Tag Archives: kauppatieteet

Ken ompi fuksi 2017?

Jenna kertoi edellisessä postauksessaan, miten valmistautua VAKAVA-kokeeseen, ja siksi ajattelinkin vuorostaan kertoa vähän kauppatieteiden pääsykokeesta.

Kauppatieteiden pääsykoe järjestetään kauppatieteellisen alan yhteisvalintana ja samalla kokeella voikin hakea kaikkiin suomenkielisiin kauppatieteiden ohjelmiin. Kauppatieteellisen alan yhteisvalinnalla on omat nettisivut, josta löytyy paljon tietoa!

Pääsykoe on siis monivalintakoe, jossa oikeista vastauksista saa pisteitä, vääristä tulee miinuspisteitä ja vastaamatta jättäminen ei vähennä mitään. Jaossa on maksimissaan 40 pistettä, mutta kaikki kysymykset eivät ole samanarvoisia pistemäärältään. Vanhoja pääsykokeita löytyy myös yhteisvalinnan sivuilta.

Koska valintakoemateriaalit eivät ole muuttuneet kovinkaan paljoa omasta hakukeväästäni, ajattelin käydä yksitellen läpi, miten mihinkin osa-alueeseen tulisi valmistautua.

Johtaminen ja markkinointi

Tämä oli pääsykoekirjoista oma suosikkini, mikä onkin hyvä, sillä pääsykoekirjan professorit ovat Itä-Suomen yliopistosta ja olenkin päässyt usein heidän luennoilleen! Akatemiasta markkinapaikalle, on varmaankin kaikkein helppotajuisin luettava, joskin sivumäärä on myös suurin.

Vaativinta on tämän kirjan opiskelussa on sen tiiviys ja suuri asiamäärä. Opiskeltavaa asiaa on paljon ja pääsykokeessa kysymykset ovat todella tarkkoja, joissa tarkoituksena on sekoittaa hakija pää. Kirjan opiskelu vaatii yleensä useampia lukukertoja jotta yksityiskohdat jäävät mieleen. Itseäni auttoi kirjan opiskelussa omien mind-mapien ja erilaisten listojen teko. Myös aikajanan avulla on selkeämpi hahmottaa, miten vaikkapa johtajuusajattelu on kehittynyt historian kuluessa.  Tärkeää on ymmärtää syy-seuraussuhteet ja mitkä yksityiskohdat kuuluvat mihinkin kokonaisuuteen!

Laskentatoimi ja rahoitus

Tämä nousi yllättäväksi toiseksi lempikirjakseni ja sai itseasiassa aikaan sen, että aloin miettimään laskentatoimea pääaineekseni! Kirjan pieni koko hämää, sillä se on täynnä asiaa. Kirja on hyvin jaotelttu ja jokainen osa on omanlaisensa.

Laskentatoimen opiskelussa on oleellista opetella kaavat ja miten niitä hyödynnetään, sekä ymmärtää miten vaikkapa tilinpäätös muodostuu. Mielestäni tämän kirjan osaaminen vaatii eniten todellista ymmärtämistä, eikä pelkkää ulkoa opettelua

Taloustiede

Kirjoista ainut joka on vaihtunut omasta hakukeväästäni. Koska minulla on kuitenkin monia tuttuja jotka ovat hakeneet viime keväänä, sain kirjan käsiini. Taloustiede oli oma inhokkini pääsykoekirjoista, ja sen opiskelussa todella mitattiin omaa motivaatiotani hakea! Tiedän kuitenkin monia, joille taloustiede on noussut suosikiksi kaikista osa-alueista.

Taloustiede sisältää paljon erilaisia termejä jotka tulee osata, mutta samalla tulee myös ymmärtää erilaisia syy-seuraussuhteita. Omat muistiinpanot toimivat tässä ehdä kaikkein parhaiten, sillä niin sain itse ainakin jäsennettyä asiat ymmärrettävimpään muotoon. Kannattaa ehdottomasti käyttää aikaa erilaisten taulukoiden ja kuvioiden opiskeluun, sillä ne avaavat konkreettisesti mitä eri teoriat tarkoittavat. Lisäksi suosittelen ehdottomasti käymään kirjan nettisivuilla, sillä siellä on esimerkiksi harjoitustehtäviä liittyen kirjaan.  Tehtävät ovat kirjoittajien tekemiä, aivan kuten yleensä pääsykoekysymyksetkin ovat!

