Tag Archives: joulu

Opiskelijan joulu

Opiskelijan joululla en tarkoita köyhää joulua samalla tavalla kuin viittaisin auton syttyneeseen bensavaloon kutsumalla sitä opiskelijavaloksi. Ajattelin sitä vastoin kertoa siitä, miten koen joulun opiskelijana. Olen nimittäin huomannut, että joulu tuntuu erilaiselta sen jälkeen, kun kotoa on muuttanut pois.

Jouluaamu alkoi tänään koiran ulkoiluttamisella metsässä. Lunta ei paljoa näy.
Jouluaamu alkoi tänään koiran ulkoiluttamisella metsässä. Lunta ei paljoa näy.

Jouluna minulla on aikaa nähdä perhettäni kotiseudullani. Tätä aikaa voisinkin kutsua minilomaksi, jolloin saan syödä ja levätä niin paljon kuin jaksan ja haluan ilman huonoa omatuntoa. Usein hölläily ei nimittäin kuulu viikkosuunnitelmiini opiskeluaikana, joten joulu eroaa huomattavasti normipäivistäni. Asun opiskelukaupungistani Joensuusta melkoisen kaukana, joten käyn kotona todella harvoin. Tämän vuoksi joulun aika on muuttunut lahjojen odottelun ajasta enemmänkin kotoiluajaksi, jolloin näen myös sisaruksiani pitkästä aikaa.

Tässä yksi siskoltani saamista lahjoista. Rasia on tehty vanhasta videokasetin rasiasta.
Tässä yksi siskoltani saamista lahjoista. Rasia on tehty vanhasta videokasetin kuoresta.
Sisältä löytyi itsetehtyjä makeisia. Nam, ihana idea!
Sisältä löytyi itsetehtyjä makeisia. Nam, ihana idea!

Vaikka joulun aika on kivaa ja rauhallista, on se myös tekevälle tohinatytölle haastavaa, sillä paikallaan ei jaksaisi olla kauaa. Esimerkiksi Snapchat on jouluisin kovassa käytössä ja vaivaan turhilla kuvilla kavereitani jatkuvasti. Tämän moni on varmasti päässyt kokemaan. Täytyy siis myöntää, että kotona oloilun nauttimisesta huolimatta jonkinlainen kaipuu Joensuuhun kulkee kokoajan mukana, sillä kaupunki ja sen ihmiset muodostavat omanlaisensa perheen.

Kuvassa siskoni tuholaiskissa (syö johtoja, kaataa kukkia ja repii suihkuverhoja). Joka on kaikesta huolimatta äärimmäisen söpö ja saanut lempinimekseen Nappisilmä.
Kuvassa siskoni tuholaiskissa (syö johtoja, kaataa kukkia ja repii suihkuverhoja), joka on kaikesta huolimatta äärimmäisen söpö ja saanut lempinimekseen Nappisilmä.

Joulu on myös lemmikkien aikaa. Tämä kuulostaa hassulta, mutta täytyy myöntää, etten haluaisi opiskelija-asuntooni lemmikkiä, sillä se jäisi luultavasti heitteille ja joutuisi olla liikaa yksin, enkä varmaan muistaisi ostaa sille ruokaakaan. Kotona saan siis nauttia kissoista, koirasta ja halutessani voin marssia maatilan tyttönä vaikka navettaan tapaamaan lehmiäkin (tämän teen ehkä kerran viidessä vuodessa).

Pakollinen joulukuva

Kokonaisuudessaan joulu on ihanaa aikaa ja täytyy myöntää, että itse olen ainakin saanut viettää tänään mukavan päivän. Ja vaikka hiukan jännittikin, niin olin ollut jossain määrin myös kiltti. Toivottavasti myös tekin, arvon lukijat 🙂

Mukavaa joulun jatkoa jokaiselle! Se ei nimittäin ainakaan omasta mielestäni vielä ole päättynyt!

Onneksi joulun viettoa voi hiukan harjoitella pikkujouluilla. Näin joulun riemustakin saa nauttia kauemman. PS. Tämä on loppukevennys.
Onneksi joulun viettoa voi hiukan harjoitella pikkujouluilla. Näin joulun riemustakin saa nauttia kauemman. PS. Tämä on loppukevennys.

Sanna // Ohjaus

Syksy täynnä huikeita hetkiä

“Vielä 3 yötä jouluun”, olisin todennut 15 vuotta sitten. Nyt 20-vuotiaana totean: “Siis mitä, enää 3 yötä jouluun?!”.  Lukioikäisenä myös hammaslääkärin ammatista haaveillessani tuo 5,5 vuoden koulutus kuulosti ikuisuudelta. Nyt on puolitoista vuotta hampaalla opiskelua takana, ja kun vuoden päästä unitini tuoliin istahtaa ensimmäinen potilaani, tuntuu, että tuokin tapahtuma on jo ihan nurkan takana.

