Eroja ja yhtäläisyyksiä yliopiston ja AMK:n maailmoista – Kauppatieteiden maisteri (KTM) vs. tradenomi (BBA)?

Tutkintonimike: Kauppatieteiden kandidaatti (KTK) ja kauppatieteiden maisteri (KTM)

Opintojen tyypillinen kesto: 3v + 2v

Opintopistemäärä: 180 op. + 120 op.

Tutkinnon taso: Ylempi korkeakoulututkinto

 

Tutkintonimike: Tradenomi (BBA)

Opintojen tyypillinen kesto: 3,5 v

Opintopistemäärä: 210 op.

Tutkinnon taso: Alempi korkeakoulututkinto

 

”Hei, voisiksä kertoa, mitä eroa noilla kauppis- ja tradenomiopinnoilla on?”

Opiskelen kauppatieteitä ja oon törmännyt tähän ihmettelyn aiheeseen lukuisia kertoja oman lähettiläskauteni aikana. On pohdiskeltu ja kummasteltu ääneen sekä puntaroitu myös omaa korkeakoulupolkua – veisikö oma perusluonne ja tyyli opiskella ennemmin ammattikorkeakoulun vaiko yliopiston penkille. Jatkokouluttautumista pohtivat myös osa AMK:n päättäneistä tradenomeista, joille maisterin tutkinto voisi tuoda etuja tulevaisuuden työllistymistä ajatellen.

Siispä, oleellisin ero näiden tutkintojen välillä lienee se, että AMK:ssa suoritettu tradenomin tutkinto (BBA) vastaa lähinnä yliopistossa suoritettua alempaa korkeakoulututkintoa eli tässä tapauksessa kauppatieteiden kandidaatin tutkintoa (KTK). Yliopistomaailmassa kuitenkin varsinaisena loppututkintona pidetään pääsääntöisesti ylempää korkeakoulututkintoa, tässä tapauksessa kauppatieteiden maisterin tutkintoa (KTM). Kauppatieteiden maisterin tutkinto oikeuttaa sittemmin ekonomin arvonimikkeeseen, joka tarjoaa laajat mahdollisuudet työmarkkinoille sijoittumiseen.

 

”Minkälaiset asiat opinnoissa painottuvat?”

AMK ja yliopistot ovat ennen kaikkea omat, itsenäiset yksikkönsä, joten lienee merkityksetöntä pyrkiä perinpohjaiseen vastakkaisasetteluun. Kuitenkin kautta linjan on hyvin tyypillistä, että siinä missä AMK:ssa suoritetut opinnot painottuvat enemmän käytännön harjoitteisiin, on yliopistossa painotus teorian opeissa. Sama pätee myös tradenomiopintoihin ja kauppatieteiden opiskeluun yliopistossa, vaikka todellisuus ei olekaan niin mustavalkoinen. Kauppatieteiden opiskelijana päiväni sisältävät tenttikirjojen lisäksi paljon erinäisiä laskuharjoituksia ja ryhmätehtäviä sekä esimerkiksi todellista liiketoimintaa simuloivia projektiluontoisia töitä. Vastaavasti myös tradenomiopinnot sisältävät tarvittavaa teoriaa, jotta käytännön harjoitteisiin olisi myöhemmin mahdollista edetä.

 

 

Palkkaus ja tulevaisuuden työllistyminen

Vastavalmistuneiden palkkasuositus:

Kauppatieteiden maisteri: 3300 – 3600€ / kuukausi

Tradenomi: 2 700 – 3 400€ / kuukausi

Lähteet: Suomen Ekonomit, 2019

(https://www.ekonomit.fi/palkkasuositukset)

Tradenomiliitto, 2019 (https://www.tral.fi/palvelut-ja-edut/ura-ja-koulutuspalvelut/palkkaneuvonta/palkkasuositukset/)

Palkkauksesta puhuttaessa voi numeroiden antaa puhua puolestaan. Siinä, missä kauppatieteiden maisterin kuukausittaiset ansiot ovat suosituksen mukaan tradenomin palkkausta korkeammat, vaikuttavat palkan suuruuteen muun muassa työn vaatimusaste ja aiempi työkokemus alalta. Toki työkokemuksen karttuessa ja työn vaatimusten lisääntyessä myös työstä saatu palkka korottuu ja Suomen Ekonomien vuosittaisen palkkatasotutkimuksen mukaan ekonomijäsenten keskimmäisin palkka, mediaanipalkka, oli 5 000 euroa lokakuussa 2018 (https://www.ekonomit.fi/palkka).

 

Ekonomien korkeamman palkkauksen sekä runsaiden työllistymismahdollisuuksien vuoksi moni tradenomi päätyy harkitsemaan jatkokouluttautumista kauppatieteiden maisteriksi, mikä sekin on täysin mahdollista ja nykypäivänä jopa tavanomaista. Näin ollen valinnan yliopiston ja ammattikorkean välillä ei tarvitse olla lainkaan niin jyrkkä kuin yleisesti kuvitellaan, vaan yhä useammat täydentävät AMK-tutkintoaan vielä yliopiston puolella. Mikäli siis vielä puntaroit korkeakouluvalintojesi kanssa, muista, ettei valinnan tule välttämättä olla täysin lopullinen, vaan vaihtoehtoja tutkinnon suorittamiseen ja täydentämiseen löytyy.

 

Jaksamisia kevääseen ja yhteishakuun

Anni / Kauppatieteet

Yliopisto – pelkkää pänttäämistä(kö)?

– Kaikkea sitä kuulee, kun vanhaks elää vai miten se nyt menee..

Nykyään yliopistoon ja yliopistossa opiskeluun liitetään paljon erilaisia stereotypioita. Yksittäinen letkautus harvemmin kertoo koko totuutta, mutta myönnettäköön – kyllä nämä letkautukset aina hetkittäin osoittautuvat ihan paikkansa pitäviksikin. Kuitenkin se, että yliopistossa opiskeltaisiin päivästä toiseen nenä kiinni kirjassa, on mielestäni silkkaa humpuukia.