Talousmatematiikka

Oletko abi tai lukiovuosista on vain vähän aikaa? Tässä vaiheessa voit edes vähän iloita, sillä todennäköisesti talousmatematiikan opiskelu on sinulle helpointa, olethan päntännyt sitä todennäköisesti juuri ylppäreihin! Talousmatematiikkaan ei ole omaa kirjaansa vaan se perustuu lukion lyhen matikan talousmatematiikan kurssin oppimäärään.

Itse opiskelin matematiikan niin, että laskin uudestaan oman vanhan kurssikirjani tehtävät ja sen lisäksi ostin käytettynä toisen kirjasarjan saman kurssin kirjan. Kirjasarjojen välillä nimittäin on eroja ja joitain asioita ei välttämättä käydä ollenkaan kaikissa kirjoissa! Itse opiskeluhan on melko luonnolista, sillä aivan kuten lukiossakin, matematiikka vaatii toistoja ja tehtävien tekoa!

Itse kokeessa kannattaa huomioida, että käytössäsi on vain nelilaskin jolla voit laskea vain aivan yksinkertaisimpia asioita. Jos olet siis tottunut laskemaan vaikkapa pitkän matematiikan symbolisella laskimella, kannattaa se hylätä ja opetella laskemaan kaikki laskut manuaalisesti välivaiheineen! Tämä tarkoittaa myös sitä, että on hyvä opetella kaavojen osat myös ulkoa, jotta osaat tarkistaa tehtävien vastaukset.

Näillä vinkeillä lähtisin itse tekemään kauppatieteiden pääsykoetta kesäkuussa 2017!  Urakka on todella rankka, se ei tunnu että se ikinä päättyy ja tulet varmasti vihaamaan tuota kirjapinoa aina jossain välissä! Pääsykokeen jälkeinen helpotus on kuitenkin suuri, sillä vaikka koe menisi miten tahansa, ei sinun tarvitse enää koskea noihin kirjoihin! Muista kommentoida, mikäli sinulle tulee kysyttävää pääsykokeesta tai siihen valmistautumisesta, autan miellelläni!

Kun kotiin on 400 kilometriä

Saatuani tietää opiskelupaikastani Joensuussa, en oikeastaan osannut aluksi sisäistää, miten elämäni tulee muuttumaan. Olen kotoisin Hyvinkäältä, Etelä-Suomesta, ja muutin opiskelemaan suoraan vanhempieni luota lapsuuden kodistani. Hyvinkäälle jäivät kaikki läheiset ja suurin osa lukiokavereistanikin asuu huomattavasti lähempänä kotia kuin allekirjoittanut.

Hyvinkäällä asuessani olin tottunut siihen, että kaikki on lähellä. Lentokentälle tai vaikka Ikeaan ajaa reilut puoli tuntia, Helsinkiin pääsi puolestaan oikeastaan niin usein kun halusi. Kaikki isommat tapahtumat jotka yleensä aina ovat Helsingissä, oli helppo järjestellä kun asui niin lähellä. Joensuussa asia ei ole näin. Junalla kestää reilut 4 tuntia päästä etelään ja Ikeakin löytyy 1,5 tunnin ajomatkan päästä Kuopiosta. Ylipäätään välimatkat ovat huomattavasti pidemmät. Jos jotakin ei Joensuussa ole, seuraava vaihtoehto onkin yleensä huomattavasti kauempana kuin puolen tunnin ajomatkan päässä.

img_2888

Johtuen suuresta muutoksesta arjessani, muutto Joensuuhun tuntui aluksi hieman epätodelliselta. Onko tämä pieni yksiö nyt oikeasti uusi kotini, eikä vain väliaikainen vuokrahuone? Olenko oikeasti nyt joensuulainen, tämäkö on uusi kotikaupunkini?

No onko elämä oikeasti niin radikaalin erilaista Joensuussa kuin Hyvinkäällä? Ei suinkaan. Etelään pääsee niin helposti ja kiitos opintojen joustavuuden, melko useastikkin. En ole tähän mennessä missannut yksiäkään kavereiden synttäreitä, siskon vanhojen tansseja tai vaikkapa ensi viikolla koittavaa Slush-tapahtumaa vain sen takia, että asun pääsääntöisesti Joensuussa. Kun tärkeät tapahtumat tietää etukäteen, niille on mahdollista järjestää aikaa. Joensuusta löytyy myös kaikki arkielämään tarvittavat palvelut ja kaupat, isompia ostoksia varten riittää se että pääsee säännöllisin väliajoin esimerkiksi Kuopioon tai Helsinkiin.

img_2889

Tässä vielä Liinan vinkit miten selvitä kun kotikaupunki on kaukana opiskelukaupungista:

