Tag Archives: tutkimus

Syyslukukausi loppumaisillaan!

Viimeksi kun tänne kirjoittelin, kerroin tunnelmia lukukauden aloittamisesta. Joulun kolkutellessa jo ovea (kuukausihan on lyhyt aika!) olisi pian aika päättää syyslukukausi, joten ajattelin kertoa hieman omia kuulumisiani sekä ajatuksiani kuluneesta syksystä opiskelijana ja UEF-lähettiläänä.

kuva4

Päällimmäisenä mielessä tällä hetkellä on gradu. Tutkimussuunnitelma on laadittu – hyvin suunniteltuhan on puoliksi tehty? – ja keväällä alkaa itse tutkielman teko. Tunnelmat gradun suhteen ovat ristiriitaiset; aihe on tärkeä ja kiinnostaa minua kovasti, minulla on parhaat mahdolliset ohjaajat ja paljon vertaistukea saatavilla monien opiskelijakavereiden ollessa samassa tilanteessa. Toisaalta päätään nostaa myös pieni epävarmuus siitä onnistunko tässä ja onko minusta tähän, mutta tällaisina hetkinä muistuttelen itselleni, ettei pro gradu ole elämää suurempi asia – se on vain tutkimuksen teon harjoittelua. Siihen minulla on kyllä palava halu, joten luulen että selviän tästä projektista kunnialla!

kuva5

Tutkimuksesta puheenollen palasin eilen Helsingistä, jossa olin viikon harjoittelussa THL:llä eli Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella. Pääsin mukaan erääseen tutkimusprojektiin ja tehtävänäni on analysoida määrällistä tutkimusaineistoa ja laatia siitä kevääseen mennessä julkaisu yhdessä opiskelijakaverini kanssa. Tämä onkin yksi tämän lukukauden parhaista jutuista! Aihe tässäkin tutkimuksessa on tärkeä ja koskee lapsiperheitä eli juuri sitä aihealuetta, josta haluankin tutkimusta tehdä. Samalla pääsin tutustumaan yhteen terveysalan tunnetuimpaan organisaatioon ja haistelemaan hieman sitä, millaista työtä voisin mahdollisesti tulevaisuudessa tehdä.

kuva3

Tästä päästäänkin sulavasti seuraavaan aiheeseen, joka on ollut tänä syksynä hyvin ajankohtainen: tilastotiede. Kyllä, myös hoitotieteen opiskelijat saavat tutustua tilastotieteen syövereihin. Minulla oli melkoisen kauhunsekaiset tuntemukset tilastotieteestä, kunnes harjoittelimme SPSS:n käyttöä kvantitatiivisten tutkimusmenetelmien kurssilla ja pääsin pian käyttämään sitä myös tositoimissa THL:llä – SPSS tuleekin olemaan hyvä ystäväni kunnes edellä kertomani tutkimusprojekti tulee päätökseen.

kuva1

Kunpa tilastotiede olisikin vain mukavaa, mutta siihen liittyy myös haasteita etenkin minulle, joka olen aina vihannut matematiikkaa. Kuitenkin kuluneen lukukauden aikana olen ymmärtänyt, että jos haluan tutkijaksi, tilastolliset menetelmät tulevat olemaan työkalujani tulevaisuudessa. Onneksi haasteita pitää ollakin, eihän opiskelu muuten olisi hauskaa 😉 Huomaan kuitenkin omien asenteideni muuttuneen paljon tilastotieteen suhteen ja ehkä minusta ja faktorianalyysistä tulee vielä jonain päivänä hyvät ystävät 😀

kuva2

Opiskeluasiat sikseen! Ensimmäiset kuukaudet UEF-lähettiläänä ovat olleet todella hauskoja, työntäyteisiä ja monipuolisia. Olen päässyt (toivottavasti) vaikuttamaan tulevaisuuttaan pohtivien abien päätöksiin, ajellut pisimmillään Tampereelle saakka ja ollut paljon kameran edessä. Odotan innolla, mitä kevät tuo lähettiläshommien osalta tullessaan; tiedossa on lukiovierailujen ja muiden edustustehtävien lisäksi ainakin sairaanhoitajapäivät, joille pääsen edustamaan UEF:ia!

