Tag Archives: lukio

Määrittääkö lukio tulevaisuutesi?

Minusta piti tulla balettitanssija.

Sitten minusta pitikin tulla toimittaja. Kahvilan kassaneiti. Poliisi. Milloin mitäkin.

Nykyisin yliopisto-opiskelijana en oikeastaan edes tiedä, mikä minusta tulee, vaikka valmistuminen lähestyy opintopiste opintopisteeltä. Pitääkö minun nyt jo tarkalleen tietää, mitä haluan loppuelämäni työelämässä tehdä? Ja ennen kaikkea, olisiko minun pitänyt tietää jo lukiossa?

Tässä kirjoituksessa pohdiskelen kuulemiani lausahduksia lukiomaailmasta liittyen jatko-opiskeluun ja tulevaisuuden suunnitelmiin.

 

”Valitse lukiokurssit sen mukaan, mikä hyödyttää pääsykokeissa ja tulevaisuuden ammatissa”

Ensinnäkin: apua?! Jos minä olisin kuullut tämän lauseen lukion ensimmäisenä päivänä, olisin varmaan kerännyt kimpsuni ja kampsuni ja lähtenyt kotiin itkemään. Lukion piti olla koulu, joka antaa lisäaikaa miettiä, mitkä oppiaineet kiinnostavat ja mikä se oma ala nyt voisi olla. Sen EI pitänyt olla koulu, joka painostaa jo opintojen alkaessa valitsemaan kurssit, joilla ne tulevaisuuden tavoitteet sitten saavutetaan. Ei kaikilla ole nämä tavoitteet ihan niin selkeänä mielessä.

Se on kuitenkin totta, että itsekin jouduin lukion KOLMANTENA vuotena tekemään valinnan pitkän matikan ja terveystiedon kurssien välillä, koska ne olivat päällekkäin. Piti valita, kumman kursseja otan ja ”kumpi hyödyttää minua tulevaisuudessa enemmän”.

Kaikille teille, jotka olette tekemässä valintaa, sanon rohkaisuksi: valitkaa se, joka motivoi. Minä valitsin terveystiedon, koska se kiinnosti minua enemmän.

Jos esimerkiksi siihen matikkaan ei löydy suurta intoa (kuten ehkä minulla), voi sen valitseminen alkaa kaduttaa ja opiskelu tuntua ikävältä. Jos tulevaisuuden haaveesi kuitenkin vaatii tällaisten aineiden opiskelua, kannattaa siinä tilanteessa alkaa uudelleen arvioimaan, onko tämä ala sitten oikeasti se, mitä haluat. Jos tulevaisuuden ”haaveammattiisi” valmistautumiseen kuuluu niin paljon sellaista, joka tuntuu pakonomaiselta ulkoa opettelulta ja kärsimykseltä, ei ala välttämättä ole sinulle se kaikkein sopivin.

 

”Kirjoita ne aineet, josta saat eniten pisteitä hakemasi kohteen pääsykokeista”

Sanotaanko näin, että jos hakukohteesi on suuri intohimosi, todennäköisesti olet kiinnostunut siihen liittyvistä oppiaineista jo lukiossa ja päädyt kirjoittamaan ne. Joten kääntäisin tämän toisinpäin: ”hei, lukiossa kiinnostaa psykologia ja yhteiskuntaoppi, voisiko jatko-opiskelutavoitteesi olla sosiaalitieteet?”

Tietty strateginen suunnittelu kirjoitettavien aineiden suhteen voi olla ihan järkevää, mutta itse tein valinnat kyllä ihan puhtaasti sen pohjalta, mikä motivoi opiskelemaan. Ja no, äidille perustelin matematiikan kirjoittamatta jättämistä sillä, että ”en minä tule tekemään sellaista työtä, missä numeroita tarvitsisi”. Ja eihän se nyt ihan paikkaansa pidä, kun tutkijan uraa olen miettinyt yhtenä vaihtoehtona, mutta selitys kelpasi silloin (ja meillä on ihan omat tilastomatematiikan kurssit ynnä muut yliopistossa), joten koen tehneeni ihan oikeutetun valinnan. 😀

 

”Todistusvalinta tulee 2020, panostakaa kirjoituksiin entistä enemmän”

Todistusvalinta eli haku-uudistus, jossa noin puolet hakijoista tullaan valitsemaan suoraan ylioppilastutkinnolla jatko-opiskelujen pariin on todellisuutta. Olen kuitenkin huolissani niistä paineista, mitä kirjoituksiin ladataan. Minun aikanani todistusvalintaa ei vielä ollut, mutta stressasin kirjoituksista silti niin pahasti, että syksyn kirjoituksiin minulle nousi lähes 40 asteen kuume. Yritäpä siinä antaa itsestäsi paras mahdollinen suoritus, vielä kun takaraivossa painaa ajatus, tuleeko tämä nyt määrittämään tulevaisuuteni.

