Terveisiä työkentältä 2 – erityisluokanopettajan ammatissa

Terveisiä työkentältä postaus saa jatkoa, mutta tällä kertaa haastateltavani on Vilma Virta, joka toimii erityisluokanopettajana peruskoulussa. Haastattelussa Vilma kertoo millainen erityisluokanopettajan tavallinen työpäivä oikein on sekä pohtii mikä on hänen mielestään parasta ammatissaan. 

Mikä on ammattisi?

Erityisluokanopettaja (KM).

Kouluaste tai luokka, jossa opetat?

Alakoulun 1 lk:n pienryhmä.

Mikä sai sinut hakeutumaan alalle?

Olen aina halunnut työskennellä lasten parissa ja työssä, jossa voin auttaa ihmisiä. Näiden ajatusten saattelemana ajatukset kääntyivät kohti erityisopettajan ammattia. Suurin syy, minkä vuoksi lopulta hain erityisopettajaksi, oli halu toimia juuri erityislasten parissa ja ajatus siitä, että voin itse omalla toiminnallani auttaa heitä kohtaamissaan haasteissa. Lisäksi minua kiinnostavat erilaiset oppimiseen ja kehitykseen vaikuttavat tekijät, joiden parissa erityisopettajan ammatissa pääsee työskentelemään.

Millainen on työnkuvasi? Kerro millainen on tavallinen työpäiväsi? Mitä siihen kuuluu?

Tavallinen työpäivä koostuu yleensä varsinaisen opetuksen lisäksi pienten juoksevien asioiden hoitamisesta sekä oppituntien sisältöjen nopeasta läpikäymisestä. Päivän aluksi ja lopuksi on usein yhteydenpitoa huoltajiin Wilman välityksellä. Myös erinäisiä palavereita on toisinaan työpäivän päätteeksi.

Erityisluokanopettajana työ sisältää paljon moniammatillista yhteistyötä eri tahojen kanssa. Tähän kuuluvat mm. terveydenhoitaja, terapeutit ja luokanopettajat. Lisäksi teen päivittäin tiivistä yhteistyötä luokkani ohjaajan kanssa. Näiden yhteistyökuvioiden lisäksi työ sisältää opetuksen suunnittelua ja arviointia.

 Mikä on parasta työssäsi?

Parasta työssä on ehdottomasti lapset, jotka tarjoavat vauhtia ja positiivista energiaa päivään. Lasten kanssa työskentely takaa, ettei mikään päivä ole samanlainen kuin edellinen. Jokainen lapsi on omanlainen yksilö ja työn parhaita puolia on oppia tuntemaan heidät. Tätä kautta pystyy luomaan yhteyden jokaiseen lapseen, jota kannattaa vaalia arjen kiireissäkin.

Pidän erityisluokanopettajan työssä siitä, että pystyn toteuttamaan itseäni luokkahuoneessa ja näin muokkaamaan esimerkiksi oppitunnit ja niiden aiheet haluamallani tavalla käsiteltäviksi. Oman luokan kanssa saa myös kokea vastuuta oppilaiden toiminnasta ja edistymisestä.

 Tämän vastuun ja oppilaiden onnistumisten kautta koen työni merkitykselliseksi. Lisäksi parasta on, ettei työtä tarvitse tehdä yksin. Esimerkiksi yhteistyö oman luokan ohjaajan kanssa on suuri voimavara työssä jaksamiselle. Hänen kanssaan voin suunnitella opetusta ja jakaa arjen ilot ja surut.

Mikä on haastavinta työssäsi?

Se, ettei päivän aikana voi olla useassa paikassa samaan aikaan.

Millainen tyyppi soveltuisi mielestäsi tähän ammattiin?

Avoin, elämänmyönteinen ja ennakkoluuloton ihminen, jolla on halu toimia lapsia varten yhteistyössä muiden kanssa. Pääset helpommalla myös, jos olet joustava ja valmis kehittämään itseäsi.

Mitä haluaisit sanoa alalle hakevalle nuorelle? Vinkkisi tai terveiset nuorelle, joka hakee alalle?

Opettajia on erilaisia ja jokainen tekee työtä omalla tavallaan. Tärkeintä on olla oma itsesi niin kouluun hakiessa, opiskelujen aikana kuin lopuksi työelämässäkin. Tsemppiä opiskelupaikan hakuun!

Kiitokset Vilmalle kun saimme kurkistaa hänenkin ammattiinsa erityisluokanopettajana!

Jos sinulle herää kysymyksiä  tai  kommentteja liittyen aiheeseen, älä epäröi laittaa viestiä vaikkapa blogissa tai instagramissa.

Mukavaa kevättä kaikille!

