti kahdet abipäivät. Kuopiossa olin erityisesti oman alani ja filosofisen tiedekunnan edustaja, kun taas Joensuussa yliopistomme pääständi oli kotini. Molemmat päivät ovat olleet erittäin antoisia ja omalta osaltani olen tehnyt parhaani, jotta tulevien opiskelijoiden oman alan löytäminen helpottuisi.

Filosofisen tiedekunnan esitteitä
Filosofisen tiedekunnan esitteitä

Vaikka oma ala olisikin vielä hieman hukassa, ei ole mitään kiirettä. Itsekin olin vielä neljä vuotta sitten  vakuuttunut siitä, että lähden opiskelemaan luokanopettajaksi. Suunnitelmat kuitenkin muuttuivat, ja vuotta myöhemmin suunnittelinkin suuntaavani teologiaan. Mutta kuinkas kävikään, vasta abivuoden kevään puolella päädyin sittenkin psykologiaan, enkä päätöstäni ole kertaakaan katunut. Pääsykokeisiinkaan ei ollut mitään kiirettä lukea, ja ensimmäisellä kerralla onnistuin sisään pyörähtämään.

Kuopiossa abeja vastaanotti tämä luiseva kaveri
Kuopiossa abeja vastaanotti tämä luiseva kaveri
Kemian pisteellä 3D-tulostimesta syntyi piskuinen Yoda
Kemian pisteellä 3D-tulostimesta syntyi piskuinen Yoda

Vaikka mielessä olisikin jo jokin tietty ala jota haluaa lähteä opiskelemaan, on hyvä pitää silmät auki myös aloille, jotka eivät välttämättä ole käyneet edes mielessä. Esimerkiksi lääkistä harkitessa kannattaa muistaa myös farmasian ja proviisorin sekä biologian ja ravitsemustieteen opintojen mahdollisuus. Jos taas koulutusala kiinnostaa, on hyviä vaihtoehtoja luokanopettajalinjojen lisäksi myös kasvatustieteen ja aikuiskasvatustieteen koulutusohjelmat, erityisopettajan opinnot sekä ohjauksen opinnot. Ja aina on myös hyvä muistaa, että aineenopettajan pätevyyden voi opiskella melko monen pääaineen yhteyteen.

Aamulla 7:30 Joensuun päärakennuksen, Carelian aula näytti vielä melko hiljaiselta...
Aamulla 7:30 Joensuun päärakennuksen, Carelian aula näytti vielä melko hiljaiselta…
...pikku hiljaa eri pääaineiden, tiedekuntien ja opistojen edustajat alkoivat kuitenkin valua paikalle...
…pikku hiljaa eri pääaineiden, tiedekuntien ja opistojen edustajat alkoivat kuitenkin valua pisteidensä luo…
...ja lopulta myös päivän päätähdet, eli abit, saapuivat myös paikalle!
…ja lopulta myös päivän päätähdet, eli abit, saapuivat myös paikalle!

Vaikka pääsykokeissa ei ensimmäisellä kerralla lykästäisikään, ei toivoa kannata heittää. Monille välivuosi voi olla paikallaan, ja itselle jää aikaa miettiä, mikä loppujen lopuksi on sitä, mitä haluaa tehdä isona. Jos opintoja haluaa kuitenkin jo ennen virallista sisäänpääsyä aloittaa, tarjoaa avoin yliopisto mahdollisuuden käydä monia pääaineita jopa aineopintoihin saakka.

Alan valinnalla ei siis ole vielä mikään hoppu, mutta mietintämyssyä on hyvä välillä käyttää päässä. Me UEF-lähettiläät olemme valmiita vastaamaan kinkkisiinkin kysymyksiin niin pääsykokeista, kuin myös ihan arkisesta opiskelijaelämästä.

Väsynein, mutta tyytyväisin terveisin:

Maiju, psykologia

Mitä kaikkea ehtii perjantaina?

Lyhyt vastaus heille, jotka eivät jaksa tai halua lukea koko tekstiä (tätä kannattaa harrastaa muutenkin yliopisto-opinnoissa eli lukea lyhennelmiä): Paljon. Perjantaina ehtii paljon. Silloin ennättää kaikki tavalliset kuten aamukahvit, koiranpissitykset, vastata tuhanteen kyselyyn ja tehdä suursiivouksen. Oikealla kädellä ohjaa pyörää ja vasemmalla viimeistelee esseetä.

