ohjaus Archives - UEF-lähettiläät

March 28, 2017March 28, 2017

Vinkit korkeakouluhakuun 2017

Huh, puh ja viimeinen eväs sekä kuminmuru ylioppilaskirjoituksiin on tältä keväältä annettu melkein kokonaan, vaikka jotkut joutuvat vielä kohtaamaan tyhjän paperin kammon huomenna koittavassa saamen kielen kokeessa. Te ylioppilaskokelaat ja muut kirjoituksiin osallistuneet sekä opinnäytetyön parissa askaroivat saatte antaa itselleni taputuksen olalle, mutta luku-urakka ei kuitenkaan toivottavasti pääty tähän!

Ennen kuin te valmistuvat alatte suunnittelemaan kakkupöydän antimia ja herkullisia juhlaruokia ja te jo valkolakin tai oppilaitoksen todistuksen saaneet riennätte mahdollisesti kesätöihin, on aika kohdentaa pieni huomio korkeakoulujen yhteishakuun, joka päättyy 5.4. klo 15!

Hakeminen tapahtuu yllä olevassa osoitteessa www.opintopolku.fi. Lomakkeen voi täyttää joko etsimällä koulutuksia tai oppilaitoksia nimellä tai menemällä suoraan etusivulla olevasta oikeasta reunasta “täytä hakulomake” korkeakoulujen yhteishaun kohdasta.

Noudata huolellisuutta lomaketietoja täyttäessäsi. Lomake kyllä ilmoittaa, jos jokin olennainen tieto puuttuu, mutta se ei tarkista tietojen paikkaansa pitävyyttä täyttövaiheessa. Tarkista sähköpostiosoite ja puhelinnumero!
Hakukohteita lomakkeella voi olla enintään kuusi. Muista asettaa hakukohteet järjestykseen, koska voit tulla hyväksytyksi vain ylimpään koulutukseen, jonka vaatimukset täytät.
Tarkista lomakkeen täytön jälkeen saitko varmistussähköpostiviestin hakulomakkeesi saapumisesta opintopolkuun.

Hakulomakkeen täyttämisen jälkeen olet jo hyvässä vauhdissa kohti korkeakoulumaailmaa, mutta vielä on hieman tehtävää edessäsi. Yhteishaun lomakkeen täyttämisen jälkeen suurin osa hakijoista osallistuu vielä pääsykokeisiin, vaikka ylioppilastutkintotodistuksen perusteella annettavia paikkoja on tullut useammalle alalle. Seuraavaksi kannattaa koota lista itselleen hakuprosessin seuraavista vaiheista:

Etsi aikataulut. Merkitse näkyville pääsykoepäivä, kellonaika ja paikkakunta. Tämä auttaa sinua keskittymään pääsykoemateriaalin haltuun ottamiseen ja pitää alitajuntasi vireänä tulevan haasteen suhteen.
Hanki pääsykoemateriaali käsiisi hyvissä ajoin. Hyödynnä parhaat opiskeluvinkit esimerkiksi aiemmista lähettiläiden blogikirjoituksista.
Mene kokeeseen ja tee parhaasi! Yliopistojen pääsykokeisiin / ensimmäiseen vaiheeseen ei lähetetä erillistä kutsua, vaan tulet paikalle määrättynä ajankohtana. Esimerkiksi kasvatusalalla pääsykoe on kaksivaiheinen, jolloin jälkimmäiseen vaiheeseen kutsutaan vain osa hakijoista.

Oma hakuni ei ollut kovin suunniteltu ja kävinkin kevään aikana useammissa pääsykokeissa. Pääsykoemateriaaleja lukiessani innostuin kuitenkin lukemaan eniten VAKAVA-aineistoa, mikä onneksi näkyi paksuna kirjekuorena kesäkuussa. Tsemppiä teille kaikille ja jaksakaa puristaa ne viimeiset mehut vielä, se kannattaa!

Käy tsekkaamassa myös haeyliopistoon.fi -sivusto ja kysy omalta opoltasi tarvittaessa lisäohjeita!

February 19, 2017February 19, 2017

Mitä iloa on harjoittelusta?

Aikaisia herätyksiä, pitkiä päiviä, tuntisuunnitelmia, ohjauskeskusteluja, harjoittelutehtäviä, palautekeskusteluja ja ohjaajan havainnointia… Niistä on ohjauksen syventävä harjoittelu tehty. Haluan nostaa tämän kertaisen blogin aiheeksi (opetus/ohjaus)harjoittelut, jotka kuuluvat suureen osaan tutkintoja vähintään vapaaehtoisena opintojaksona. Kaikessa laajuudessaan ja vaativuudessaan harjoittelut ovat usein juuri niitä opiskeluaikojen antoisimpia hetkiä.

Yliopistossa opiskellessa ei voi olla huomaamatta teoreettisen tiedon suurta määrää ja painoarvoa opinnoissa. Opiskeltavasta alasta riippuen teoreettisen tiedon määrä saattaa jonkin verran vaihdella, mutta ihan varmasti sitä kaikilla aloilla on. Vaikka ope- ja opokoulussa käytännön tekeminen ja tiedon soveltaminen käytäntöön on melko suurta, välillä sitä itsekin ajautuu pohtimaan kaikkien näiden teorioiden merkitystä ja hyödyllisyyttä. Joskus sitä jopa esittää itselleen isojen kirjapinojen takaa peruskoulustakin tutun retorisen kysymyksen: “tarvinko mä tätä tietoa mihinkään?”. En kuitenkaan muista vielä(kään) yhtäkään kirjaa, jonka oppeja en jossain määrin olisi omassa käytännön tekemisessäni hyöydyntänyt.

Olen itse tällä hetkellä ohjauksen opintojen viimeisessä, syventävässä harjoittelussa vanhalla lukiollani kotipaikkakunnallani. Harjoittelussa on hienoa se, että voit itse suuresti vaikuttaa minkälaisessa oppilaitoksessa teet sen (peruskoulu, lukio, ammatillinen koulutus, korkeakoulu), missä teet sen (kotipaikkakunta, opiskelupaikkakunta) ja varsinkin nyt viimeisen harjoittelun kohdalla, mitä haluat erityisesti harjoittelussa kehittää (yksilöohjaus, ryhmäohjaus, opettaminen…). Harjoitteluja on omassa opinto-ohjelmassani viisi eri pituista (3-6 viikkoa) harjoittelua, kun taas joissakin voi olla yksi pitkä harjoittelu (5-6 kuukautta).

