Tag Archives: matematiikka

LUONNONTIETEIDEN JA METSÄTIETEIDEN LÄHETTILÄÄT ESITTÄYTYVÄT!

Tällä viikolla esittelyvuorossa ovat LuMetin tiedekunnasta Heta, Roosa ja Santeri.

Heta, 22, Ympäristö- ja biotieteet

Moikka!

Mun nimi on Heta ja olen 22-vuotias kolmannen vuoden ympäristötieteen opiskelija. Olen ihan syntyperäinen Savon sydämen, mualiman navan, eli Kuopion asukas. Savo ei lähde minusta, enkä kyllä minäkään Savosta! Miksipä sitä olisi muualle hakenutkaan opiskelemaan, kun täältä löytyy loistava yliopisto ja juuri itselle sopiva ala.

 

Minulla ei ole koskaan ollut mitään varsinaista haaveammattia, ja tulevaisuuden suunnitelmani ovat muuttuneet aika monta kertaa tässä vuosien varrella. Ennen yliopisto-opiskeluja olen käynyt sosiaali- ja terveysalan kaksoistutkinnon. Niiden opintojen alussa ajattelin jatkavani sairaanhoitajaksi tai fysioterapeutiksi ja myöhemmin puolestaan ajattelin farmasian olevan haaveideni opiskeluala. Kuitenkin abivuoden lähestyessä aloin kiinnostua enemmän ja enemmän ympäristöasioista ja aloin pohtia, olisiko farmasia kuitenkaan minulle oikea vaihtoehto. Itä-Suomen yliopiston abipäivillä kävin kuuntelemassa esittelyn biologian opinnoista ja silloin päätin, että toi on se mun juttu! Joensuuhun opiskelemaan hakeminen ei kuitenkaan houkutellut, sillä en halunnut muuttaa pois Kuopiosta. Opon avustuksella löysinkin sitten ympäristötieteen hakukohteen ja huomasin, että Kuopion ympäristötieteen laitos ja Joensuun biologian laitos olivat yhdistymässä ympäristö- ja biotieteiden laitokseksi. Päätin sitten hakea opiskelemaan Kuopioon ympäristötieteen pääaineeseen ja pääsyni opiskelemaan oli kyllä unelmieni täyttymys!

 

Opiskelujen ulkopuolella vapaa-aikaani vietän luonnossa koirani Novan kanssa seikkaillen sekä esimerkiksi ainejärjestötoiminnassa pyörien. Syksyisin, iltojen pimetessä, nautin glögistä kynttilöiden valossa sarjoja katsellen. Talven lähestyessä sisäinen käsityöihmiseni herää henkiin, jolloin sukkien neulominen saattaa mennä jopa tenttiin lukemisen edelle.

 

UEF-lähettiläänä haluan kannustaa ihmisiä hakemaan yliopistoon ja auttaa löytämään juuri sen itseä kiinnostavan alan. Jos tulee jotain kysyttävää tai haluat tietää esimerkiksi ympäristötieteen opiskeluista enemmän, niin ota ihmeessä yhteyttä lähettiläiden somekanavien kautta!

Roosa, 23, Biologia

Moikka kaikille!

Olen Roosa ja opiskelen (toivottavasti) viimeistä vuotta biologiaa Joensuun kampuksella. Tarkoituksena olisi siis vuoden päästä saada filosofian maisterin paperit käteen ja siirtyä seuraaviin elämän haasteisiin. Olen kotoisin täältä Pohjois-Karjalan perukoilta Lieksasta, mutta Joensuuhun muutin viitisen vuotta sitten opintojen perässä. Joensuu oli minulle toki entuudestaan tuttu ja se on mielestäni rikkaus, että näinkin lähellä on huippuyliopisto tarjolla. Pohjois-Karjala on leppoinen paikka ja myös muualta tulevat kotiutuvat tänne varmasti!

 

Tiesin jo varhaisessa vaiheessa, että haluan suuntautua luonnontieteelliselle alalle. Halusin tehdä töitä oikeasti tärkeiden asioiden, eli meidän ihmistenkin ympäristön, piirissä. Opiskelin lukiossa kemiat, fysiikat, biologiat ja pitkän matikan. Hainkin alun perin opiskelemaan Itä-Suomen yliopistoon kemiaa ja pääsinkin. Ensimmäisen opiskeluvuoden aikana jouduin kuitenkin antamaan terveydelle periksi ja toteamaan, ettei labrahommat oikein sovi yhteen minun kehoni kanssa.