Opiskelen yliopistossa itse nyt toista vuotta ja koen sopeutuneeni yliopistoarkeen melko vaivatta. Niin kutsuttu akateeminen vapaus on tullut yliopistomaailmassa jo harvinaisen tutuksi, ja koen sen itselleni ennen kaikkea suurena etuutena. Akateeminen vapaus antaa tilaa itsenäiselle päätöksenteolle omien opintojen suhteen, mutta vastapainoisesti vapauden mukana tulee myös lisääntynyt vastuu. Toisin sanoen, kenenkään tekemisiin ei yliopistossa enää sen kummemmin puututa ja luennoilla saa istua juuri niin usein tai harvoin kuin vain itse haluaa. Opetukseen osallistuminen on toki edelleen täysin sallittua, jopa suotavaa (:D), mutta päätösvalta annetaan yliopistossa opiskelijalle itselleen.

Olen itse oppijana hyvin visuaalinen ja saavutan parhaat oppimistulokset itsenäisesti omia muistiinpanoja tehden. Luento-opiskelustakaan tuskin mitään haittaa oppimiselleni olisi, mutta viime aikoina oma luennoilla istumiseni on jäänyt valehtelematta naurettavan vähäiseksi. Vaikken vähäisellä luennoille osallistumisprosentilla millään tapaa halua ylpeillä taikka vastaavaan toimintaan kannustaa, voisin puolustuksen puheenvuorona todeta, ettei luentojen väliin jättäminen omissa opinnoissani ole juuri näkynyt. Onkin totta, että yliopistossa omien oppimistyylien tiedostamisen tärkeys korostuu entisestään, ja näin ollen itseni tuntien osaan erottaa, mikä on oman oppimiseni kannalta välttämätöntä ja mikä taas ennemminkin vain hyvää plussaa.

Koska opiskelen kauppatieteitä, pääaineenani laskentatoimi ja verotus, opiskelemamme aineet ovat hyvin laskennallisia ja kuten todettu laskemaan oppii vain laskemalla. Toistoja, toistoja ja vielä kerran toistoja. Näin ollen, vaikka olenkin oppijana hyvin itsenäinen, liputan kaikenlaisen ryhmätyöskentelyn ja läksypiirien puolesta – erilaisia harjoitusryhmiä ja demotehtäviä unohtamatta. Kun tehtäviä ratkotaan yhdessä, voi parhaassa tapauksessa olla itse avuksi muille ja vastavuoroisesti myös itse saada muiden apua ja näkökulmia tehtävien ratkaisuun. Ryhmässä työskentely tuo tarvittavaa vastapainoa itsenäiselle työlle ja miksipä siinä opiskelun lomassa ei ehtisi kahvikupin ääressä vaihtaa vielä kuulumisiakin.

Kiteytettynä voisinkin todeta, että yliopisto-opinnot ovat juuri niin haastavia ja aikaa vieviä kuin mitä niistä itse itselleen tekee. Pidemmän päälle opiskeltavat asiat alkavat toistaa melko samaa kaavaa ja ovat yksinkertaisia ja normaalilla järjellä ymmärrettäviä – toisinaan niistä vain keskustellaan jokseenkin haasteellisia termejä käyttäen. Siispä sinä, joka haaveilet yliopisto-opinnoista, mutta olet kenties jäänyt omien ennakkoluulojesi vangiksi – EI,  yliopisto ei ole pelkkää pänttäämistä ja KYLLÄ, juuri sinusta on siihen, mikäli olet itse valmis tekemään töitä unelmiesi eteen! Älä siis puntaroi enää, vaan lähde tavoittelemaan omaa unelma-alaasi – voin vannoa, että lopulta se on kaiken sen arvosta.

(Ja siinä paha missä mainitaan – nyt allekirjoittanut siirtyykin sitten omien opintojensa pariin ;D)

 

Tsemppiä opintoihin, ollaan yhdessä ahkeria

Anni / Kauppatieteet

YHTEISKUNTA- JA KAUPPATIETEIDEN LÄHETTILÄÄT ESITTÄYTYVÄT!

Seuraavana esittelyvuoroon pääsevät yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnan lähettiläät Johanna, Anni ja Hilma.

Johanna, 22, oikeustiede

Moikka kaikille!

Olen Johanna, 22-vuotias toisen vuoden oikeustieteiden opiskelija. Alun perin olen kotoisin Kehäradan ja lentokentän välistä Vantaalta, mutta koen, että reilun vuoden Joensuussa asuneena olen osittain juurtunut myös tänne susirajalle.

Kun lukioaikana mietin jatko-opiskelupaikkaa, minulla oli selkeästi kaksi haavetta; oikeustieteiden tai historian opinnot. Olen aina ollut kiinnostunut yhteiskunnallisista ja ajankohtaisista asioista, joten lukio-opintoni suuntautuivat vahvasti historiaan ja yhteiskuntaoppiin. Lapsena haaveilin ammatista, jossa saan työskennellä jakkupuvussa hienossa toimistossa. Alkuperäinen idea oikeustieteistä sai alkunsa tv-sarjasta ja hankittuani lisää tietoa opiskelusta ja uramahdollisuuksista, jatkokoulutusvalintaani tehdessä päädyin hakemaan oikikseen.

Hakuprosessi oikeustieteelliseen vaati paljon työtä, itsekuria ja epätoivon hetkiä (sekä kaksi välivuotta). Hain ensin kaksi kertaa Helsinkiin, mutta kolmannella kerralla vaihdoin taktiikkaa; päätin hakea yhteisvalinnassa Turkuun, Joensuuhun ja Rovaniemelle (Huom. nykyään voit hakea kaikkiin kaupunkeihin samalla valintakokeella). Spontaani itkuhan siinä pääsi, kun sain tiedon sisäänpääsystä Itä-Suomen yliopistoon; sitä onnen määrää ei pysty sanoin kuvailemaan. Pitkä uurastus palkittiin mahdollisuudella päästä opiskelemaan unelma-alaani. Toki muutto Joensuuhun jännitti; en tuntenut täältä ketään ja kaupunki oli vieras. Näin jälkeenpäin ajatellen huoleni olivat aivan turhia. Saman henkisiä kavereita löytyi heti ensimmäisenä päivänä ja ryhmähenki ainejärjestössämme Judicassa on mahtava.