Kun lukee opiskelukirjoja ja -materiaaleja, käy tenttimässä ja istuu luennoilla, syntyy helposti melko ruusuisia ajatuksia opiskeltavan asian osaamisesta. Vaikka olen itse suoriutunut opinnoista ihan hyvällä menestyksellä, ei ole yksi eikä kaksikaan kertaa, kun opiskelijalla on ollut asiaa, joka on saanut minut huomaamaan, että käytännön soveltaminen vaatii ihan uudenlaista oppimista jo olemassa olemasta tietoteoreettisesta aineksesta. Elävä elämä kun ei useinkaan sovellu sellaisenaan teoreettisiin malleihin tai esimerkkeihin – ainakaan ohjauksessa ja opetuksessa. Erityisesti opetusharjoittelussa ja peruskoulun opoharjoittelussa huomasi sen, että mikä toimii paperilla täydellisesti ei toimi ollenkaan siinä sovellettavassa tilanteessa.

Käytännössä toimimisen lisäksi harjoittelussa saa kullan arvoista tukea ja ohjausta oman osaamisensa ja oppimisensa arviointiin. Kaikissa harjoitteluissa tulee olla mukana harjoittelun ohjaaja, joka nimensä mukaisesti ohjaa harjoittelua ja käytännön tekemistä. Harjoittelun ohjaaja on myös vastuussa harjoittelijasta, mikä antaa harjoittelijalle mahdollisuuksia kokeilla ja toteuttaa siipiään melko vapaasti. Tämä on ainakin minulle tuonut varmuutta ja tukea tehdä myös sellaista, mikä ei ole kuulunut oman osaamiseni mukavuusalueelle. Hyvä harjoittelun ohjaaja antaa rakentavaa palautetta omasta toiminnasta ja tuo esiin myös kehitettäviä puolia. Itse olen saanut kiitosta hyvästä kontaktistani ja tiedollisista taidoistani, mutta ainakin rohkeudessa tuoda esiin näitä omia taitojaan kaipaa vielä hiomista. Minusta on myös ollut ihanaa jakaa omia tuntemuksia ja “arkoja paikkojaan” alan ammattilaisen kanssa, joka on voinut tarjota vinkkejä tai tekemisen tapoja itselleni haastaviin tilanteisiin.

Harjoittelut ovat vaativia, koska työpaikalla tapahtuvan läsnäolon lisäksi pitää muistaa omat koulutehtävänsä, raportoida harjoittelusta ja mahdollisesti vielä harrastaakin, mutta toisaalta ne ovat myös opintojen antoisinta aikaa. Mielestäni on onni, että kenenkään ei tarvitse kylmiltään lähteä valloittamaan tulevia työpaikkojaan oli kyseessä sitten psykologi, juristi tai opo. Vaikka teoreettista tietoa tarvitaan samalla lailla kuin käytännön tekemisen taitojakin, parhaillaan ne ovat yhdistettynä: homma toimii ja tiedetään mikä saa sen toimimaan. Ja mikä sen parempaa kuin kokeilla omia työsiipiään turvallisessa ympäristössä keskustellen ja apuja saaden!

December 19, 2016December 19, 2016

Nyt ne ovat ilmestyneet – ensimmäiset kesätyöpaikat!

Vaikka joululoma häämöttää jo silmissä ja mielissä, kalenteriini oli merkattu vielä yksi (no, jos ihan tarkkoja ollaan niin muutama) tärkeäksi koodattu tehtävä ennen ansaittua muutaman viikon lomille lompsimista: HAE KESÄTYÖPAIKAT. Tämä merkintä sai alkunsa muutama viikko takaperin, kun jälleen pennosia ynnättiin yhteen vuokranmaksun ja muiden laskujen eräpäivää viettäessä. Vaikka olemme erittäin onnellisessa asemassa siinä, että opintojamme jopa rahallisesti tuetaan valtion toimesta, saan ainakin itse melko huomaamatta kulututettua – erityisesti joulun alla – sen verran niitä pennosiani, että olen onnellinen kotona häämöttävästä jouluruokapöydästä kinkkuineen ja laatikoineen.

Niinpä päätin tarttua härkää sarvista ja ryhtyä tuumasta toimeen kartoittamalla jo nyt runsaasti avoinna olevia kesätyöpaikkailmoituksia sekä läheltä kotiseutuani että myös opiskelupaikkakunnaltani. Ansainnan lisäksi kesätöissä houkuttaa vahvasti myös mahdollisuus saada soveltaa oppimaansa käytäntöön. Vanha sanonta pitää uskoakseni myös tässä paikkansa, aikainen lintu se madon nappaa! Ja vaikka vielä ei ole mikään varsinainen kiire tai hätä tai aihetta paniikkiin kesätyöpaikkojen nappaamiseksi, en ainakaan usko oman ansioluettelon ja työhakemusmallin vilkaisemisesta ja mahdollisesta päivittämisestä olevan kenellekään haittaakaan. Sen ansiosta pääsee ainakin nopeammin vuodenvaihteen jälkeen niiden varsinaisten hakemuksien kimppuun, kun ansioluettelo ei ole vain vanha, tomuinen pergamenttikäärö suljetulla kovalevyllä.

Työnhaku on itsessään kovaa työtä ja vaatii sekä aikaa että panostusta tuottakseen parhaita tuloksia. Paljon avoimia ilmoituksia löytää erilaisten työnvälityssivustojen kautta (esimerkiksi mol.fi), mutta kannattaa muistaa myös mahdollisten nk. “piilotyöpaikkojen” olemassaolo. Kuin salapoliisi konsanaan voi yrittää tarkkailla omaa ympäristöään ja yrityksiään, kuunnella huhuja ja seurata erilaisia uutisia, jotka voisivat parhaillaan johtaa näiden lähes tarunomaisten tehtävien ääreen. Toisaalta viisasta voi myös olla tarttua reippaasti puhelimeen ja kysyä mahdollisesta työvoimatarpeesta kohdeyrityksestä tai vierailla paikanpäällä hakemuksen kanssa. Erityisesti korkeakouluopiskelijana on hienoa, että useimmat yritykset haluavat palkata nimenomaan oman alansa opiskelijoita kesätyöhön, mikä voi tulevaisuudessa muodostua tärkeäksi käyntikortiksi oman alan tehtäviin. Mutta ihan kaikilla aloilla käytännön syistä näin ei ole, esimerkiksi kasvatustieteellä: kouluthan pitävät ovensa visusti kiinni opiskelijan näkökulmasta otollisimman työskentelyajan aikana. Mutta jos pääsy juuri luokanopettajan kesätyötehtäviin on mahdotonta, se ei ole este soveltuvan työkokemuksen kartuttamiseksi, vaan päinvastoin: laatikon ulkopuolelta ajatteleminen ja monipuolisen työkokemuksen keräämisen voi nähdä positiivisena asiana, seikkailuna työn maailmaan ja kokemuksina, jotka kyllä auttavat tulevassa työssä, mutta jotka olisivat jääneet kokematta vain tietyissä tehtävissä toimiessa!