 

Löysin siis itseni pohtimassa, että mitähän sitä seuraavaksi tekisi. Tällöin sain tietää, että tietyissä tilanteissa on mahdollista vaihtaa pääainetta tiedekunnan sisällä. Joten päätin kokeilla sitä seuraavaksi ja hain pääaineenvaihtoa kemiasta biologiaan. Tällöin pidin myös välivuoden, kun odottelin tietoa hakemukseni tilasta. Ja kun tieto hyväksymisestä tuli, olin enemmän kuin innoissani aloittamassa uusia opintoja. Nyt aivan opintojeni loppu metreillä voin todeta, että kaikella, mitä elämässä tapahtuu, on tarkoitus ja että tämä ala oli oikeasti se oikea valinta minulle! Olen suuntautunut opinnoissani asiantuntijapuolelle ja UEFin tarjoamien monialaisten sivuaineopintojen vuoksi olen saanut hyvin monipuolisen kuvan ympäristöasioista.

 

Opiskelijaelämään kuuluu paljon muutakin kuin vain opiskelua ja luennoilla istumista. Opiskelijatapahtumat ja Sykkeen tarjoamat liikuntamahdollisuudet (oma suosikkini on ehdottomasti ilmajooga!) tuovat vastapainoa kirjastossa istumiselle ja tietokoneen ruudun tuijottelulle. Opiskelijaelämän piakkoinen päättyminen tekeekin oloni hieman haikeaksi. Olen saanut opinnoilta ja yliopistolta niin paljon, kaikki nämä vuodet ovat opettaneet minua ihmisenä ja olen oppinut itsestäni todella paljon.

Santeri, 22, kemia, matematiikka ja fysiikka

Moro kaikille!

Minä oon Santeri, 22-vuotias toisen vuoden kemian, matematiikan ja fysiikan opiskelija. Kiinnostuin luonnontieteistä enemmän lukion loppupuolella ja päätin lähteä opiskelemaan niitä tänne Itä-Suomen yliopistoon. Vapaa-ajalla tykkään harrastaa kaikenlaista tietokoneista urheiluun. Toimin myös meidän kemian ainejärjestön Bunsenin tapahtumavastaavana sekä some- ja tiedotusvastaavana. Tykkään siis pitää itseni aika kiireisenä!

Vielä ennen lukiota mulla ei ollut oikein tietoa, että mitä haluaisin tehdä. Meninkin aluksi ammattikouluun, josta vaihdoin kuitenkin lukioon parin ensimmäisen kuukauden jälkeen. Lukion alussa kaikki kiinnosti aika tasapuolisesti, mutta loppua kohden alkoivat kemia ja matikka kiinnostaa eniten. Nyt vuoden opiskelujen jälkeen päätökseni tuntuu yhä oikealta!

Luonnontieteet tuntuvat varmasti monelta tosi tylsältä ja vaikealta asialta. Niin mäkin ajattelin ennen, mutta täällä yliopistossa on saanut huomata, että ennen tosi vaikeilta tuntuvat asiat ovatkin aika simppeleitä. Esimerkiksi yliopistomatikka eroaa lukiosta tosi paljon, asioita pyritään todistamaan ja ymmärtämään aivan juurta jaksaen, joten väkiselläkin siinä oppii asiat hyvin!

Itä-Suomen yliopisto on tarjonnut minulle mahtavan oppimisympäristön. Parasta täällä UEF:ssa on ehdottomasti samanhenkiset opiskelijatoverit. Olen innoissani siitä, että pääsen edustamaan Itä-Suomen yliopistoa UEF-lähettiläänä! Olen aina tykännyt kertoa toisille siitä, mikä minua itseä kiinnostaa ja nyt pääsen sitä toteuttamaan tässä toimessa. Nähdään siis vierailuilla!

Hiljainen taustavoima, Matematiikka.

Nyt on ollut blogin puolella hiljaiseloa jonkin aikaa. Onneksi se ei toki tarkoita, etteikö silläkin aikaa asioita tapahdu taustalla. Noin yleisesti kun mietimme elämää ja kaikkea mitä ympärillä tapahtuu niin havaitsemme ihmisiä kulkevan ohitsemme, emmekä mieti mistä hän on tullut tai minne hän on menossa? Siis onko kaikki mitä ympärillämme tapahtuu oikeastaan Truman Show?

Noh, onneksi meidän ei tarvitse vaivautua miettimään mitää tuollaista vaan pikemminkin olisi tärkeää ymmärtää taustoja. Erilaiset taustat ja aiemmat tapahtumat muokkaavat jatkuvasti nykyisyyttä ja tulevaisuutta – en ole historijoitsija enkä filosofi, mutta matemaatikko ja luonnontieteilijä kylläkin – siksi meidän on aina hyvä perehtyä asioiden taustoihin ja ottaa välillä selvää mistä kaikki juontaa juurensa.

