Tag Archives: #muistiinpanot

VAKAVA ei olekaan niin vakava asia

Itse kokeilin onneani kahdesti ja toisella kerralla se onnistui – nimittäin kasvatusalan pääsykokeiden ensimmäisen vaiheen eli VAKAVA-kokeen selättäminen.  Kyseessä on siis Valtakunnallinen Kasvatusalan Valintayhteistyöverkosto, joka tarjoaa erilaisille kasvatusaloille hakeville valintakoemateriaalin. Tämä aineisto kannattaa hallita hyvin, jotta voi pärjätä VAKAVA-kokeessa. Jos hakija saa tästä kokeesta tarpeeksi hyvät pisteet, edessä ovat useimmiten soveltuvuuskokeet eli pääsykokeiden toinen vaihe, jonka perusteella lopulliset opiskelijavalinnat tehdään.

Luettava VAKAVA-aineisto julkaistaan vajaa kahta kuukautta ennen kuin itse koe järjestetään, joten lukuaikaa jää sopivasti siihen nähden, että luku-urakka ei ehdi uuvuttaa hakijaa, mutta aikaa on silti runsaasti asian sisäistämiseen ja opetteluun.  Aineisto koostuu tieteellisistä artikkeleista, joita on yleensä noin kuusi kappaletta ja sivuja on luettavana vajaa kaksisataa, joten paineita ei kannata ottaa. Aiheet vaihtelevat runsaastikin vuosittain ja erilaisia painotuksia saattaa esiintyä. Tämän vuoden aineistoon pääset tutustumaan tästä:

http://www.helsinki.fi/vakava/samalta_viivalta_10.pdf

VAKAVABLOGI5
Askartelin itselleni tällaisen muistiinpanokirjan sen toivossa, että se tsemppaisi minua pääsykokeiden luku-urakassa.
VAKAVABLOGI
Muistiinpanoni tallentuivat eri väreillä kirjaani, jotta mielenkiinto säilyisi mahdollisimman hyvin. Onnistui!

Kun aineisto on hyvin hallussa, on mukava mennä itse VAKAVA-kokeeseen. Tämä koe saattaa tuntua kieltämättä jännittävältä ja stressaavalta, kuten tärkeät kokeet yleensäkin. Veikkaan kuitenkin, että tilanne rauhoittuu, kun pääsee istumaan koesaliin, jossa on kaksi tuntia aikaa rastitella ruutuja ja vastata kysymyksiin. Nämä kysymykset ovatkin usein oikein-väärin -väittämiä, valitse oikea vaihtoehto jne. eli kysymyksiä, joihin vastataan rasti ruutuun -periaatteella. Tämän vuoksi aineisto kannattaakin osata hyvin, sillä monet kysymykset ovat pikkutarkkoja ja vaativat muistamista. Toisaalta kokeessa saattaa olla myös soveltavampia rastitehtäviä, joten aineisto on hyvä myös ymmärtää. Lisäksi on hyvä taktikoida vastausten kanssa, sillä joissain tehtävissä vääristä vastauksista voi saada miinuspisteitä ja osassa väärät vastaukset eivät haittaa eli kannattaa tarkoin miettiä kannattaako veikkaaminen vai ei.

Kuulostaa ehkä työläältä ja monimutkaiselta,  mutta uskon motivaation voimaan eli kun oikeasti haluat, niin onnistut huomattavasti suuremmalla todennäköisyydellä. Mikäli sinua kuitenkin mietityttävät jotkin asiat, niin esimerkiksi täältä löydät vastauksia:

http://www.helsinki.fi/vakava/usein_kysytyt.htm

VAKAVABLOGI2
Askartelijan unelma on tehdä myös pääsykokeisiin lukemisesta askartelua, joten erilaiset aikajanat ja kaaviot hoituivat usein leikkaa-liimaa -periaatteella tai aikajanojen piirtämisellä tai milloin milläkin.

