Kohtaamme elämämme aikana useita tilanteita, jolloin meidän oletetaan vastaavan kysymykseen: mikä sinusta tulee isona? Ensimmäisen kerran kysytään kun olemme vielä ihan pieniä. Vastaus on silloin äärimmäisen helppo: astronautti tai olympiavoittaja. Mutta kun meiltä kysytään samaa kysymystä kevään yhteishaun ollessa ajankohtainen, ei suuri osa ihmisistä osaakaan enää vastata kysymykseen. Minä en ainakaan aikoinani osannut. Tiesin, että haluan yliopistoon opiskelemaan, mutta mitä, siihen en en osannutkaan enää vastata. Nyttemmin osaan: minusta tulee isona sosiaalityöntekijä.

Oletko kenties samassa tilanteessa kuin minä silloin?Olen teitä varten kerännyt hyödyllisen listan sivustoja sekä eri tahoja, jotka auttoivat minua aikoinaan päätöksen tekemisessä ja joiden toivon auttavan myös sinua tänä keväänä tai tulevaisuudessa!

1. Haeyliopistoon.fi (https://haeyliopistoon.fi/)

Tältä sivulta löydät kaiken liittyen Itä-Suomen yliopiston koulutustarjontaan ja hakemiseen! Jos et esimerkiksi tiedä, mikä ala sinua voisi kiinnostaa,voit tehdä täällä hauskan uratestin! Uratesti seuloo vastauksiesi perusteella sinulle sopivan alan UEFin tarjonnasta ja saat ainakin jotain, mistä lähteä liikkeelle. Tämän lisäksi voit selailla kaikkia koulutusaloja ja pääainevaihtoehtoja. Suurimmalle osalle pääaineista on tehty myös oma YouTube-video ja nämä videot löydät koulutusalojen alta (suosittelen hyödyntämään!).

+ Uratesti (leikkimielinen, mutta on siinä silti jotakin perää)

+ Koulutusalakohtaiset videot

+ Mahdollisuudet ja ohjeet myös jo esimerkiksi jatko-opiskeluita miettiville

– Koska listattuna on koko UEFin koulutustarjonta, niin vaihtoehtojen kirjo on valtava

2. Töissä.fi (https://toissa.fi/)

Yliopistossa on monta sellaistakin pääainetta, josta ei ainakaan ihan nimen perusteella osaa heti sanoa, minkälaiseen ammattiin siitä voisi työllistyä. Ei hätää! Joku vielä meitäkin viisaampi ihminen on kehittänyt tämän Töissä.fi-sivuston, jonka ideana on kertoa, mihin korkeakoulusta valmistuneet ovat työllistyneet. Sivuston hakuun voit kirjoittaa sinua kiinnostavan alan (esimerkkinä vaikka tietojenkäsittelytiede) ja sivusto antaa sinulle kattavan kuvion siitä, mihin jo valmistuneet ovat työllistyneet. Omasta mielestäni tämän sivuston parhaita puolia on se, että nämä työllistymistarinat ovat oikeiden ihmisten kirjoittamia, eikä pelkästään tilastojen valossa saatua tietoa. Tämän lisäksi voit lukea sinua kiinnostavasta aiheesta nippelitietoa, kuten palkkauksesta tai työllistymisprosenteista. Selaimiston kautta voit selailla kaikkia korkeakoulututkintoja ja tutustua sinua kiinnostaviin!

+ Oikeiden ihmisten kirjoittamia tarinoita työllistymisestä tietyltä alalta

+ Koko Suomen korkeakoulujen kaikki alat edustettuina

+ Sivusto toimii myös toisinpäin, eli voit kirjoittaa hakukenttään sinua kiinnostavan ammatin ja sivusto kertoo, millä koulutuksella sinun on mahdollista päästä tähän työhön

– Joistakin koulutusaloista valmistuneiden työllistymistarinoita on verrattain vähän

3. Aducate-avoin yliopisto (http://www.uef.fi/fi/web/aducate/avoin-yliopisto)

“Avoimen yliopisto-opetuksen periaatteena on tarjota kaikille aikuisille, koulutustaustasta riippumatta mahdollisuus yliopisto-opintoihin, jotka ovat yliopistotutkinnon osia. ”

Jos yliopistoon hakeminen ei välttämättä vielä ole ajankohtaista, voit suorittaa opintoja omaan tahtiin myös avoimen yliopiston kautta. Itä-Suomen yliopiston avoimessa yliopistossa on laaja tarjonta kaikenlaisia kursseja ja varmasti jokaiselle löytyy tarjonnasta jotakin sopivaa. Avoimen yliopiston kurssit ovat useimmiten maksullisia (12€/opintopiste), mutta esimerkiksi perus- tai aineopintokokonaisuuksille löytyy räätälöityjä könttähintoja. Avoimen yliopiston opinnoissa on myös se hyvä puoli, että jos myöhemmin haet suorittamaan tutkintoa niin monille aloille sinun on mahdollista päästä avoimen väylän-kautta ilman pääsykokeita. Tai sitten aikaisemmin avoimessa yliopistossa käymiäsi kursseja voidaan hyväksilukea tutkinnossasi.

