Tag Archives: kevät

Valoa kohti

Hyvää uutta vuotta 2016 minunkin puolestani! Hektisen syksyn jälkeen mennään kohti vieläkin hektisempää kevättä. Oma “joululomani” meni melko pitkälti muuttaessa uuteen asuntoon, ja syksyltä rästiin jääneitä opintoja suorittaessa: olin vuoden viimeisten tenttijöiden joukossa tekemällä sähköisen tentin vielä uuden vuoden aattona. Taaksepäin ei kuitenkaan kannata tuijotella, joten suunnataan katseemme eteenpäin kevääseen 2016 ja uusiin haasteisiin. Tässä kirjoituksessa olisi tarkoitus tarkastella hieman ensi kevättä näin yhteiskuntatieteilijän näkökulmasta.

Vuosi sitten tähän aikaan katsoin vierestä kun kurssikaverit rupesivat huhkimaan kandidaatin tutkielmansa parissa. Itse päätin lähteä pakkasta karkuun: vietin kevätlukukauden Tsekeissä vaihto-opiskelun merkeissä. Sen kuitenkin edestään löytää minkä taakseen jättää, eli tänään 14.1. starttasi kandiseminaari myös minunkin osaltani. Kevään mittaan olisi siis tarkoitus kirjoitella kandidaatin tutkielma, ja alku kesästä saada kandin paperit ulos.

Kandin kirjoittamisen syvin olemus
Kandin kirjoittamisen syvin olemus

Seminaarin lisäksi opiskeluihini kuuluu muutama oikeustieteiden kurssi, syventäviä sosiologian opintoja ja lukuvuosi huipentuu virkamiesruotsin kirjalliseen kokeeseen. Kaikille lukiolaisille pienenä vinkkinä: lukekaa ruotsia, sen opiskelu ei pääty vielä lukioon.

Opiskelijoiden kevääseenhän kuuluu myös paljon muutakin kuin opiskelemista: tammi-helmikuu on monella vuoden kiireisintä kesätöiden hakuaikaa. Armoton ansioluettelon viilaaminen ja mol:lin kyttääminen alkakoon!

Näissä maisemissa vietettiin viime kevät
Näissä maisemissa vietettiin viime kevät

Opiskelijoiden kevään, ja ehkä myös koko vuoden, yksi kohokohdista on tottakai vappu, joka kovakuntoisimmilla kestää jopa pari viikkoa. Vapun ympärillä on lukuisia tapahtumia, mutta oma suosikkini on ehdottomasti vappupäivänä järjestettävä vappu-picnic Joensuun Ilosaaressa!
Talven opiskelijatapahtumiin kuuluu muun muassa Liikuntailtapäivä ja Räkäposkellahiihto, joka on leikkimielinen hiihtokisa, johon suksien puute ei estä osallistumasta: pakkausteippiä, pari lankkua ja ei kun ladulle!

Näissä merkeissä mennään siis kevättä kohti! Viime päivät ollaan täällä susirajalla saatu nauttia tavattoman paljon auringonvalosta, toivotaan että tämä jatkuisi pidempäänkin!

Eeli // Sosiologia

Mikä sinusta tulee isona?

Niinpä, mikä minusta tulee isona? Tuon kysymyksen olen kuullut ensimmäisen kerran jo varmasti ennen koulutaipaleen aloittamista.  Pienenä halusin kampaajaksi, ainakin vauvakirjassani niin lukee. Välillä haaveilin teologian opiskelusta, välillä historian. Entäs sitten eläintenhoitaja? Talo täyteen kissoja ja koiria? Myös ympäristöteknologia ja kauneudenhoitoala olivat vaihtoehtoja. Ensimmäinen haaveeni  kuitenkin toteutui, kun valmistuin muutama vuosi sitten parturi-kampaajaksi. Tällä hetkellä taloudessa asustaa yksi kissa ja historia on yksi rakkaimmista harrastuksistani. Monen monituisen mutkan kautta, pitkien pohdintojen ja epäuskoisten hetkien jälkeen, olen nyt viimeistelemässä kandidaatintutkintoani kasvatustieteistä, ja minustahan tulee isona OPO.

On onni, että nyt voin todeta olevani omalla tontillani. Opon työssä pääsen käyttämään niitä vahvuuksia ja ominaisuuksia, joita minulle on suotu. Ensimmäisten harjoitteluiden myötä tämä tunne vain vahvistui, ja tuntuu niin siistiltä, että joskus saan ihan oikeesti tehdä työkseni sitä hommaa. Opon työssä kiehtoo sen ihmisläheisyys, ja tärkein työkalu on oma persoona. Olen iloinen siitä, että meillä on tässä koulutuksessa täysi vapaus kasvaa juuri sellaisiksi ohjaajiksi kuin olemme. Opinnoista me saamme perusainekset, mutta minkälainen soppa siitä syntyy, on täysin meidän persoonastamme riippuvainen.

Olisikohan tässä avain menestykseen?
Olisikohan tässä avain menestykseen?

Minusta on tärkeää muistaa, etteivät mahdollisuudet lopu yhteen ammattiin. Ne eivät lopu vääriin valintoihin tai virhearviointeihin. Joskus vain mieli muuttuu, tai oppii tuntemaan itsensä paremmin. Vääriä valintoja ei siis kannata liiaksi pelätä, vaan lähteä rohkeasti tavoittelemaan unelmiaan!

Omalta osaltani kevään viimeisen UEF-lähettilään roolissa tehtävän blogipäivityksen lopetan nyt viisaan äitini sanoihin:

“sen teet mihin uskot!” 🙂

<3: Hanna / kasvatustiede, ohjaus

 

 

 

Oma asunto, uudet tuulet

Moi taas!