Vuoden aikana tutuksi on tullut niin Joensuun kaupunki kuin Itä-Suomen yliopisto. Oikiksen tenttialueet saattavat välillä olla laajoja ja kirjaston penkkejä on tullut kulutettua tunti, jos toinenkin. Opiskelun vastapainona toimivat Joensuun upea luonto ja ulkoilumahdollisuudet sekä tietenkin opiskelijaelämä. Omaa vapaa-aikaani vietän ulkoillen, ystävien kanssa tai Sykettä-liikuntatunneilla. Odotan myös innolla, mitä tuleva kausi UEF-lähettiläänä tuo tullessaan! Jos opinnot oikiksessa kiinnostavat, ota rohkeasti yhteyttä esimerkiksi UEF-lähettiläiden instagramissa!

Anni, 20, kauppatieteet

Morjesta moi vaan kaikille!

Perusfaktoina voisin itsestäni tähän alkuun sen verran kertoa, että nimeni on Anni Miettinen ja opiskelen kauppatieteitä nyt toista vuotta Itä-Suomen yliopistossa, Joensuun kampuksella. Joensuun omana tyttönä pääsin yliopistoon opiskelemaan heti ylioppilaaksi valmistumiseni jälkeen, vaikka oma polkuni kohti kauppatieteitä on ollutkin kaikkea muuta kuin mutkaton.

Vielä lukiossa opiskellessani lukujärjestykseni täyttyi pääosin terveystiedon ja biologian kursseista, ja olin kuin olinkin suuntaamassa myös jatko-opintojani näiden teemojen pariin. Toisin kuitenkin kävi ja ylioppilaskirjoitusten sekä yhteishakujen lähestyessä tunne sisälläni sen kuin vain vahvistui, ettei paikkani enää yliopistossa olisi terveysaiheiden parissa. En kuitenkaan ottanut asiasta sen suuremmin paineita, vaan ajattelin, että ehdin sitten välivuonna paneutumaan asiaan tarkemmin – ”kunhan nyt vain jonkun pääsykokeen käyn tekemässä, mietitään sitten vuoden päästä”. Noh, kävikin sitten niin, ettei myöskään suunnitelmani välivuodesta koskaan toteutunut, vaan pääsin opiskelemaan kauppatieteitä yhtenä onnekkaana suoraan papereideni perusteella.

Pähkinänkuoressa olen siis ajautunut juuri sinne, minne en koskaan uskaltanut edes kuvitella päätyväni, mutta tälläpä tiellä sitä ollaan edelleen ja voin sanoa, että juuri näin kuuluikin tapahtua. Pääaineekseni olen valinnut laskentatoimen ja verotuksen, sekä opintojeni ohella olen mukana myös rakkaan ainejärjestömme Optimin toiminnassa.

Siinä missä arkeni koostuu pitkälti luennoista, harkoista, demo-tehtävistä – ja mitä näitä nyt on, sitä tärkeämmässä roolissa ystävät ja vapaa-aika arjessani esiintyvät. En voi tarpeeksi korostaa, millainen merkitys ystävilläni yliopisto-opiskelun ja muun arjen vilinän ohella on, ja kuinka he kaikessa yksinkertaisuudessaan ovat se, mikä pitää pääni kasassa, kun arjen stressi ja kiire alkavat painaa päälle. Toki ystävyyssuhteita on tarttunut mukaan elämän varrelta jo aiemminkin, mutta itselleni ehdottomasti suurin yllätys yliopisto-opinnot UEF:illa aloittaessani oli se, kuinka läheisiä ja rakkaita omista opiskelukavereista todellisuudessa voikaan tulla. Ja kun sanon niin, myös tarkoitan sitä – ei ole yks taikka kaks kertaa, kun ollaan biletetty aamuun asti ja sit taas vastapainosesti hajoiltu yhessä harkkatehtävien parissa. Niiden ihmisten kanssa jaetaan niin ilot kuin surut ja voin rehellisesti sanoa, että tuntuu kuin oisin tuntenu nuo ihmiset jo vuosia, love you guys!

Siispä, koska oma kokemukseni UEF:illa on ollut mitä antoisin, haluan olla nyt myös itse mukana tuomassa tätä UEF:in ilosanomaa teille muille. Tämä kaikki on vasta alkusoittoa, enkä malta odottaa, mitä vuosi tuo tullessaan – stay tuned!

Hilma, 20, sosiaalitieteet

Moikkelis!

Olen Hilma, parikymppinen kolmannen vuoden sosiaalitieteiden opiskelija Kuopion kampukselta. Valitsin pääaineekseni sosiologian ja kirjoittelen tänä vuonna kandidaatin tutkintoa. Olen kotoisin Siilinjärven Toivalasta, joten en päätynyt kovin pitkälle synnyinsijoiltani opiskelemaan. Se ei kuitenkaan tuntunut missään vaiheessa epämiellyttävältä, sillä onhan sekin rikkaus, että huippuyliopisto löytyy läheltä. Meillä UEFissa on kuitenkin opiskelijoita ihan eri puolilta Suomea (ja maailmaa), joten kulttuurien ja murteiden paljous on kyllä ilahduttanut toisiin opiskelijoihin tutustuessa.

Päädyin sosiaalitieteiden pariin aikoinaan UEF-lähettilään lukiovierailusta heränneiden ajatusten siivittämänä. Olen aina halunnut ymmärtää ihmisten käyttäytymistä ja sitä, miten yhteiskunta toimii, ja näistä syistä sosiaalitieteet alkoivat tuntua itseä kiinnostavalta alalta. Toisaalta myös työllistymismahdollisuuksien moninaisuus kiehtoo – sosiaalitieteistähän ei valmistu mihinkään tiettyyn ammattiin eli professioon vaan asiantuntijaksi.