Kirjoitukseni lopuksi ajattelin tiivistää lyhyesti hyvän työn haun perusedellytyksiä. Koska internet ja google ovat täynnä toinen toistaan parempia neuvoja ansioluettelon ja hakemuksen kirjoittamiseen sekä haastattelussa esiintymiseen, jätän niiden yksityiskohtaisen läpikäymisen teille. Tässä viisi yleisen tason vinkkiä kaikille kesätyönhakuun:

Löydä työpaikka. Kuten mainitsin, työpaikkoja voi löytää julkisesta hausta, mutta myös tuttavien, soittamisen, kyselemisen ja muun aktiivisen toiminnan kautta.
Panosta työnhakuun. Varaa työnhaulle aikaa ja muista suhtautua siihen tarvittavalla vakavuudella. Älä kuitenkaan unohda käyttää persoonallisuuttasi ja luovuuttasi hyväksesi!
Etsi tietoa. Etsi tietoa niin paljon kuin löydät kohdeyrityksestä, ansioluettelon tekemisestä, hakemuksien pahimmista virheistä ja työhaastatteluun menemisestä. Kysy, etsi ja pohdi!
Harjoittele ja näytä aikansaannoksesi kaverille/vanhemmalle/opettajalle/koiralle/tutulle yrittäjälle…
Keep calm and find your dream summerjob!

November 7, 2016

Oman polun löytämisestä

Erilaisia polkuja on varmasti yhtä paljon kuin niiden kulkijoitakin. Toisten poluilla korostuvat monivaiheiset tapahtumat ja yllättävät käänteet, kun taas toisissa tie voi edetä suhteellisen nopeasti eteenpäin. Tärkeää on kuitenkin huomata, ettei kenenkään polku ole edennyt pelkästään myönteisten tähtien valossa.

Nuoruus on aikaa, jossa tapahtuu suuria muutoksia niin fyysisessä kuin psyykkisessäkin kehityksessä. Se on myös aikaa, jossa suurin osa kohtaa ensimmäisiä loppuelämään vaikuttavia valintoja: yhtenä suurimpana kysymyksenä se, mikä minusta tulee isona? Vaikka tähän kysymykseen vastaaminen ei onneksemme enää määrittele meidän koko loppuelämäämme, voimme tässä vaiheessa kuitenkin vaikuttaa hyvin suuresti siihen millaiseksi loppuelämämme ensivaiheet muotoutuvat. Ohjauksessa puhutaankin yksilöiden elämänkulusta polkuina, jotka nimensä mukaisesti kuvaavat elämän kulkua.

Tässä nuoruuden vaiheessa, jossa kuvaan tulevat omat valinnat esimerkiksi koulutuksen, parisuhteen muodostamisen ja elämäntyylin löytämisessä, nuoret erkaantuvat vanhempiensa kanssa kulkemalta polulta ja alkavat etsiä jälkiä täysin uudesta. Voi olla haastavaa löytää näitä seurattavia jälkiä eikä välttämättä aina voi välttää eksymistäkään. Voi myös olla, että joudut tekemään itse oman polkusi. Valintojen ja vaihtoehtojen viidakossa vilisee risteyksiä ja toisia polkujen etsijöitä, jotka osa voivat auttaa suunnan löytämisessä ja toiset johtaa jopa harhaan. Vielä hastavampaa voi olla kulkea tiheikössä, jos oma päämäärä ei ole kovin selkeänä mielessä. Koska kukin polku vie omanlaiseensa päämäärään, suosittelen varaamaan tähän hetkeen juuri nyt aikaa itsellesi omien toiveidesi tutkimiseen.

Koulutusvalinnoissa nämä polut vasta monimutkaisia ovatkin. Toiset kulkijat saattavat löytää melko helppokulkuisen ja suorahkon polun perille sinne minne ovatkin menossa; toisten kohdalla tämä sama polku voi olla se haastavin ja yllätyksellisin. Toisten polut voivat olla kaukaakin kierteleviä ja ne saattavat pitää sisällään välipysähdyksiä useammin kuin toisilla. Toiset voivat kohdata odottamallaan koulutuspolulla täydellisen ylittämättömän esteen, jota ei voi tunnetun laulun mukaan kiertää, ylittää, alittaa tai mennä läpikään joutumatta leijonan kitaan.

Vaikka aina ei ole mahdollista nähdä omaa päämääräänsä sumun seasta, sen tiedostaminen ja kuvitteleminen mielessään auttaa tutkitusti omien tavoitteiden saavuttamisessa. Ei ole myöskään häpeä, vaikka oma polku mutkittelisikin mitä villeimpien seikkailujen ja huikeimpien maisemien halki. Vaikka monet polut vievät täysin erilaisiin paikkoihin, voi muutama niistä viedä eri kautta myös samaan paikkaan. Tulisi muistaa, etteivät erilaiset esteet ole kuin hidasteita ja apua pyytämällä tai toisinaan myös pysähtymällä voi päästä hannu hanhienkin matkaan. Jos unelmien koulupaikka ei aukeakaan ensimmäisellä yrittämällä, vuosi avoimen opintoja tehden tai vaikkapa kansanopistossa vietettynä voivat ollakin juuri se sinun polkusi! Kiertoteitä löytyy kyllä, kunhan malttaa katsoa tarpeeksi tarkasti.

Tärkeintä minusta olisi muistaa, ettei sulje silmiään matkan aikana. Vaikka välillä voi olla täysin eksyksissä ja jo kuljettu polku paljastuukin itselle sopimattomaksi, tarjoavat ne varmasti kokemuksia, jotka tekevät juuri sinusta sinut.

