Tag Archives: lukiovierailu

Syyslukukausi loppumaisillaan!

Viimeksi kun tänne kirjoittelin, kerroin tunnelmia lukukauden aloittamisesta. Joulun kolkutellessa jo ovea (kuukausihan on lyhyt aika!) olisi pian aika päättää syyslukukausi, joten ajattelin kertoa hieman omia kuulumisiani sekä ajatuksiani kuluneesta syksystä opiskelijana ja UEF-lähettiläänä.

kuva4

Päällimmäisenä mielessä tällä hetkellä on gradu. Tutkimussuunnitelma on laadittu – hyvin suunniteltuhan on puoliksi tehty? – ja keväällä alkaa itse tutkielman teko. Tunnelmat gradun suhteen ovat ristiriitaiset; aihe on tärkeä ja kiinnostaa minua kovasti, minulla on parhaat mahdolliset ohjaajat ja paljon vertaistukea saatavilla monien opiskelijakavereiden ollessa samassa tilanteessa. Toisaalta päätään nostaa myös pieni epävarmuus siitä onnistunko tässä ja onko minusta tähän, mutta tällaisina hetkinä muistuttelen itselleni, ettei pro gradu ole elämää suurempi asia – se on vain tutkimuksen teon harjoittelua. Siihen minulla on kyllä palava halu, joten luulen että selviän tästä projektista kunnialla!

kuva5

Tutkimuksesta puheenollen palasin eilen Helsingistä, jossa olin viikon harjoittelussa THL:llä eli Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella. Pääsin mukaan erääseen tutkimusprojektiin ja tehtävänäni on analysoida määrällistä tutkimusaineistoa ja laatia siitä kevääseen mennessä julkaisu yhdessä opiskelijakaverini kanssa. Tämä onkin yksi tämän lukukauden parhaista jutuista! Aihe tässäkin tutkimuksessa on tärkeä ja koskee lapsiperheitä eli juuri sitä aihealuetta, josta haluankin tutkimusta tehdä. Samalla pääsin tutustumaan yhteen terveysalan tunnetuimpaan organisaatioon ja haistelemaan hieman sitä, millaista työtä voisin mahdollisesti tulevaisuudessa tehdä.

kuva3

Tästä päästäänkin sulavasti seuraavaan aiheeseen, joka on ollut tänä syksynä hyvin ajankohtainen: tilastotiede. Kyllä, myös hoitotieteen opiskelijat saavat tutustua tilastotieteen syövereihin. Minulla oli melkoisen kauhunsekaiset tuntemukset tilastotieteestä, kunnes harjoittelimme SPSS:n käyttöä kvantitatiivisten tutkimusmenetelmien kurssilla ja pääsin pian käyttämään sitä myös tositoimissa THL:llä – SPSS tuleekin olemaan hyvä ystäväni kunnes edellä kertomani tutkimusprojekti tulee päätökseen.

kuva1

Kunpa tilastotiede olisikin vain mukavaa, mutta siihen liittyy myös haasteita etenkin minulle, joka olen aina vihannut matematiikkaa. Kuitenkin kuluneen lukukauden aikana olen ymmärtänyt, että jos haluan tutkijaksi, tilastolliset menetelmät tulevat olemaan työkalujani tulevaisuudessa. Onneksi haasteita pitää ollakin, eihän opiskelu muuten olisi hauskaa 😉 Huomaan kuitenkin omien asenteideni muuttuneen paljon tilastotieteen suhteen ja ehkä minusta ja faktorianalyysistä tulee vielä jonain päivänä hyvät ystävät 😀

kuva2

Opiskeluasiat sikseen! Ensimmäiset kuukaudet UEF-lähettiläänä ovat olleet todella hauskoja, työntäyteisiä ja monipuolisia. Olen päässyt (toivottavasti) vaikuttamaan tulevaisuuttaan pohtivien abien päätöksiin, ajellut pisimmillään Tampereelle saakka ja ollut paljon kameran edessä. Odotan innolla, mitä kevät tuo lähettiläshommien osalta tullessaan; tiedossa on lukiovierailujen ja muiden edustustehtävien lisäksi ainakin sairaanhoitajapäivät, joille pääsen edustamaan UEF:ia!