Opiskelijaelämä on maistunut minulle varsin hyvin ja olen oppinut opiskeluvuosien aikana paljon ajankäytön ja elämän eri osa-alueiden yhteensovittamisesta. Vinkkinä tahdonkin jakaa kaikille, että on hyvä opetella järjestämään sopivasti aikaa opiskelujen lisäksi myös urheilulle (lue: Sykettä-tunneille <3 ), ystäville ja yleiselle koomailulle.

UEF-lähettiläänä toivon antavani yliopisto-opiskeluja pohtiville samaa innostusta ja valaistumisen kokemusta, jota itsekin pääsin kokemaan, kun löysin itseä kiinnostavia opiskeluvaihtoehtoja. Nykikää hihasta tai laittakaa viestiä, jos jokin asia yliopisto-opiskelussa mietityttää ja ottakaa meidän UEF-lähettiläiden kaikki mahdolliset somet haltuun – siellä jaetaan tärkeää infoa ja kaikkea kivaa yliopistoelämään liittyvää sisältöä.

Mukavaa syksyn jatkoa kaikille!

Ken ompi fuksi 2017?

Jenna kertoi edellisessä postauksessaan, miten valmistautua VAKAVA-kokeeseen, ja siksi ajattelinkin vuorostaan kertoa vähän kauppatieteiden pääsykokeesta.

Kauppatieteiden pääsykoe järjestetään kauppatieteellisen alan yhteisvalintana ja samalla kokeella voikin hakea kaikkiin suomenkielisiin kauppatieteiden ohjelmiin. Kauppatieteellisen alan yhteisvalinnalla on omat nettisivut, josta löytyy paljon tietoa!

Pääsykoe on siis monivalintakoe, jossa oikeista vastauksista saa pisteitä, vääristä tulee miinuspisteitä ja vastaamatta jättäminen ei vähennä mitään. Jaossa on maksimissaan 40 pistettä, mutta kaikki kysymykset eivät ole samanarvoisia pistemäärältään. Vanhoja pääsykokeita löytyy myös yhteisvalinnan sivuilta.

Koska valintakoemateriaalit eivät ole muuttuneet kovinkaan paljoa omasta hakukeväästäni, ajattelin käydä yksitellen läpi, miten mihinkin osa-alueeseen tulisi valmistautua.

Johtaminen ja markkinointi

Tämä oli pääsykoekirjoista oma suosikkini, mikä onkin hyvä, sillä pääsykoekirjan professorit ovat Itä-Suomen yliopistosta ja olenkin päässyt usein heidän luennoilleen! Akatemiasta markkinapaikalle, on varmaankin kaikkein helppotajuisin luettava, joskin sivumäärä on myös suurin.

Vaativinta on tämän kirjan opiskelussa on sen tiiviys ja suuri asiamäärä. Opiskeltavaa asiaa on paljon ja pääsykokeessa kysymykset ovat todella tarkkoja, joissa tarkoituksena on sekoittaa hakija pää. Kirjan opiskelu vaatii yleensä useampia lukukertoja jotta yksityiskohdat jäävät mieleen. Itseäni auttoi kirjan opiskelussa omien mind-mapien ja erilaisten listojen teko. Myös aikajanan avulla on selkeämpi hahmottaa, miten vaikkapa johtajuusajattelu on kehittynyt historian kuluessa.  Tärkeää on ymmärtää syy-seuraussuhteet ja mitkä yksityiskohdat kuuluvat mihinkin kokonaisuuteen!

Laskentatoimi ja rahoitus

Tämä nousi yllättäväksi toiseksi lempikirjakseni ja sai itseasiassa aikaan sen, että aloin miettimään laskentatoimea pääaineekseni! Kirjan pieni koko hämää, sillä se on täynnä asiaa. Kirja on hyvin jaotelttu ja jokainen osa on omanlaisensa.

Laskentatoimen opiskelussa on oleellista opetella kaavat ja miten niitä hyödynnetään, sekä ymmärtää miten vaikkapa tilinpäätös muodostuu. Mielestäni tämän kirjan osaaminen vaatii eniten todellista ymmärtämistä, eikä pelkkää ulkoa opettelua

Taloustiede

Kirjoista ainut joka on vaihtunut omasta hakukeväästäni. Koska minulla on kuitenkin monia tuttuja jotka ovat hakeneet viime keväänä, sain kirjan käsiini. Taloustiede oli oma inhokkini pääsykoekirjoista, ja sen opiskelussa todella mitattiin omaa motivaatiotani hakea! Tiedän kuitenkin monia, joille taloustiede on noussut suosikiksi kaikista osa-alueista.

Taloustiede sisältää paljon erilaisia termejä jotka tulee osata, mutta samalla tulee myös ymmärtää erilaisia syy-seuraussuhteita. Omat muistiinpanot toimivat tässä ehdä kaikkein parhaiten, sillä niin sain itse ainakin jäsennettyä asiat ymmärrettävimpään muotoon. Kannattaa ehdottomasti käyttää aikaa erilaisten taulukoiden ja kuvioiden opiskeluun, sillä ne avaavat konkreettisesti mitä eri teoriat tarkoittavat. Lisäksi suosittelen ehdottomasti käymään kirjan nettisivuilla, sillä siellä on esimerkiksi harjoitustehtäviä liittyen kirjaan.  Tehtävät ovat kirjoittajien tekemiä, aivan kuten yleensä pääsykoekysymyksetkin ovat!

Talousmatematiikka

Oletko abi tai lukiovuosista on vain vähän aikaa? Tässä vaiheessa voit edes vähän iloita, sillä todennäköisesti talousmatematiikan opiskelu on sinulle helpointa, olethan päntännyt sitä todennäköisesti juuri ylppäreihin! Talousmatematiikkaan ei ole omaa kirjaansa vaan se perustuu lukion lyhen matikan talousmatematiikan kurssin oppimäärään.

