Tag Archives: syksy

Kuopio opiskelukaupunkina

Ennen Kuopioon muuttoa olin käynyt Kuopiossa kerran. Sekin kerta tapahtui harrastuksen kautta, kun SM-kisat järjestettiin pimeän helmikuun aikaan kaupungissa. Silloin en Kuopioon pahemmin ehtinyt tutustua. Tie vei kahtena päivänä kisapaikalle ja takaisin kaverille, minkä lisäksi kävimme yhdessä syömässä. Kun sain opiskelupaikan Kuopiosta, en siis pahemmin tiennyt, mihin olin muuttamassa.

Kuopio-6

Kuopio ei edelleenkään ole minulle kotikaupunki, enkä varmasti osaa kertoa kaikista niistä hienoista asioista, mitä Pohjois-Savon pääkaupunki tarjoaa. Kirjoitankin siitä, mitä Kuopio on minulle tähän mennessä tarjonnut.

Reissaan melkein joka viikonloppu Kuopion ja Helsingin välillä, koska vaimoni asuu siellä. Opiskelijalle matkustelu pääkaupungin ja Kuopion välillä on tehty helpoksi, kun junia, busseja ja kimppakyytejä kulkee tiheään, vähintään parin tunnin välein. Halvimmillaan lipun saa eurolla. Myös muualle Suomeen kulkuyhteydet ovat loistavat, ja kaiken lisäksi Kuopiossa on toimiva lentokenttä, jossa voi hypätä koneeseen ja taittaa matkaa vähän nopeammin.

Jo opiskelemastani alasta, ravitsemustieteestä, voi päätellä, että syöminen on minulle tärkeä juttu. Onneksi Kuopiossa opiskelijan ei tarvitse olla nälissään, sillä opiskelijaravintoloita on paljon ja ruokaa saa viikon jokaisena päivänä edullisesti. Yliopistolla on neljä ravintolaa, lisäksi vieressä Technopoliksella on yksi ja myös tien toisella puolella sijaitsevassa Kuopion yliopistollisessa keskussairaalassa voi käydä syömässä opiskelijahintaisen lounaan, vaikkapa sunnuntaina. Myös Savonia-ammattikorkeakoulussa saa opiskelijahintaista ruokaa jos muu tarjonta ei tyydytä.

Ruokaa saa myös kaupasta. Kivenheiton päästä yliopistolta on valtava Prisma ja pyöräilymatkan päässä Citymarket. Hyväkuntoinen opiskelija voi pyöräillä, muut pääsevät bussilla Matkus Shopping Centeriin, jossa on kymmenien kauppojen lisäksi Ikea sisustamista helpottamaan. Keskustassa taas on hieman pienempiä kauppoja, kuten K-Supermarket ja S-Market. Lisäksi keskustassa on useampi kauppakeskus. Myös Lidl löytyy Kuopiosta.

Mitä Kuopiossa sitten oikein voi tehdä? Opiskelijatapahtumia on tarjolla melkeinpä jokaisella viikolla lukuvuoden aikana. Niiden lisäksi on muutakin tekemistä. Elokuvafani suuntaa kohti Kino Kuvakukkoa, jossa muiden leffanäytösten lisäksi näkyy joka torstai opiskelijalle edulliseen hintaan elokuvia Hyvien Kuvien muodossa. Koko lukukauden kattavan lipun jokatorstaisiin näytöksiin saa hyvin edullisesti opiskelijakorttia näyttämällä. Finnkinon vasta avattu elokuvateatteri löytyy myös. Myös kaupungin teatterista saa edullisia opiskelijahintaisia lippuja teatteriesityksiin. Tekemistä on siinä missä muissakin kaupungeissa, opiskelijan mielenkiinnon kohteista riippuen. Joku tykkää shoppailusta (Kuopion ei shoppailumahdollisuuksien puolesta tarvitse hävetä), toinen haluaa keilaamaan, kolmas kiipeilemään tai suppailemaan. Erilaisia aktiviteettimahdollisuuksia löytyy paljon. Urheilijalle Sykettä tarjoaa monipuolisen kattauksen liikuntamahdollisuuksia.