// Karoliina, erityispedagogiikka

 

Terveisiä työkentältä – laaja-alaisen erityisopettajan ammatissa

 

Oletko joskus miettinyt millaista erityisopettajan työ käytännössä voisi olla? Kiinnostaisiko sinua hakea kyseiselle alalle?

Sain haastatteluuni Mari Lepistön Seinäjoelta, joka toimii laaja-alaisena erityisopettajana peruskoulussa vuosiluokilla 5-9. Haastattelun myötä hän avaa hieman kokemuksiaan sekä terveisiään siitä millaista erityisopettajan työ on käytännössä.

Mikä on ammattisi? 

Laaja-alainen erityisopettaja.

Kouluaste tai luokka, jossa opetat? 

Peruskoulun 5-9 luokat.

Mikä sai sinut hakeutumaan alalle?

Elämä on kuljettanut minut erityisopettajaksi. Työskentelin pitkään erilaisissa keittiöissä, kunnes pohdin ammatillisen opettajan työtä. Hain avoimilla hauilla kouluihin. Eräänä kesäpäivänä 2006 sain puhelun, että olisi työhaastattelu espoolaisessa ammattikoulussa. Samalle päivälle oli lentoliput Savonlinnaan OKL:n (opettajankoulutus) pääsykokeisiin. Päätin mennä työhaastatteluun tietämättä tarkemmin työstä. Sain sijaisuuden ammatillisena erityisopettajana. Siitä se kipinä erityisopetukseen lähti. Työnohella olen pätevöitynyt pikkuhiljaa kulloisenkin koulutusasteen vaatimusten mukaisesti.

Millainen on työnkuvasi? Kerro millainen on tavallinen työpäiväsi ja mitä siihen kuuluu? 

Työnkuvani on laaja, mutta ydin tehtäväni on oppilaiden tukeminen opinnoissaan. Työpäiväni alkaa klo:8.00 opettajanhuoneessa juoden kahvia ja toisten kuulumisia kuunnellen. Tunnit alkavat klo:8.20, jolloin siirryn omaan tilaani. Tällä hetkellä aamuja piristävät ne ysit, joiden opinnot laahaavat jäljessä. Ysien töiden aloituksen jälkeen kerään lukkarin mukaiset oppilaat luokista. Halukkaita luokissa on runsaasti, mutta aineenopettajien/luokanopettajien kanssa yhdessä pohdimme tärkeysjärjestyksen. Samalla pohdin, että ketkä oppilaat pystyvät työskentelemään tehokkaasti yhdessä. Päivän mittaan hoidan välkkävalvonnat, s-postit, Helmi-viestit koteihin, tuen opettajia ja annan vinkkejä tarpeen mukaan. Kollegiaalinen tuki myös koulun KOTR:n kanssa on tärkeää työtä. Työni on todella vaihtelevaa ja monipuolista.

(KOTR =Koulunkäynnin ja oppimisen tuen ryhmä. Ryhmään kuuluvat useimmiten rehtori, erityisopettaja, oppilaan opettaja ja yksi koulun oppilashuollon henkilöistä kuten koulupsykologi, kuraattori tai terveydenhoitaja.)

 Mikä on parasta työssäsi? 

Nuoret on parasta. Saan Pruukissa nähdä nuorten kasvavan pienistä 5lk:n oppilaista isoiksi yseiksi. Kollegat ja työyhteisö ovat myös työssäni kantavia voimia.

Entä mikä on haastavinta työssäsi?

Riittämättömyys. Tuen tarvitsijoita on paljon, joten resurssia saisi olla enemmän.

Millainen tyyppi soveltuisi mielestäsi tähän ammattiin?

Meitä erityisopettajia on monen moisia, kuten oppilaitakin. Erilaisiin pienluokkiin tarvitaan erilaisia opettajia. Tärkeintä on kyky tehdä yhteistyötä opettajien, oppilaiden ja huoltajien kanssa.

Mitä haluaisit sanoa alasta kiinnostuneelle nuorelle? 

Mikäli koet vetoa alaa kohtaan, niin ehdottomasti kannattaa lähteä opiskelemaan alaa. Ala on itsessään kiehtova.

Vinkkisi tai terveiset nuorelle, joka on hakemassa alalle?

Käy seuraamassa kollegoiden tunteja, sillä niistä saa hyviä vinkkejä omaan työhön. Lisäksi kannattaa käydä tutustumassa erilaisiin lastensuojelu yksiköihin, sairaalakouluihin ja 2. asteen opetukseen. Kaikki luokka-asteet on myös hyvä kiertää jossain vaiheessa läpi, jota saa laajan kuvan oppilaan koulupolusta (mitä milläkin luokka-asteella vaaditaan).