+ Niin laaja tarjonta, että lähes mitä vaan koulutusalaa pääsee “kokeilemaan”

+ Mahdollisuudet myöhemmin hakemiseen/hyväksilukuihin

– Opintojen maksullisuus, joskaan ei kovin tyyris

4. Oma opo

Toivottavasti olette muistaneet haastaa myös omia opinto-ohjaajianne, sillä he ovat kouluissanne juurikin teitä varten:

“Opinto-ohjaus (peruskouluissa oppilaanohjaus) on peruskouluissa, lukioissa ja ammattikouluissa toteutettava toiminta ja oppiaine, joka pyrkii ohjaamaan oppilaita ja opiskelijoita opiskelussa ja jatko-opintoja koskevissa kysymyksissä sekä ohjaamaan opiskelijat työelämään. ” (wikipedia)

Opoilla on yleensä rutkasti henkilökohtaista kokemusta kaikenlaisesta jatko-opintotarjonnasta Suomessa, mutta heillä on myös arvokasta kokemusta oppilaiden erilaisista valinnoista ja urapoluista. Kaikki tietävät, että lukion tai ammattikoulun jälkeen voi mennä opiskelemaan esimerkiksi lääketiedettä tai oikeustiedettä yliopistoon, mutta opopa tietää myös ne tuhannet muut vaihtoehdot, jotka odottavat vastavalmistunutta.

+ Henkilökohtainen ohjaus ja neuvonta, jossa varmasti näkyy sekä opon koulutuksellinen kokemus että henkilökohtainen kokemus

+ Yleensä aina omasta koulusta saavutettavissa ja hihan nykäisyn päässä

YHTEISHAKU ALKAA 14.3.2018, TOIVOTTAVASTI OLET VALMIS!

Väsymätön seikkailija Veera

Morjesta! Minun nimi on Veera ja olen toisen vuoden sosiaalityön opiskelija Kuopion kampukselta. Ikää on kirjoitushetkellä kertynyt mittariin 21-vuotta ja olen muuttanut Kuopioon syksyllä 2016, mistäpä muualtakaan kuin Suomen Chicagosta eli Lahest. Tämä katujen gangsteri kohtasi vertaisensa: luentosalin penkin, mutta päivääkään en ole lähtöä katunut!

Tämä tyttö käy täydellä teholla yötä päivää ja polttoaineista parhain on ehdottomasti yliopiston opiskelijaruoka (rapeat kalapalat). En tiedä kertooko se minusta tyyppinä jotain, kun en osaa vastata kysymykseen ”mitä teet vapaa-ajallasi?”. No, jossainhan minä olen ja kyllä minä jotakin kai teenkin… Yleensä minut tapaa vilkuttelevan bussin ikkunasta lähtöä tehdessäni tai sitten kalenterin ääreltä uutta reissua suunnitellessani. Elämä muuttuu kovin paljon jännittävämmäksi, kun McDonald’sin autokaistankin voi nähdä seikkailuna. Kotini on siellä, minne tie minut vuorollaan kuljettaakin ja Kuopiosta tykkään erityisesti siksi, että sieltä on helppo lähteä joka suuntaan!

Sosiaalityö ei ole kaikista mediaseksikkäin ala, varsinkin jos miettii juuri ylioppilastutkinnon/ammattitutkinnon suorittaneita nuoria ihmisiä. Moni ei varmasti edes tiedä, kuka sosiaalityöntekijä on tai missä hän työskentelee. Monelle taas sossuntäti on turhankin tuttu kontakti. Sosiaalityö on kuitenkin jotakin aivan muuta: erilaisten ihmisten kanssa työskentelyä kaikissa elämänvaiheissa ja –tilanteissa. Olen pienestä pitäen sanonut, että tulevaisuudessa työskentelen ammatissa, jossa mikään päivä ei ole samanlainen kuin edellinen. Sosiaalityöntekijöiden työllistyminen on tällä hetkellä erinomaista ja työllistymismahdollisuuksia on lukuisia. Valmistuttuani olen siis siinä onnekkaassa asemassa, että pystyn oman mielenkiintoni mukaan suuntautua minua kiinnostaviin työtehtäviin. Lopullisesti sosiaalityön opintoihin minut innoitti samaa alaa opiskeleva isosiskoni. Yksi Itä-Suomen yliopiston parhaita puolia on ehdottomasti vapaa sivuaineoikeus, joka mahdollistaa sen, että pystyn suuntaamaan opintojani juuri siihen suuntaan mihin mielenkiintoni kohdistuu. Itse olen valinnut sivuaineeksi oikeustieteiden puolelta sosiaalioikeuden opintoja vahvistaakseni vielä juridista osaamistani.