Ylioppilaskokeiden tulokset kertovat kuitenkin vain siitä, miten juuri tämä kyseinen hetki ja koekerta on mennyt. Aina osaaminen ei pääse esimerkiksi jännityksen, paniikin tai sairastumisen vuoksi ulos paperille. Tai siis tietokoneen näytölle.

Siispä lohdutuksen sanana sinulle, joka koet ahdistusta kirjoituksista: arvosanoja voi aina korottaa, jos ne eivät tunnu itseä miellyttäviltä. Sitä paitsi, valintakoeväylä tulee säilymään edelleen toisena keinona päästä opiskelemaan niillä aloilla, joissa se on käytössä (ja soveltuvuuskokeet säilyvät niissä kohteissa, joissa se nykyisinkin vaaditaan). Muista että myös avoimen yliopiston väylä on yksi mahdollisuus päästä yliopistoon opiskelemaan.

(Lue lisää hakukohteiden valintaperusteista ja hakemisen muutoksista esim. opintopolusta )

 

Jos opiskelet (noin) viisi vuotta ihan vain sen eteen, että saisit työn, missä on hyvä palkka tai jolla saa arvostusta, voivat ne viisi vuotta äkkiä alkaa tuntua aika raskailta. Sen takia itse suosittelen kaikkia kuuntelemaan itseänne (ei äitiänne, isäänne tai kummin kaimaanne) sen suhteen, mitä teidän kannattaisi tai pitäisi lähteä opiskelemaan.

Aina opiskeluvalinta ei kuitenkaan mene nappiin, eikä ala tunnukaan omalta. Sekään ei ole maailmanloppu, sillä alan vaihtaminenkin onnistuu. Älkää siis asettako itsellenne liikaa paineita sen suhteen, että pitäisi löytää heti ensi yrittämällä ”se oikea ala”. Minä en henkilökohtaisesti edes usko, että jokaiselle olisi olemassa vain se yksi ja oikea opiskeluala, sillä monia ihmisiä kiinnostaa hyvin monenlaiset asiat. Sen vuoksi on hyvä pitää mielessä, että aina voi kouluttautua uudelleen ja suuntautua erilaisiin asioihin. Ja tätähän tulevaisuuden työelämäkin tulee olemaan useimmilla aloilla: uudelleen kouluttautumista ja työpaikkojen ja -tehtävien vaihtelua.

Joten huoli pois ja hengittäkää syvään. Selatkaa opintopolkua, tehkää uravalintatestejä, kyselkää, googlailkaa, ottakaa selvää, mitä kaikkia vaihtoehtoja teillä ylipäätään on!

 

Rauhallista joulun aikaa!

Suomen suurin jatkokoulutustapahtuma- STUDIA 2015

Tänään alkoivat vuoden 2015 Studia-messut. Studia on suomen suurin jatkokoulutustapahtuma ja ne pidetään Helsingissä messukeskuksessa. Tänään tapahtuma alkoi kello yhdeksän ja kävijöitä oli heti aamusta todella paljon. Tulevat korkeakouluopiskelijat löysivät UEFin,  Savonian ja Karelian yhteisen Find Your East -ständin ja eri alojen edustajat saivat kertoa opiskelustaan kiinnostuneille koko päivän ajan, sillä kuuntelijoita oli erittäin paljon.

messukuva

Lääkiksestä kiinnostuneita oli paljon ja Katriinan kanssa koitimme keretä huomioimaan kaikki ja vastaamaan heidän kysymyksiinsä. Kaikilla kouluilla ja eri edustajilla on omat hienot esittelypisteet, jonka myötä messujen ilme on oikein värikäs sekä monipuolinen.

Kiireestä huolimatta kahvitauolla kerkesi tutustumaan muiden oppilaitosten esittelijöihin ja heidän mielenkiintoisiin aloihinsa.

officers

Rasmuksen kanssa kävimme muun muassa tutustumassa Poliisiammattikorkeakoulun porukkaan. Ja tässä miljöössä ei ole ennen oltukkaan 😉

Messut jatkuvat huomenna keskiviikkona klo. 09.00 ja silloin ovat taas UEFin edustajat paikalla juuri TEITÄ varten.

-Ville

lääkis

Tour de South

6 päivää, 1200 kilometriä,  7 lukiota, 7 esitystä, 4 ständiä ja 5 hotelli aamiaista myöhemmin on hyvä hieman muistella, mitä viime viikolla oikein tapahtui.