Tässä kohtaa esiin astuu kaikkien koulussa, ah, niin suosittu ja niin rakastettu. Matematiikka. Tälläkin hetkellä kun luet tätä kirjoitusta näyttöpäätteesi takaa, sinulla on matematiikan saavutusten luomus edessäsi. Nykyään me elämme maailmassa jonka syvin taustavoima on matematiikka, se ylttää juurensa jokaisen ihmisen arkeen ja juhlaan. Tässä kohtaa väitän, että enemmistö tyytyykin toteamaan lakonisesti. “Matikka ei koskaan ollut mulle, riittää kun joku hoitaa.” Delegointia? En syytä ketään siitä, meidät kasvatetaan siihen jo pienestä pitäen kun opimme vanhemmiltamme kuinka vanhempina he saavat teettää kotiaskareita lapsillansa kun eivät itse jaksa.

Tärkeämpää olisikin, rakkaat lukijat, siirtyä tekemään itse. Todistan sen teille lähtökohdista jotka täyttävät tämän kulttuurin normiston sikäli kun hyväksymme oman kulttuurimme totena.

  1. Ihminen on itsekäs.
  2. Jokaisella ihmisellä on yhtäsuuri itseisarvo.
  3. Ihmiset valehtelevat.
  4. ihminen oppii ympäristöstään.

Nyt siis kohdan 1 mukaan lähtökohtaisesti jokainen ihminen ajaa omaa etuaan, mikä toisaalta tarkoittaa lähtökohtaisesti toisten etuuksien huominnin olevan siis omien etujen alapuolella. Toisaalta kohdan 2 mukaan jokainen meistä on yhtä “arvokas”, mistä seuraa jo ristiriita kohtaa 1 vastaan. Tosin kohdan kolme mukaan ihmiset valehtelevat. Tämän avulla voimme siis yksinkertaisesti todeta, että väite 2 jää välttämättä väitteen 1 alle, sillä jokainen tekee kuitenkin lähtökohtaisesti omien etujen puolesta. Vielä kun huomioimme kohdan 4 niin todistus on triviaalisti selvä ja väite seuraa. Tekisi mieli jättää tämä loppu harjoitus tehtäväksi, mutta kirjoitan vastauksen blogin loppuun.

Eli kuten havaitsimme, on äärimmäisen tärkeää olla itse mukana siinä koneessa, mikä ohjaa tulevaisuutta. Tähän taas tarvitsemme tietämystä menneisyydestä ja asioiden taustoista kuten on varmasti havaittu. Siis matematiikka on avain tähän kaikkeen kehitykseen, sillä he ketkä tuottavat uusia matemaattisia julkaisuja ja vievät matematiikkaa eteenpäin ovat nykyajan Newtoneita ja Leibnizejä.

Nyt kun olemme yhteisymmärryksessä sen kanssa kuinka tärkeää matematiikka on voimme siis palata jälleen keskustelemaan, miksi se on sitten oikeasti niin aliarvostettua ja sanoisinko jopa vihattua? Kun olen tässä lähettiläskaudellani kierrellyt ja kaarrellut paikasta toiseen niin aina se oikis, lääkis ja kauppis kiinnostaa. Harva osaa ajatella, mihin kaikkeen tämä perustuu mutta voiko siitä heitäkään syyttää? Johan se on jo nähty, että maailman presidenttiyskään ei ole kiinni henkilön sanomisista vaan rahasta.

Näin ollen toivonkin syvästi, että tulevaisuudessa löytäisimme enemmän tilaa matematiikalle siis oppisimme haastamaan omaa ajattelua ja pääsemään yli esteistä luovuttamisen ja voivottelun sijaan. Ota oma tulevaisuus omaan käteesi!

Ratkaisu tehtävään:

Miksi triviaalisti selvä? Tietysti, koska ihminen oppii toisilta ihmisiltä kuinka ympäröivä maailma pyörii, todistuksen alkuosan mukaan. Jotenka jos et itse ole mukana osana tekemässä tulevaisuutta niin joku toinen tekee sen puolestasi. Tämä taas on ristiriidassa kohdan 2 mukaan, eli loppu tulemana, väite pätee.

Työ, harrastus vai elämäntapa?

Matematiikan aineenopettajaksi, sivussa luokanopettajaksi. Monesti sitä miettii, että mihin tulikaan taas se oma nenä työnnettyä ja mentiinkö ensin ja mietittiin sitten.

