Tag Archives: opiskelupaikka

Vinkkejä valintakokeisiin

Heippa kaikille! Tällä hetkellä moni varmasti jo hieman miettii kevään valintakokeita. Osa on jo saattanut aloittaa valmistautumisen unelma-alansa valintakokeeseen, ja osa vielä keskittyy täysillä esimerkiksi kevään ylioppilaskokeisiin. Lukiovierailuilla juurikin pääsykokeisiin liittyvät neuvot ovat saaneet lukiolaiset höristelemään korviaan, joten päätin jakaa niitä tänne bloginkin puolelle. Kyseessä on tapoja, joita olen itse käyttänyt ja käytän osin vieläkin, mutta myös sellaisia tapoja, joita esimerkiksi ystäväni ovat aikoinaan käyttäneet ja kokeneet hyviksi. Kaikki ei toimi kaikilla, mutta tässä muutamia keinoja, joita kukin voi testata lukuprosessissaan, jos näistä olisi hyötyä. 🙂

Miten oikiksen valintakoe eroaa monista muista valintakokeista, on se, että kirjat ovat ainakin tähän mennessä olleet joka vuosi uudet ja lukemiselle on varattu melko lyhyt aika. Valintakoekirjoissa täysin uutta informaatiota on valtava määrä omaksuttavana ja osaamisen on oltava erittäin tarkkaa. Silti, näitä vinkkejä voi aivan varmasti soveltaa jokainen omaan lukuprosessiinsa alasta riippumatta!

Lukusuunnitelma Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty. Tee itsellesi esimerkiksi kalenteri/kaavio/minkä ikinä haluat, ja merkitse siihen kaikki päivät jotka sinulla on käytettävinäsi ennen valintakoettasi. Merkitse suunnitelmaan vapaapäivät ja tärkeät tapahtumat lukuaikana, ja jokaiselle “työpäivälle” tuntimäärä jonka aiot lukea. Noudata lukusuunnitelmaasi! Hyvä itsekuri on äärimmäisen tärkeää.

Älä huijaa itseäsi, ja laske lukemaasi aikaa siten että jos olet tullut kirjastolle 9:00 aamulla ja lähdet klo 15:00, että olisit tällä välillä lukenut sen 6h, jos olet välillä myös näpertänyt puhelinta ja pitänyt kahvitaukoja. Minulla on ystäviä, jotka kellottivat puhelimella tunnit jotka he lukivat tehokkaasti, jotta he olivat varmoja lukemiseen käyttämästään ajasta. Itse laskin melko suuripiirteisesti lukuaikani, jättämällä kuitenkin itse myös tauot laskematta ”lukuaikaan”.

Lukupaikka Mieti hyvin, missä aiot lukea. Itse olin varma lukevani koko käytettävissä olevan ajan kotona, mutta muutaman viikon päästä vaihdoin kirjastoon. Kotona vai kirjastossa, molemmissa on omat hyvät ja huonot puolensa, mutta tee päätös sillä perusteella, missä lukeminen sujuu juuri sinulla tehokkaimmiten. Kotona minulle liian suuria houkutuksia tuotti mm. puhelin ja jääkaappi. Pyri eliminoimaan kaikki ylimääräiset houkutukset, itse esimerkiksi sammutin kirjastolla puhelimeni ja olen kuullut myös tapauksia, joissa joku on poistanut koko valintakoeprosessin ajaksi puhelimestaan kaikki sosiaalisen median ohjelmat.

Ole järkevä Jos et ole koskaan ennen lukenut Baselin pankkisääntelystrategioita, ei sinun heti ensimmäisellä lukukerralla kannata takertua jokaiseen desimaaliin ja matemaattiseen kaavaan. Luota tiedon kumuloitumiseen. Lue kirjat ensin vaikka nopeasti läpi siten, että saat niistä yleiskuvan. Tämän jälkeen voit jokaisella kierroksella lukea kirjan entistä tarkemmin ja aivan lopuksi opetella ulkoa kaikki kaikista pienimmät poikkeukset. Näin muodostat myös itsellesi selkeän kokonaiskuvan kirjan sisällöstä.

Tauot Opiskelun laatu merkitsee aina enemmän kuin sen määrä! Jos huomaat että sivut vaihtuvat ilman että mitään jää mieleesi, pidä tauko! Säilytä kuitenkin itsekuri äläkä venytä taukoasi useamman tunnin mittaiseksi. Kirjastolla lukiessani kävin itse esimerkiksi kahvilla kirjaston kahvilassa ystäväni kanssa, ja soveimme, että tauko saa kestää max. 30 min.

Muistikortit Tee kirjoissa olevista käsitteistä muistikortit esimerkiksi eri värisille post it-lapuille. Kirjoita toiselle puolelle käsite, ja toiselle puolelle selitys. Näin voit kätevästi kerrata käsitteitä yksin tai kaverin kanssa.

Merkinnät Tee kirjoihin merkintöjä. Omat kirjani ovat täysin sutattu lyijykynäkirjoituksella ja erivärisillä yliviivaustusseilla. Koodaa yliviivausvärisi, jolloin voit nopealla silmäyksellä saada hyvän yleiskuvan sivun sisällöstä. Omassa koodauksessani esimerkiksi lait ovat vihreällä ja pääsäännöt pinkillä yliviivattuja. Käytän itse myös erivärisiä sivumerkkejä erottamaan kappaleita ja osia kirjoista. Tästä oli aikoinaan suuri hyöty kertaamisessa, kun kirjaa ei tarvitse edes avata nähdäkseen kaikkien kappaleiden sisällön.  Kirjoittelin lyijykynällä kirjojen sivupaneeleihin vaikeita asioita omin sanoin, ja nämä kirjoitukset olivat myös kätevä tapa kerrata kirjojen asioita loppuvaiheessa prosessia.