 

Yliopistossa aika tuntuu saavan siivet selkäänsä ja niin on taas tämäkin syksy kahlattu läpi. Täytyy kyllä myöntää, että tällä kertaa lukujärjestykseni muutamilla luennoillaan viikossa ei ole ollut se, joka on pitänyt minut kiireisenä. Eikä edes fysiologian tai neurotieteiden itseopiskelu, vaikka sekin olisi ollut ihan hyvä vaihtoehto. Sen sijaan takanani on 17 lukiovierailua, 3 abipäivää ja Studia-messut UEF-vaatteisiin sonnustautuneena. On esitelty UEFia, hampaalla ja lääkiksessä opiskelua, kampuskaupunkeja, sekä jopa opetettu iisalmelaisille lukiolaisille anatomiaa yliopistollamme.

Iisalmelaiset lukiolaiset pääsivät tutustumaan myös  meidän Simulaan, jossa minullakin ensi syksynä toimenpiteiden harjoittelu alkaa!
Iisalmelaiset lukiolaiset pääsivät tutustumaan myös meidän Simulaan, jossa minullakin ensi syksynä toimenpiteiden harjoittelu alkaa!

 

Vaikka syksy on ollut kiireinen ja uuvuttava, on se ollut myös mitä huikein. Sen lisäksi, että olen päässyt reissaamaan ennestään täysin tuntemattomiin kaupunkeihin, kuluttumaan niin Suomen teitä, hotelliaamiaisia kuin hotellien sauna- ja kylpyläosastojakin, olen saanut tutustua myös 11 täysin uuteen ja ihanaan ihmiseen, meidän UEF-lähettiläsporukkaan. Meidän joukosta löytyy niitä, jotka ovat yliopiston penkkejä kuluttaneet vasta parin vuoden ajan, mutta myös niitä, joiden takamukset taitavat olla liimattuna niihin kiinni. On niitä, jotka ovat koko elämänsä asuneet Suomessa, kuten on myös niitä, joilla on kokemusta ulkomailla asumisesta ja opiskelusta niin paljon, että eivät koe olevansa edes mistään kotoisin. Näihin työkavereihin on saanut tutustua niin  tuntikaupalla kestävien automatkojen aikana, kuin myös vähän rennommissa merkeissä pikkujoulujen muodossa.

Huikea lähettiläsporukkamme ja huikeat pikkujoulut, päättäreitä odotellessa!
Huikea lähettiläsporukkamme ja huikeat pikkujoulut, päättäreitä odotellessa!

 

Huikean matkustusseuran lisäksi myös itse lähettiläsmatkat ovat olleet hienoja kokemuksia. Vierailuilla ja messuilla on saanut paljon lisää kokemusta yleisön edessä esiintymisestä, sekä on saanut tavata paljon fiksuja lukiolaisia ja kertoa heille omista opiskelukokemuksistaan välillä äänen käheytymiseen asti. Tiukkoja kysymyksiäkin on tullut paljon, mutta niistäkin on selvitty esimerkiksi kilauttamalla lähettiläskaverille.

Ständitaidetta lukiovierailulla Kotkassa.
Ständitaidetta lukiovierailulla Kotkassa.

 

Nyt olisi siis edessä reilun 3 viikon ansaittu joululoma kotimaisemissani Mikkelissä. Sen jälkeen olisi katse suunnattava kevääseen. Siellä edessä häämöttää syksyä huomattavasti enemmän koulujuttuja, x määrä lukiovierailuita sekä erään hammaslääkärin ammatista erittäin kiinnostuneen 9-luokkalaisen TET-jakson ohjaus yliopistollamme. Omaa syventävää opinnäytetyötäkin pitäisi ihan tosissaan jo alkaa miettiä, mutta aikaa pitää jättää myös rentoutumiselle ja esimerkiksi lähettiläidemme päättäjäisten suunnitteluun.

Viimeisiä viedään

Syksy on hurahtanut ohi hurjaa vauhtia, ja tekemistä on riittänyt niin opintojen kuin töidenkin saralla.  Nyt ollaankin jo lukuvuoden puolivälissä, mikä tuntuu jokseenkin haikealta, sillä omalta osaltani tuleva kevät on viimeinen Itä-Suomen yliopiston opiskelijana. Suuria muutoksia siis luvassa lähitulevaisuudessa.

Valmistuminen lähestyy – apua!