Opiskeluaikojen alussa sitä oli vielä ihan erilaisessa kuplassa missä mietti maailmaa, sillä silloin opiskeltiin vasta sitä omaa ainetta ja luokanopettajan opinnoista ei ollut vielä tietoakaan. Sai lukea pelkästään matematiikkaa ilman huolta pienistä tai isommista lapsista keitä pitäisi ehkä tulevaisuudessa opettaa. Sitten tuli toinen vuosi ja todellisuus iski, luokanopettajan monialaiset opinnot alkoivat ja harjoittelut lähtivät rullaamaan. Kun opiskeltiin taito- ja taideaineiden opettamista alakoulussa niin alkoi tuntua jo enemmän aikuiselta. Pikku hiljaa todellisuus siitä, että vielä joskus minä olen niiden pienten ja koulusta innostuneiden ykkösluokkalaisten kanssa tekemässä näitä juttuja alkoi valjeta.

sunrise

Keväällä se koitti, sain harjoitteluluokakseni maailman parhaan 1-2 sekaluokan ja yhteensä vietin heidän kanssa opettajana 34h, joista yhtäkään en vaihtaisi pois! Tämän harjoittelun aikana todella tuntui siltä, että onneksi laitoin alussa sen nenäni sinne ja menin ensin ja mietin jälkeen. Ohjaava opettajani oli kannustavampi ja luottavaisempi kuin olisin voinut ikinä toivoa. Vaikka välillä vaikutti varmasti ulospäin siltä, että homma taitaa olla nyt kaukana lapasesta niin sain viedä omat visioni loppuun ja lopussa se kiitos sitten seisoi. Viimeinen niitti oman uravalinnan valitsemisessa tuli, kun viimeinen tunti oli pidetty ja pari ykkösluokkalaista tuli vilpittömästä halaamaan ja kertoi kuinka kivaa minun kanssa oli ollut.

Mutta vaikka miten päin asiaa miettii niin onhan opettaja akateemisista ammateista se kaikkein alipalkatuin. Samalla luennolla istuva matemaatikoksi tähtäävä luokkakaveri valmistuu ensin samanlaiseksi kandiksi ja sitten samaksi maisteriksi, ainoana erona tulevaisuudessa tuplasti enemmän liksaa. Olen joskus kuullut puhuttavan työstä mikä on kuin harrastus. Opettajan ammatti tosin ei ole kumpikaan näistä vaan opettaminen on enemmän elämäntapa ja henkilökohtainen kutsumus. Vaikka sitä sanotaan, että kesä-, heinä- ja elokuu ovat ne syyt miksi opettajaksi kannattaa ryhtyä, niin kyllä tästä täytyy vielä sen lisäksi tykätä, sillä elokuun alusta on pitkä matka kesäkuun alkuun, mikäli jokainen päivä on ylämäkeen nousua.

Minulle on sattunut monta onnekasta yhteensattumaa ja näiden summana olen saanut tilaisuuden olla vuoden sijainen yläkoululaisille matemaattisten aineiden opettajana. Vaikka en ole opettanut näitä oppilaita kuin vasta pienen hetken niin sitä hyvää mieltä ei mikään korvaa kun huomaa, että jälleen kerran olen voinut vaikuttaa niin monen nuoren elämään ja antaa heille työkaluja oman ajattelun tueksi joiden kanssa he sitten lähtevät maailmalle rakentamaan parempaa yhteiskuntaa.

Ja kaikki tämä on tapahtunut niin nopeasti, että välillä sitä miettii miten sitä ollaankin juuri tässä tällä hetkellä.

wtf

Tutustumista, tutkimista ja tiedonjanoa pajapäivässä

Perjantaina 15.4. monilla Itä-Suomen alueen lukiolaisilla oli mielenkiintoinen päivä edessään yliopistomme Joensuun ja Kuopion kampuksilla. Kyseessä oli siis UEFin järjestämä pajapäivä, jossa viiden tunnin aikana lukiolaiset pääsivät tutustumaan lähemmin kahteen heitä kiinnostavaan alaan. Luvassa oli suuren tietotulvan ja kampuksilla eksymisen lisäksi myös pientä kisailua ja tieteeseen tutustumista ihan kokeellisten töiden parissa.

Hmm jännittävää, mitähän täältä yliopiston sisältä oikein löytyykään?
Hmm jännittävää, mitähän täältä yliopiston sisältä oikein löytyykään?