Itse opiskelin matematiikan niin, että laskin uudestaan oman vanhan kurssikirjani tehtävät ja sen lisäksi ostin käytettynä toisen kirjasarjan saman kurssin kirjan. Kirjasarjojen välillä nimittäin on eroja ja joitain asioita ei välttämättä käydä ollenkaan kaikissa kirjoissa! Itse opiskeluhan on melko luonnolista, sillä aivan kuten lukiossakin, matematiikka vaatii toistoja ja tehtävien tekoa!

Itse kokeessa kannattaa huomioida, että käytössäsi on vain nelilaskin jolla voit laskea vain aivan yksinkertaisimpia asioita. Jos olet siis tottunut laskemaan vaikkapa pitkän matematiikan symbolisella laskimella, kannattaa se hylätä ja opetella laskemaan kaikki laskut manuaalisesti välivaiheineen! Tämä tarkoittaa myös sitä, että on hyvä opetella kaavojen osat myös ulkoa, jotta osaat tarkistaa tehtävien vastaukset.

Näillä vinkeillä lähtisin itse tekemään kauppatieteiden pääsykoetta kesäkuussa 2017!  Urakka on todella rankka, se ei tunnu että se ikinä päättyy ja tulet varmasti vihaamaan tuota kirjapinoa aina jossain välissä! Pääsykokeen jälkeinen helpotus on kuitenkin suuri, sillä vaikka koe menisi miten tahansa, ei sinun tarvitse enää koskea noihin kirjoihin! Muista kommentoida, mikäli sinulle tulee kysyttävää pääsykokeesta tai siihen valmistautumisesta, autan miellelläni!

Kun kotiin on 400 kilometriä

Saatuani tietää opiskelupaikastani Joensuussa, en oikeastaan osannut aluksi sisäistää, miten elämäni tulee muuttumaan. Olen kotoisin Hyvinkäältä, Etelä-Suomesta, ja muutin opiskelemaan suoraan vanhempieni luota lapsuuden kodistani. Hyvinkäälle jäivät kaikki läheiset ja suurin osa lukiokavereistanikin asuu huomattavasti lähempänä kotia kuin allekirjoittanut.

Hyvinkäällä asuessani olin tottunut siihen, että kaikki on lähellä. Lentokentälle tai vaikka Ikeaan ajaa reilut puoli tuntia, Helsinkiin pääsi puolestaan oikeastaan niin usein kun halusi. Kaikki isommat tapahtumat jotka yleensä aina ovat Helsingissä, oli helppo järjestellä kun asui niin lähellä. Joensuussa asia ei ole näin. Junalla kestää reilut 4 tuntia päästä etelään ja Ikeakin löytyy 1,5 tunnin ajomatkan päästä Kuopiosta. Ylipäätään välimatkat ovat huomattavasti pidemmät. Jos jotakin ei Joensuussa ole, seuraava vaihtoehto onkin yleensä huomattavasti kauempana kuin puolen tunnin ajomatkan päässä.

img_2888

Johtuen suuresta muutoksesta arjessani, muutto Joensuuhun tuntui aluksi hieman epätodelliselta. Onko tämä pieni yksiö nyt oikeasti uusi kotini, eikä vain väliaikainen vuokrahuone? Olenko oikeasti nyt joensuulainen, tämäkö on uusi kotikaupunkini?

No onko elämä oikeasti niin radikaalin erilaista Joensuussa kuin Hyvinkäällä? Ei suinkaan. Etelään pääsee niin helposti ja kiitos opintojen joustavuuden, melko useastikkin. En ole tähän mennessä missannut yksiäkään kavereiden synttäreitä, siskon vanhojen tansseja tai vaikkapa ensi viikolla koittavaa Slush-tapahtumaa vain sen takia, että asun pääsääntöisesti Joensuussa. Kun tärkeät tapahtumat tietää etukäteen, niille on mahdollista järjestää aikaa. Joensuusta löytyy myös kaikki arkielämään tarvittavat palvelut ja kaupat, isompia ostoksia varten riittää se että pääsee säännöllisin väliajoin esimerkiksi Kuopioon tai Helsinkiin.

img_2889

Tässä vielä Liinan vinkit miten selvitä kun kotikaupunki on kaukana opiskelukaupungista:

  • Osta VR:n sarjalippuja kun ne tulevat alennukseen (yleensä elokuussa)! Itse säästin lähes 15€/lippu välillä Hyvinkää-Joensuu, kun ostin 10-matkan sarjalipun
  • Jos tiedät kauan etukäteen esimerkiksi milloin lähdet joululomille, ja asut lähellä pk-seutua, kannattaa harkita lentämistä! Finnairilla on Youth-lippuja alle 25-vuotiaille jotka ovat kilpailukykyisiä hinnoiltaan ajoissa varattuna. Ja samalla säästät aikaa, kun lento kestää vain tunnin!
  • Yliopistolla on mahdollista suorittaa etätenttejä muissa korkeakouluissa ja kansalaisopistoissa ympäri Suomen! Tentti siis suoritetaan jollain muulla koululla samaan aikaan kuin se olisi opiskelupaikkakunnallakin, mutta pelkän tentin takia ei tarvitse matkustaa
  • Hyödynnä matkustamisen opiskelumahdollisuudet! Itse luen, katson luentotallenteita ja teen tehtäviä junamatkoilla, Näin saat enemmän aikaa itse vierailuun
  • Toinen vaihtoehto on matkustaa yöaikaan ja nukkua matkat läpi! Meiltä ainakin Joensuusta lähtee esimerkiksi Onnibusseja välillä yölläkin, jolloin ne ovat heti aamusta perillä Helsingissä. Mukaan korvatulpat, unimaski ja esimerkiksi paksu huivi tyynyksi niin uni tulee helpommin!
  • Pyydä ihmisiä käymään myös uudessa opiskelukaupungissasi! Pieneen yksiöön saa yllättävän monta henkeä samalla kertaa yöksi, ja muut saavat pienen loman samalla!

Mietityttääkö muutto iloiseen Itä-Suomeen?  Itseäni jännitti aluksi kovastikin, mutta en olisi voinut viihtyä paremmin. Joensuussa on niin paljon hyviä puolia joista en tiennyt tai tullut ajatelleeksi ennen kuin tulin tänne, mutta niiden takia olen viihtynyt loistavasti!