Kuopio-4

Kuopion ulkoilumahdollisuudet ovat loistavat. Luonto on aina lähellä ja ulkoilija voi valita, haluaako mäkiseen metsään vai järvimaisemaan Kallaveden alueelle. Eri vuodenaikoina voi uida, hiihtää järven jäällä, samoilla ja lenkkeillä metsissä, poimia marjoja ja sieniä tai vaikka ihailla maisemia Puijosta. Kesäisin pääsee myös sisävesiristeilyille. Muita liikuntamahdollisuuksia löytyy todella paljon ja niistä on myöhemmin tulossa ihan oma postaus.

Kuopio-3

Kuopion tori on valittu Suomen parhaaksi. Sitä voikin luonnehtia Kuopion sydämeksi. Keväästä syksyyn torilta pääsee ostamaan jopa lähikauppoja edullisempaan hintaan kasviksia kauden mukaan. Aitoa savolaista tunnelmaa kaipaava opiskelija nappaa mukaansa kalakukon. Tori on vasta uusittu ja sen alla on parkkihalli ja kauppakeskus. Toria ympäröi iso kasa erilaisia kauppoja ja kauppakeskuksia. Torilla järjestetään vuosittain toistuvia tapahtumia, kuten syys- ja joulumarkkinat, sekä erilaisia kertaluonteisia tapahtumia. Syyskuussa järjestettiin toista kertaa Satoa Kuopio Food Festival, jossa pystyi maistelemaan pikkurahalla ruoka-annoksia.

Kuopio-7

Yksinasuminen on Kuopiossa yllättävän kallista, ainakin jos haluaa yksiön keskustasta. Opiskelijoille asuntoja tarjoaa Kuopas, jonka tarjonnasta löytyy erihintaisia asuntoja ja soluhuoneita. Edullisimmillaan soluhuoneen saa parilla sadalla eurolla, ja siihen yleensä kuuluu niin netti, sähkö kuin vesikin. Jos haluaa kaverin kanssa asua, onnistuu se niin Kuopaksen kuin yksityisten asunnontarjoajien kautta. Itse asun tällä hetkellä yksityisen vuokranantajan tarjoamassa kolmiossa aivan torin laidalla kahden kämppiksen kanssa, eikä vuokra päätä huimaa. Aamuisin on mukava herätä katsomaan heräilevää torielämää.

No entäs ne kuopiolaiset, kuuluisat savolaiset? Nehän on leppoista väkeä. Välillä jopa niin leppoista, että kiireiseen menoon tottuneella voi hermo mennä. Sille kuopiolaiset nauravat itsekin. Kuopiossa ilmapiiri on todella rento ja positiiviinen. Toisaalta välillä vähän hiljainen, ainakin jos vertaa pääkaupunkiseudun vilskeeseen.

UEFilla opiskeleva näkee yliopistolla opiskelijoita maan ja maapallon eri kolkista. Murteista puhutaan usein ja ruokalan puheensorinasta kuuleekin kymmeniä erilaisia murteita. Ja sehän on hienoa.

Kuopio

Kuopio on yllättänyt minut positiivisesti. Ennen muuttoa pohdin, onko Kuopiossa nyt oikeasti mitään tekemistä ja miten tulen siellä viihtymään. Nykyisin muualla vietetyn viikonlopun päätteksi mieli halajaa takaisin niin Kuopioon kuin opiskelijaravintoloihin viimeistään sunnuntai-iltana, eikä viikon aloitus Savon sydämessä tunnu ollenkaan pahalta. Päinvastoin.

Kuvat: Inka Khanji

Millaista se yliopisto-opintojen aloitus sitten on?