  • Osta VR:n sarjalippuja kun ne tulevat alennukseen (yleensä elokuussa)! Itse säästin lähes 15€/lippu välillä Hyvinkää-Joensuu, kun ostin 10-matkan sarjalipun
  • Jos tiedät kauan etukäteen esimerkiksi milloin lähdet joululomille, ja asut lähellä pk-seutua, kannattaa harkita lentämistä! Finnairilla on Youth-lippuja alle 25-vuotiaille jotka ovat kilpailukykyisiä hinnoiltaan ajoissa varattuna. Ja samalla säästät aikaa, kun lento kestää vain tunnin!
  • Yliopistolla on mahdollista suorittaa etätenttejä muissa korkeakouluissa ja kansalaisopistoissa ympäri Suomen! Tentti siis suoritetaan jollain muulla koululla samaan aikaan kuin se olisi opiskelupaikkakunnallakin, mutta pelkän tentin takia ei tarvitse matkustaa
  • Hyödynnä matkustamisen opiskelumahdollisuudet! Itse luen, katson luentotallenteita ja teen tehtäviä junamatkoilla, Näin saat enemmän aikaa itse vierailuun
  • Toinen vaihtoehto on matkustaa yöaikaan ja nukkua matkat läpi! Meiltä ainakin Joensuusta lähtee esimerkiksi Onnibusseja välillä yölläkin, jolloin ne ovat heti aamusta perillä Helsingissä. Mukaan korvatulpat, unimaski ja esimerkiksi paksu huivi tyynyksi niin uni tulee helpommin!
  • Pyydä ihmisiä käymään myös uudessa opiskelukaupungissasi! Pieneen yksiöön saa yllättävän monta henkeä samalla kertaa yöksi, ja muut saavat pienen loman samalla!

Mietityttääkö muutto iloiseen Itä-Suomeen?  Itseäni jännitti aluksi kovastikin, mutta en olisi voinut viihtyä paremmin. Joensuussa on niin paljon hyviä puolia joista en tiennyt tai tullut ajatelleeksi ennen kuin tulin tänne, mutta niiden takia olen viihtynyt loistavasti!

Ammattina liike-elämän asiantuntija?

Kylteri, kauppatieteilijä, ekonomiopiskelija. Rakkaalla lapsella on monta nimeä. Ajattelin heti alkuun ottaa käsittelyyn oman alani ja sen mahdollisuudet. Olen siis kauppatieteiden opiskelija nyt toista vuotta, eli siis kylteri. Kun toivottavasti jossain vaiheessa valmistun yliopistosta, tulee minusta siis kauppatieteiden maisteri, eli saan käyttää ekonomin arvonimeä.

Mitä sitten ekonomit tekevät työelämässä? No, vastaus ei ole ihan helppo, sillä ekonomeja työskentelee yli 4000:ssa eri tehtävässä. Se on siis aika paljon. Tähän kun lisätään vielä se, että kauppatieteilijöitä on jokaisella alalla, voidaan todeta, että on lähes mahdotonta sanoa esimerkiksi, mitä itse tulen tekemään työelämässä.

Saattaa tuntua ehkä vähän lohduttomaltakin, sillä suuntaa omalle uralle voi olla myös aika vaikea päättää. Laajat uravaihtoehdot vaikuttavatkin myös opintoihin. Koska työtehtäviä on vaikea ennustaa etukäteen, ovat meidän opintommekin paljolti yleissivistäviä. Totta kai opiskelemme keskeisistä asioista perusteita ja esimerkiksi lainsäädäntöön pääsee tutustumaan hyvinkin tarkasti. Opinnoissamme ei kuitenkaan kovinkaan paljon harjoitella työtilanteita, eikä pakollisia harjoitteluita tutkintoomme kuulu. Saamme ikään kuin vaihtoehtoja, joiden pohjalta teemme päätöksiä eri tilanteissa työelämässä.

computer-1185637_1280

Miten sitten kylterit ikinä onnistuvat päättämään uralleen suuntaa? Kauppatieteissä opiskellaan lähes koko ensimmäinen vuosi kaikille yhteisiä perusopintoja, joissa käydään läpi perusteet kaikilta yleisiltä kauppatieteen aloilta. Näitä ovat esimerkiksi laskentatoimi, rahoitus, taloustiede, johtaminen ja markkinointi, eli pääsykoekirjojen aihealueet. Näin jokainen opiskelija saa näkemystä siitä, millaisia eri osa-alueet ovat. Tämän jälkeen valitaan pääaine ja sivuaine, joiden yhdistelmä määrittyy hyvin pitkälle omien mielenkiinnonkohteiden ja vahvuuksien mukaan. Jos esimerkiksi matemaattiset opinnot kiinnostavat, rahoitus voisi olla oikea tie, mutta jos taas veri vetää ihmisten väliseen työhön, johtaminen voisi olla parempi valinta. Sivuaineilla voidaan vahvistaa omaa osaamisalaa, esimerkiksi psykologian sivuaineopinnoista on varmasti hyötyä hr-puolen tehtävissä.