Ammattina liike-elämän asiantuntija?

Kylteri, kauppatieteilijä, ekonomiopiskelija. Rakkaalla lapsella on monta nimeä. Ajattelin heti alkuun ottaa käsittelyyn oman alani ja sen mahdollisuudet. Olen siis kauppatieteiden opiskelija nyt toista vuotta, eli siis kylteri. Kun toivottavasti jossain vaiheessa valmistun yliopistosta, tulee minusta siis kauppatieteiden maisteri, eli saan käyttää ekonomin arvonimeä.

Mitä sitten ekonomit tekevät työelämässä? No, vastaus ei ole ihan helppo, sillä ekonomeja työskentelee yli 4000:ssa eri tehtävässä. Se on siis aika paljon. Tähän kun lisätään vielä se, että kauppatieteilijöitä on jokaisella alalla, voidaan todeta, että on lähes mahdotonta sanoa esimerkiksi, mitä itse tulen tekemään työelämässä.

Saattaa tuntua ehkä vähän lohduttomaltakin, sillä suuntaa omalle uralle voi olla myös aika vaikea päättää. Laajat uravaihtoehdot vaikuttavatkin myös opintoihin. Koska työtehtäviä on vaikea ennustaa etukäteen, ovat meidän opintommekin paljolti yleissivistäviä. Totta kai opiskelemme keskeisistä asioista perusteita ja esimerkiksi lainsäädäntöön pääsee tutustumaan hyvinkin tarkasti. Opinnoissamme ei kuitenkaan kovinkaan paljon harjoitella työtilanteita, eikä pakollisia harjoitteluita tutkintoomme kuulu. Saamme ikään kuin vaihtoehtoja, joiden pohjalta teemme päätöksiä eri tilanteissa työelämässä.

computer-1185637_1280

Miten sitten kylterit ikinä onnistuvat päättämään uralleen suuntaa? Kauppatieteissä opiskellaan lähes koko ensimmäinen vuosi kaikille yhteisiä perusopintoja, joissa käydään läpi perusteet kaikilta yleisiltä kauppatieteen aloilta. Näitä ovat esimerkiksi laskentatoimi, rahoitus, taloustiede, johtaminen ja markkinointi, eli pääsykoekirjojen aihealueet. Näin jokainen opiskelija saa näkemystä siitä, millaisia eri osa-alueet ovat. Tämän jälkeen valitaan pääaine ja sivuaine, joiden yhdistelmä määrittyy hyvin pitkälle omien mielenkiinnonkohteiden ja vahvuuksien mukaan. Jos esimerkiksi matemaattiset opinnot kiinnostavat, rahoitus voisi olla oikea tie, mutta jos taas veri vetää ihmisten väliseen työhön, johtaminen voisi olla parempi valinta. Sivuaineilla voidaan vahvistaa omaa osaamisalaa, esimerkiksi psykologian sivuaineopinnoista on varmasti hyötyä hr-puolen tehtävissä.

office-1516329_1280

Monipuolisuudessa on kuitenkin paljon hyvää. Pääaineet antavat suuntaa uralle, mutta vaihto erilaisten työtehtävien välillä onnistuu yleensä helposti. Vaihtelevuutta työtehtäviin tuovat myös erilaiset työpaikat. On melko erilaista työskennellä isossa ja kansainvälisessä pörssiyhtiössä verrattuna pieneen ja paikalliseen yritykseen. Sen lisäksi, mikäli löytyy kunnianhimoa, uralla on mahdollista edetä vaikka toimitusjohtajaksi saakka.

Kauppatieteissä itseäni kiinnostaa juuri tämä suuri monipuolisuus, ja vaihtelevat uramahdollisuudet. Erilaisten harjoitteluiden ja kesätöiden avulla pääsee tutustumaan työelämään jo opiskeluvaiheessa. Opiskelujen aikana onneksi suurin osa kyltereistä löytää oman polkunsa jota lähteä seuraamaan. Ei siis hätää, vaikka vielä ei olisikaan tarkempaa hajua omasta unelma-ammatista, se tulee kyllä vielä eteen!

Tutustumista, tutkimista ja tiedonjanoa pajapäivässä

Perjantaina 15.4. monilla Itä-Suomen alueen lukiolaisilla oli mielenkiintoinen päivä edessään yliopistomme Joensuun ja Kuopion kampuksilla. Kyseessä oli siis UEFin järjestämä pajapäivä, jossa viiden tunnin aikana lukiolaiset pääsivät tutustumaan lähemmin kahteen heitä kiinnostavaan alaan. Luvassa oli suuren tietotulvan ja kampuksilla eksymisen lisäksi myös pientä kisailua ja tieteeseen tutustumista ihan kokeellisten töiden parissa.

Hmm jännittävää, mitähän täältä yliopiston sisältä oikein löytyykään?
Hmm jännittävää, mitähän täältä yliopiston sisältä oikein löytyykään?

Joensuun kampuksilla oli esittelyssä fysiikan, matematiikan, historian, oikeutieteen, kauppatieteen, ohjauksen, psykologian ja erityispedagogiikan alat. Esimerkiksi fysiikan pajassa lukiolaiset pääsivät tutustumaan muutamiin kokeellisiin eksperimentteihin, oikeustieteen pajassa lukiolaiset ratkoivat erilaisia kuvitteellisia rikosoikeudellisia tapauksia ja psykologian pajassa pohdittiin yhdessä mielenterveyshäiriöiden häpeäleimaa. Kuopion kampuksella esittelyssä olivat taas sosiaalitieteet ja sosiaalityö, farmasia, lääketiede, ravitsemustiede sekä biolääketiede. Sosiaalitieteen ja sosiaalityön pajassa lukiolaiset pohtivat mm. monikulttuurisuutta, ravitsemustieteen pajassa pureuduttiin ravitsemussuosituksiin ja biolääketieteen pajassa lukiolaiset pääsivät eristämään DNA:taan suun limakalvolta laboratoriossa.