”Missä mun pitää olla ja monelta?” ”Millaista porukkaa siellä on?” ”Kannetaanko tavaroita laukussa vai repussa?” Kutakuinkin tällaisia, ei niin kovinkaan akateemisia, kysymyksiä pyöri allekirjoittaneen mielessä, kun aloitin vuosi sitten opinnot UEF:ssa oikeustieteiden laitoksella. Kenties mieleesi saattaa eksyä samankaltaisia kysymyksiä, kun opintojen aloitus aikanaan tulee eteen. Joten – millaista se opintojen aloitus UEF:ssa sitten on, ja miten se eroaa lukiosta?

Tullessasi yliopistoon, oman oppiaineesi tuutorit ottavat sinut vastaan. He ovat ylioppilaskunnan kouluttamia saman alan vanhempia opiskelijoita, joiden tarkoituksena on järjestää tutustumisohjelmaa, sekä auttaa ja neuvoa uusia opiskelijoita opintojen alkuun liittyvissä kysymyksissä. Tuutorit järjestävät myös opintojen oheen vapaaehtoista sosiaalista ohjelmaa (”fuksiviikon”), jonka tarkoituksena on tutustua muihin opiskelijoihin. Itse saavuin Joensuuhun ennalta ketään paikkakunnalta tuntematta, mutta opiskelijatapahtumien kautta tuttuja ja kavereita löytyi erittäin nopeasti. UEF:ssa tapana on, ettei ruokalassa tarvitse kenenkään jonottaa lounasta yksin 🙂

IMG_20150901_104828_2
Oikiksen tuutoreita fukseja odottelemassa 1.9.2015

Esimerkiksi oikiksessa fuksien viikkoon kuului tänä syksynä vaikka mitä. Näistä vaan muutaman mainitakseni, niin ainakin ISYY:n järjestämät Kampusrysäys ja Kaupunkisuunnistus, baarikierros, keilailuilta ja ulkoilureissu Utransaaren laavulle saivat hymyn huulille niin tuutorien kuin fuksienkin osalta.

Kysyin tämän syksyn fukseilta fiiliksiä opintojen alkamisesta, ja tällaisia vastauksia tuli: 
– “Oon tykänny tosi paljon, vaikka meitä onki melko iso ryhmä niin silti on tullu kaikki vähintään nimeltä ja kasvoilta tutuks :)”
– “Fuksiviikko oli ihan huippu, paljon tekemistä ja uusia kavereita. Ei uskois et sama porukka ei tuntenu viel kuukausi sitte! Ja vaikka sitä ohjelmaa oli paljo nii osallistujia riitti aina ku kaikki oli samas tilantees, uusi kaupunki ja fuksiviikko oli tosi hyvä mahollisuus tutustua ihmisiin.”
– “Alusta alkaen oli tunne, että meitä opastetaan ja tutustutetaan opiskeluun yliopistossa ja tehtiin selväksi, että aina voi kysyä, jos jokin on epäselvää.”

Kampusrysäyksen väkeä Kuopiossa 3.9.2015 (kuva: ISYY)
Kampusrysäyksen väkeä Kuopiossa 3.9.2015 (kuva: ISYY)

Erilaisinta yliopisto-opintojen alussa lukioon verrattuna oli mielestäni itsenäisyys, vapaus ja vastuu. Siinä missä lukiossa opetus saattoi olla kovinkin henkilökohtaista, yliopistossa vastuu oppimisesta ja opinnoista on opiskelijalla. Ei ole luokkia tai ryhmiä, on vain kursseja ja opintopisteitä, joita on tutkintoon kerättävä. Opiskelijan odotetaan ottavan itse selvää asioista, ja hoitavan asioitaan. Mutta ei huolta – tätä, ja paljon kaikkea muuta käydään aikanaan läpi johdatuskursseilla sisäänpääsyn jälkeen! 🙂

1f539da4cae97bdb6d9a575b2a1ea0e9e73f07c7e0ca8c3526a0617efc80f577

Yliopiston aloitus on unohtumatonta aikaa ja siitä kannattaa ottaa kaikki ilo irti! Jos jännittää tai mielessäsi on jotain, älä epäröi ottaa yhteyttä tuutoriisi jo ennen opintojen alkua.