Kiitokset Marille haastatteluun osallistumisesta ja siitä, että saimme kurkata hetkeksi erityisopettajan kiehtovaan työmaailmaan!

Tällä viikolla pääsemme vielä tutustumaan erityisluokanopettajan työhön toisen blogipostauksen myötä. Kannattaa siis olla kuulolla!

// Karoliina, Erityispedagogiikka

 

 

Opiskelun tuki ja ohjaus yliopistossa

Ennen opiskeluita ainakin itselläni (ja niin varmasti monella muullakin) kävi mielessä monia kysymyksiä siitä, millaista opiskelu yliopistossa on, ja siitä tulenko pärjäämään opiskelutaidoillani opinnoissa tai yliopistossa. Mietin, esimerkiksi tuleeko opiskelu tuntumaan liian raskaalta tai entä jos joku kurssi tuntuu ylitsepääsemättömän vaikealta. Pohdin myös, että täytyykö korkeakouluopinnoissa pärjätä yksin kurssilta toiselle, kunnes saa tutkinnon kasaan eikä esimerkiksi ohjausta tai tukea enää saisi samalla tavalla kuin vaikkapa lukiossa.

Kuitenkin aloitettuani opinnot olen huomannut olleeni hyvin tietämätön kyseisestä asiasta, ja onnekseni olen huomannut asian olevan täysin päinvastoin kuin olin ajatellut. Myös huoli siitä, että voiko kurssit tuntua liian vaikeilta oli turhaa yliajattelua. Tähän asti olen pärjännyt hyvin ja vaikkakin opinnoissa on tullut vaikeita hetkiä, on niistäkin päästy aina yli ja tässä sitä painetaan vaan eteenpäin! On hyvä muistaa, että jokaisella on opintojen aikana itselle haastavia kursseja, mutta niistä selvitään sisulla ja sitkeydellä oli se sitten ensimmäisellä suorituskerralla tai toisella. Haasteet sitä paitsi vain kehittävät ja ne pitävät huolen, ettei opinnot ainakaan käy tylsiksi.

Tukea ja ohjausta

Mitä sitten opiskelun tukeen ja ohjaukseen tulee, yliopistossa on monipuolisesti erilaista tukea ja ohjausta tarjolla heti opintojen alusta alkaen niin opiskeluissa pärjäämiseen kuin opiskelijoiden hyvinvointiin liittyen. Tuki ja ohjaus ei rajaudu vain yliopiston palveluihin, vaan hyvinvoinnista huolehditaan myös YTHS:n eli korkeakouluopiskelijoiden terveyden ja hyvinvoinnin palveluiden sekä muiden toimijoiden avulla. Tietysti erona lukio-opintoihin on korkeakouluopinnoissa niin sanottu ”vastuu ja vapaus” omista opinnoista, eli pääasiassa vastuu on itselläsi ilmoittautua esimerkiksi kursseille, opiskella opintojaksojen aikana ja huolehtia tenteistä sekä siitä että opintopisteitä tulee suoritettua aikataulussa. Tukea ja ohjausta opiskeluun on kuitenkin kysymättäkin tarjolla, ja sitä kannattaakin rohkeasti hyödyntää, jos kokee sitä tarvitsevansa.

Oma kokemus

Itse esimerkiksi olen kokenut hyötyä keskusteluista oman oppiainetuutorin kanssa, jonka kanssa olemme laatineet opintosuunnitelman opinnoistani, joka auttaa suunnittelemaan opintoja ja aikatauluttamaan opiskelua (Hops eli henkilökohtainen opintosuunnitelma laaditaan kaikille opintojen alussa/aikana). Sen lisäksi olen aina saanut apua ja ohjausta esimerkiksi opintojen suorittamiseen liittyvissä asioissa jos olen pohtinut jotain. Jos siis luet tätä postausta ja olet pohtinut samoja asioita kuin minä ennen opiskeluita, niin ehkä löydät vinkkejä tai keinoja opiskelun tueksi tulevia opintoja varten. Otinkin hieman selvää ja listasin tähän postaukseen muutamia esimerkkejä kursseista tai järjestelyistä, joita yliopisto tarjoaa opiskeluiden ja niissä edistymisen tueksi.

Opiskelutaidot

Akateemisen opiskelun taidot -opintojakso (2 op) – Kyseinen opintojakso on tarkoitettu ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoille, mutta kurssi on avoin vanhemmillekin opiskelijoille.  Opintojaksolla syvennytään seuraaviin teemoihin: tukea opiskelemiseen sekä opintojen suunnitteluun yliopistotaipaleen alkumetreillä, erilaiset opiskelun ja oppimisen tavat yliopistossa, mitä yliopistossa opiskeleminen vaatii, stressi sekä tukea opiskeluun ja opintojen suunnitteluun Itä-Suomen yliopistossa.