No tältähän siellä yliopiston sisällä näyttääkin! Ja niin paljon eri aloja, joita voi opiskella!
No tältähän siellä yliopiston sisällä näyttääkin! Ja niin paljon eri aloja, joita voi opiskella!

Itse olin pitämässä lääketieteen UEF-lähettilään Villen kanssa lääketieteen pajaa. Lääketieteen opiskeluun ja lääkikseen pääsemiseen liittyviä kysymyksiä on lukiolaisilla aina paljon, joten päätimme Villen kanssa käyttää aikaa lääkiksestä kertomiseen lukiolaisille meidän opiskelijoiden näkökulmasta. Lääketieteen lisäksi kerroin myös omien kokemusteni kautta hampaalla opiskelusta, sillä se liittyy myös läheisesti lääketieteeseen, mutta on kuitenkin oma alansa. Itsehän myös haaveilin koko lukioaikani abivuoden talveen saakka lääkiksestä, sillä en ollut koskaan edes tullut ajatelleeksi, että sellainenkin koulutusohjelma on kuin hammaslääketiede.  Pitkän pohdinnan jälkeen hammaslääketiede tuntuikin enemmän minun jutultani, ja nyt kaksi vuotta täällä opiskelleena en voi todellakaan sanoa katuvani tuota päätöstä.

 

Pajamme rennossa ilmapiirissä lukiolaiset kyselivät ahkerasti mieltään painavia kysymyksiään lääkikseen liittyen. Usein kysymykset liittyivät valintakokeeseen ja kirjoituksiin valmistautumiseen, ja siihen, kuinka hyvin kirjoituksissa pitäisi menestyä päästäkseen lääkikseen. Lyhyesti tiivistettynä kaikille lääkikseen/hampaalle hakeville neuvoksi: kirjoitusten arvosanasta ei kannata ottaa stressiä, vaan ajatella se lähinnä pääsykokeeseen valmistautumisena. YO-kirjoituksissa täytyy menestyä todella hyvin, jotta siitä saisi pisteitä yhteispistekiintiössä, ja niilläkään pisteillä ei ole oikeastaan mitään merkitystä, jos et anna parastasi valintakokeessa. Valintakoe on se, joka ratkaisee. Panosta siihen, mutta aloita panostuksesi jo kirjotuksiin lukiessasi, sillä niitä samoja asioita kysytään sinulta myös valintakokeessa.

 

Lopuksi lukiolaiset pääsivät pajassamme myös haastamaan itsensä ihmisen anatomiaan liittyvässä tietokilpailussa. Lääkiksessä ja hampaalla opiskelu alkaa ensimmäisenä vuonna anatomian opiskelulla, ja haastetta siihen luo termien opiskelu latinaksi. Tästä esimakua lukiolaiset saivatkin meidän tietokilpailussa, ja termien arvailun lisäksi he pääsivät myös tunnustelemaan omia kylkiään vapaiden kylkiluiden määrän selvittämiseksi.

Tietokilpailu alkakoon!
Tietokilpailu alkakoon!
Osaisitko sinä vastata tähän?
Osaisitko sinä vastata tähän?

Lukiolaiset tuntuvat usein olevan kovin pelokkaita lääkistä kohtaan ja monet eivät usko kykenevänsä siihen. Toivon, että me Villen kanssa saimme heidät vakuuttuneeksi, että jos opiskelijalla itsellään vain mielenkiintoa lääketiedettä ja sen opiskelun kohtaan riittää, on valintakokeessa ja itse lääkiksessä menestyminen täysin mahdollista. Kyselin iltapäivän pajakävijöiltä myös kokemuksia muista pajoista, ja monet tuntuivat olevan hyvin tyytyväisiä pajapäiväänsä. Ainakin meidän pajassa he jaksoivat vielä hymyillä ja naurahdella meidän jutuille ja kokemuksille lääkiksestä.

 

Katriina // Hammaslääketiede

Suomen suurin jatkokoulutustapahtuma- STUDIA 2015

Tänään alkoivat vuoden 2015 Studia-messut. Studia on suomen suurin jatkokoulutustapahtuma ja ne pidetään Helsingissä messukeskuksessa. Tänään tapahtuma alkoi kello yhdeksän ja kävijöitä oli heti aamusta todella paljon. Tulevat korkeakouluopiskelijat löysivät UEFin,  Savonian ja Karelian yhteisen Find Your East -ständin ja eri alojen edustajat saivat kertoa opiskelustaan kiinnostuneille koko päivän ajan, sillä kuuntelijoita oli erittäin paljon.

messukuva

Lääkiksestä kiinnostuneita oli paljon ja Katriinan kanssa koitimme keretä huomioimaan kaikki ja vastaamaan heidän kysymyksiinsä. Kaikilla kouluilla ja eri edustajilla on omat hienot esittelypisteet, jonka myötä messujen ilme on oikein värikäs sekä monipuolinen.

Kiireestä huolimatta kahvitauolla kerkesi tutustumaan muiden oppilaitosten esittelijöihin ja heidän mielenkiintoisiin aloihinsa.

officers

Rasmuksen kanssa kävimme muun muassa tutustumassa Poliisiammattikorkeakoulun porukkaan. Ja tässä miljöössä ei ole ennen oltukkaan 😉

Messut jatkuvat huomenna keskiviikkona klo. 09.00 ja silloin ovat taas UEFin edustajat paikalla juuri TEITÄ varten.

-Ville

lääkis

Yrittäjäksi?

Yrittäjäksi?

Terve taas!