Kuopio (ainakin Lahteen verrattuna) on mielestäni ihana paikka, joka on täynnä aitoja iloisia ihmisiä. Kompaktin kokoinen ja erityisen elävä kaupunki, jonka maisemat ovat henkeäsalpaavia. Kampuksemme sijaitsee kivenheiton päässä keskustasta, kauniilla paikalla Savilahden rannalla. Kaikki kampusrakennukset, ravintolat ja iso osa liikuntamahdollisuuksista sijaitsevat kaikki tässä yhdessä paikassa, joten siirtyminen paikasta toiseen on helppoa ja nopeaa. Lisäksi Itä-Suomen yliopisto on helposti lähestyttävä ja rento yliopisto, jossa me opiskelijat yhdessä henkilökunnan kanssa ollaan yhtä isoa perhettä.

(Ei vehkeellä niin väliä, kunhan sillä pääsee eteenpäin ja mieluiten vielä mahdollisimman kovaa)

Tulevaisuudesta osaan sanoa sen verran, että opiskeluvuodet tulevat olemaan ne parhaimmat vuodet elämästäni. Eikä tätä fiilistä oikeasti pysty mitenkään kirjallisesti välittämään: siksi UEF-lähettiläänä toivonkin, että markkinoin yliopistomme sen verran hyvin, että säkin päätät hakea ja kokea tän ihmiselämän parhaimman ajanjakson!

Pelkkää lovee, terkuin pikkuveppu

Maailmaa rakastava Ella

Olen Ella, 24-vuotias toisen vuoden yhteiskuntatieteiden opiskelija. Olen kotoisin Lapinlahdelta, Pohjois-Savosta. Ennen Joensuuhun muuttoa olen kerennyt seikkailla maailmalla. Olin muun muassa aupairina Ranskassa sekä matkaoppaana Turkissa ja Meksikossa. Maailmalla olo avasi silmäni sille, miten etuoikeutettu olen. Minua alkoi kiinnostaa valtavasti, miksi yhteiskuntamme ja maailma ovat tällaisia kuin ne nyt ovat. Tuli valtava tarve vaikuttaa yhteiskunnan ja maailman asioihin, ja siksi hain opiskelemaan yhteiskuntatieteitä.

(Joensuun alueella on paljon kauniitta luontopaikkoja, ehdoton suosikkini on näkymät Ukko-Kolin huipulta)

Minua kiinnostaa muun muassa eriarvoisuus Suomen hyvinvointivaltiossa, miksi sukupuolilla on erilaiset roolit ja paikat yhteiskunnassa, miksi ulkomaalaisia henkilöitä kohtaan tunnetaan pelkoa ja mistä kumpuaa nationalismi. Näitä asioita ollaan myös käsitelty kursseilla. Haluan tehdä maailmasta ja yhteiskunnastamme paremman paikan kaikille, ja uskon tämä alan olevan hyvä keino päästä vaikuttamaan.

Yhteiskuntatieteiden opiskelu on ollut mielenkiintoista ja antoisaa. Opinnot ovat saaneet kyseenalaistamaan yhteiskunnan rakenteita, päättäjien puhetapoja sekä politiikan tekemistä. On mielenkiintoista keskustella opiskelutovereiden kanssa yhteiskunnallisista aiheista.

Olen opiskellut pitkänä sivuaineena kulttuuriantropologiaa eli kulttuurien välistä tutkimusta, mikä on ollut todella mielenkiintoista. Olen oppinut katsomaan maailmaa niin, että (lähes) kaikki johtuu kulttuurista. Kulttuuriantropologia yhteiskuntatieteilijälle on hyvä lisä, sillä ymmärrän kulttuurin ja yhteiskunnan merkityksen ihmiseen. Opiskelen tällä hetkellä lisäksi espanjaa, ja aikomus onkin päätyä työskentelemään kansainväliselle kentälle.

Opintojen kautta olen saanut hyviä ystäviä, uutta tietoa yhteiskunnasta, maailmasta sekä itsestä. Olen ainejärjestömme tapahtumavastaavana, joten opiskelujen ohella suunnittelen ja järjestän tapahtumia oman alan opiskelijoille. Vapaa-ajalla harrastan monipuolisesti urheilua, samoilen luonnossa sekä vietän aikaa rakkaiden ihmisten kanssa.