Perjantaissa onkin monien mielestä aivan erityinen hohtonsa, ja viime viikon perjantai oli erityisen erityinen. Ei siksi että olisi ollut 13. päivä, sillä siinähän ei ole mitään erikoista, kyseinen yhdistelmähän voi osua kuuleman mukaan jopa kolmesti vuoteen.

Sen sijaan viime viikon saattoi kulkiessaan Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampuksen pysäköintialueen lähettyvillä huomata kylttejä, joissa vinkattiin messut. Yliopistolla järjestetään jos jonkinmoisia avajaisia ja kissanristijäisiä, mutta nämäpä messut olivat Optimin eli kauppatieteilijöiden ainejärjestön eli opiskelijoiden itse järjestämä tapahtuma, joka pidetään kerran vuodessa.

Messusääntö numero 1: nyhdä kaikki tieto (ja karkki) irti esittelijöistä. Tässä amanuenssi versus kyselijä.
Messusääntö numero 1: Nyhdä kaikki tieto (ja karkki) irti esittelijöistä. Tässä amanuenssi versus kyselijä.

Messuilla sai tietysti karkkia, kadonneita lapasia ja yllin kyllin muuta yleistä messutunnelmaa, mutta tarjolla oli myös kiinnostavia puhuja ja näytteilleasettajia. Osalla puhujista oli selvä joensuulainen kytkös, mutta vaikka tämä CV:n pelastaja olisikin puuttunut, olivat kaikki omalla alallaan ansioituneita tekijöitä. Erityisen suosituksi nousi muun muassa Diili-ohjelmastakin tuttu Jethro Rostedt. Yritysmessujen tarjontaan voi käydä tutustumassa ja harmitella olan takaa, jos ei päässyt paikalle. Ensi vuonna sitten!

Usko itseesi, älä muita, neuvoo joensuulaislähtöinen valokuvaaja
Usko itseesi, älä muita, neuvoo joensuulaislähtöinen valokuvaaja Jussi Ratilainen.
Keskon tuotepäällikön Pauli Jaakkola K-trainee ohjelman läpi vienyt ajatus. Suositellaan käytettäväksi myös opiskelussa.
Keskon tuotepäällikön Pauli Jaakkola K-trainee-ohjelman läpi vienyt ajatus. Suositellaan käytettäväksi myös opiskelussa.

Yhdellä ständeistä oli luonnollisesti myös ainejärjestö, ja koulutusvastaavan kanssa ehdimme juonia Abi-päivää varten. Pitäkää varanne, luvassa paljon tärkeää ja mielenkiintoista infoa. Ei kannata jättää tätä ensi vuoteen.

Kaikki kahvi meni. Vain tilkka maitoa jäi. Siitä tietää, että hyvin meni.
Kaikki kahvi meni. Siitä tietää, että päivä onnistui.

UEF-lähettiläänä en ehtinyt kaikesta messutarjonnasta nauttia, sillä iloksemme pääsimme Janeten kanssa vierailemaan Yhteiskoululla turinoimassa. Markon hoitaessa faktat minä ja Janette saimme keskittyä fikt… siis tarinoimaan vain ja ainoastaan itsestämme.

Aina yhtä ihana Janette
Aina yhtä ihana Janette.

Messujen ja kouluvierailun jälkeen tarjolla oli myös ihastuttava cocktail-tilaisuus Vainioniemen huvilalla, ja monet kiskoivatkin päällensä ykköset ja sipsuttelivat tyylikkäinä takseihin. Cocktail-tilaisuudessa tarkoituksena on paitsi näyttää törkeän hyvältä niin myös sosialisoida ja verkostoitua vanhempien opiskelijoiden sekä yritysmaailman kanssa.

Itsehän tietenkin tulin kipeäksi ja missasin kivat kekkerit, mutta mieluummin sitä istuu yksin kotona perjantaina seuranaan nenäliinapakkaus ja yläkerran uliseva koira, eikös?