office-1516329_1280

Monipuolisuudessa on kuitenkin paljon hyvää. Pääaineet antavat suuntaa uralle, mutta vaihto erilaisten työtehtävien välillä onnistuu yleensä helposti. Vaihtelevuutta työtehtäviin tuovat myös erilaiset työpaikat. On melko erilaista työskennellä isossa ja kansainvälisessä pörssiyhtiössä verrattuna pieneen ja paikalliseen yritykseen. Sen lisäksi, mikäli löytyy kunnianhimoa, uralla on mahdollista edetä vaikka toimitusjohtajaksi saakka.

Kauppatieteissä itseäni kiinnostaa juuri tämä suuri monipuolisuus, ja vaihtelevat uramahdollisuudet. Erilaisten harjoitteluiden ja kesätöiden avulla pääsee tutustumaan työelämään jo opiskeluvaiheessa. Opiskelujen aikana onneksi suurin osa kyltereistä löytää oman polkunsa jota lähteä seuraamaan. Ei siis hätää, vaikka vielä ei olisikaan tarkempaa hajua omasta unelma-ammatista, se tulee kyllä vielä eteen!

Tutustumista, tutkimista ja tiedonjanoa pajapäivässä

Perjantaina 15.4. monilla Itä-Suomen alueen lukiolaisilla oli mielenkiintoinen päivä edessään yliopistomme Joensuun ja Kuopion kampuksilla. Kyseessä oli siis UEFin järjestämä pajapäivä, jossa viiden tunnin aikana lukiolaiset pääsivät tutustumaan lähemmin kahteen heitä kiinnostavaan alaan. Luvassa oli suuren tietotulvan ja kampuksilla eksymisen lisäksi myös pientä kisailua ja tieteeseen tutustumista ihan kokeellisten töiden parissa.

Hmm jännittävää, mitähän täältä yliopiston sisältä oikein löytyykään?
Hmm jännittävää, mitähän täältä yliopiston sisältä oikein löytyykään?

Joensuun kampuksilla oli esittelyssä fysiikan, matematiikan, historian, oikeutieteen, kauppatieteen, ohjauksen, psykologian ja erityispedagogiikan alat. Esimerkiksi fysiikan pajassa lukiolaiset pääsivät tutustumaan muutamiin kokeellisiin eksperimentteihin, oikeustieteen pajassa lukiolaiset ratkoivat erilaisia kuvitteellisia rikosoikeudellisia tapauksia ja psykologian pajassa pohdittiin yhdessä mielenterveyshäiriöiden häpeäleimaa. Kuopion kampuksella esittelyssä olivat taas sosiaalitieteet ja sosiaalityö, farmasia, lääketiede, ravitsemustiede sekä biolääketiede. Sosiaalitieteen ja sosiaalityön pajassa lukiolaiset pohtivat mm. monikulttuurisuutta, ravitsemustieteen pajassa pureuduttiin ravitsemussuosituksiin ja biolääketieteen pajassa lukiolaiset pääsivät eristämään DNA:taan suun limakalvolta laboratoriossa.

No tältähän siellä yliopiston sisällä näyttääkin! Ja niin paljon eri aloja, joita voi opiskella!
No tältähän siellä yliopiston sisällä näyttääkin! Ja niin paljon eri aloja, joita voi opiskella!

Itse olin pitämässä lääketieteen UEF-lähettilään Villen kanssa lääketieteen pajaa. Lääketieteen opiskeluun ja lääkikseen pääsemiseen liittyviä kysymyksiä on lukiolaisilla aina paljon, joten päätimme Villen kanssa käyttää aikaa lääkiksestä kertomiseen lukiolaisille meidän opiskelijoiden näkökulmasta. Lääketieteen lisäksi kerroin myös omien kokemusteni kautta hampaalla opiskelusta, sillä se liittyy myös läheisesti lääketieteeseen, mutta on kuitenkin oma alansa. Itsehän myös haaveilin koko lukioaikani abivuoden talveen saakka lääkiksestä, sillä en ollut koskaan edes tullut ajatelleeksi, että sellainenkin koulutusohjelma on kuin hammaslääketiede.  Pitkän pohdinnan jälkeen hammaslääketiede tuntuikin enemmän minun jutultani, ja nyt kaksi vuotta täällä opiskelleena en voi todellakaan sanoa katuvani tuota päätöstä.