Entäs omat kokemukseni? Paljastin jo, että olen itse kokeillut VAKAVA-koetta kahdesti. Suoraa lukiosta hakiessani olin ehkä hiukan pihalla siitä mitä haluan ja väsynyt kirjoitusten jäljiltä, mutta päätin silti yrittää. Tosin yritykseksi se vain jäikin, sillä en lukenut koko aineistosta kuin puolet, mikä tuntuu näin jälkikäteen tyhmältä. Junamatkakin meni pieleen onnettomuuden takia ja useiden kommellusten jälkeen minä ja kaverini saavuimme kokeeseen 27 minuuttia myöhässä (puoli tuntia oli ehdoton takaraja, joten aika hilkulle jäi). Tämä olikin lahden tunnin kokeesta niin iso osa, etten saanut koettani rastitettua loppuun ajan puutteen vuoksi. Silloin ajattelin, että onneksi en lukenut sen enempää, koska muutoin myöhästyminen olisi harmittanut enemmän. Ja kuten arvata saattaa, en saanut kutsuja soveltuvuuskokeisiin.

VAKAVABLOGI4
Eräs pänttäykseni apukeino oli kirjoitella kysymyslappuja jokaisesta artikkelista. Lapun toisella puolella oli aina vastaus ja näin itseltään kysely tuntui helpolta ja jaoin lappuja aina “osaan” ja “kertaa vielä” -pinoihin.

Toisella hakukerralla motivaationi oli huipussaan välivuoden jälkeen ja luin ja pänttäsin mielestäni todella hyvin ja olin jopa ahkera. Tukea sain ystäviltäni, jotka olivat samassa valmennuksessa kansanopiston välivuotta viettämässä. Koe jännitti enemmän kuin edellisenä vuonna ja tuntui, että puoli tuntia ennen kokeen alkua tukehtuisin jännitykseen, kun ympärillä ihmiset puhuivat ties mistä asioista, joita aineistossa oli ilmennyt ja itselleni tuli fiilis, että olen varmasti unohtanut kaiken. Onneksi jännitys meni kuitenkin pian ohi ja selviydyin kokeesta, jonka jälkeen olin kuitenkin varma, että en osannut tarpeeksi ja minua harmitti. Lopputulos oli kuitenkin päinvastainen ja sain moniin eri soveltuvuuskokeisiin kutsuja. Tällöin ajattelin, että vaikein osuus on selätetty ja edessä on sittenkin yliopisto-opintojen alku. Näin myös kävi ja täytyy myöntää, että tällä hetkellä en voisi olla tyytyväisempi tilanteeseeni!

Nyt haluaisinkin tsempata teitä jokaista tämän tekstin lukenutta pääsykokeissa. Ne eivät ole pahat, vaikka vaativatkin sitoutumista ja työtä. Lähettilästoverini Mira antoi vinkiksi, että kannattaa kirjoittaa itselle motivaatiokirje, jonka avulla on helpompi pysyä tavoitteessa. Omalla kohdallani toimiva vinkki on kansanopiston opettajani antama: Aina, kun ryhdyn pohtimaan, miten teen ja mitä luen missäkin järjestyksessä sekä missä välissä syön ja miksi en voikaan vielä aloittaa lukemista  eli turhien ajatusten vallatessa mieleni, kannattaa minun vain ajatella: “Pää kiinni ja lue”. Tällöin lukemista vastustavat ajatukset voidaan selättää ja vauhtiin pääseminen mahdollistuu. Suosittelen tätä ajatusleikkiä, vaikka se kuulostaa hassulta. Minulla se nimittäin toimi ja käytän sitä edelleen, kun aloittaminen tuntuu vaikealta. Teistä jokaisella onkin mahdollisuus kehittää omat keinot pysyä pääsykoekirjojen äärellä.

Iloa opiskeluun!

Sanna // Ohjaus