Ei tämä lukukausi minullakaan aivan lopussa vielä ole, mutta loppusuoralla kylläkin; vielä olisi yksi tentti, muutaman kirjallisen työn teko ja lukioesittely Lappeenrannassa – sitten vedän villasukat jalkaani ja syön niin paljon suklaata ja jouluruokia, että voin tammikuussa tarttua innolla uusiin haasteisiin 🙂

Siiri / preventiivinen hoitotiede

Syksy täynnä huikeita hetkiä

“Vielä 3 yötä jouluun”, olisin todennut 15 vuotta sitten. Nyt 20-vuotiaana totean: “Siis mitä, enää 3 yötä jouluun?!”.  Lukioikäisenä myös hammaslääkärin ammatista haaveillessani tuo 5,5 vuoden koulutus kuulosti ikuisuudelta. Nyt on puolitoista vuotta hampaalla opiskelua takana, ja kun vuoden päästä unitini tuoliin istahtaa ensimmäinen potilaani, tuntuu, että tuokin tapahtuma on jo ihan nurkan takana.

 

Yliopistossa aika tuntuu saavan siivet selkäänsä ja niin on taas tämäkin syksy kahlattu läpi. Täytyy kyllä myöntää, että tällä kertaa lukujärjestykseni muutamilla luennoillaan viikossa ei ole ollut se, joka on pitänyt minut kiireisenä. Eikä edes fysiologian tai neurotieteiden itseopiskelu, vaikka sekin olisi ollut ihan hyvä vaihtoehto. Sen sijaan takanani on 17 lukiovierailua, 3 abipäivää ja Studia-messut UEF-vaatteisiin sonnustautuneena. On esitelty UEFia, hampaalla ja lääkiksessä opiskelua, kampuskaupunkeja, sekä jopa opetettu iisalmelaisille lukiolaisille anatomiaa yliopistollamme.

Iisalmelaiset lukiolaiset pääsivät tutustumaan myös  meidän Simulaan, jossa minullakin ensi syksynä toimenpiteiden harjoittelu alkaa!
Iisalmelaiset lukiolaiset pääsivät tutustumaan myös meidän Simulaan, jossa minullakin ensi syksynä toimenpiteiden harjoittelu alkaa!

 

Vaikka syksy on ollut kiireinen ja uuvuttava, on se ollut myös mitä huikein. Sen lisäksi, että olen päässyt reissaamaan ennestään täysin tuntemattomiin kaupunkeihin, kuluttumaan niin Suomen teitä, hotelliaamiaisia kuin hotellien sauna- ja kylpyläosastojakin, olen saanut tutustua myös 11 täysin uuteen ja ihanaan ihmiseen, meidän UEF-lähettiläsporukkaan. Meidän joukosta löytyy niitä, jotka ovat yliopiston penkkejä kuluttaneet vasta parin vuoden ajan, mutta myös niitä, joiden takamukset taitavat olla liimattuna niihin kiinni. On niitä, jotka ovat koko elämänsä asuneet Suomessa, kuten on myös niitä, joilla on kokemusta ulkomailla asumisesta ja opiskelusta niin paljon, että eivät koe olevansa edes mistään kotoisin. Näihin työkavereihin on saanut tutustua niin  tuntikaupalla kestävien automatkojen aikana, kuin myös vähän rennommissa merkeissä pikkujoulujen muodossa.

Huikea lähettiläsporukkamme ja huikeat pikkujoulut, päättäreitä odotellessa!
Huikea lähettiläsporukkamme ja huikeat pikkujoulut, päättäreitä odotellessa!

 

Huikean matkustusseuran lisäksi myös itse lähettiläsmatkat ovat olleet hienoja kokemuksia. Vierailuilla ja messuilla on saanut paljon lisää kokemusta yleisön edessä esiintymisestä, sekä on saanut tavata paljon fiksuja lukiolaisia ja kertoa heille omista opiskelukokemuksistaan välillä äänen käheytymiseen asti. Tiukkoja kysymyksiäkin on tullut paljon, mutta niistäkin on selvitty esimerkiksi kilauttamalla lähettiläskaverille.

Ständitaidetta lukiovierailulla Kotkassa.
Ständitaidetta lukiovierailulla Kotkassa.

 

Nyt olisi siis edessä reilun 3 viikon ansaittu joululoma kotimaisemissani Mikkelissä. Sen jälkeen olisi katse suunnattava kevääseen. Siellä edessä häämöttää syksyä huomattavasti enemmän koulujuttuja, x määrä lukiovierailuita sekä erään hammaslääkärin ammatista erittäin kiinnostuneen 9-luokkalaisen TET-jakson ohjaus yliopistollamme. Omaa syventävää opinnäytetyötäkin pitäisi ihan tosissaan jo alkaa miettiä, mutta aikaa pitää jättää myös rentoutumiselle ja esimerkiksi lähettiläidemme päättäjäisten suunnitteluun.