Nauti matkastasi, jonka voit aloittaa tänään auenneesta haeyliopistoon.fi -sivustolta. Sivustolla pääset tarkastelemaan omia mahdollisia polkujasi korkeakoulun maailmassa ja tutkimaan juuri sinulle sopivia vaihtoehtoja. Jo aloitettuja opintopolkuja pääset myös katselemaan seuraamalla UEF-lähettiläitä somessa. Älä pelkää lähteä etsimään omaasi!

April 23, 2016

Kesä tulee -Entäs työt?

Mikä on keväällä huomattavasti työläämpää kuin opiskelu? Mielestäni se on kesätöiden hakeminen. Opiskelijoiden kesken asiasta keskustelu ja pohdinnat kesän puuhista alkavat jo alkukeväästä ja voimistuvat, mitä enemmän kevätaurinko alkaa lämmittää. Ongelmana on kuitenkin se, että töitä saattaa olla hyvinkin vaikea saada, mikä voi olla stressaavaa.

Työnhakuun pätevät tutut säännöt, kuten “Panosta hakemukseesi”, “Ole aktiivinen” ja “Etsi piilotyöpaikkoja” jne. Nämä vinkit ovat varmasti jossain määrin tuttuja jokaiselle työnhakijalle. Haluan nyt tuoda esiin kaksi seikkaa, jotka on mielestäni hyvä pitää mielessä työtä hakiessa.

Oman motivaation ja periksiantamattomuuden merkitys.

Takapakkeja ja pettymyksiä saattaa kesätyönhaussa tulla vastaan. Esimerkiksi viime kesänä hain töihin todella moneen paikkaan ja kirjoitin valtavasti hakemuksia. Tuntui silti, ettei kukaan halunnut minua edes haastatteluun, vaikka olisin kuinka panostanut näihin hakemuksiin. Tällöin mielessä käy helposti ajatus, että onko minussa jotain vikaa? Tämä saattaa lannistaa ja lamauttaa, mutta luovuttaminen ei kannata ja motivaatio auttaa viemään eteenpäin. Jos joku kiva paikka jää saamatta, niin sinulla on monta uutta mahdollisuutta saada töitä jostain toisesta kivasta paikasta.

IMG_20160423_082032 — Joskus kesätyönhaku saattaa tuntua tältä. Kuvassa lempipatsaani Joensuusta (samaistun siihen aina silloin tällöin).

En koskaan pääse sellaiseen työhön, johon oikeasti haluan -ongelma?

Mitä tehdä, jos tavoitetyöpaikka on täysin saavuttamattomissa? Monesti saattaa tuntua, että kesätöihin on mahdollista päästä joko siivoojaksi tai puhelinmyyjäksi. Mikäli kumpikaan näistä ei miellytä, saattaa työnhaku turhauttaa. Vinkkini on se, että ei kannata olla liian nirso, sillä pienin askelin voi yltää minne vain. Olen itse ollut useamman kesän ryhmäperhepäivähoitajan hommissa ja halusin viime kesänä kokeilla asiakaspalvelua, vaikkei minulla ollut aikaisempaa kokemusta. Pääsin myymään mansikoita ja osa kavereistani ihmetteli, miten tyydyn työhön korkeakouluopiskelijana. Olin kuitenkin paikasta todella tyytyväinen ja vietin ihanan kesän mansikoita myydessä (ja syödessä) saaden samalla tärkeää myyntikokemusta. Tämän jälkeen myös muut asiakaspalvelutehtävät ovat avautuneet.

Jokaisella työpaikalla, oli se sitten mikä tahansa, avaat uusia ovia tulevaisuudessa. Tämä jos jokin kannattaa muistaa, sillä meillä on monta kesää aikaa kehittää omaa osaamistamme ja yltää yhä vaativimpiin tehtäviin, jos niin haluamme.

Näiden ajatusten voimin kohti energistä kesää!

Sanna // Ohjaus

April 20, 2016

Tutustumista, tutkimista ja tiedonjanoa pajapäivässä

Perjantaina 15.4. monilla Itä-Suomen alueen lukiolaisilla oli mielenkiintoinen päivä edessään yliopistomme Joensuun ja Kuopion kampuksilla. Kyseessä oli siis UEFin järjestämä pajapäivä, jossa viiden tunnin aikana lukiolaiset pääsivät tutustumaan lähemmin kahteen heitä kiinnostavaan alaan. Luvassa oli suuren tietotulvan ja kampuksilla eksymisen lisäksi myös pientä kisailua ja tieteeseen tutustumista ihan kokeellisten töiden parissa.

Hmm jännittävää, mitähän täältä yliopiston sisältä oikein löytyykään?

Joensuun kampuksilla oli esittelyssä fysiikan, matematiikan, historian, oikeutieteen, kauppatieteen, ohjauksen, psykologian ja erityispedagogiikan alat. Esimerkiksi fysiikan pajassa lukiolaiset pääsivät tutustumaan muutamiin kokeellisiin eksperimentteihin, oikeustieteen pajassa lukiolaiset ratkoivat erilaisia kuvitteellisia rikosoikeudellisia tapauksia ja psykologian pajassa pohdittiin yhdessä mielenterveyshäiriöiden häpeäleimaa. Kuopion kampuksella esittelyssä olivat taas sosiaalitieteet ja sosiaalityö, farmasia, lääketiede, ravitsemustiede sekä biolääketiede. Sosiaalitieteen ja sosiaalityön pajassa lukiolaiset pohtivat mm. monikulttuurisuutta, ravitsemustieteen pajassa pureuduttiin ravitsemussuosituksiin ja biolääketieteen pajassa lukiolaiset pääsivät eristämään DNA:taan suun limakalvolta laboratoriossa.

No tältähän siellä yliopiston sisällä näyttääkin! Ja niin paljon eri aloja, joita voi opiskella!