Olen jonkin aikaa ollut hieman hiljainen täällä blogissa. Olen näes kevään mittaan puuhastellut paitsi opiskeluiden, myös oman yritykseni parissa. Luin jokin aika sitten lehdestä jutun, jonka mukaan monia nuoria aikuisia kiinnostaa yrittäjyys ja itsemääräämisoikeus työn suhteen. Kiinnostaako teitäkin? Hyvä, sillä tällä kertaa käsittelen blogikirjoituksessani omaa yrittäjätarinaani. Enjoy! ^^

Olin haaveillut jo ennen opintojen alkua omasta yrityksestä, mutta ajatus tuntui jotenkin pelottavalta ja kaukaiselta minulle. Ihailin salaa suuresti lähipiirissäni olevia yrittäjiä. Yrittäjät olivat mielestäni vain kerta kaikkiaan niin rohkeita ja mahtavia tyyppejä! Aika pian opiskeluiden alkamisen jälkeen tulinkin temmatuksi mukaan KESin eli Kuopio Entrepreneurship Societyn toimintaan. Tapasin vuoden mittaan paljon oman ikäisiäni ihmisiä, jotka olivat lähteneet tavoittelemaan unelmaansa ja rohkeasti laittaneet oman busineksen pystyyn. Olin kerta kaikkiaan vaikuttunut! Yrittäminen ei siis välttämättä tarvinnutkaan pohjakseen vuosien kokemusta puuduttavasta työelämästä.

1560745_612873315452924_522194607_n (2)

Seuraavaksi minulla oli ongelmana keksiä se kantava ja perustavanlaatuinen idea, jolle löytyisi myös kysyntää markkinoilta. Pääni puhki mietittyä päätin jättää asian hautumaan ja odottaa ihmettä tai päivää, jona keksisin jonkin über hienon tuotteen tai palvelun.

WhyDoPeopleGiveUp

No, kumpaakaan toivomaani ei tapahtunut, vaan sen sijaan kaverini esitteli minulle pöytälaatikkobusineksensa ja ehdotti että minäkin lähtisin mukaan pienellä sijoituksella. Suhtaiduin asiaan hieman epäilevästi, mutta koska halusin palavasti seurata unelmaani, tein elämäni ensimmäisen sijoituksen ja starttasin oman liiketoimintani 400 e alkupääomalla. Läppäri ja puhelin olivat minulla jo entuudestaan. Oli todella jännittävää ja pelottavaa, mutta samalla myös aivan mahtavaa sopia ensimmäisiä asiakastapaamisia. Ja ihan minua itseäni varten!

DSC_1091

Kulunut vuosi yrittäjänä on ollut kiinnostava. Opiskelin, tein näitä lähettiläshommia ja aina kun suinkin ehdin kaivoin asiakasjärjestelmäni (excelin) esille ja tein seuraavia siirtojani tai vaihtoehtoisesti osallistuin erilaisiin koulutuksiin ja luin kirjoja. Avasin myös yritykselleni omat nettisivut ja facebook-kanavan. Olin jo oppinut valtavasti SOME-markkinoinnista ainejärjestötoiminnan kautta, mutta tässä busineksessa asia on viety vielä aivan uusiin ulottuvuuksiin. Vuoden aikana olen oppinut myynnistä, liiketoiminnasta ja viestinnästä enemmän kuin koulun penkillä. *Vinkki vinkki*, Start-up yrittäjä kilpailee isoja yrityksiä vastaan olemalla edelläkävijä. Haluatko tietää mitä start-upit tietävät tällä hetkellä paremmin? Vilkaiseppa alkajaisiksi läpi tämä artikkeli tulevasta megatrendistä.

 

10437198_10152607881341076_432729320_nScreenshot_2015-05-16-11-46-51

 

 

Ajatus yrittäjyydestä tuntui vuosi sitten vielä kaukaiselta ja pelottavalta. Yrittäjyydestä ja yrittäjistä puhutaan kuin kummitustarinoista. Yrittäjyyteenhän liittyy valtava määrä riskejä! Sehän on suorastaan uhkarohkeaa! Vuoden verran tuumittuani olen kuitenkin tullut siihen tulokseen, ettei palkkatyö ole loppujen lopuksi sen turvallisempi vaihtoehto, kuin oma yritys. Varmaa työpaikkaa ei nimittäin enää ole olemassa. Lisäksi työurat ovat näillä näkymin pitenemässä ja ekonomistit ennustavat palkkojen pienentyvän Suomessa. Jos jotain olen oppinut rahoituksen luennoilla, niin sen, että työntekijät tekevät töitä yrityksen omistajia eli sijoittajia varten, eivät itseään varten. Isoimman potin korjaa aina sijoittaja ja ylimmät esimiehet. Yrittäjyys vaatii rohkeutta, mutta ilo jota tästä tekemisestä, työskentelystä itselleen saa, korvaa kaiken!

Opiskeluaika on varsin otollista aikaa oman busineksen perustamiselle. Yliopistolla tapaa joka viikko fiksuja ja mielenkiintoisia ihmisiä. Tutustumalla eri alojen opiskelijoihin tuuletat omaa maailmankuvaasi ja ajatteluasi ja hämmästyt siitä, kuinka paljon fiksuja ja ahkeria ihmisiä tästäkin maasta löytyy. Oman liiketoiminnan voi aloittaa osa-aikaisesti ja pienilläkin alkupääomilla. Yrittäjän arki ei aina ole helppoa, mutta tämä matka tuo mukanansa upeita ihmisiä, mahtavia kokemuksia ja adrenaliinin huumaa, joka korvaa kaiken vaivannäön.

11001899_10152604596051076_6783561726953802121_n

Yli 500 “pöytälaatikkoyrittäjää” kokoontuneena Järvenpäähän inspiraatiopäivää varten. Motivaatio ja innostus, ne tarttuvat kuin tauti! 🙂

Yrittäjyys on suuri seikkailu, joka on minun ja kaikkien yllä olevassa kuvassa esiintyvien kavereiden mielestä kokemisen arvoinen. Mikäli olet kiinnostunut yrittäjyydestä, suosittelen aloittamaan vaikka tutustumalla saman henkisiin ihmisiin. Tämän voit tehdä esimerkiksi liittymällä Kuopio Entrepreneruship Societyn tai Joensuu Entrepreneurship Societyn toimintaan. Ja sitten vaan rohkeasti omien unelmien perään! Hopi hopi, elämä odottaa! 🙂

11232479_1444420105868942_342351775_n

Johanna, UEF Kauppatieteet