Muistisäännöt Oikeustieteen valintakokeessa on muistettava kaikki kirjoissa esiintyvät listat, ja kyse harvoin on edes vain muutamakohtaisista, vaan sellaisista, joissa saattaa olla 11 eri kohtaa muotoiltuna pitkiksi lauseiksi. Muistamista helpottaa suuresti muistisäännöt. Muistisääntöjä on monia, ja voit lukiessasi kehitellä myös omia, mutta tässä on tavat joita itse käytin:

1. Ota jokaisesta sanasta ensimmäinen kirjain. Tämä on kätevä tapa jos opettelet ulkoa esimerkiksi monimutkaista lakia.
”Tämä säädös on pätevä” = TSOP

2. Ota ensimmäinen tavu sanasta, jolla on lauseessa eniten merkitystä ja muodosta tavuista muistilause.

ESIM:         1) KOIRAT eivät saa mennä leikkipuistoon
2) Uimahallissa ei saa JUOSTA
3) Kaupasta ei saa VARASTAA

KOI JUOS VA = KOIperhonen JUOSkenteli VAroittamatta
Mitä älyttömämpi muistilauseesi on, sitä helpompi se yleensä on muistaa. Tavallisesti listojen avainsanat ainakin oikeustieteessä ovat melko monimutkaisia joten on helpompi muistaa listojen sanojen ensimmäinen tavu, kuin itse ”avainsana”, varsinkin jos kyseessä on
pitkä lista.

Ole luova Jos jokin tapa ei tunnu toimivan, kokeile uusia keinoja oppia. Minua helpotti värit ja sivujen silmäily, mutta yksi ystäväni koki parhaaksi tavaksi sen, että luki kirjan vaikeita kohtia nauhalle puhelimelleen ja lenkillä kuunteli nauhoitetta. Itse jätin ympäri asuntoa post it-lappuja, joissa oli lakeja tai termejä valintakoekirjoista. Yksi oli esimerkiksi jääkaapin ovessa, joten aina kun menin jääkaapille, tuli myös termi kerrattua.

Pidä pää kylmänä Muista että asiat ovat yhtä vaikeita kaikille! Ne avautuvat pikku hiljaa kun luet kirjoja, ja en usko että loppujen lopuksi kukaan muistaa koko kirjoja valintakokeessa lause lauseelta. Tee parhaasi, mutta älä hylkää ystäviäsi lukuprosessin aikana. Muista siis pitää vapaapäiviä lukemisesta, jotta lukupäivinäsi jaksat keskittyä itse lukemiseen.

KERTAA Aidossa oppimisessa tämä on kaikista tärkeintä! Kertaa jokaisen lukukerran jälkeen mitä olet lukenut. Itselleni tämä tuotti sanoinkuvaamatonta tuskaa, mutta oli sitäkin hyödyllisempää. Säästä myös lukusuunnitelmassasi vähintään viimeinen viikko pelkälle pelkälle kertaamiselle. Älä päästä itseäsi liian helpolla kerratessasi, jollet samantien muista asiaa sanatarkasti niin älä heti katso sitä kirjasta; vaan muistele! Kertaamisen tärkeyttä ei voi mielestäni korostaa liikaa.

Jasmine // Oikeustiede

Pääsykoe-survivor vuosimallia 2015

Kevään yo-kokeiden ja yhteishaun jo häämöttäessä lähitulevaisuudessa haluaisin jakaa oman tarinani farmasialle hakeutumisesta.

Lukiossa päätin vasta abivuonna, että aikoisin suuntautua terveystieteille. Päätös oli suhteellisen helppo, koska olen aina ollut kiinnostunut biologiasta ja halusin hakeutua alalle, joka työllistää tulevaisuudessa. Kaikki terveysalat kiinnostivat ja kiinnostavat edelleen. Käytinkin suurimman osan abivuodesta pähkäillessäni eri vaihtoehtoja. Lääkis ja hammaslääkis oli suoraan poissuljettu vaihtoehto, koska tulen huonovointiseksi veren ja avattujen kudosten näkemisestä, en halua olla niin kiinteässä kontaktissa potilaiden kanssa, eikä fysiikan opiskelu pääsykoetta varten kiinnostanut. Ravitsemustieteistä olisi kiinnostanut ravitsemusterapia, mutta inhokkiaineeni lukiossa oli psykologia. Biolääketiedettä mietin farmasian lisäksi kaikista pisimpään, mutta abivuonna asiakaspalvelutyössä ollessani tajusin, että haluan tehdä töitä tulevaisuudessa ainakin suurimmaksi osaksi (elävien)ihmisten parissa.

Ja näin lopulta päädyin farmasiaan, koska en osannut keksiä siitä huonoja puolia: työllistymistilanne on todella hyvä, opiskellaan paljon myös biologiaa, ala on tarpeeksi haastava ja tulevaisuudessa luultavasti tullaan työskentelmään asiakkaiden (ei potilaiden) kanssa. Myös tutkimuspuoli kiinnostaa, sillä farmasian alan tutkimuksella voidaan vaikuttaa ja pelastaa ihan oikeasti ihmishenkiä! Niinkuin ala-asteella opettajani tapasi sanoa ”eihän sitä koskaan tiedä, vaikka joku teistä kehittäisi joskus tulevaisuudessa lääkkeen syöpään”.

ALERT! Luin lukiossa vain ykköskurssin kemiasta ja siitäkin oli abivuoteen mennessä kulunut jo kolme vuotta, eli kemian/biologian kirjoittaminen lukiossa tai kurssien käyminen ei ole elinehto farmasialle pääsemiseen. En myöskään aloittanut pääsykokeeseen lukemista ennen kevään yo-kirjoituksia. Siispä: itseopiskelin ennen pääsykokeita lukion kemian, sekä pääsykoekirjan. Kemian kanssa meinasin välillä mennä hermot, kun ei oikein voinut kysyä keneltäkään selvennystä, mutta nettivideot ja asioiden uudelleen lukeminen auttoivat kummasti. Pääsykoekirjana meillä on teos Ihminen fysiologia ja anatomia, jossa jatketaan lukion ihmisen biologia -kurssista olematta kuitenkaan vaikeasti ymmärrettävää tekstiä. Kirjaa käytetään jatkossa ainakin farmasian ja ravitsemustieteen ensimmäisenä vuonna.

H2 = kaksi vetyatomia yhdessä. Näin alkeista todellakin lähdin tahkoamaan kemiaa kirjoitusten jälkeen. Jouduinpa jopa hakemaan kirjastosta yläasteen kemian kirjan ja selvittämään, mitä tarkoittaa vaikkapa neutroni.
Myös kemiaa lukiossa lukeneille niinkin itsestään selvät asiat, kun alkuaineiden nimet piti opetella alusta alkaen.