Yhteiskuntatieteitä suosittelen kaikille, ketä kiinnostaa yhteiskunnalliset asiat, ja niille, joilla on halu muuttaa yhteiskuntaa ja maailmaa parempaan suuntaan!

(matkaoppaana Chichen Itzassa, Meksikossa)

Jos tulee mitään kysyttävää mieleen yhteiskuntatieteistä, yliopisto-opinnoista tai Joensuusta kaupunkina laittakaa rohkeasti viestiä, vastaan mielelläni 🙂

Terkuin, Ella

Päämäärätietoinen Jussi

Morjesta pöytään!

Mä oon Jussi, toisen vuoden oikeustieteen opiskelija. Ikää on ehtinyt kertyä vasta 21 vuotta, vaikkakin määrätietoisen parrankasvatusharrastukseni vuoksi minut sekoitetaan Eläkeläisiin – siis sekä ikäloppuun että siihen humppabändiin! Olen alun perin kotoisin mustanmakkaran ja Suomen kauneimman murteen luvatusta maasta, Tampereelta. Mutta miten mä sit oon Joensuuhun tullut ja mitä oon tykännyt uudesta kotipaikastani?

Valmistuin lukiosta keväällä 2015. En tykkää yleensä kehuskella, mutta yo-kirjoitukset menivät kyllä todella hyvin ja oikeastaan lukion helppouden takia sitten keksinkin, että voisin kokeilla hakea oikikseen – sinne kun on kuulemma suht vaikea päästäkin! Arvoin pitkään oikiksen ja kauppiksen välillä, mutta tietty mystisyys oikeustieteen ympärillä sekä alan haastavuus tekivät siitä sen oikean valinnan minulle!

Ensimmäisellä hakukerralla en kuitenkaan oikikseen päässyt. Osaltaan se johtui siitä, etten osannut opiskella kunnolla. Lukiossa pärjäsin pitkälle tuntiaktiivisuudella ja ehkä vähän liirumlaarumeita kirjoittelemalla. Toisaalta tein senkin virheen, että luin kuin hullu orava ensimmäisen kuukauden, mutta sitten voimat loppuivatkin vähän kesken! Ei pidä rasittaa itseään liikaa: sama pätee kyllä tänne yliopisto-opiskeluihinkin!

Välivuoden olivatkin jo korkeammat tahot suunnitelleet mun puolestani valmiiksi, ja kävinkin pyörähtämässä intissä! Aluksi olin täydellä höyryllä menossa Auk/Ruk -kursseille, mutta tuuliviirin lailla mielipide muuttui heti, kun tuulikin vähän toisesta suunnasta. Tajusin jossain kohtaa, että haluan mieluummin selvitä armeijasta enintään yhdeksällä kuukaudella, jonka jälkeen hakisin uudestaan oikikseen.

-> Ja loppu on historiaa, täällä ollaan!

Ensimmäisenä opiskeluvuonna sain todella paljon kavereita ja rakastuin Joensuuhun kaupunkin! Laiskahko kun olen, niin tuntui todelliselta luksukselta asua pienessä kaupungissa, jossa kauppa on 20 metrin ja kaikki muukin alle kilometrin päässä kämpästä. Tampereella motivaatiota lähteä kaupungille laski pitkä etäisyys joka paikkaan, mutta Joensuussa tuli kyllä ensimmäisenä – ja yhä toisenakin – opiskeluvuonna käytyä melkein kaikissa tapahtumissa. Postauksen ensimmäinen kuva on vuoden 2017 Lakimiespäivästä Helsingistä. Tapahtumia löytyykin laidasta laitaan: haalaribileistä pukujuhliin!

Opiskelukin on sujunut tässä ohessa. Se täytyy kaikille oikikseen hakeville sanoa, että työmäärä tulee lisääntymään lukioon nähden hyvin todennäköisesti. Ainakin, jos on selvinnyt lukiossa vielä käytännössä lukematta. En nyt sanoisi, että olen aivan ihastunut siihen ajatukseen, että nyt en enää selviäkään opiskelemalla vain 10 tuntia kuukaudessa kuten lukiossa. Mutta kyllä siihen lisääntyvään työmäärään jo ensimmäisenä vuonna tottuu. Aiheetkin ovat olleet mielenkiintoisia haastavuudestaan ja laajuudestaan huolimatta!

Jos tulee mitään kysymyksiä oikikseen haun tai täällä opiskelun suhteen, niin vaikkapa Snapchatin kautta (@uniuef) voipi niitä kysellä.

Peace out!

UEF-lähettiläät

Tag Archives: sosiaalityö

Mitä tehdä, kun et tiedä mitä tehdä?