Ei tämä lukukausi minullakaan aivan lopussa vielä ole, mutta loppusuoralla kylläkin; vielä olisi yksi tentti, muutaman kirjallisen työn teko ja lukioesittely Lappeenrannassa – sitten vedän villasukat jalkaani ja syön niin paljon suklaata ja jouluruokia, että voin tammikuussa tarttua innolla uusiin haasteisiin 🙂

Siiri / preventiivinen hoitotiede

Keinonenän haisteltavana

Tutkimustyötä tehdään Suomessa pääosin yliopistoissa. UEFin opiskelijana voi päästä tutkimusten avustajaksi, koehenkilöksi eli tutkittavaksi, tai myöhemmin opintojen edetessä tutkijaksi. Samat tutkimukset ovat julkaisun jälkeen esillä tiedelehdissä, väitöstilaisuuksissa ja mediassa. Vuosi sitten olin mukana ravitsemustieteen yksikön tutkimuksessa, jossa selviteltiin, miten leipäkuitu vaikuttaa uloshengitysilman kaasuihin.

Tutkimuksella oli tarkoitus selvittää, vaikuttaako leivän kuitumäärä metaboliaan eli aineenvaihduntaan ja sitä kautta niin sanotulla keinonenällä mitattaviin uloshengityskaasuihin. Näin voidaan saada tietoa kuidun terveysvaikutuksista ja siitä, miten uloshengitysilmamittaukset soveltuvat ruokavalion aiheuttamien muutosten mittaamiseen. Tämä povaa hienoja asioita tulevaisuden terveydenhuollolle. Ehkä joskus ei enää otetakaan verinäytteitä, vaan homma hoidetaan nopealla hönkäyksellä keinonenään, joka kertoo terveystilanteen?

keinonenä2

Olin mukana tutkittavana neljä viikkoa. Ensimmäisen viikon ajan söin päivittäin leipänä ainoastaan vähäkuituista vaaleaa ”höttöleipää”. Toisella viikolla leipänä oli runsaskuituinen ruisleipä, kolmannella jälleen höttöleipä ja viimeisellä runsaskuituinen vehnäleipä. Jokaisen viikon päätteeksi hönkäisin aamulla 12 tunnin paaston ja kahden hammaspesun jälkeen keinonenään, joka analysoi uloshengitysilmaa.

Tutkimuksen tuloksia ei ole vielä julkistettu, mutta todennäköisesti metaboliassa tapahtui muutoksia ja keinonenä ”haistoi” ne. Mielenkiinnolla odotan tutkimuksesta kirjoitettavaa tieteellistä artikkelia.

On etuoikeus päästä mukaan yliopiston tutkimustoimintaan. Samalla tutkimuksen tekeminen tulee tutuksi ja se madaltaa kynnystä lähteä itsekin tutkijaksi. Toisaalta siinä huomaa myös, jos tutkimuksen tekeminen ei ole se oma juttu, vaan muu käytännön työ kiinnostaa enemmän. UEFilla tehdään aivan eturivin tutkimusta, yhteistyössä muiden suomalaisten ja ulkomaisten yliopistojen kanssa!

Karim//ravitsemustiede

Maailma on täynnä tutkittavaa

Viikonloppuja!

10885240_10204723504039897_3699258680257942663_n
Vuoden ekat kahvit Joensuun Houkutuksessa parhaan vuosikurssikaverin kanssa. Omat juhlat, otettiin varaslähtö helmikuun herkkuihin! 🙂

 

Viime postauksessa kaipasin opintojen pariin, enkä oikein tiennyt mitä kevät pitää sisällään. Nyt onkin ihan eri meininki. Kävin tapaamassa opintovastaavaa ja tunnissa tulin hänen huoneestaan valaistuneena ulos. Hops (opintosuunnitelma) on vihdoinkin valmis, selkeä ja hyväksytty!

Loistava fiilis kun tietää mitä tekee ja valmistuminen on lähitulevaisuutta – ainakin kandi. Se tuli kieltämättä puskista, että alan tekemään jo tänä keväänä kandidaatin tutkielmaa. En ole edes käynyt missään seminaareissa. Monitieteiset ympäristöopinnot saan nyt kasaan ja ne ovat pääosin kirjatenttejä, joten voin siinä samalla alkaa kandia väsäämään. Biokemian perusopinnot jatkan ensi syksynä loppuun (tuli taukoa kun pähkäilin motivaatio-ongelmien kanssa) ja ensi keväänä saatan olla vaihdossa.

2014-01-22-2626
Labrahommat tuo väriä talveen!

Kanditutkielman vaihtoehtoja selaillessa alkukauhistus alkoi muuttua innostukseksi – meillähän on vaikka mitä aiheita! Olen myös kiinnostunut ravitsemus- ja terveystieteistä ja juuri näistä minulle löytyikin monia hyviä ehdotuksia. Myös fysiologiasta voisin keksiä aiheen.