Jopa koira alkoi tullemaan mustasukkaiseksi, kun vietin niin paljon aikaa pääsykoekirjani kanssa

Asia, mitä abit kyselevät usein on, että kuinka paljon luit päivässä valmistautuessasi pääsykokeeseen? Olen opiskelutyyliltäni hyvin perinpohjainen ja teen todella paljon muistiinpanoja, joten opiskelu-urakkaani olisi selvästi nopeuttanut, jos olisin osannut kirjoittaa nopeammin. Kuitenkin luin siis päivässä noin 8-10 tuntia, enkä siis käynyt töissä tuona aikana. Ihmiselle, jolle asiat tarttuvat helpommin päähän olisi varmasti selvinnyt vähemmälläkin ja osa nykyisistä opiskelutovereistani onkin kauhistellut tekemääni työmäärää. Lisäksi mikäli kemia on jo hanskassa, niin työmäärä on meikäläisen työmäärästä -50%!

Voitte vaan kuvitella, miten hyvältä tuntui astella ulos tuosta salista melkein kolmen kuukauden työurakan jälkeen! Niin ja tietysti vieläkin paremmalta, kun opintopolku.fi ilmoitti parin kuukauden päästä, että olin päässyt sisään!

After all olen sitä mieltä, että avain yliopistoon pääsemiseen ja pääsykokeisiin lukemiseen on motivaatio. Itse olen hyvin määrätietoinen, joten se tietty kunnianhimo auttoi jaksamaan päivästä toiseen ja auttaa vielä tänäkin päivänä jokapäiväisissä opinnoissa. Löytääkseen sen motivaation on tietysti löydettävä se itseään kiinnostava ala, joka voi olla oikeasti se prosessin vaikein kohta.

Nyt jälkikäteen oli hauska katsella puhelimesta vanhoja kuvia tuolta pääsykokeeseen lukemisen ajalta ja huomata, että miten paljon sitä oikeasti on kehittynyt. Yläasteella jopa vihasin kemiaa. Nykyisin kemia on mielestäni yksi mukavimmista aineista ja numeroiden perusteella kemia näyttääkin olevan vahvin aineeni farmasialla. Alussa pelkäsin, että olisin kemian taustani takia jotenkin alakynnessä kaikkiin muihin nähden, mutta asia ei todellakaan ole niin, sillä osa porukasta on parempia jossain toisessa osa-alueessa kun toisessa. Farmasiaa opiskelevat voivat olla kiinnostuneita hyvinkin erilaisista asioista ja farmasia on todellisuudessa niin paljon laajempi ala, kun alussa kuvittelisi. Farmasialla voi proviisorivaiheessa suuntautua esimerkiksi enemmän lääkkeiden biologiseen, fysikaaliseen, sosiaalifarmaseuttiseen tai kemialliseen aspektiin ja näitä kaikkia opiskellaan myös jo farmaseuttivaiheessa. Oma vahvuuteni on biologia ja olenkin harkinnut suuntautuvani siihen tulevaisuudessa esimerkiksi vaikkapa farmakologian, toksikologian tai biofarmasian kautta.

-Laura, future proviisori

Uutta kotia kohti

Opiskelupaikan saaminen tarkoittaa usein toiseen kaupunkiin muuttamista. Saatat muuttaa jostain toisesta opiskelukaupungista toiseen tai saatat muuttaa lapsuuden kodistasi ja kotikaupungistasi täysin uusiin maisemiin. Minulle Kuopioon muuttaminen tarkoitti tuota jälkimmäistä.

Heti kun tieto opiskelupaikasta tuli, tuli kirjeen mukana myös hammaslääketieteen fukseille tarkoitettu lehtinen nimeltään Dentikkeli, joka sisälsi pitkän listan kaikista hoidettavista asioista ennen syksyn alkua. Piti etsiä asunto, hyväksyä opiskelupaikka, tilata opiskelijakortti, liittyä Facebook-ryhmiin… Sitten kun asunto löytyi, piti ryhtyä pakkaushommiin ja etsimään sukulaisten nurkista tarpeettomia huonekaluja uuteen asuntooni. Yhtäkkiä kesä olikin jo ohi ja muuttopäivä koitti.

Tästä se lähti, tyttö tavaroineen kohti Kuopiota!
Tästä se lähti, tyttö tavaroineen kohti Kuopiota!

Itse muuttopäivä sujui hyvin. Muutin yhteiseen asuntoon parhaan ystäväni kanssa ja meillä oli sukulaisia auttamassa tavaroiden kantamisessa ja järjestelemisessä. Illalla kävimme kämppikseni kanssa kävelemässä Kuopion hämäriä kujia pitkin ja olo oli jotenkin kovin vapaa. Olimme molemmat kovin innoissamme, nyt alkaisi jokin todella jännittävä vaihe elämässämme! Todellisuus iski kuitenkin jo seuraavana päivänä. Sukulaiseni lähtivät takaisin kotiinsa, ja minä jäin kämppikseni kanssa kahden. Tehtävänäni oli maalata vaatekaappini takaseinä uudestaan, enkä ollut koskaan ennen edes maalannut. Oloni oli kovin yksinäinen. Näin he vaan minut tänne jättivät! Mitä minun nyt pitäisi tehdä? Mitä täällä Kuopiossa yleensä tehdään? En tunne täältä ketään, saankohan sittenkään uusia kavereita? Miten minä muka pärjään täällä?

Täälläkö se minun koti nykyään on?
Täälläkö se minun koti nykyään on?

Uskon, että monet muutkin kotoaan muuttavat tuntevat samanlaisia tuntemuksia kuin minä syksyllä 2014. Omasta kokemuksesta voin kuitenkin kertoa, että tuo olo helpottuu hyvin nopeasti. Heti seuraavana päivänä alkoi yliopisto-opiskelut, ja tekemistä riitti ensimmäisinä päivänä lähes vuorokauden ympäri. Alusta alkaen koin olevani osa porukkaa, jota en ollut tuntenut vielä edellisenä päivänä vaatekaappia maalaillessani. Pikkuhiljaa muuton jälkeen uudessa kaupungissa asumiseen tottuu. Sinulle muodostuu oma arki, johon kuuluu opiskelua, tenttejä, tapahtumia, kavereita, harrastuksia, tiskaamista, kaupassa käymistä ja pyykinpesua. Ensi kertaa omaan asuntoon muuttaessa kaikki tuntuu niin erilaiselta verrattuna lapsuudenkotiin, mutta toisaalta kaikki tuntuu niin omalta.