Tour de South

6 päivää, 1200 kilometriä,  7 lukiota, 7 esitystä, 4 ständiä ja 5 hotelli aamiaista myöhemmin on hyvä hieman muistella, mitä viime viikolla oikein tapahtui.

Minun ja Miran 6 päivää kestävä Etelä-Suomen valloitus alkoi viime viikon maanantaina minun suunnatessa kohti Savonlinnaa, josta poimin Miran kyytiin. Matkasuunnitelmaan kuului Kellokosken, Keravan, Lauttasaaren, Sipoon, Jokelan, Järvepään ja Kuninkaantien lukiot. Savonlinnasta suuntasimme kohti Scandic Järvenpäätä, ja matka sujui pitkälti esityksiä ja tulevaa viikkoa suunnitellessa: tarkoituksena oli käyttää vapaa-aika muun muassa tiukasti opiskellen. Suunnitelman toteutuksesta ei sen enempää…

10622712_1678613025729619_1009639003451120920_n
Ständin esillepanoa

Seuraavana aamuna kauan odotettu ja paljon puhuttu aamupala naamaan, ja nokka kohti Kellokosken lukiota ja ensimmäistä esitystä. Vierailusta jäi oikein positiivinen mieli: esitys meni hyvin, lukiolaiset kyselivät kysymyksiä ja itsellänikin oli mukava pitää esitystä. Reissun aikana teimme Miran kanssa pientä hienosäätöä esitykseemme ja viimeisissä vierailuissa olikin aistittavissa jo pientä rutiinia. Yksikään esitys ei silti ollut samanlainen kuin toinen.

IMG_2140
Tuusulanjärven maisemia

Ständeilemäänkin pääsimme Keravan, Sipoon, Järvenpään ja Kuninkaantien lukioissa. Ständin pitäminen oli oikein mukavaa touhua: kiinnostuneita lukiolaisia kävi tasaisesti kyselemässä Itä-Suomen yliopistosta ja saimme aikaan hyvää keskustelua. Eiköhän sieltä jokunen uusi UEFilainenkin tarttunut! Reissun aikana tuli jatkuvasti myös päivitettyä omaa tietämystä yliopistosta ja opetettavista aloista potentiaalisten tulevien UEFilaisten esittäessä kiperiä kysymyksiä.

IMG_2157
Järvenpäässä meillä oli apuna entinen Järvenpääläinen, nykyinen Joensuulainen Hanna

Viikon aikana muistelin paljon omaa abivuottani. Minulla ei henkilökohtaisesti ollut aavistustakaan mitä opiskelisin tulevaisuudessa. Lisäksi haasteeksi osoittautui oikeanlaisen informaation saatavuus. Valtavan tietotulvan keskellä unohtaa nopeasti, että mikä on oleellista ja mikä epäoleellista. Tämä siis haasteena kaikille meille UEF-lähettiläille ja opoille! Abeille vinkkinä, että kannattaa antaa itselle myös tilaa ja aikaa miettiä, että mitä oikeasti haluaa tehdä ja punnita keskenään eri vaihtoehtoja.

Kiitokset vielä kaikille opoille, lukiolaisille, Hannalle joka oli meidän kanssa Järvenpään lukiossa ja tottakai Miralle! Toivottavasti näen tulevaisuudessa tuttuja naamoja Itä-Suomen yliopistossa!

Eeli // Sosiologia

PS: Järvenpäässä on aktiiviset pysäköinninvalvojat…

Kuvat: Mira ja Eeli

Vuoden parhaat

Lähettiläskauden lähestyessä loppuaan ja jo toinen jalka lomalla on hyvä hetki katsahtaa taaksepäin ja muistella huippuhetkiä lukiovierailuilta vuoden varrelta.

Hauskin rehtori

Joroisten lukion rehtori Timo Smolander luotsaa opiskelijoita varmalla otteella maailmankansalaisiksi, jotka pärjäävät tilanteessa kuin tilanteessa.

Paras ruoka

Kuten monet tietävät, kasvisruoka on usein, noh, vaihtelevaa. Tuusniemellä tarjolla oli mieleenpainuvan maukasta linssipataa, josta yliopiston ravintolatkin voisivat ottaa mallia.

Hienoimmat puitteet

Iisalmen lyseon salissa olivat sekä arkkitehtuuri että akustiikka kohdallaan.

Lämpimin tunnelma

Punkaharjulla opiskelijat tulivat luokkaan tuolit mukanaan, jotta kaikki mahtuisivat sisään. Lähettiläiden vastaanotto oli lämmin kirjaimellisesti 🙂

Luovin ilmapiiri

Lapinlahden taidepitäjän lukiossa luovuus pääsee purkautumaan näyttävinä opiskelijoiden tekeminä töinä, joita pääsee vierailijakin ohi kulkiessaan ihastelemaan.