Itse olin pitämässä lääketieteen UEF-lähettilään Villen kanssa lääketieteen pajaa. Lääketieteen opiskeluun ja lääkikseen pääsemiseen liittyviä kysymyksiä on lukiolaisilla aina paljon, joten päätimme Villen kanssa käyttää aikaa lääkiksestä kertomiseen lukiolaisille meidän opiskelijoiden näkökulmasta. Lääketieteen lisäksi kerroin myös omien kokemusteni kautta hampaalla opiskelusta, sillä se liittyy myös läheisesti lääketieteeseen, mutta on kuitenkin oma alansa. Itsehän myös haaveilin koko lukioaikani abivuoden talveen saakka lääkiksestä, sillä en ollut koskaan edes tullut ajatelleeksi, että sellainenkin koulutusohjelma on kuin hammaslääketiede. Pitkän pohdinnan jälkeen hammaslääketiede tuntuikin enemmän minun jutultani, ja nyt kaksi vuotta täällä opiskelleena en voi todellakaan sanoa katuvani tuota päätöstä.

Pajamme rennossa ilmapiirissä lukiolaiset kyselivät ahkerasti mieltään painavia kysymyksiään lääkikseen liittyen. Usein kysymykset liittyivät valintakokeeseen ja kirjoituksiin valmistautumiseen, ja siihen, kuinka hyvin kirjoituksissa pitäisi menestyä päästäkseen lääkikseen. Lyhyesti tiivistettynä kaikille lääkikseen/hampaalle hakeville neuvoksi: kirjoitusten arvosanasta ei kannata ottaa stressiä, vaan ajatella se lähinnä pääsykokeeseen valmistautumisena. YO-kirjoituksissa täytyy menestyä todella hyvin, jotta siitä saisi pisteitä yhteispistekiintiössä, ja niilläkään pisteillä ei ole oikeastaan mitään merkitystä, jos et anna parastasi valintakokeessa. Valintakoe on se, joka ratkaisee. Panosta siihen, mutta aloita panostuksesi jo kirjotuksiin lukiessasi, sillä niitä samoja asioita kysytään sinulta myös valintakokeessa.

Lopuksi lukiolaiset pääsivät pajassamme myös haastamaan itsensä ihmisen anatomiaan liittyvässä tietokilpailussa. Lääkiksessä ja hampaalla opiskelu alkaa ensimmäisenä vuonna anatomian opiskelulla, ja haastetta siihen luo termien opiskelu latinaksi. Tästä esimakua lukiolaiset saivatkin meidän tietokilpailussa, ja termien arvailun lisäksi he pääsivät myös tunnustelemaan omia kylkiään vapaiden kylkiluiden määrän selvittämiseksi.

Lukiolaiset tuntuvat usein olevan kovin pelokkaita lääkistä kohtaan ja monet eivät usko kykenevänsä siihen. Toivon, että me Villen kanssa saimme heidät vakuuttuneeksi, että jos opiskelijalla itsellään vain mielenkiintoa lääketiedettä ja sen opiskelun kohtaan riittää, on valintakokeessa ja itse lääkiksessä menestyminen täysin mahdollista. Kyselin iltapäivän pajakävijöiltä myös kokemuksia muista pajoista, ja monet tuntuivat olevan hyvin tyytyväisiä pajapäiväänsä. Ainakin meidän pajassa he jaksoivat vielä hymyillä ja naurahdella meidän jutuille ja kokemuksille lääkiksestä.

Katriina // Hammaslääketiede

March 24, 2016

Opiskelijan arkipäivä kuvina

Millainen yliopisto-opiskelijan arkipäivä voisi olla? Kun olin lukiossa, pohdin usein, mitä se yliopisto-opiskelu oikeastaan on. Tämän vuoksi kuvasin eilisen päiväni aamusta iltaan, joten yksi opiskelupäivistäni näyttää tältä. Voin tosin luvata, että jokainen päiväni on kuitenkin erilainen, sillä opiskelu on vapaata ja kaikenlaista tekemistä on runsaasti tarjolla.

IMG_20160324_104637 — Aamupalaa nautin puoli kahdeksan aikaan.

On aika harvinaista, että luento alkaa yliopistossa kahdeksalta aamulla (akateemisen vartin huomioiden se alkaa oikeasti 8.15). Eilen tapahtui kuitenkin poikkeus ja pääsin heti aamusta tehokkaaseen opiskelun makuun, mikä sopii minunlaiselleni aamuvirkulle.

IMG_20160323_080423 — Koulumatka kuluu mukavasti kävellen, koska välimatkat ovat lyhyitä ja tykkään kovasti kulkea joka paikkaan jalan. Polkupyörän olen unohtanut varastoon ties kuinka kauaksi.

Aamun luento Asiantuntijuus, koulutus ja työelämä -kurssiin liittyen alkoi mielenkiintoisesti luento-osuudella, jossa pohdittiin työelämään liittyviä teemoja. Tämän jälkeen keskustelimme etukäteen luetuista artikkeleista pienryhmissä, joissa saimme jakaa kokemuksia ja omia pohdintojamme. Luento oli siis mielenkiintoinen ja se kului nopeasti.

IMG_20160323_215643 — Esimerkkiartikkeli, jonka sisällöistä keskustelimme.

IMG_20160323_215549 — Pohdinnan avuksi annettuja kysymyksiä.

Luennon jälkeen minulla oli pari tuntia aikaa ennen kuin olin sopinut lounastreffit kaverini kanssa. Päätin käyttää ajan hyödyksi ja hoitaa koulujuttuja yliopiston koneilla. Erääseen kurssiin tulee lukea kiinnostava väitöskirja, joten sen valintaan kului jonkin verran aikaa. Tämän lisäksi kirjoitin aamun kurssin oppimispäiväkirjaa, joten aika kului nopeasti klo. 12 sovittuun lounastapaamiseen saakka.

IMG_20160323_215414 — Yliopistolla on mahdollista työskennellä koneella myös seisaallaan, mikä sopii hyvin tällaiselle opiskelijalle, joka ei jaksa istua paikallaan pitkiä aikoja.

IMG_20160323_215130 — Kaveria odotellessani ruokalan aulassa istuskelin näissä superkivoissa kuoppatuoleissa ja höpöttelin ohi kulkevien tuttujen ja kavereiden kanssa.

Kaverini tulikin pian ja menimme syömään yliopiston opiskelijaruokalaan, jossa lounas salaatteineen, leipineen ja useine ruokavaihtoehtoineen maksaa vain hiukan yli kaksi euroa. Opiskelijan lompakko siis kiittää!

IMG_20160324_130729 — Kaverini ja minä syömässä.

Ei ole harvinaista, että ruokatauko venähtää reiluksi tunniksi, eikä eilenkään tapahtunut poikkeusta. Tähän lienee syynä se, että mielestäni opiskelussa on parasta se, että aikaa voi viettää kavereiden kanssa luentojen lisäksi muuallakin ja ruuan parissa se onkin oikein kannattavaa.