Maaliskuu on ollut muutoksen aikaa minulle. 1.3. Heräsin ensimmäistä kertaa omasta yksiöstäni rankan muuttopäivän jälkeen. Koti tuntui heti omalta ja paljon luontevammalta kuin neljän soluasunto. Minulla onkin ollut aikaa kotiutua ja nauttia omasta tilasta. Seuraavat luennot ovat nimittäin vasta ensi syksynä. Käyn toki edelleen opistolla syömässä ja hengailemassa kopilla. 😀

IMG_3433
Oli uusi pöytä koreana tupareiden kunniaksi!

Kavereita olen nähnyt jopa normaalia enemmän. Nyt on aikaa ja innostusta kutsua porukkaa uuteen asuntoon kahvittelemaan. Mukavat tuparitkin pidin. 🙂

Kouluhommia on silti riittänyt. Populaatiogenetiikan ja evolutiikan kurssiin ei kuulu tenttiä, mutta sitäkin enemmän palautettavia esseitä ja laskutehtäviä. Oma-aloittesuutta “vapaapäiviin” on siis vaadittu. Deadline on tämän kuun lopussa ja palautin juuri viimeiset laskut! Sain myös Ihminen ja ympäristö -kurssin ekoelämäkertaesseen sekä teemakommentin ajallaan palautettua. Nyt onkin hyvä ottaa parin viikon irtiotto Etelä-Suomeen ja Ylläkselle!

IMG_3363
Vikat pakolliset kirjatentit edessä…

Lähdemme Maijun kanssa Lahteen maanantaiksi lukioille ja samalla pääsen Riihimäen kotiin muutamaksi päiväksi. Vanhemmat ottivat muuton yhteydessä laskettelukamani ja sukset mukaan, joten voimme mennä kätevästi samaa matkaa Ylläkselle. Pitää olla varovainen, kun viime talvena jäi laskettelu ja hiihto kokonaan välistä…

Kun palaan takaisin, minulla on koko loppukevät aikaa kandin tekoon. Lisäksi kävin tänään lainaamassa Carelian kirjastolta viimeiset pakolliset tenttikirjat monitieteisiin ympäristöopintoihin. Tässä välissä on pakko keskittyä työnhakuun, koska aion viettää kesäni täällä ja yksiön vuokra on maksettava.

IMG_3247
Parasta antia koko kaupungista!

Kerubi on juuri se paikka Joensuussa, johon muualta tulevat vieraat on vietävä. Siellä on upeat näkymät joelle, mukava tunnelma, hyviä musiikki- ja stand up keikkoja ja parasta ruokaa, mitä tiedän. Hintalaatukin on kohdillaan; tuo koko ateria maksoi 15e leffaillan kunniaksi ja sen sai viedä saliin ja napostella elokuvan aikana. Olemme entisen kämppikseni kanssa käyneet Kerubin ilmaisissa leffailloissa ja nyt vuorossa oli legendaarinen Scarface.

Ironisesti tästä hehkutuksesta pääsen päivän aiheeseen: YHTS. Innoissani kuin söin, puraisin vahingossa haarukkaan ja piikit rasahtivat pelottavan kovasti etuhampaisiin. Siitä keskelä lähtikin molemmista hampaista pienet palat irti. Onni onnettomuudessa – hampaissa ei ole tuntoa ja selvisin säikähdyksellä. Ääni oli niin kova, että luulin koko hampaan hajonneen. Pystyin kuitenkin nauttimaan ruoan ja leffan loppuun asti!

Sellainen jälki kuitenkin jäi, että hammaslääkäri oli vihdoin ja viimein varattava. Olinkin pihdannut yhtä ilmaista käyntiä juuri tällaisen varalle. YTHS:n palveluja kannattaa käyttää, sillä ne kattavat osan lukukausimaksua, mutta ovat muutoin maksuttomia. Hammaslääkäri maksaa hieman ensimmäisen kerran jälkeen, mutta suuhygienistilta voi aina pyytää arvion. Itsekin olen jo sellaisen luona käynyt, kun halusin säästää hammaslääkärikäyntiä. Jos reissussa rähjääntyy lisää, niin minulla on heti aika valmiina!

YTHS on mielestäni parempi kuin kunnalliset isot terveyskeskukset. Tilat ovat siistit ja toimivat ja odotusaula viihtyisä. Ajan saa yleensä varsin nopeasti ja reseptien uusiminen on vaivatonta. Jos vähänkin kiinnostaa yleinen terveydentila tai epäilee jotakin vaivaa, kannattaa hyödyntää laadukkaita palveluita käden ulottuvilla. Olen minäkin verikokeita itse pyytänyt.

Minulle iski pikkuflunssa pari viikkoa sitten ja sain helposti aamusta terveydenhoitajalta parin päivän sairaslomapaperin puhelinmyyntiin. Se tosin jäi muutaman viikon uraksi…

YTHS tarjoaa myös mielenterveyspalveluja, joita kannattaa ehdottomasti hyödyntää, jos siltä tuntuu. Jos elämässä kohtaa yllättävän kriisitilanteen, on matalan kynnyksen apua lähellä.

IMG_3336
Sillalta on aina kauniit näkymät.

Oman terveyden ja jaksamisen mukaan on hyvä välillä lenkkeillä. On tärkeää muistaa nauttia kevätauringosta etenkin kiireen ja muutosten keskellä. Joensuussa on mukava kävellä, vaikka ei kauas kotoa (keskustasta) lähtisikään. Minulle on terapeuttista päästä veden äärelle edes hetkeksi.

-Janette, biologia