Vaikka uusi kaupunki, uudet ihmiset ja yksinasuminen kiehtovat, ei kannata unohtaa lapsuudenkotiakaan. Perheelle kannattaa soitella ja heidän luonaan käydä silloin tällöin viikonloppuisin, vaikka matkustaminen maksaakin. Ne rahat saa helposti takaisin syömällä vanhempien jääkaapin tyhjäksi. Vanhalle paikkakunnalle saattaa jäädä myös parisuhde ja vanhoja ystäviä. Heillekin pitää muistaa järjestää aikaa ja kysellä kuulumisia, sillä vastavuoroisesti he voivat lohduttaa sinua kun eläminen uudessa kaupungissa tai opiskelu ei tunnukaan enään niin hohdokkaalta.

Kahden vuoden aikana Kuopiosta on kyllä tullut uusi kotini. Tähän kaupunkiin liittyy niin paljon uusia kokemuksia, ihmisiä ja muistoja.
Kahden vuoden aikana Kuopiosta on kyllä tullut uusi kotini. Tähän kaupunkiin liittyy niin paljon uusia kokemuksia, ihmisiä ja muistoja.

Uuteen kaupunkiin kannattaa aina lähteä avoimin mielin. Se on kasvattava kokemus ja huikea mahdollisuus elää juuri sellaista elämää kuin itse haluat. Lähde avoimin mielin, tutustu uusiin ihmisiin ja maisemiin, harrasta ja nauti. Jossain vaiheessa huomaat, että edes sunnuntai-iltana vaatekaapin maalaaminen ei olekaan niin iso juttu. Oikeastaan on ihan kiva taas olla kotona odottamassa uuden viikon alkua.

 

Katriina // Hammaslääketiede

Maailmassa on monta ihmeellistä asiaa

Oletko joskus miettinyt miksi siilillä on piikit? Oletko tehnyt kasvion ja innostunut siitä? Ehkä ihmetellyt vesistöjä ja pohtinut ihmisen vaikutusta niihin? Näitä ja muita ympäristöön ja biologiaan liittyviä kysymyksiä voi jatkossa ihmetellä Itä-Suomen yliopistossa ympäristö- ja biotieteiden laaja-alaisessa kandidaattiohjelmassa.

Itä-Suomen yliopiston hakukohde tarjonta on muuttunut vuosien varrella. Yksi tulevan hakukierroksen muutoksista oli ympäristötieteiden ja biologian yhdistyminen yhteiseksi hakukohteeksi ympäristö- ja biotieteet. Ei siis hätää, kumpikaan tieteenala ei ole hävinnyt tarjonnasta minnekään, vaan niiden parhaat puolet on kerätty yhteisen nimen alle.Järviruokoja

Uusi hakukohde lupailee mielenkiintoista ja monipuolista yhteistyötä kahden tieteenalan kesken. Ei siis ole tarve olla selviä säveliä, mitä juuri haluaa olla ymmärtämässä ja tutkimassa, kun yliopisto-opintojaan aloittaa. Ajatuksena on, että yhteisten perusopintojen myötä saa vankan luonnontieteellisen pohjan, josta voi joko jatkaa jo valitsemansa pääaineen kanssa tai valita toisen suunnan. Pääaineet on jaettu kampuksittain – ympäristöteknologia ja -terveys Kuopiossa, biologia Joensuussa. Alkuun suoritettavat perusopinnot ovat yhteiset ja niissä hyödynnetään modernia tietotekniikkaa kampusten maantieteellisen välimatkan ylittämiseksi esimerkiksi videoluentojen muodossa.

Joustoa tulee löytymään myös myöhemmin opinnoissa ja pyrkimys on mahdollisimman sujuvaan opiskeluun kiinnostuksen mukaan kotikampuksesta riippumatta. Asiantuntijalinjoissa on suuntautumisvaihtoehtoja alan sisällä ja sivuainevalinnoilla on mahdollista yhdistää jotain ihan muuta pakettiin. Ehkä vähän oikeustieteellistä näkökulmaa ympäristöoikeudesta? Tai datamassojen analysointiin tilastotiedettä? Niin kuin aina Itä-Suomen yliopistossa, vapaa sivuaineoikeus pitää moninaiset mahdollisuudet avoinna. Opettajiksi halajaville on edelleen mahdollisuus opiskella biologian aineenopettajaksi Joensuun kampuksella ja valita laajasta valikoimasta yksi tai useampi opetettava aine kaveriksi.

IMG_4641

Jos ympäristö- ja biotieteet kiinnostavat, kannattaa käydä tutustumassa alaa jo opiskelevien tarinoihin. Heidään suustaan kuulee aitoa tietoa, millaista opiskelu on näillä aloilla eri kampuksilla. Biologian opiskelijoiden haastattelut löytyvät täältä ja ympäristötieteen täältä. Haastatteluista huomaa kyllä, että opiskelijat arvostavat opintojen käytännönläheistä otetta – on laboratoriotyöskentelyä ja kenttäkursseja eli maastossa työskentelyä. Näinhän se tuleekin olla, luentosalissa pääsee käsiksi vain rajattuun ympäristöön. Onneksi sama linja jatkuu myös tulevaisuudessa!

Hakemista suunnitellessa kannattaa huomata, että suurin osa valitaan suoravalinnan eli ylioppilaskirjoitusten tulosten pisteytyksen perusteella, jolloin ei ole välttämätöntä käydä valintakokeessa. Kirvestä ei kuitenkaan kannata kaivoon heittää, jos suoriutuminen ei ollut niin loistokasta kuin oli toivonut tai jos lukiokoulutusta ei ole – sisään on mahdollista päästä myös pelkän valintakokeen perusteella. Ensikertalaisille on varattu sekä suoravalinnassa että valintakokeessa puolet aloituspaikoista. Hakukohteeseen voi käydä tutustumassa  vielä tarkemmin Opintopolussa: Joensuu (biologia) ja Kuopio (ympäristötiede).

Ympäristöään kannattaa aina välillä vähän hämmästellä ja kummastella – joskus jopa ammatiksi asti! Ai millaiseksi ammatiksi? Esimerkiksi ympäristö- tai terveystarkastajaksi, laboratoriopäälliköksi, suunnittelijaksi tai tutkijaksi, yksityiselle tai julkiselle puolelle. Valmistuneiden uratarinoihin voi tutustua täällä ja täällä, kun tulevaisuuden uramahdollisuudet mietityttää.