Ruokailun jälkeen ehdin vielä kipaista yliopiston kirjaston Oppituvassa kysymässä apua e-lomakkeen käytössä. Kerään sillä parhaillani kandidaatin tutkielmani aineistoa ja minulla oli sen käyttöön liittyvä kysymys, johon sain ystävälliseltä henkilökunnalta apua. Sain myös muita neuvoja lomakkeen käytössä, mikä vahvistaa ajatusta, että yliopistossa saa aina apua ja ohjausta kaikenlaisiin asioihin.

Tämän pikaisen neuvonnan jälkeen suuntasin nenäni kohti Seniorituutorien (=tuutorien tuutori) tapaamista, jossa suunnittelimme yhdessä tuutorisitsejä. Sitsit ovatkin akateeminen pöytäjuhla, jossa lauletaan, syödään ja juodaan sekä tutustutaan toisiin opiskelijoihin erilaisen ohjelman merkeissä. Tämmöisen tapahtuman järjestämme siis tuutoreille, jotka ovat ensi syksynä vastassa ja auttamassa uusia opiskelijoita yliopistouransa alkuun.

Tämän jälkeen kävin kaverini kanssa palaverissa, jossa meille kerrottiin pienryhmän ohjauksesta, jota voisimme mahdollisesti alkaa vetämään yhdessä syksyllä. Tästä olisi opo-opiskelijalle varmasti hyötyä, joten katsotaan mitä syksy tuo tullessaan!

Sen jälkeen päivän viralliset opiskelut ja palaverit alkoivat olla takana päin ja lähdin ennen neljää keskustaan tapaamaan erästä toista kaveriani kahvittelun merkeissä.

IMG_20160323_215004 — Kaverin kanssa vapaata aikaa keskustassa. Ihana jakaa kuulumisia!

IMG_20160323_214745 — Kaupungilla tuli vastaan myös iloista opiskelijakansaa, jotka viettivät iltaansa pääsiäistä edeltävässä Munanmetsästys-tapahtumassa.

Kahvittelun jälkeen päätin lähteä kotiin tältä päivältä. Siellä söin edellisen päivän kokkailujani ja päätin olla sinnikäs ja hoitaa vielä ihan vähän koulujuttuja ennen illan tankotanssituntia, jonka yliopistoliikunta tarjoaa.

IMG_20160324_212057 — Katsaus koulujuttuihin ja ehkä tuolla alla pilkottavaan lehteenkin, kun hommat ovat valmiina.

IMG_20160324_210431 — Illan tankotanssitunnin jälkeen olo on hiukan räjähtänyt, mutta pääasia, että oli kivaa!

Nyt päivä alkaakin olla pulkassa ja edessä on enää kämppiksen kanssa iltapalailua ja hömpötystä sekä pakkaamista, sillä huomenna lähden kotipaikkakunnalleni pääsiäisen viettoon.

IMG_20160324_203613 — Kamat kasassa ja eväät valmiina -matka kohti Pohjanmaata voi alkaa heti huomenna aamulla.

Kiva päivä pulkassa! Toivottavasti myös teillä oli antoisa päivä, koska minulla ainakin oli 🙂 Ja huomio: en käy joka päivä palavereissa, vaikka niitä eilen olikin kaksi. On kuitenkin hyvä huomioida se, että mahdollisuuksia kaikenlaiseen osallistumiseen ja erilaisten tapahtumien järjestämiseen on yliopistossa valtavasti!

Sanna // Ohjaus

February 26, 2016

Matka on vain asennekysymys

Silloin tällöin saan kuulla olevani hullu, kun matkustan kotipaikkakuntani Laihian (se vitsikirjapaikka) ja nykyisen kotikaupunkini Joensuun välillä. Tähän matkaan kuluu usein noin 8 tuntia, eikä se omasta mielestäni tunnu lainkaan pahalta. Joensuun kaverit ovat sitä mieltä, että Laihia on syrjässä ja kaukana ja Laihian kavereilta saan taas kuulla, että olen muuttanut syrjään susirajalle. Ilmeisesti olen siis jonkun mielestä syrjässä koko ajan. Tämä ei kuitenkaan haittaa minua lainkaan. Sitä paitsi, Joensuuhun ja muihinkin kampuskaupunkeihimme muuttaa opiskelijoita ihan ympäri Suomen, joten olen varma, että jonkun mielestä kotimatkani on vielä lyhyt.

Junamatkat sujuvat usein nopeasti, sillä käytän ajan hyödyksi esimerkiksi opiskellen. Monta oppimistehtävää ja kirjoitelmaa on valmistunut näiden kuljettujen kilometrien aikana, joten aika ei mene siis missään tapauksessa hukkaan. Junan lisäksi Joensuuhun kulkee kätevästi esimerkiksi Onnibussi, joka on opiskelijan lompakolle usein hyvin mieluisa vaihtoehto. Olen myös itse hyödyntänyt Kimppakyyti -sivustoja, joissa tarjotaan kyytejä Joensuusta eri puolille Suomea tai vaihtoehtoisesti, jos joku haluaa jakaa bensakuluja, niin kyytiin saa matkaseuraa näiden sivustojen ansiosta. Matkustaminen on siis tehty helpoksi ja erilaisia vaihtoehtoja löytyy!

vr aikataulu — Tämän päiväiset juna-aikataulut kulkisivat välin Laihia-Joensuu näin. Vaihtoja on useimmiten kolme ja matkan kesto vaihtelee junasta riippuen. Kuva VR:n sivuilta haulla Laihia-Joensuu.

Toinen juttu, miksi matkustaminen ei juuri tunnu miltään on se, että viihdyn niin hyvin Joensuussa, että pyörähdän vain harvoin kotipaikkakunnallani. Useimmiten käyn syys- tai kevätlukukauden aikana kotona kerran tai kaksi, sillä vanhempia ja lukiokavereita on tietysti kiva nähdä. Joensuuhun on kuitenkin muodostunut niin tärkeä kaveriporukka, harrastukset ja oma koti, että siellä viihdyn mainiosti. Uskon, että jokainen, joka epäröi kotikaupungista pois muuttamista huomaa jossain kohtaa, ettei se olekaan pelottavaa vaan ennemminkin hyvin avartavaa. Suosittelen siis lämpimästi! Voin myös melkein luvata, että mikäli päätät valita Itä-Suomen yliopiston, saat kavereita eri puolilta Suomea ja se vasta onkin avartavaa! Välillä murteemme sekoittuvat niin pahasti, että joillekin sanoille joudutaan kyselemään suomennoksia.