 

Pajamme rennossa ilmapiirissä lukiolaiset kyselivät ahkerasti mieltään painavia kysymyksiään lääkikseen liittyen. Usein kysymykset liittyivät valintakokeeseen ja kirjoituksiin valmistautumiseen, ja siihen, kuinka hyvin kirjoituksissa pitäisi menestyä päästäkseen lääkikseen. Lyhyesti tiivistettynä kaikille lääkikseen/hampaalle hakeville neuvoksi: kirjoitusten arvosanasta ei kannata ottaa stressiä, vaan ajatella se lähinnä pääsykokeeseen valmistautumisena. YO-kirjoituksissa täytyy menestyä todella hyvin, jotta siitä saisi pisteitä yhteispistekiintiössä, ja niilläkään pisteillä ei ole oikeastaan mitään merkitystä, jos et anna parastasi valintakokeessa. Valintakoe on se, joka ratkaisee. Panosta siihen, mutta aloita panostuksesi jo kirjotuksiin lukiessasi, sillä niitä samoja asioita kysytään sinulta myös valintakokeessa.

 

Lopuksi lukiolaiset pääsivät pajassamme myös haastamaan itsensä ihmisen anatomiaan liittyvässä tietokilpailussa. Lääkiksessä ja hampaalla opiskelu alkaa ensimmäisenä vuonna anatomian opiskelulla, ja haastetta siihen luo termien opiskelu latinaksi. Tästä esimakua lukiolaiset saivatkin meidän tietokilpailussa, ja termien arvailun lisäksi he pääsivät myös tunnustelemaan omia kylkiään vapaiden kylkiluiden määrän selvittämiseksi.

Tietokilpailu alkakoon!
Tietokilpailu alkakoon!
Osaisitko sinä vastata tähän?
Osaisitko sinä vastata tähän?

Lukiolaiset tuntuvat usein olevan kovin pelokkaita lääkistä kohtaan ja monet eivät usko kykenevänsä siihen. Toivon, että me Villen kanssa saimme heidät vakuuttuneeksi, että jos opiskelijalla itsellään vain mielenkiintoa lääketiedettä ja sen opiskelun kohtaan riittää, on valintakokeessa ja itse lääkiksessä menestyminen täysin mahdollista. Kyselin iltapäivän pajakävijöiltä myös kokemuksia muista pajoista, ja monet tuntuivat olevan hyvin tyytyväisiä pajapäiväänsä. Ainakin meidän pajassa he jaksoivat vielä hymyillä ja naurahdella meidän jutuille ja kokemuksille lääkiksestä.

 

Katriina // Hammaslääketiede

Suomen suurin jatkokoulutustapahtuma- STUDIA 2015

Tänään alkoivat vuoden 2015 Studia-messut. Studia on suomen suurin jatkokoulutustapahtuma ja ne pidetään Helsingissä messukeskuksessa. Tänään tapahtuma alkoi kello yhdeksän ja kävijöitä oli heti aamusta todella paljon. Tulevat korkeakouluopiskelijat löysivät UEFin,  Savonian ja Karelian yhteisen Find Your East -ständin ja eri alojen edustajat saivat kertoa opiskelustaan kiinnostuneille koko päivän ajan, sillä kuuntelijoita oli erittäin paljon.

messukuva

Lääkiksestä kiinnostuneita oli paljon ja Katriinan kanssa koitimme keretä huomioimaan kaikki ja vastaamaan heidän kysymyksiinsä. Kaikilla kouluilla ja eri edustajilla on omat hienot esittelypisteet, jonka myötä messujen ilme on oikein värikäs sekä monipuolinen.

Kiireestä huolimatta kahvitauolla kerkesi tutustumaan muiden oppilaitosten esittelijöihin ja heidän mielenkiintoisiin aloihinsa.

officers

Rasmuksen kanssa kävimme muun muassa tutustumassa Poliisiammattikorkeakoulun porukkaan. Ja tässä miljöössä ei ole ennen oltukkaan 😉

Messut jatkuvat huomenna keskiviikkona klo. 09.00 ja silloin ovat taas UEFin edustajat paikalla juuri TEITÄ varten.

-Ville

lääkis

Yrittäjäksi?

Yrittäjäksi?

Terve taas!