IMG_5561

Mie pääsin tekemään kasvion vasta yliopistossa, digitaalisena. Se oli kutkuttava kokemus, jossa lähiympäristöönsä tutustui aivan eri tavalla, kun katse kierteli jatkuvasti kasveja ja niiden piirteitä. Koska minun kohdallani alanvaihto ei ole tämän päivän haave, tyydyn fiilistelemään kokemusta vielä tämän kirjoituksen kuvituksessa. 🙂

Jenny // matematiikka, aineen- ja luokanopettaja

Yliopisto-opiskelua toisin silmin

Puolentoista vuoden hampaalla opiskelun jälkeen on jo tottunut tähän elämänrytmiin. Yliopistolle saavun oikeastaan joka päivä luennoille, harkkoihin, laboratoriotöihin, avustamaan klinikkaan tai ihan vaan syömään opiskelijahintaista ruokaa. Mutta miltä hammaslääketieteen opiskelu näyttää 9-luokkalaisen tai yläkoulun biologian opettajan näkökulmasta?

Helmikuun alussa Kuopion Hatsalan klassillisen koulun yläkoululaisilla oli suoritettavanaan TET-jakso, josta osa on mahdollista suorittaa myös tutustumalla yliopiston toimintaan. Eräs hammaslääkärin ammatista haaveileva 9-luokkalainen olikin seuraamassa hampaalla opiskelua kahden päivän ajan minun opastuksellani. Ensimmäinen TET-päivä yliopistolla kului hammaslääketieteen opetusklinikassa potilastöitä seuraamalla, ja toinen päivä minun kanssani luennoilla. Samaan aikaan kun yläkoululaiset olivat tahoillaan suorittamassa TET-jaksojaan, hammaslääketieteen ja lääketieteen opiskelusta kiinnostuneet kaksi biologian opettajaa samaisesta Hatsalan koulusta päättivät käyttää tilaisuutensa hyväkseen, ja hekin olivat 2 päivän ajan seuraamassa meidän opiskeluja yliopistolla. He osallistuivat myös kanssani luennoille, labraharkkaani ja pääsivät käymään myös opetusklinikassamme.

Vierailijat pääsivät tutustumaan hammaslääketieteen opetusklinikaamme.
Vierailijat pääsivät tutustumaan hammaslääketieteen opetusklinikaamme.

Vierailun jälkeen kyselin vierailijoiltamme heidän odotuksistaan ja ennakkokäsityksistään hampaalla opiskelusta. Kuten arvata saattaa, 9-luokkalaiselle yliopisto-opinnot tuntuvat vielä kovin kaukaiselta ajatukselta, joten varsinaisia ennakkokäsityksiä yliopistossa opiskelusta ei hänelle ollut ehtinyt muodostua. Opettajien kokemukset hampaan opinnoista taas vastasivat aika hyvin heidän odotuksiaan. Yllättävää heistä kuitenkin oli se, kuinka tarkkaan hammaslääketieteen opiskelussa käsitellään aiheita, joilla ei todennäköisesti tulevan työn kannalta ole kovinkaan suurta merkitystä. Tulevat hammaslääkärit tosiaan käyvät ensimmäisinä vuosinaan hyvin pitkälti samat kurssit kuin lääketieteen opiskelijat, joten tuo opettajissa ihmetystä herättänyt aihe hämmästyttää välillä meitä hampaalaisiakin. Täytyy kuitenkin muistaa, että hammaslääkärin vastaanotollekaan ei koskaan tule pelkkä suu, vaan koko ihminen.

Vierailijat pitivät UEFin opiskeluilmapiiriä hyvänä ja myös opetustilat, erityisesti hammaslääketieteen opetusklinikka, saivat paljon kehuja. Luento-opetus sai myös paljon keskustelua aikaan. Opettajista oli yllättävää, miten vieläkin entisajan luennointityyli on tallella noin voimakkaasti opetusmenetelmänä. Luennot eivät siis ole paljoa muuttuneet opettajien omista opiskeluajoista, tosin paperisten muistiinpanojen sijaan suurimmalla osalla opiskelijoista on tabletit tai läppärit muistiinpanovälineinä luennoilla mukana. Peruskouluopetukseen tottuneen 9-luokkalaisen mielestä yllättävää luento-opetuksessa oli se, miten paljon ihmisiä on kuuntelemassa luennoilla ja miten nopeasti asioita käydään siellä läpi. Kaikki kolme vierailijaa painottivat myös sitä, miten luennoilla huomaa opiskelijoiden oman motivaation opintoihinsa. Opiskelijat oikeasti kuuntelevat opetusta, esittävät kysymyksiä ja tekevät vapaaehtoisesti muistiinpanoja. Tosiaan, toisin kuin yläkoulussa, yliopistossa ei tarvitse pyytää opiskelijoita olemaan hiljaa tai huolehtia heidän opintojen edistymisestä, sillä opiskelijat ovat valmiita huolehtimaan siitä itse nyt, kun ovat ensin opiskelupaikan itselleen kovan työn takia saaneet.

Molekyylibiologian ja genetiikan luennolla.
Molekyylibiologian ja genetiikan luennolla.

Vierailut olivat varmasti avartava kokemus niin 9-luokkalaiselle kuin yliopisto-opinnot jo nähneille opettajille, mutta myös minä sain ihan uudenlaisia näkökulmia opiskeluuni. Kukaan meistä ei jäänyt tyhjin käsin, opettajat muun muassa sivistivät itseään embryologian luennoilla ja totesivat opettaneensa joitakin asioita yksilönkehityksen alkuvaiheista täysin väärin oppilailleen. 9-luokkalainen totesi taas joutuvansa tekemään paljon töitä päästäkseen hammaslääkäriksi, mutta ainakaan tuo haave ei tullut kuopattua vaan päinvastoin, odotukset tulevaa työtä ja hampaalla opiskelua kohtaan muuttuivat vain parempaan suuntaan.

 

Katriina // Hammaslääketiede

Suomen suurin jatkokoulutustapahtuma- STUDIA 2015

Tänään alkoivat vuoden 2015 Studia-messut. Studia on suomen suurin jatkokoulutustapahtuma ja ne pidetään Helsingissä messukeskuksessa. Tänään tapahtuma alkoi kello yhdeksän ja kävijöitä oli heti aamusta todella paljon. Tulevat korkeakouluopiskelijat löysivät UEFin,  Savonian ja Karelian yhteisen Find Your East -ständin ja eri alojen edustajat saivat kertoa opiskelustaan kiinnostuneille koko päivän ajan, sillä kuuntelijoita oli erittäin paljon.

messukuva

Lääkiksestä kiinnostuneita oli paljon ja Katriinan kanssa koitimme keretä huomioimaan kaikki ja vastaamaan heidän kysymyksiinsä. Kaikilla kouluilla ja eri edustajilla on omat hienot esittelypisteet, jonka myötä messujen ilme on oikein värikäs sekä monipuolinen.