Onneksi meidän laitoksen professorit ovat helposti lähestyttäviä ja tuovat tutkimuksen lähelle opiskelijan arkea. Tästä pääsenkin päivän aiheeseen, joka on mielenkiintoinen tutkimus tai tutkimusryhmä oppiaineessani.

2014-03-05-2755
Tavanomainen genetiikan tutkijan työympäristö

Meillä on vapaasti sovittava kurssi Tutustuminen tutkimusryhmään, jonka suoritin jo fuksivuonna. Aluksi oli infopäivä, jolloin eri tutkimusryhmät esittäytyivät ja saimme vapaasti käydä labroissa katsomassa toimintaa. Monta jännää tutkimusta oli tarjolla, mutta sovin heti tutustumisjakson genetiikan ryhmään, joka tutkii pääosin mitokondrioDNA:n toimintaa ja sairauksia. Ryhmän vetäjänä toimii Jaakko Pohjoismäki ja minua ohjasi pääosin Steffi Goffart.

http://www.uef.fi/fi/biologia/goffart/research

http://www.uef.fi/biologia/pohjoismaki/research

2014-03-05-2752
Kun pipetoi iltapäivällä kolmeakymmentä näytettä pikkutarkasti elektroforeesiin, on kahvit ansaittu!

Näiden parin viikon aikana kyselin ja opin valtavasti. Aluksi hieman jännitti itse tehdä joitain asioita (esim. ottaa hiireltä sydän ja homogenisoida se tai laskea konsentraatioita…), jotta en vaan pilaisi tutkimusta. Itseluottamus ja työn into kuitenkin kasvoi, kun totesin osaavani.

Steffin kanssa tutkimme lähinnä  mitokondrioiden Twinkle-helikaasia, joka on transgeenisillä hiirillä toimimaton. Hän etsi tiettyä proteiinia vasta-aineen perusteella. Myös ihmisillä esiintyy kyseisen helikaasin mutaatiota, mikä johtaa lihasten rappeuma sairauksiin.

Olen kiinnostunut hyönteisistä, joten Jaakko teki kanssani PCR kokeiluja loiskärpäskokoelmastaan. Hän oli löytänyt uusia lajeja ja halusi selvittää onko kyseessä uusi suku. PCR:llä monistettu DNA laitettiin elektroforeesiin kontrollinäytteiden kanssa ja kokeilu onnistui! Uuden yksilön DNA:sta löytyi tunnettu sekvenssi, joka lähetettiin sekvenoitavaksi. (sytokromioksidaasi CO1)

Lisäksi Nina opetti minulle blottien tekoa pimiössä. Hän tutki terveiden hiirten kudosten korjaus- ja ylläpitoproteiinien määriä. Pääsin myös itsenäisesti vaihtamaan soluviljelmien elatusnesteitä, sillä olin kuulemma hyvä siinä.

Tutustumisjakso antoi kipinää opiskeluun ja oikean kosketuksen tutkijan työelämään. Kun olin päässyt itse käyttämään genetiikan työvälineitä, päätin olla hakeutumatta opettajalinjalle. Voisin tosin biologian tutkinnon päälle suorittaa pedagokiset pätevyydet. Kurssi antoi toivoa työllistymisestä. Lähes joka päivä hesaria lukiessani törmään biologiaan liittyviin tiedeuutisiin. Joku näitä siis työkseen tutkii, lähempänä kuin olisin arvannutkaan. Realistinen unelma-ammatti tällä hetkellä olisi yliopistotutkija. Aktiivisella osallistumisella saatan tänne jäädäkin.

Seuraavana vuorossa olisi pidempi jakso Työskentely tutkimusryhmässä, jonka voisin maisteri vaiheessa suorittaa.

10942745_10204723489959545_2168082077932998431_n
Kyllä kelpasi kiiltävällä vuokra-autolla ajella 🙂

Kävin myös tällä viikolla ensimmäistä kertaa elämässäni Kontiolahdella ja selvisin sinne ilman navigaattoria tuliterällä vuokra-autolla! Esittely oli antoisa ja opin itsekin muista aloista, sillä esittelin biologian lisäksi maantietoa, yhteiskuntatieteitä, ympäristöpolitiikkaa, ympäristötieteitä ja metsätieteitä. Mielenkiintoisia, monitieteisiä aloja kaikki.

-Janette, biologia