Olen jonkin aikaa ollut hieman hiljainen täällä blogissa. Olen näes kevään mittaan puuhastellut paitsi opiskeluiden, myös oman yritykseni parissa. Luin jokin aika sitten lehdestä jutun, jonka mukaan monia nuoria aikuisia kiinnostaa yrittäjyys ja itsemääräämisoikeus työn suhteen. Kiinnostaako teitäkin? Hyvä, sillä tällä kertaa käsittelen blogikirjoituksessani omaa yrittäjätarinaani. Enjoy! ^^

Olin haaveillut jo ennen opintojen alkua omasta yrityksestä, mutta ajatus tuntui jotenkin pelottavalta ja kaukaiselta minulle. Ihailin salaa suuresti lähipiirissäni olevia yrittäjiä. Yrittäjät olivat mielestäni vain kerta kaikkiaan niin rohkeita ja mahtavia tyyppejä! Aika pian opiskeluiden alkamisen jälkeen tulinkin temmatuksi mukaan KESin eli Kuopio Entrepreneurship Societyn toimintaan. Tapasin vuoden mittaan paljon oman ikäisiäni ihmisiä, jotka olivat lähteneet tavoittelemaan unelmaansa ja rohkeasti laittaneet oman busineksen pystyyn. Olin kerta kaikkiaan vaikuttunut! Yrittäminen ei siis välttämättä tarvinnutkaan pohjakseen vuosien kokemusta puuduttavasta työelämästä.

1560745_612873315452924_522194607_n (2)

Seuraavaksi minulla oli ongelmana keksiä se kantava ja perustavanlaatuinen idea, jolle löytyisi myös kysyntää markkinoilta. Pääni puhki mietittyä päätin jättää asian hautumaan ja odottaa ihmettä tai päivää, jona keksisin jonkin über hienon tuotteen tai palvelun.

WhyDoPeopleGiveUp

No, kumpaakaan toivomaani ei tapahtunut, vaan sen sijaan kaverini esitteli minulle pöytälaatikkobusineksensa ja ehdotti että minäkin lähtisin mukaan pienellä sijoituksella. Suhtaiduin asiaan hieman epäilevästi, mutta koska halusin palavasti seurata unelmaani, tein elämäni ensimmäisen sijoituksen ja starttasin oman liiketoimintani 400 e alkupääomalla. Läppäri ja puhelin olivat minulla jo entuudestaan. Oli todella jännittävää ja pelottavaa, mutta samalla myös aivan mahtavaa sopia ensimmäisiä asiakastapaamisia. Ja ihan minua itseäni varten!

DSC_1091

Kulunut vuosi yrittäjänä on ollut kiinnostava. Opiskelin, tein näitä lähettiläshommia ja aina kun suinkin ehdin kaivoin asiakasjärjestelmäni (excelin) esille ja tein seuraavia siirtojani tai vaihtoehtoisesti osallistuin erilaisiin koulutuksiin ja luin kirjoja. Avasin myös yritykselleni omat nettisivut ja facebook-kanavan. Olin jo oppinut valtavasti SOME-markkinoinnista ainejärjestötoiminnan kautta, mutta tässä busineksessa asia on viety vielä aivan uusiin ulottuvuuksiin. Vuoden aikana olen oppinut myynnistä, liiketoiminnasta ja viestinnästä enemmän kuin koulun penkillä. *Vinkki vinkki*, Start-up yrittäjä kilpailee isoja yrityksiä vastaan olemalla edelläkävijä. Haluatko tietää mitä start-upit tietävät tällä hetkellä paremmin? Vilkaiseppa alkajaisiksi läpi tämä artikkeli tulevasta megatrendistä.

 

10437198_10152607881341076_432729320_nScreenshot_2015-05-16-11-46-51

 

 

Ajatus yrittäjyydestä tuntui vuosi sitten vielä kaukaiselta ja pelottavalta. Yrittäjyydestä ja yrittäjistä puhutaan kuin kummitustarinoista. Yrittäjyyteenhän liittyy valtava määrä riskejä! Sehän on suorastaan uhkarohkeaa! Vuoden verran tuumittuani olen kuitenkin tullut siihen tulokseen, ettei palkkatyö ole loppujen lopuksi sen turvallisempi vaihtoehto, kuin oma yritys. Varmaa työpaikkaa ei nimittäin enää ole olemassa. Lisäksi työurat ovat näillä näkymin pitenemässä ja ekonomistit ennustavat palkkojen pienentyvän Suomessa. Jos jotain olen oppinut rahoituksen luennoilla, niin sen, että työntekijät tekevät töitä yrityksen omistajia eli sijoittajia varten, eivät itseään varten. Isoimman potin korjaa aina sijoittaja ja ylimmät esimiehet. Yrittäjyys vaatii rohkeutta, mutta ilo jota tästä tekemisestä, työskentelystä itselleen saa, korvaa kaiken!