Kiireestä huolimatta kahvitauolla kerkesi tutustumaan muiden oppilaitosten esittelijöihin ja heidän mielenkiintoisiin aloihinsa.

officers

Rasmuksen kanssa kävimme muun muassa tutustumassa Poliisiammattikorkeakoulun porukkaan. Ja tässä miljöössä ei ole ennen oltukkaan 😉

Messut jatkuvat huomenna keskiviikkona klo. 09.00 ja silloin ovat taas UEFin edustajat paikalla juuri TEITÄ varten.

-Ville

lääkis

Kysyvä ei tieltä eksy

Viimeviikolla oli vilskettä niin Kuopion kuin Joensuun kampuksella. Oli abeja, esittelijöitä, esitteitä ja paljon puhetta jatko-opinnoista. Kyseessä Itä-Suomen yliopiston abipäivät – Kuopiossa maanantaina 9.11. ja Joensuussa perjantaina 13. päivä. Päivät olivat antoisia kokemuksia lähettiläälle ja toivottavasti myös abeille, vaikka jälkimmäinen olikin kutkuttavana ajankohtana.

DSC_0406

Tietoa jatko-opinnoista kiinnostuneille oli järjestetty niin luentomuodossa kuin esittelypistein. UEFilla oli oma ständi, jossa meitä lähettiläitä pyöri jakamassa niin koulutustarjontaesitteitä kuin hakuoppaita sekä kyselemässä, mikä kiinnostaa. Hurjastihan aloja ja mahdollisuuksia on tarjolla, että ei ihme monen vastauksen olleen ”en vielä tiedä”. Abipäivät ja muut jatko-opiskelutapahtumat ovatkin juuri sitä varten, että saa tietoa ja tukea valintojen tekemiseen. Karsintaa on hyvä aloittaa miettimällä, mitä haluaa tehdä isona tai mikä kouluaine nappaa. Niin opiskelujenkin kuin niiden jälkeen siintävän työelämän kannalta on hyvä löytää itseä kiinnostava ala, joka oikeasti innostaa. Tulevan opiskelupaikan valinnan ei tarvitse olla nopan heittoa, vaan tietoa on tarjolla ja kysymällä saa lisää!

Oma antinsa on abipäivillä myös niille, joilla ala on jo tiedossa. Tuoreista hakuoppaista saa tarkan tiedon hakemista varten ja alan opiskelijoilta kuulla opiskelusta käytännössä. Hienoa olikin kuulla siitä kirjosta, mitkä kaikki alat abeja kiinnostaa ja auttaa alkuun hakuoppaan kanssa. Jokaisella hakukohteellaan on omat pisteytyksensä ja hakumenettelyissä on eroja, joten kannattaa käydä tulevan (unelma)alan ohjeet huolella läpi. Esimerkiksi kirjoitetuilla aineilla on erilaiset painoarvot eri kohteissa ja osaan valintakokeista vaaditut tiedot ovat tietyn aineen lukion oppimäärä, jota ei kannata vasta koetta ennen opiskella.

DSC_0433

Sopivissa väleissä hyödynsin itsekin abipäivät kartuttamalla omaa tietovarastoani Itä-Suomen yliopiston opiskelumahdollisuuksista. Aloista ja opinnoista saa niin paljon eläväisemmän kuvan keskustelemalla opiskelijoiden kanssa kuin mitä esitteestä ja oppaasta tavaamalla.

Jäikö abipäivät käymättä? Ei huolta, meiltä UEF-lähettiläiltä saa kysellä opiskelusta muutenkin! Lukiovierailuilla näyttäydytään ympäri Suomen ja sosiaalisesta mediasta (Facebook & Instagram) meidät tavoittaa helposti. Paperiesitteissä on oma hohtonsa, mutta onneksi kaikki on saatavilla digitaalisestikin.

Jenny  // matemaattisten aineiden aineenopettaja ja luokanopettaja

Asuminen kahdessa kaupungissa

Monet muuttavat opiskelun perässä toiselle paikkakunnalle. Muutto uuteen paikkaan on yleensä jollain tavalla vaikeaa, jos ei muuten niin itse tavaroiden roudauksen takia. Toisaalta uusi paikkakunta tarjoaa uusia mahdollisuuksia: uusi ystäviä, harrastuksia ja elämyksiä.

Joskus vanhalle kotipaikkakunnalle joutuu jättämään oman puolison ja jopa lapset. Silloin ruvetaan yleensä etsimään mahdollisuuksia viettää mahdollisimman paljon aikaa perheen kanssa. Se tarkoittaa matkustelua, opiskeluaikataulujen sumplimista ja eron kestämistä. Todennäköisesti myös julkisen liikenteen tarjouksia tulee kytättyä silmä kovana ja kaikki mahdolliset tarjoukset tilattua sähköpostiin.

Asun itse kahdessa paikassa, arkipäivinä Kuopiossa ja viikonloppuisin Helsingissä. Itä-Suomen yliopiston Kuopion kampus on ainoa paikka Suomessa, jossa voi opiskella ravitsemusterapeutiksi. Siksi Helsingin yliopisto ei tullut kysymykseen, vaikka sielläkin voi opiskella ravitsemustiedettä.

Streat-Helsinki-8

Koen kotini olevan Helsingissä ja asunnon tai kämpän Kuopiossa. Se on tarkoittanut sitä, että opiskelukavereiden kanssa tulee vietettyä vapaa-ajalla paljon vähemmän aikaa kuin haluaisi, Kuopion asunnon lievää (joidenkin mielestä suurempaa) askeettisuutta ja tunteja tuntien perään bussissa ja junassa. Lisäksi pysyvämpää asumista vaativat asiat, kuten esimerkiksi kuntosalikortti, on turha toive. Onneksi Sykettä pelastaa!