IMG_20160226_071911 — Kun päätät muuttaa uuteen kotiin, saattavat edessä olla tuparit. Ja nämä tuparit tietävät useimmiten herkkuja! Suosittelen!

Viimeiseksi vielä opo-opiskelijan vinkki: Kun mietit, minne haluat opiskelemaan, älä tee valintaa kaupunki edellä vaan ala edellä. Suosittelen ottamaan erilaisista aloista selvää ja miettimään, mikä on juuri se Sun Juttu. Tämän jälkeen sinulla on hyvin aikaa selvitellä, missä kaupungeissa alaasi tarjotaan ja millä painotuksilla. Samalla opiskelualalla saattaa nimittäin olla hyvinkin erilaisia painopistealueita, sivuaine- tai pätevöitymismahdollisuuksia kaupungista riippuen. Mikäli valitset kaupungin ensin, tulet automaattisesti rajanneeksi pois paljon sellaisia vaihtoehtoja, jotka sinua varmasti kiinnostaisivat. Kun pääset opiskelemaan tätä alaa, voit myöhemmin tajuta, että jossain muussa kaupungissa oltaisiinkin tarjottu samaa alaa sellaisilla pääainevaihtoehdoilla, jotka olisivatkin kiinnostaneet sinua enemmän. Opiskelupaikan valinta ei siis olekaan pelkkä valinta, vaan prosessi, johon kannattaa käyttää aikaa ja vaivaakin… Mutta, tässä oli kuitenkin vain minun vinkkini ja onneksi jokaisella on oikeus tehdä omat valintansa haluamallaan tavalla, eikä mikään tapa varmasti ole huono! Tsemppiä siis kaikkien valintoihin! 🙂

IMG_20160219_092029 — Opiskelijat ovat liikkuvaista kansaa ja monet tekevät reissuja mielellään myös muihin yliopistokaupunkeihin erilaisiin tapahtumiin. Tässä olemme esimerkiksi matkalla Rovaniemelle opettajaopiskelijoiden vuosittaisille talvipäiville. Reissu olikin kaikin puolin viihdyttävä ja hauska!

Mukavaa viikonloppua teille jokaiselle!

Sanna // Ohjaus

February 9, 2016

Opopäivien antia

Tiedättekö, mikä oli kaikkein kivointa Valtakunnallisilla Opopäivillä? Tietenkin nähdä mukavia ja iloisia opoja ympäri Suomen!

Osallistuin siis viime viikolla Oulussa järjestetyille opopäiville, jonne oli kokoontunut usea sata opoa eri puolilta Suomea. UEFin pisteellä ollessani sainkin kohdata jo monta tuttua naamaa, joita on tullut viimeisen puolen vuoden aikana vastaan lukiokäynneillä. Tämä sai hymyn huulilleni. Onhan opiskelijan aina mukava päästä jututtamaan niitä, joiden saappaisiin saattaa itsekin tulevaisuudessa hypätä. Reissu oli siis hyvin antoisa!

BLOGI matkalla — Matkantekoa Ouluun. Ihanan luminen sää!

Voisinkin opiskelijana suositella jokaiselle osallistumista kaikenlaisille messuille ja erilaisiin tapahtumiin, joista voitte saada jotain irti tulevaisuuttanne ajatellen. Aluksi saattaa tuntua orvolta, kun kaikki muut ovat niitä “kokeneita ja osaavia aikuisia.” Voin kuitenkin taata, että myös sinä olet enemmän kuin tervetullut erilaisiin rientoihin mukaan! Onhan sinulla tuoreita näkemyksiä, kuplivaa intoa ja rohkeutta, jota monet varmasti arvostavat. Ja kyllä – Minuakin luultiin näillä Opopäivillä kerran lukioikäiseksi (eikä muuten ollut ensimmäinen kerta), mutta entäs sitten? Kuka kieltää, ettei 22-vuotiasta saisi luulla esimerkiksi 18-vuotiaaksi?

BLOGIopopvselfie — En voinut olla ottamatta selfietä keltaista tiiliseinää vasten!

Listasin muutaman asian, jotka opin tai havainnoin näiltä Opopäiviltä, vaikka olinkin tänä vuonna ainoastaan näytteilleasettajana.

Hyödynnä kaikki keinot hankkia kesätöitä. Minulla on tavoitteenani saada ensi kesäksi kesätyöpaikka, jossa voin oikeasti olla hyödyksi. Olen kuitenkin kokenut hakemuksella erottautumisen hankalaksi. Siksi kiersin messuilla selvittelemässä ja keskustelemassa alani osaajien kanssa, olisiko heillä ideoita tai tietoa avoimista (piilo-)työpaikoista. Sain muutamia todella hyviä vinkkejä hakemiseen liittyen, vaikka en juuri onnistunut löytämään konkreettisia hakukohteita. Yritys oli kuitenkin hyvä!
Hymyile! Sain monta kommenttia siitä, kuinka mukavaa on, että jaksan hymyillä. Kohtasin sattumalta esimerkiksi viimekesäisen vakioasiakkaani, kun olin kesätöissä mansikanmyyjänä Jyväskylässä. Hän sanoi, että muistaa minut aurinkoisuudestani. Minä muistin hänet juuri samasta syystä oikein hyvin! Hyväntuulisuus siis jää positiivisesti mieleen.
Käytä tilaisuudet hyväksesi. Ruokatauolla tein sen. Laitoin nimittäin Oululaiselle ystävälleni viestiä, että haluaisin nähdä häntä, kun kerrankin olemme samalla paikkakunnalla. Tämäpä onnistui hyvin ja oli ihana jutustella hänen kanssaan pitkästä aikaa! Kannatti siis kokeilla tiukasta aikataulusta huolimatta.
Älä hamstraa liikaa karkkia messuilla. Tästä ei olekaan muuta sanottavaa kuin se, että laukun pohjalta on todella kiva löytää liiskaantunutta suklaata seuraavana päivänä. Tai vaihtoehtoisesti sieltä löytyy tyhjiä karkkipapereita, jotka muistuttavat sinua siitä, että olet possu.
Käytä myös matkustusaika hyödyksesi . Jopa autolla matkustaessa voi saada paljon aikaan! Itse sain kaksi koulutyötä valmiiksi pelkästään Joensuu-Oulu-Joensuu välillä. Kiireiselle opiskelijalle hyvä keino saada muutama tunti lisää vapaa-aikaa viikonlopulle!