Ja ainiin. En koskaan saanut vastausta laukku/reppu-kysymykseeni. Eipä minua ole koskaan kieroon katsottu, kumpaa hyvänsä sitten olenkaan kantanut 😉

Mukavaa syksynjatkoa kaikille!

  • Veikko // Oikeustiede
    (ON/OTM-tuutori syksyllä 2015)

Viimeisiä viedään

Syksy on hurahtanut ohi hurjaa vauhtia, ja tekemistä on riittänyt niin opintojen kuin töidenkin saralla.  Nyt ollaankin jo lukuvuoden puolivälissä, mikä tuntuu jokseenkin haikealta, sillä omalta osaltani tuleva kevät on viimeinen Itä-Suomen yliopiston opiskelijana. Suuria muutoksia siis luvassa lähitulevaisuudessa.

Valmistuminen lähestyy – apua!

Syksyn aikana hoitelin pois alta vihonviimeisiä tutkintooni kuuluvia kirjatenttejä – yksi tosin jäi vielä roikkumaan kevään puolelle, mutta sehän ei mitään haittaa. Itsenäisesti suoritettaville kirjatenteille kun ei yleensä ole mitään valmiita aikatauluja, vaan ne suoritetaan oman ahkeruuden ja jaksamisen mukaan. 😉 Tenttien lisäksi väänsin kasaan loka- marraskuussa graduni seminaariversion, joka siis tarkoittaa tavallaan gradun raakaversiota. Jonkinnäköinen raakile minulla on nyt siis gradusta kasassa, mutta paljon sen saralla vielä tekemistä riittää. Raakaversiossani oli sivuja reilu parikymmentä, kun valmiin gradun pitäisi olla vähintään kuutisenkymmentä sivua. Heti kunhan joulut ja uudetvuodet on juhlittu, aion palata takaisin graduni pariin. Kevätlukukaudella saankin ahkeroida ihan olan takaa, mikäli (ja kun) tahdon saada maisterin paperit juhannukseen mennessä.

Onneksi työt tuovat mukavaa ja monipuolista vaihtelua välillä melko ankeaankin graduvuoteeni. UEF-lähettiläshommia on ollut mukavasti pitkin syksyä, ja ne jatkuvat aina toukokuuhun saakka. Syyslukukaudella osallistuin parille eri messuille, vierailin useissa lukioissa Itä-Suomessa sekä tutustutin lähiseutujen lukiolaisia Joensuun kampukseemme – niin ja tietysti vaikutin somessa ahkerasti!

Me lähettiläät osallistuimme syksyllä myös Nenäpäivä-tempaukseen!
Me lähettiläät osallistuimme syksyllä myös Nenäpäivä-tempaukseen!

Lähettiläshommien ja opintojen lisäksi syksyni on kulunut kahden aivan ihanan pikkupojan lastenhoitajana; aloitin nimittäin syyskuussa hoitajana eräässä perheessä. 1- ja 2-vuotiaat pikkumiehet ovat aivan hurmaavia, ja päivät heidän kanssaan ovat aina ihan huippuja! Meillä aineenopettajilla kuuluu muutes opintoihimme pakollisena myös kehityspsykologiaa, jossa käydään läpi ihmisen kehitystä syntymästä kuolemaan. Aikoinani mietin, mitä ihmeen järkeä aineenopettajien on opiskella ihmisen koko elämänkaari – mehän opetamme vain tietyn ikäisiä oppilaita. Mutta noista opinnoista onkin ollut konkreettista hyötyä lastenhoitajan työssäni. Tässäpä siis jälleen huomataan, että yliopistosta saa eväitä niin paljon monipuolisemmin muillekin elämän osa-alueille kuin vain siihen omaan tulevaan ammattiin!