Opiskeluaika on varsin otollista aikaa oman busineksen perustamiselle. Yliopistolla tapaa joka viikko fiksuja ja mielenkiintoisia ihmisiä. Tutustumalla eri alojen opiskelijoihin tuuletat omaa maailmankuvaasi ja ajatteluasi ja hämmästyt siitä, kuinka paljon fiksuja ja ahkeria ihmisiä tästäkin maasta löytyy. Oman liiketoiminnan voi aloittaa osa-aikaisesti ja pienilläkin alkupääomilla. Yrittäjän arki ei aina ole helppoa, mutta tämä matka tuo mukanansa upeita ihmisiä, mahtavia kokemuksia ja adrenaliinin huumaa, joka korvaa kaiken vaivannäön.

11001899_10152604596051076_6783561726953802121_n

Yli 500 “pöytälaatikkoyrittäjää” kokoontuneena Järvenpäähän inspiraatiopäivää varten. Motivaatio ja innostus, ne tarttuvat kuin tauti! 🙂

Yrittäjyys on suuri seikkailu, joka on minun ja kaikkien yllä olevassa kuvassa esiintyvien kavereiden mielestä kokemisen arvoinen. Mikäli olet kiinnostunut yrittäjyydestä, suosittelen aloittamaan vaikka tutustumalla saman henkisiin ihmisiin. Tämän voit tehdä esimerkiksi liittymällä Kuopio Entrepreneruship Societyn tai Joensuu Entrepreneurship Societyn toimintaan. Ja sitten vaan rohkeasti omien unelmien perään! Hopi hopi, elämä odottaa! 🙂

11232479_1444420105868942_342351775_n

Johanna, UEF Kauppatieteet

 

 

Pääsykokeet – miten ja kuka niistä pääsee läpi?

Lupaavasta alusta ja otsikosta huolimatta en aio antaa teille pääsykokeisiin lukuvinkkejä. Tai mitään muitakaan vinkkejä. Sori. En ole koskaan itse tajunnut niitä, joten ajattelin kertoa jotain sellaista, jonka olen tajunnut:

pääsykokeet eivät ole älykkyystesti.

 

Pääsykokeet eivät ole älykkyystesti. Ihan niin kuin rillitkään eivät kerro älystä vaikka niin joskus kuvitellaan.
Pääsykokeet eivät ole älykkyystesti. Ihan niin kuin rillitkään eivät kerro älystä, vaikka niin joskus kuvitellaan.

 

Kuka tahansa ei pääse pääsykokeista läpi eli saa hyväksymiseen tarvittavia pistemääriä, sillä pääsykokeiden tarkoitus on karsia. Niiden avulla pyritään seulomaan sopivaa opiskelija-aineista, mitä sellainen aines ikinä onkin.

 

Seulominen ja sopivuus eivät tarkoita sitä, että opiskelijan kannattaisi varata Uuden Minuuden Retriittikurssi juuri ennen kokeita muuttuakseen sopivaksi vaan sitä, että kannattaa hakeutua sellaiselle alalle, joka kiinnostaa.

 

Pääsykokeet siis seulovat. Ne eivät kuitenkaan mittaa sitä, onko kokelas älykäs, kaunis, rakastava, inhimillinen, ihmisenä arvokas. Siispä tyhmä voi päästä pääsykokeista läpi. Inhottava ihminen voi päästä pääsykokeista läpi. Ruma voi päästä pääsykokeista läpi. Ja niin edelleen. Pääsykokeet kun mittaavat usein soveltuvien taitojen ja tietojen ohessa motivaatiota. Se on jujuna silloin, kun kysytään pienellä präntättyä yksityiskohtaa pääsykoekirjojen sivulta 8332995.

 

Suurin osa heistä, jotka hakevat esimerkiksi kauppatieteelliseen, ovat käyneet lukion tai muita vastaavia opintoja. Jos lukiossa ei oppinut anerobisia reaktiota eikä muistamaan Aleksanteri Suuren valloitusretkiä, niin on oppinut toivottavasti jotakin itsestään.

 

Nimittäin sen, että miten minä opin.

 

Oppiminen on aivotyötä. Aivot tarvitsevat energiaa. Pullassa on energiaa.
Oppiminen on aivotyötä. Aivot tarvitsevat energiaa. Pullassa on energiaa. Siispä kaavalla pulla = oppiminen.

 

Kun tietää, sopivatko itselle lyhyet tauot, sateenkaarivärein koristellut kirjat, juoksulenkit välissä vai kimpassa keskusteleminen, on jo pitkällä pääsykokeissakin.  Paljon pidemmällä kuin silloin, kun plärää hädissään vielä lukematta olevia pääsykoekirjoja ja laskeskelee, kuinka monta sivua on vielä lukematta ja miten monta asiaa oppimatta.