Onnibus-2

Vähäisestä opintotuesta vähäinen ylijäävä osuus ei mene viihteeseen tai säästöön, vaan matkoihin. Matkojen osalta helpotusta on tuonut julkisen liikenteen verinen kilpailu, joka mahdollistaa bussimatkojen saamisen halvimmillaan eurolla ja joskus harvemmin luksusta, eli edullisen junamatkan. Bussimatkat tulevat myyntiin kuukausia etukäteen ja ovat silloin edullisimmillaan, joten aikatauluja joutuu miettimään hyvinkin paljon etuajassa. Se harmittaa silloin kun kohdalle tulee tapahtumia joihin haluaisi osallistua, mutta ei pysty, koska on jo muualla.

piknik

Käytännössä jatkuva matkustelu vaatii joko säästöjä tai työntekoa. Työnteko taas on hankalaa, koska vähäisen ajan kotipaikkakunnalla haluaa viettää jossain ihan muualla kuin töissä ja opiskelupaikkakunnalla taas aika menee opiskelujen, osa-aikatyön ja treenien ohjauksen parissa. Onneksi puoliso maksaa Helsingissä vuokran.

Kahdessa kaupungissa asuminen tarkoittaa myös kahta vaatekaappia, kahta astiastoa, niiden tärkeiden papereiden ja tavaroiden sijaitsemista aina juuri väärässä kaupungissa, matkustamisen vuoksi vähäisiä unia ja lyhyitä viikonloppuja. Myös tietynlainen väliaikaisuus ja lievä kodittomuuden tunne tulee esille.

Pahinta on ehkä ”elämän hukkaan valuminen” täydessä bussissa häiritsevien kanssamatkustajien kanssa. Julkiseen liikenteeseen mahtuu nimittäin todella ihmeellistä porukkaa ja yli viiden tunnin matka kahdesti viikossa voi nostaa stressitasot pilviin. Selkä on myös kovilla. Arkipäivän ongelma on, että herkästi pilaantuvaa ruokaa ei voi ostaa kerralla kovin paljon. Tässä pelastavat juurekset ja pakastevihannekset (mm. parsakaali ja vihreät pavut on hyviä valintoja!).

Streat-Helsinki-16

Kahdessa kaupungissa asumisessa on myös etuja. Paikkakuntaan ei ehdi kyllästyä, kämppisten kanssa välit pysyvät hyvinä kun heitä ei paljon näe, aika puolison kanssa on kultaa ja kahden kaupungin tapahtumatarjonnasta saa enemmän irti. Myös ostosmahdollisuudet ovat kahden kaupungin myötä hyvät. Koska asun viikonloput Helsingissä, pääsen nauttimaan pääkaupungin upeasta kulttuuri- ja tapahtumatarjonnasta ilman pääkaupunkiseudun arkipäivän ongelmia, kuten esimerkiksi ruuhkat tai seisominen täydessä ratikassa tai bussissa.

Salmiakki- ja lakritsifestivaalit, suklaafestivaalit, Syö Art Goes Kapakka ja runsas brunssi- ja ravintolatarjonta ovat vain esimerkkejä siitä, mitä ruokaintoilija voi Helsingissä kokea. Toisaalta Kuopiossa on omat tapahtumat ja ulkoilumahdollisuudet ovat ihan eri luokkaa. Myös kala- ja mustikkakukko sekä rento tunnelma vievät pisteet Savoon. Paikkakuntien vertailu on hankalaa ja on täysin henkilöstä kiinni, minkälaisista paikkakunnista tykkää.

salmiakkigaala-4

Kannustan kaikki tavoittelemaan unelmiaan ja hakemaan sitä täydellistä opiskelupaikkaa, sijaitsipa se sitten kotipaikkakunnalla tai ei. Loppujen lopuksi muutama opiskelujen parissa vietetty vuosi on lyhyt aika ja se vierähtää nopeasti. Eihän sitä tiedä jos vaikka työllistyisi opiskelupaikkakunnalle. UEF on Suomen monialaisin yliopisto, joten vaihtoehtoja riittää niin Kuopiossa, Joensuussa kuin Savonlinnassa. Matkustelu avartaa!

Karim // ravitsemustiede

Asunnon etsintä ja asuminen

Suurimalla osalla, ellei kaikilla, on pääsykokeet ohi ja moni on päässyt vähän haistelemaan mahdollisen opiskelukaupungin tuulia. Siis sen kaupungin, johon toivottavasti muutat syksyllä, elokuussa tai syyskuussa. Nyt on kesäkuu ja hakujen tuloksia on jo joiltakin aloilta tullut, suurimmaksi osaksi ne kuitenkin tulevat heinäkuun ensimmäisinä päivinä.

Suosittelen ihan joka ikistä sen hyväksymisvahvistuksen saamisen jälkeen hakemaan heti ensitöikseen asuntoa. Faktahan on se, että lähes jokaisessa kaupungissa, jossa voi opiskella jotakin on syksyisin asuntopulaa pienistä asunnoista. Joensuussa kaupungin opiskelija-asuntoja välittää Joensuun Elli, Kuopiossa Kuopas ja Savonlinnassa Sao. Myös yksityisiltä voi kysellä, mutta usein niiden neliöhinta on korkeampi.

DSC_0687

Asuntoa etsiessä saa esittää toiveita ja kannattaa ihan tosissaan miettiä, asuuko halvemalla ja hankkii talvella bussikortin vai asuuko kalliimmassa asunnossa lähellä keskustaa. Huomioi myös, että kampukset ovat kaikissa UEF-kaupungeissa lähellä keskustaa. Kokemuksesta kannattaa myös ajatella esimerkiksi sitä, että jos aikoo reissata paljon, minne asti jaksat raahata painaavaa kassia kävellen. Mistä löytyy kaukoliikenteen linja-autopysäkki tai juna-asema? Myös harrastukset voivat vaikuttaa asunnon sijaintiin. Tutki siis ainakin niitä top 3 kaupunkeja hyvissä ajoin, ennen hakutuloksia.

DSC_0683

Kaikista ennakkosuunnitelmista huolimatta valitettavasti useille käy niin, etteivät he pääse sinne alueelle tai siihen asuntoon, mihin he haluaisivat. Usein, mutta ei aina, jos asunto ei ole kirjattujen toiveiden mukainen, sitä ei tarvitse vastaanottaa eikä menetä paikkaansa asuntojonossa. Tarkista tämä kuitenkin aina soittamalla vuokranantajalle. Moni asuu ensimmäisen opiskeluvuotensa tai ainakin osan siitä, jossain ei-niin-kivassa-ja-ihanassa asunnossa tai kaupunginosassa. Keväällä taas asuntoja vapautuu ja silloin on hyvät mahdollisuudet saada unelmiensa asunto. Esimerkiksi olen itse asunut neljässä asunnossa ensimmäisen opiskeluvuoden aikana, mikä on kyllä harvinaista. Ensimmäinen oli soluasunto kaukana keskustasta, joten asuin siellä elokuusta joulukuuhun. Toisessa, yksityiselta vuokratussa kaksiossa keskustassa asuin erään tytön kanssa kevään, minun piti asua pidempään, mutta asunnon omistaja halusikin yllättäen remontoida sen kokonaan, joten meidän piti muuttaa. Sain Joensuun Elliltä nopeasti keskustasta solun, jossa asuin kesän. Syyskuussa pääsin muuttamaan Ellin yksiöön Kanervalaan, heti keskustan viereen.