Paras kysymys

Pielaveden lukiossa olin kertomassa siitä, miten opetus on yliopistossa maksutonta ja miten ainoat opiskeluun liittyvät kuluni ovat olleet muistiinpanovälineet, eli kissavihkot ja pinkit kynät. “Onko pinkki kynä paras kynä?” minulta tiedusteltiin. Kyllä, seison edelleen sanojeni takia: pinkillä kynällä saa aikaan parhaat tulokset 😉 Toiseksi paras vaihtoehto on violetti.

Valmistautunein yleisö

Pielaveden yläkoululaiset olivat valmistelleet etukäteen kysymyksiä lähettiläille. Kysymyksistä on ollut huimasti apua, sillä niiden avulla on voinut esityksiin valmistautua moneen kertaan, sillä samat asiat yliopistossa opiskelusta askarruttavat nuoria joka puolella. Kiitos siis niistä!

Iso kiitos on paikallaan myös lähettilästovereille, työnantajapuolelle sekä tiedekunnalle tuesta ja jeesistä vuoden mittaan. Tekin olette parhautta!

-Saila / Sosiologia

Syys- ja lokakuu, mihin menitte?

Marraskuu? Nyt jo? Mihin katosivat syys- ja lokakuu? Syksy on siis hujahtanut jo pitkälle yli puolivälin, vaan siltä ei juuri tunnu. Näkyy tosin, ulkona on nykyisin pimeää. Viikko toisensa jälkeen on vierähtänyt taakse enemmän tai (vähemmän) opiskeluntäyteisenä, reilun vuoden aikana Kuopiossa opiskellessani en ole vielä törmännyt tylsään viikkoon. Kuukausi sitten havaitsin kaikkien viikonloppujeni olevan buukattuna toinen toistaan parempia tapahtumia jouluun asti. No, ei ne viikonloput, mutta arkenahan ne kaikki normaalit opiskelijatapahtumat ovat. Mutta kuten vanha klisee kertoo, opiskeluajat ovat ihmisen parasta aikaa, miksi en ottaisi siitä kaikkea irti?

10303971_897248010305051_9029620694977038817_n
Vuosijuhlat ovat lukuvuoden kohokohtia. Itselläni takana tälle syksylle kahdet, ja omat juhlat vielä tulossa.

Mitä sitten olen puuhaillut? Syyskuu vierähti uusien opiskelijoiden tuutoroinnissa. Vaikken varsinaisena tuutorina toiminutkaan, olen ollut mukana paljon. Ja toki ainejärjestöni Dentinan isäntänä velvollisuuksiini kuuluu jakaa perinteitä, kuten sitsikulttuuria eteenpäin. Uusien fuksien tuutoroiminen on hauskaa ja tärkeää, ja samalla tutustuu tuleviin kollegoihin.

Viikonloppuvaellus Kolille, mökkiviikonloppu, sekä muiden ainejärjestöjen vuosijuhlat ovat täyttäneet niin ikään kalenteria lokakuussa. Tälle syksylle ostettu frakki onkin tarkoitus laittaa kovaan käyttöön, seuraavan kerran kiskaisen sen päälleni muutaman viikon päästä oman ainejärjestöni vuosijuhlille. Hammaslääkäripäivät Helsingissä ja risteily Ruotsiin vievätkin kalenterin jo joulukuulle. Näin muutamia isompia tapahtumia mainitakseni.

altAteVFmxa_ln8Z6Vy1cbCFHMW0bCHxsHmjdysx6As7zua (1)
Kannaksen lukiolla Lahdessa Janeten kanssa

Toki myös lähettilään hommia on matkaan mahtunut, viime viikolla kiersimme Janeten kanssa Lahden seudun lukioissa. Kuulijoita oli runsaasti, ja aktiivisia kyselijöitäkin löytyi. Yksi yleisimmistä kysymyksistä oli, miten vapaa-aikani riittää opintojeni ohella. No, jokainen saa päätellä itse, mutta opiskelun ulkopuolellekin jää aikaa. Seuraavaksi aion kuitenkin uppoutua mikroskooppikuvien ääreen ja valmistaudun patologian tenttiin. Ja kasvatan viiksiä, onhan movember.

InstagramCapture_5ea22a91-4309-43f2-8b0c-ff31ec990f96_jpg
Pitkän päivän jälkeen illalla pullantuoksuiseen kotiin, herkkujen keskelle, hyvään seuraan. Kyseessä siis herkuttelu ilta fuksiryhmällemme.

Olli, Hammaslääketiede