Tukea kirjoittamiseen kirjoitusklinikasta – Esteettömän oppimisen edistämiseksi opiskelijoilla on mahdollisuus saada henkilökohtaista tukea kirjoittamiseen. Kuulostaako seuraavat kysymykset tutuilta: Tuntuvatko kirjoitustehtävät ja erityisesti tutkielman työstäminen sinusta hankalalta? Loppuuko aika kesken? Karkaavatko sanat ajatuksiltasi? Aiheuttaako tekstilaji epävarmuutta? Tiedostatko, mistä vaikeutesi johtuvat? Arveletko, että sinulla on lukivaikeus? Haluaisitko yksilötestauksen? Jos vastasit yhteenkään kysymykseen myöntävästi, tule keskustelemaan kirjoitusklinikkaan. Sinulla on kaikilla kampuksilla (Joensuu, Kuopio) mahdollisuus saada henkilökohtaista tukea kirjoittamiseesi 45 minuuttia kerrallaan.

Varmuutta vuorovaikutukseen- opintojakso (3 op) – Joskus erilaiset viestintätilanteet ‒ esimerkiksi puheenvuorojen käyttäminen harjoitusryhmissä, kysyminen tai kommentointi luennolla tai oman alustuksen esittäminen ‒ saattavat jännittää niin paljon, että opiskelijasta tuntuu vaikealta osallistua kursseille, joilla vuorovaikutukseen osallistuminen olisi välttämätöntä. Usein jännittämisestä seuraa välttelemistä: on helppo lykätä esimerkiksi kieli- ja viestintäopintoihin tai oman aineen seminaarityöskentelyyn osallistumista, jotta ei joutuisi tällaisiin vaikealta tuntuviin viestintätilanteisiin. Viestintärohkeuteen tukea tarvitseva opiskelija voi hakea Varmuutta vuorovaikutukseen -kurssille viestintärohkeuden vahvistamiseksi. Kielikeskus järjestää opintopsykologin ja Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön kanssa vuosittain kyseisen kurssin, jolla tutustutaan esiintymisjännitykseen ilmiönä, harjoitellaan erilaisissa viestintätilanteissa toimimista sekä etsitään kullekin sopivia tapoja oman vireytymisen käsittelemiseen.

Tieto ja viestintätekniikka opiskelun tukena- opintojakso (2 op) – Kun Tieto- ja viestintätekniikka opiskelun tukena –opintojakson on suoritettu, opiskelija osaa: käyttää yliopiston opiskelijatietokoneita, hyödyntää opiskelussa käytettäviä yliopiston verkkoresursseja, tunnistaa erilaisia käytön sosiaalisen median käytön mahdollisuuksia opiskelunsa tueksi, tuottaa yliopiston raporttiohjeiden mukaisen tekstidokumentin, jossa on taulukoita, kuvia, kaavioita, viittauksia ja erilaisia ylä- ja alatunnisteita, taulukkolaskennassa tuottaa yksinkertaisia taulukoita, laskutoimituksia ja hyödyntää funktioita ja kaavoja, tuottaa esitysgrafiikassa esityksiä sekä luoda pdf-tiedostoja.

Pääsykokeet ja tentit

Yksilölliset järjestelyt –Pääsykokeen sekä tenttien osalta tämä voi tarkoittaa esimerkiksi lisäaikaa, erillistä tenttitilaa tai vaihtoehtoisia suoritustapoja. Yksilöllisiä järjestelyitä haetaan erikseen. Yksilölliset järjestelyt ovat osa esteettömyyttä ja sillä tarkoitetaan fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen ympäristön toteuttamista siten, että jokainen voi ominaisuuksistaan riippumatta toimia yhdenvertaisesti muiden kanssa. Voit tutustua tarkemmin Itä-Suomen yliopiston sivuilla yksilöllisiin järjestelyihin opinnoissa: https://kamu.uef.fi/student-book/opintojen-esteettomyys/

 

On hyvä tietää jo hakuvaiheessa, että opiskelijoista pidetään huolta, heidän jaksamisestaan ja hyvinvoinnista välitetään aidosti ja että tukea ja ohjausta on saatavilla.

Lisää tietoa ohjauksesta ja tuesta opintoihin tai opiskelutaitoihin voit lukea Itä-Suomen yliopiston sivuilta: https://kamu.uef.fi/opkirja-kategoriat/koulutusta-opiskelutaitoihin/

 

Tsemppiä vuoden viimeisiin opintoihin ja kevään yhteishakuun 2021!

 

Uef- lähettiläs// Karoliina, Erityispedagogiikka