Näihin ajatuksiin päätän vuoden 2014 viimeisen blogipostaukseni. En toivota kenellekään Hyvää Joulua enkä Onnellista Uutta Vuotta, sillä juhlapyhien nimet kirjoitetaan pienellä alkukirjaimella. Siispä sen sijaan oikein ihanaa joulua ja vielä parempaa uutta vuotta ihan jok’ ikiselle! 🙂

Sari / suomen kieli ja kirjallisuus, melkein valmis äikänope

 

Vauhdikas syksy!

10678636_10204016170717006_8404377463734003455_n

Moi!

Olen Janette, yksi tämän vuoden uef-lähettiläistä.

Toinen biologian opiskeluvuoteni on alkanut vauhdikkaasti. Elokuu oli täysipäiväistä ulkoilua ja tutkimusta kenttäkursseilla. Sain myös kunnian osallistua viimeiselle ekologian kenttäkurssille, joka järjestettiin Mekrijärven tutkimusasemalla Ilomantsissa. Kurssi oli ikimuistoinen ja hieno elämys – loistava päätös kesälle!

Kenttäkursseja seurasi tuutorleiri, ja syyskuun ensimmäinen viikko hujahti fukseja ohjatessa.

IMG_1303

Nyt syksyn tullen onkin eri meininki opiskeluissa ja päivät kuluvat luentosaleissa ja kirjastossa. Onneksi pian on luvassa myös labraharjoituksia.

Aloitin sivuaineena biokemian, sillä mm. genetiikka ja mikrobiologia kiinnostavat ammattina. Lisäksi minulla on monitieteisiä ympäristöopintoja, tällä hetkellä ekotoksikologiaa ja ympäristöpolitiikkaa. Biokemia ja etenkin kemian perusteiden kurssi vaatii oma-aloitteista opiskelua, sillä minulla ei ollut lukiossa kemiaa… Motivaatiota kyllä löytyy, varsinkin nyt kun pääsin ensimmäisestä tentistä läpi!

IMG_1807

Kaiken lisäksi minut valittiin uef-lähettilääksi, josta olen iloinen. On mukava tehdä sosiaalista työtä opiskelun vastapainoksi. Haluan innostaa muitakin löytämään opiskelumotivaatiota omalla alallaan sekä hakemaan Itä-Suomen yliopistoon.

Ensimmäinen koulutuspäivä oli Kuopion kampuksella (minulle myös ensimmäinen kerta Kuopiossa). Matka sujui rattoisasti uudella tila-autolla ja aurinko paistoi. Kaikki olivat avoimin mielin liikkeellä ja tutustuminen oli helppoa. 🙂

Kuopiossa saimme yleistä ohjeistusta työnkuvastamme ja neuvoja eri tilanteissa toimiseen. Meille jaettiin uef:in selviytymispaketit, jotka sisälsivät kaikken siistiä piposta hammasharjaan ja tietysti iPadit täksi vuodeksi. Opimme myös käyttämään preziä, jolla diaesityksiä pidetään.

IMG_1721

Ensimmäisen koulutuspäivän jälkeen tutustuin tablettiin ja nautin teehetkestä salkkareiden kera. 🙂

IMG_1950

7.10 koitti yksi syksyn kohokohdista – liikuntailtapäivä patikoinnin merkeissä! Teki hyvää ottaa kunnon irtiotto biokemian tenttiin lukemisesta ja nauttia raikkaasta ilmasta. Pitkän reippailun jälkeen nautimme luontokeskus Ukossa kahvit kämppikseni kanssa. Olin myös viime syksynä Kolilla. Silloinkin sää suosi, eli ei satanut ja tarkeni kun pukeutui lämpimästi. P.S. Olen oikea ruskafani.

Tänään kävin lähettiläskuvauksessa ja hain ihanan lämpimän uef-paidan (ylhäällä kuvassa).

Nauttikaa syksystä! 🙂

– Janette Löf / LUMET, biologia