 

Stressaamisesta voi olla hyötyä. Turhaan stressaamisesta ei. Pääsykokeet eivät ole toivottavasti kenenkään elämän koho- tai taitekohta. Uusia mahdollisuuksia tulee aina.

 

Kesä tulee aina.

 

Ja oikeanlainen kesä näyttää tältä.
Ja oikeanlainen kesähän näyttää tältä.

 

Tsemppiä kaikille!

 

– Anleena, kauppatieteet

Varoitus! Teksti sisältää stereotypioita

Kauppatieteet – onko se 50 prosenttia kauppaa ja 50 prosenttia tiedettä?

Vai 100 prosenttia bisnestä?

 

Kauppatieteet - 100 prosenttisesti opiskelua työelämää varten.
Kauppatieteet – 100-prosenttisesti opiskelua työelämää varten, tietenkin!

 

Kauppatieteissä vaikuttaa paljon se, kuka opiskelee ja mitä opiskelee.

 

Jotkut tietävät jo ennen kuin astuvat yliopiston ovista sisään, että he haluavat tehdä bisnestä. Heillä on koko ajan vireillä erilaisia projekteja, jotka elävät yleensä kaksi kuukautta ja kummittelevat sen jälkeen yliopiston käytävillä vanhentuneina mainoksina ja yhteydenottopyyntöinä. He eivät lannistu pienistä vastoinkäymisistä, koska heille vastoinkäymisiä ei yksinkertaisesti ole olemassakaan. On vain haasteita. Esteitä ylitettäviksi. He voivat opiskella pääaineenaan melkein mitä tahansa, koska melkein kaikesta on tulevaisuudessa hyötyä.
On kyltereitä, yleensä klassisesti kauluspaitoihin ja helmikoruihin pukeutuvia henkilöitä, joilla hillitysti meikkiä ja hillitysti värjätyt, suoristetut hiukset ja joilla on Näkemystä. He Näkevät itsensä jo suuryrityksessä tekemässä Tärkeitä Töitä (tietenkin klassisesti kauluspaitoihin ja helmikoruihin pukeutuneina, hillitysti meikattuina ja hiukset hillitysti värjättyinä ja suoritettuina ja niin edelleen). He lukevat yritysoikeutta, koska se on Tärkeää, ja valitsevat kaikki sivuaineetkin sen mukaan, mikä tukee työllistymistä juuri tällaisiin tehtäviin. Laskentatoimi? Kyllä. Rahoitus? Kyllä. Verotus? Kyllä. Naistutkimus? No jaa…

 

On satunnaisia saaroja, jotka eivät osaa sanoa mistään mitään ensimmäiseen neljään vuoteen, mutta viimeisenä vuotena syttyvät.

 

On markkinoinnin nimeen vannovia vatkuleita, joiden mielestä vain ja ainoastaan markkinoinnilla on merkitystä, ja joiden mukaan kaikki on oikeastaan markkinointia. Sen vuoksi he eivät ymmärrä, mikseivät voi lukea ainoastaan markkinointia vaan joutuvat esimerkiksi myös rahoituksen kursseille, jotka uusivat 35066333 kertaa.

 

"Sano mitä sanot mutta tää kansis (kansantaloustiede) on mulle täyttä hep... kreikkaa."
“Sano mitä sanot mutta rahoitus ja kansis (kansantaloustiede) on mulle täyttä hep… kreikkaa.”

 

 

Kauppatieteet on vähän kuin buffetti. Kaikenlaista on tarjolla. Ja kaikkea pitää vähän maistaa. Paatuneinkaan yritysoikeudentajuinen kylteri ei voi täysin välttää markkinointia ja toisinpäin, ja hyvä niin!

 

Koska Itä-Suomen yliopisto on iso ja mukaan mahtuu monenlaista, oikeistolaisesta vaikuttajasta koodarinörttiin tai ituhippiin, joka halaa talvisin lumiukkoja ja kesäisin puita. Mukaan mahtuu ääripäitä ja kaikkea siltä väliltä.
Ja siinä vaiheessa kun juhlat alkavat, ei ole mitään väliä, mikä on kenenkin pääaine. Kaikilla on samanlaiset haalarit ja samanlainen ilme.

Ja samanlaiset kädet.
Ja samanlaiset kädet.

 

Huhtikuisin terveisin,

 

Anleena, kauppatieteet (saatte arvata ihan itse, mikä on mun pääaine!)