Joensuun kampuksilla oli esittelyssä fysiikan, matematiikan, historian, oikeutieteen, kauppatieteen, ohjauksen, psykologian ja erityispedagogiikan alat. Esimerkiksi fysiikan pajassa lukiolaiset pääsivät tutustumaan muutamiin kokeellisiin eksperimentteihin, oikeustieteen pajassa lukiolaiset ratkoivat erilaisia kuvitteellisia rikosoikeudellisia tapauksia ja psykologian pajassa pohdittiin yhdessä mielenterveyshäiriöiden häpeäleimaa. Kuopion kampuksella esittelyssä olivat taas sosiaalitieteet ja sosiaalityö, farmasia, lääketiede, ravitsemustiede sekä biolääketiede. Sosiaalitieteen ja sosiaalityön pajassa lukiolaiset pohtivat mm. monikulttuurisuutta, ravitsemustieteen pajassa pureuduttiin ravitsemussuosituksiin ja biolääketieteen pajassa lukiolaiset pääsivät eristämään DNA:taan suun limakalvolta laboratoriossa.

No tältähän siellä yliopiston sisällä näyttääkin! Ja niin paljon eri aloja, joita voi opiskella!
No tältähän siellä yliopiston sisällä näyttääkin! Ja niin paljon eri aloja, joita voi opiskella!

Itse olin pitämässä lääketieteen UEF-lähettilään Villen kanssa lääketieteen pajaa. Lääketieteen opiskeluun ja lääkikseen pääsemiseen liittyviä kysymyksiä on lukiolaisilla aina paljon, joten päätimme Villen kanssa käyttää aikaa lääkiksestä kertomiseen lukiolaisille meidän opiskelijoiden näkökulmasta. Lääketieteen lisäksi kerroin myös omien kokemusteni kautta hampaalla opiskelusta, sillä se liittyy myös läheisesti lääketieteeseen, mutta on kuitenkin oma alansa. Itsehän myös haaveilin koko lukioaikani abivuoden talveen saakka lääkiksestä, sillä en ollut koskaan edes tullut ajatelleeksi, että sellainenkin koulutusohjelma on kuin hammaslääketiede.  Pitkän pohdinnan jälkeen hammaslääketiede tuntuikin enemmän minun jutultani, ja nyt kaksi vuotta täällä opiskelleena en voi todellakaan sanoa katuvani tuota päätöstä.

 

Pajamme rennossa ilmapiirissä lukiolaiset kyselivät ahkerasti mieltään painavia kysymyksiään lääkikseen liittyen. Usein kysymykset liittyivät valintakokeeseen ja kirjoituksiin valmistautumiseen, ja siihen, kuinka hyvin kirjoituksissa pitäisi menestyä päästäkseen lääkikseen. Lyhyesti tiivistettynä kaikille lääkikseen/hampaalle hakeville neuvoksi: kirjoitusten arvosanasta ei kannata ottaa stressiä, vaan ajatella se lähinnä pääsykokeeseen valmistautumisena. YO-kirjoituksissa täytyy menestyä todella hyvin, jotta siitä saisi pisteitä yhteispistekiintiössä, ja niilläkään pisteillä ei ole oikeastaan mitään merkitystä, jos et anna parastasi valintakokeessa. Valintakoe on se, joka ratkaisee. Panosta siihen, mutta aloita panostuksesi jo kirjotuksiin lukiessasi, sillä niitä samoja asioita kysytään sinulta myös valintakokeessa.

 

Lopuksi lukiolaiset pääsivät pajassamme myös haastamaan itsensä ihmisen anatomiaan liittyvässä tietokilpailussa. Lääkiksessä ja hampaalla opiskelu alkaa ensimmäisenä vuonna anatomian opiskelulla, ja haastetta siihen luo termien opiskelu latinaksi. Tästä esimakua lukiolaiset saivatkin meidän tietokilpailussa, ja termien arvailun lisäksi he pääsivät myös tunnustelemaan omia kylkiään vapaiden kylkiluiden määrän selvittämiseksi.

Tietokilpailu alkakoon!
Tietokilpailu alkakoon!
Osaisitko sinä vastata tähän?
Osaisitko sinä vastata tähän?

Lukiolaiset tuntuvat usein olevan kovin pelokkaita lääkistä kohtaan ja monet eivät usko kykenevänsä siihen. Toivon, että me Villen kanssa saimme heidät vakuuttuneeksi, että jos opiskelijalla itsellään vain mielenkiintoa lääketiedettä ja sen opiskelun kohtaan riittää, on valintakokeessa ja itse lääkiksessä menestyminen täysin mahdollista. Kyselin iltapäivän pajakävijöiltä myös kokemuksia muista pajoista, ja monet tuntuivat olevan hyvin tyytyväisiä pajapäiväänsä. Ainakin meidän pajassa he jaksoivat vielä hymyillä ja naurahdella meidän jutuille ja kokemuksille lääkiksestä.

 

Katriina // Hammaslääketiede