BLOGIständäilyäopop — UEFin ständi näytti tällä kertaa tältä 🙂

BLOGIeducamessuilla ajelees — Tässä myös muisto viikon takaisilta Educa-messuilta. Testailtiin vähän ajosimulaattoria, jossa liika vauhti sai meidät loppujen lopuksi päälaelleen ojaan…

Mukavaa viikkoa teille jokaiselle! 🙂

Sanna // Ohjaus

January 8, 2016January 8, 2016

Miten päädyin juuri UEFiin?

“Mistä sä oot kotosin?”

“Laihialta. Se on siinä Vaasan vieressä”

“Mitä?! Miten oot päätyny Joensuuhun asti?”

Tällaisiin kysymyksiin törmään säännöllisesti. Moni nimittäin ihmettelee, miksi olen lähtenyt opiskelemaan toiselle puolelle Suomea usean tunnin junamatkan päähän. Kysymys on mielestäni hauska, sillä miksipäs en? Yleisempää on ehkä jäädä opiskelemaan lähikaupunkiin, mutta itse lähdin tekemään uutta aluevaltausta muutaman sattuman ja mutkan kautta. En ole kuitenkaan ainuttakaan kertaa katunut tai kyseenalaistanut sitä, että lähdin juuri Joensuuhun.

Miten siis päädyin UEFiin ja miksi juuri opinto-ohjaajan koulutukseen? Lukiossa ajattelin, että minusta tulee luokanopettaja ja ylioppilaskirjoitusten jälkeen hainkin Ouluun kyseiseen koulutukseen. En kuitenkaan jaksanut oikein lukea pääsykokeisiin, sillä motivaationi oli hukassa raskaiden kirjoitusten jälkeen ja hätäisesti tehdyn yhteishaun koulutusvalinnan vuoksi.

Kun pääsykoepäivä koitti, myöhästyi junanikin useamman tunnin ja tulin kokeeseen 27 minuuttia myöhässä sallitusta puolesta tunnista. En ehtinyt edes tehdä koettani loppuun, joten olin oikeastaan tyytyväinen, etten lukenut vielä silloin.

BLOGI tytöt — Vanhat lukiokaverinikin ovat päätyneet kotipaikkakunnaltani eri puolille opiskelemaan. Arvaatko kuka opiskelee mitäkin (rikosseuraamusala Vantaalla, kauppatieteet Sveitsissä, kasvatustiede Tampereella, liiketalous Seinäjoella, sosionomin tutkinto englannin kielellä Helsingissä ja kemiantekniikka Espoossa)?

Edessä oli siis välivuosi, jonka päätin viettää kansanopistossa kasvatustieteen linjalla, sillä sen tiesin, että juuri kasvatusalalla haluan kuitenkin tulevaisuudessa toimia. Vuoden aikana sain päähänpinttymän, että minusta tulee erityisopettaja, jonne ensisijaisesti hainkin seuraavassa haussa. Päätin tunnollisena tyttönä kuitenkin täyttää lomakkeen kaikki hakukohdat, joita silloin oli yhdeksän (nykyään kuusi, kuten varmasti tiedättekin). Viimeisenä valitsin mukaan opon koulutuksen. Kaikille valitsemilleni kasvatusaloille tuli lukea sama VAKAVA-pääsykoeaineisto, mikä helpotti luku-urakkaa. Noin kuukauden lukemisen jälkeen olivat edessäni jälleen pääsykokeet, joihin ehdin tällä kertaa ajoissa. Ne menivätkin onnekseni hyvin!

Edessä olivat sen jälkeen neljät erilaiset (ja eri alojen) soveltuvuuskokeet, joissa vastaan tuli persoonallisuustestiä, haastattelua, ryhmätilanteita, savityöskentelyä ja aineistokoetta. Vasta ohjauksen koulutuksen soveltuvuuskokeissa tajusin, että juuri se on se “mun juttu”. Joensuussa kävin tällöin ihan ensimmäistä kertaa ja ihastuin paikkaan valtavasti. Mukavat tuutorit kertoivat pääsykokeissa ohjauksen opinnoista ja opon työstä enemmän, mikä sai minut todella innostumaan alan monipuolisuudesta. Silloin toivoin, että minut valittaisiin koulutukseen.

BLOGI projektityö — Ote Whatsapp-keskustelusta, kun suunnittelimme ryhmässä erään kurssin projektityötä. Koulutuksessamme käsiteltävät aiheet ovatkin hyvin monipuolisia!

Kesä eteni ja vihdoin koitti päivä, jolloin pääsykokeiden tulokset tulivat. Hämmästyin, kun tulin valituksi neljään koulutukseen (nykyään sinut voidaan hyväksyä vain yhteen -siihen, jonka asetat mieluisuusjärjestyksessä ensimmäiseksi ja johon sinulla riittävät sisäänpääsypisteet). Mukana oli Jyväskylän luokanopettaja ja toimintaterapia (AMK) sekä Joensuun erityisopettaja ja ohjauksen koulutus. Päädyin valitsemaan ohjauksen koulutuksen, sillä sitä kohtaan syntyi jonkinlainen kipinä. Erityispedagogiikkaa olen saanut valita sivuaineekseni, joten sekään ei sulkeutunut pois. Kannustankin jokaista hakijaa olemaan todella tarkka mieluisuusjärjestyksen pohdinnassa. Minun kohdallani opiskelisin tällä hetkellä erityisopettajan koulutuksessa, mikäli tämä järjestys olisi silloin otettu huomioon.

Innostuin muistelemaan tätä polkua yliopistoon, sillä olin tänään mukana Kontiolahden lukion Tulevaisuusfoorumilla, jossa koulun entiset opiskelijat pääsivät kertomaan tarinoitaan siitä, miten he ovat päätyneet juuri omalle alalleen. Ohjauksen opiskelijalle päivä olikin enemmän kuin mielenkiintoinen ja niin varmasti myös lukiolaisille!

Tsemppiä teille jokaiselle sen oman juttunne löytämiseen! 🙂

Sanna // Ohjaus