Minun ja Miran 6 päivää kestävä Etelä-Suomen valloitus alkoi viime viikon maanantaina minun suunnatessa kohti Savonlinnaa, josta poimin Miran kyytiin. Matkasuunnitelmaan kuului Kellokosken, Keravan, Lauttasaaren, Sipoon, Jokelan, Järvepään ja Kuninkaantien lukiot. Savonlinnasta suuntasimme kohti Scandic Järvenpäätä, ja matka sujui pitkälti esityksiä ja tulevaa viikkoa suunnitellessa: tarkoituksena oli käyttää vapaa-aika muun muassa tiukasti opiskellen. Suunnitelman toteutuksesta ei sen enempää…

10622712_1678613025729619_1009639003451120920_n
Ständin esillepanoa

Seuraavana aamuna kauan odotettu ja paljon puhuttu aamupala naamaan, ja nokka kohti Kellokosken lukiota ja ensimmäistä esitystä. Vierailusta jäi oikein positiivinen mieli: esitys meni hyvin, lukiolaiset kyselivät kysymyksiä ja itsellänikin oli mukava pitää esitystä. Reissun aikana teimme Miran kanssa pientä hienosäätöä esitykseemme ja viimeisissä vierailuissa olikin aistittavissa jo pientä rutiinia. Yksikään esitys ei silti ollut samanlainen kuin toinen.

IMG_2140
Tuusulanjärven maisemia

Ständeilemäänkin pääsimme Keravan, Sipoon, Järvenpään ja Kuninkaantien lukioissa. Ständin pitäminen oli oikein mukavaa touhua: kiinnostuneita lukiolaisia kävi tasaisesti kyselemässä Itä-Suomen yliopistosta ja saimme aikaan hyvää keskustelua. Eiköhän sieltä jokunen uusi UEFilainenkin tarttunut! Reissun aikana tuli jatkuvasti myös päivitettyä omaa tietämystä yliopistosta ja opetettavista aloista potentiaalisten tulevien UEFilaisten esittäessä kiperiä kysymyksiä.

IMG_2157
Järvenpäässä meillä oli apuna entinen Järvenpääläinen, nykyinen Joensuulainen Hanna

Viikon aikana muistelin paljon omaa abivuottani. Minulla ei henkilökohtaisesti ollut aavistustakaan mitä opiskelisin tulevaisuudessa. Lisäksi haasteeksi osoittautui oikeanlaisen informaation saatavuus. Valtavan tietotulvan keskellä unohtaa nopeasti, että mikä on oleellista ja mikä epäoleellista. Tämä siis haasteena kaikille meille UEF-lähettiläille ja opoille! Abeille vinkkinä, että kannattaa antaa itselle myös tilaa ja aikaa miettiä, että mitä oikeasti haluaa tehdä ja punnita keskenään eri vaihtoehtoja.

Kiitokset vielä kaikille opoille, lukiolaisille, Hannalle joka oli meidän kanssa Järvenpään lukiossa ja tottakai Miralle! Toivottavasti näen tulevaisuudessa tuttuja naamoja Itä-Suomen yliopistossa!

Eeli // Sosiologia

PS: Järvenpäässä on aktiiviset pysäköinninvalvojat…

Kuvat: Mira ja Eeli

Mitä kaikkea ehtii perjantaina?

Lyhyt vastaus heille, jotka eivät jaksa tai halua lukea koko tekstiä (tätä kannattaa harrastaa muutenkin yliopisto-opinnoissa eli lukea lyhennelmiä): Paljon. Perjantaina ehtii paljon. Silloin ennättää kaikki tavalliset kuten aamukahvit, koiranpissitykset, vastata tuhanteen kyselyyn ja tehdä suursiivouksen. Oikealla kädellä ohjaa pyörää ja vasemmalla viimeistelee esseetä.

Perjantaissa onkin monien mielestä aivan erityinen hohtonsa, ja viime viikon perjantai oli erityisen erityinen. Ei siksi että olisi ollut 13. päivä, sillä siinähän ei ole mitään erikoista, kyseinen yhdistelmähän voi osua kuuleman mukaan jopa kolmesti vuoteen.

Sen sijaan viime viikon saattoi kulkiessaan Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampuksen pysäköintialueen lähettyvillä huomata kylttejä, joissa vinkattiin messut. Yliopistolla järjestetään jos jonkinmoisia avajaisia ja kissanristijäisiä, mutta nämäpä messut olivat Optimin eli kauppatieteilijöiden ainejärjestön eli opiskelijoiden itse järjestämä tapahtuma, joka pidetään kerran vuodessa.