Toivoin juuri kyseistä taloa, sillä en halunnut “nukkua samassa huoneessa, jossa laitan ruokaa”. Toiveeni kirjattiin ylös ja jäin jonottamaan. Elokuussa sain sähköpostin ja kävin katsomassa asuntoa. Opiskelija-asunnoissa on usein käytäntönä ettei asuntoa pääse katsomaan ennen sopimuksen hyväksymistä, joten minunkin piti hyväksyä tarjous ja pääsin katsomaan asuntoa vasta myöhemmin, kun otin yhteyttä edelliseen asukkaaseen.

Näyttökuva 2015-06-12 kello 9.13.27

Asunnossani on siis tupa-keittiö, kylpyhuone, makuuhuone ja terassi. Pidän asunnostani suunnattomasti ja toivon, että saan asua siinä koko opiskelujeni loppuajan.

DSC_0051

 

Yllä kuva asuntoni ulko-ovelta. Vasemalle jää keittiö ja oikealla on sohva. Vasen ovi johtaa vessaan ja oikea liukuovi makuuhuoneeseen.

DSC_0052

Yllä kuva vessan ovelta.

DSC_0054

 

Tämäkin on otettu vessan ovelta, tosin tupaan päin. Tässä näkyy vihreä ulko-oveni, muutoin vaaleassa asunnossani.

DSC_0055

Tämä on myös otettu vessan ovelta ja tässä näkyy keittöni, sekin on hyvin vaalea, joskin välitilassa on tummaa väriä.

DSC_0056

 

Yllä oleva on otettu makuuhuoneenovelta ja tässä kuvassa näkyy hyvin tuvan yhden seinän väri, joka on sammaleenvihreä. Vasemalle, sängyn päähän jää seinään upotettu koko seinän mittainen kaappirivistö. Oikealle taas ikkuna ja kirjahylly.

Toivon kaikille mukavaa kesää, tulosten odottelua ja asunnon etsintää. Kannustaman myös ihan jokaista kokeilemaan solussa asumista ja asennoitumaan siihen positiivisesti! Usein se on kasvattava ja uusia ystäviä tuova kokemus.

Jenna/Matemaattisten aineiden aineenopettaja ja luokanopettaja

 

 

 

 

 

 

Pääsykokeet – miten ja kuka niistä pääsee läpi?

Lupaavasta alusta ja otsikosta huolimatta en aio antaa teille pääsykokeisiin lukuvinkkejä. Tai mitään muitakaan vinkkejä. Sori. En ole koskaan itse tajunnut niitä, joten ajattelin kertoa jotain sellaista, jonka olen tajunnut:

pääsykokeet eivät ole älykkyystesti.

 

Pääsykokeet eivät ole älykkyystesti. Ihan niin kuin rillitkään eivät kerro älystä vaikka niin joskus kuvitellaan.
Pääsykokeet eivät ole älykkyystesti. Ihan niin kuin rillitkään eivät kerro älystä, vaikka niin joskus kuvitellaan.

 

Kuka tahansa ei pääse pääsykokeista läpi eli saa hyväksymiseen tarvittavia pistemääriä, sillä pääsykokeiden tarkoitus on karsia. Niiden avulla pyritään seulomaan sopivaa opiskelija-aineista, mitä sellainen aines ikinä onkin.

 

Seulominen ja sopivuus eivät tarkoita sitä, että opiskelijan kannattaisi varata Uuden Minuuden Retriittikurssi juuri ennen kokeita muuttuakseen sopivaksi vaan sitä, että kannattaa hakeutua sellaiselle alalle, joka kiinnostaa.

 

Pääsykokeet siis seulovat. Ne eivät kuitenkaan mittaa sitä, onko kokelas älykäs, kaunis, rakastava, inhimillinen, ihmisenä arvokas. Siispä tyhmä voi päästä pääsykokeista läpi. Inhottava ihminen voi päästä pääsykokeista läpi. Ruma voi päästä pääsykokeista läpi. Ja niin edelleen. Pääsykokeet kun mittaavat usein soveltuvien taitojen ja tietojen ohessa motivaatiota. Se on jujuna silloin, kun kysytään pienellä präntättyä yksityiskohtaa pääsykoekirjojen sivulta 8332995.

 

Suurin osa heistä, jotka hakevat esimerkiksi kauppatieteelliseen, ovat käyneet lukion tai muita vastaavia opintoja. Jos lukiossa ei oppinut anerobisia reaktiota eikä muistamaan Aleksanteri Suuren valloitusretkiä, niin on oppinut toivottavasti jotakin itsestään.

 

Nimittäin sen, että miten minä opin.

 

Oppiminen on aivotyötä. Aivot tarvitsevat energiaa. Pullassa on energiaa.
Oppiminen on aivotyötä. Aivot tarvitsevat energiaa. Pullassa on energiaa. Siispä kaavalla pulla = oppiminen.

 

Kun tietää, sopivatko itselle lyhyet tauot, sateenkaarivärein koristellut kirjat, juoksulenkit välissä vai kimpassa keskusteleminen, on jo pitkällä pääsykokeissakin.  Paljon pidemmällä kuin silloin, kun plärää hädissään vielä lukematta olevia pääsykoekirjoja ja laskeskelee, kuinka monta sivua on vielä lukematta ja miten monta asiaa oppimatta.

 

Stressaamisesta voi olla hyötyä. Turhaan stressaamisesta ei. Pääsykokeet eivät ole toivottavasti kenenkään elämän koho- tai taitekohta. Uusia mahdollisuuksia tulee aina.

 

Kesä tulee aina.

 

Ja oikeanlainen kesä näyttää tältä.
Ja oikeanlainen kesähän näyttää tältä.

 

Tsemppiä kaikille!

 

– Anleena, kauppatieteet