Messusääntö numero 1: nyhdä kaikki tieto (ja karkki) irti esittelijöistä. Tässä amanuenssi versus kyselijä.
Messusääntö numero 1: Nyhdä kaikki tieto (ja karkki) irti esittelijöistä. Tässä amanuenssi versus kyselijä.

Messuilla sai tietysti karkkia, kadonneita lapasia ja yllin kyllin muuta yleistä messutunnelmaa, mutta tarjolla oli myös kiinnostavia puhuja ja näytteilleasettajia. Osalla puhujista oli selvä joensuulainen kytkös, mutta vaikka tämä CV:n pelastaja olisikin puuttunut, olivat kaikki omalla alallaan ansioituneita tekijöitä. Erityisen suosituksi nousi muun muassa Diili-ohjelmastakin tuttu Jethro Rostedt. Yritysmessujen tarjontaan voi käydä tutustumassa ja harmitella olan takaa, jos ei päässyt paikalle. Ensi vuonna sitten!

Usko itseesi, älä muita, neuvoo joensuulaislähtöinen valokuvaaja
Usko itseesi, älä muita, neuvoo joensuulaislähtöinen valokuvaaja Jussi Ratilainen.
Keskon tuotepäällikön Pauli Jaakkola K-trainee ohjelman läpi vienyt ajatus. Suositellaan käytettäväksi myös opiskelussa.
Keskon tuotepäällikön Pauli Jaakkola K-trainee-ohjelman läpi vienyt ajatus. Suositellaan käytettäväksi myös opiskelussa.

Yhdellä ständeistä oli luonnollisesti myös ainejärjestö, ja koulutusvastaavan kanssa ehdimme juonia Abi-päivää varten. Pitäkää varanne, luvassa paljon tärkeää ja mielenkiintoista infoa. Ei kannata jättää tätä ensi vuoteen.

Kaikki kahvi meni. Vain tilkka maitoa jäi. Siitä tietää, että hyvin meni.
Kaikki kahvi meni. Siitä tietää, että päivä onnistui.

UEF-lähettiläänä en ehtinyt kaikesta messutarjonnasta nauttia, sillä iloksemme pääsimme Janeten kanssa vierailemaan Yhteiskoululla turinoimassa. Markon hoitaessa faktat minä ja Janette saimme keskittyä fikt… siis tarinoimaan vain ja ainoastaan itsestämme.

Aina yhtä ihana Janette
Aina yhtä ihana Janette.

Messujen ja kouluvierailun jälkeen tarjolla oli myös ihastuttava cocktail-tilaisuus Vainioniemen huvilalla, ja monet kiskoivatkin päällensä ykköset ja sipsuttelivat tyylikkäinä takseihin. Cocktail-tilaisuudessa tarkoituksena on paitsi näyttää törkeän hyvältä niin myös sosialisoida ja verkostoitua vanhempien opiskelijoiden sekä yritysmaailman kanssa.

Itsehän tietenkin tulin kipeäksi ja missasin kivat kekkerit, mutta mieluummin sitä istuu yksin kotona perjantaina seuranaan nenäliinapakkaus ja yläkerran uliseva koira, eikös?

Lähettiläät Norssissa

Lähettiläsvuosi lähti vauhdikkaasti käyntiin  vierailulla Joensuun Normaalikoulussa eli norssissa. Opo-tunnilla lähettiläät Sari, Jenna ja allekirjoittanut pääsivät antamaan tietoiskuja yliopisto-opiskelusta. Sen jälkeen kun itse olin kertonut yhteiskuntatieteiden hakumahdollisuuksista,

IMG_0260

Sari kertoi opiskelustaan äidinkielen opettajaksi…

IMG_0281

…Jenna matematiikan ja luonnontieteiden opinnoista.

Norssi on UEFin harjoittelukoulu, jossa opettajaksi opiskelevat suorittavat harjoittelujaan. Koska Norssi sijaitsee yliopiston välittömässä läheisyydessä, on yliopistoelämä norssilaisille jo jokseenkin tuttua. Saimme kuitenkin huomata, että omakohtaiset kokemukset yliopisto-opiskelusta sekä muistelut lukiovuosilta ja jatko-opinnoihin hakemisesta kiinnostavat aina. Tiesittekö muuten, että panostamalla ylioppilaskirjoituksissa matematiikkaan varmistaa  itselleen hyvän arvosanan lisäksi myös opiskelupaikan ja pääsykoestressin sijaan aikansa voi käyttää kevyemmän kirjallisuuden, esimerkiksi Harry Potterin lukemiseen?

Sellainen oli tämä tiistai-iltapäivä! Syksyistä keskiviikkoa kaikille lukiolaisille,

-Saila / YHKA