Syksyn aikana hoitelin pois alta vihonviimeisiä tutkintooni kuuluvia kirjatenttejä – yksi tosin jäi vielä roikkumaan kevään puolelle, mutta sehän ei mitään haittaa. Itsenäisesti suoritettaville kirjatenteille kun ei yleensä ole mitään valmiita aikatauluja, vaan ne suoritetaan oman ahkeruuden ja jaksamisen mukaan. 😉 Tenttien lisäksi väänsin kasaan loka- marraskuussa graduni seminaariversion, joka siis tarkoittaa tavallaan gradun raakaversiota. Jonkinnäköinen raakile minulla on nyt siis gradusta kasassa, mutta paljon sen saralla vielä tekemistä riittää. Raakaversiossani oli sivuja reilu parikymmentä, kun valmiin gradun pitäisi olla vähintään kuutisenkymmentä sivua. Heti kunhan joulut ja uudetvuodet on juhlittu, aion palata takaisin graduni pariin. Kevätlukukaudella saankin ahkeroida ihan olan takaa, mikäli (ja kun) tahdon saada maisterin paperit juhannukseen mennessä.

Onneksi työt tuovat mukavaa ja monipuolista vaihtelua välillä melko ankeaankin graduvuoteeni. UEF-lähettiläshommia on ollut mukavasti pitkin syksyä, ja ne jatkuvat aina toukokuuhun saakka. Syyslukukaudella osallistuin parille eri messuille, vierailin useissa lukioissa Itä-Suomessa sekä tutustutin lähiseutujen lukiolaisia Joensuun kampukseemme – niin ja tietysti vaikutin somessa ahkerasti!

Me lähettiläät osallistuimme syksyllä myös Nenäpäivä-tempaukseen!
Me lähettiläät osallistuimme syksyllä myös Nenäpäivä-tempaukseen!

Lähettiläshommien ja opintojen lisäksi syksyni on kulunut kahden aivan ihanan pikkupojan lastenhoitajana; aloitin nimittäin syyskuussa hoitajana eräässä perheessä. 1- ja 2-vuotiaat pikkumiehet ovat aivan hurmaavia, ja päivät heidän kanssaan ovat aina ihan huippuja! Meillä aineenopettajilla kuuluu muutes opintoihimme pakollisena myös kehityspsykologiaa, jossa käydään läpi ihmisen kehitystä syntymästä kuolemaan. Aikoinani mietin, mitä ihmeen järkeä aineenopettajien on opiskella ihmisen koko elämänkaari – mehän opetamme vain tietyn ikäisiä oppilaita. Mutta noista opinnoista onkin ollut konkreettista hyötyä lastenhoitajan työssäni. Tässäpä siis jälleen huomataan, että yliopistosta saa eväitä niin paljon monipuolisemmin muillekin elämän osa-alueille kuin vain siihen omaan tulevaan ammattiin!

Näihin ajatuksiin päätän vuoden 2014 viimeisen blogipostaukseni. En toivota kenellekään Hyvää Joulua enkä Onnellista Uutta Vuotta, sillä juhlapyhien nimet kirjoitetaan pienellä alkukirjaimella. Siispä sen sijaan oikein ihanaa joulua ja vielä parempaa uutta vuotta ihan jok’ ikiselle! 🙂

Sari / suomen kieli ja kirjallisuus, melkein valmis äikänope

 

Vuoden paras juhla – JOULU!

Nyt se on jo ovella, vuoden ihanin ja rakkaudentäyteisin juhla: joulu! Olen melkoinen ”jouluhypettäjä”, odotan joulua aivan valtavasti, minulle se on vuoden kohokohta. Teimme marraskuun alussa jo ensimmäisen piparkakkutalon. Tässä teille taidonnäyte. 🙂

IMG_5618

 

Monelle joulu merkitsee pientä taukoa opiskeluista, minilomaa kotipaikkakunnalle perheen, läheisten ja suvun luo. Facebook on pullollaan helpotusta ja onnea täynnä olevia päivityksiä siitä, miten viimein alkaa loma ja joulu! Myös minulle joulu tarkoittaa ihanaa tunnelmaa, omaa perhettä ja rakkaita ympärillä, aattoaamun Lumiukkoa ja Joulupukin kuumaalinjaa. Viimeiset vuodet se on tarkoittanut myös töitä, niin kuin varmasti monelle muullekin opiskelijalle. Kolmen päivän ajan aion kuitenkin nauttia vapaista, syödä ja herkutella täysillä. Aion myös nauttia täysillä hetkistä perheen kanssa ja katsoa rakkaan veljenpojan iloa lahjoja avatessa. Paluu arkeen ja töihin kuitenkin koittaa jo pian. Vaikka ajatus pitkästä lomasta olisi houkutteleva, on työt hyvin erilaista rasitetta aivoille kuin opiskelu. 🙂

Jouluun valmistautuminen on mennyt minulta hieman ohi kiireisen syyslukukauden takia. Olen reissannut UEF-lähettilään roolissa erilaisissa tapahtumissa ja ympäri Suomen lukioissa. Osa-aikaiset työt vaatekaupassa ovat myös pitäneet minut kiireisenä, opintoja unohtamatta. Kandidaatin tutkielmani valmistuu pikkuhiljaa sivussa, aineistoa on kerätty nyt pitkin syksyä.  Kiireistä huolimatta syksy on ollut antoisa. Hetkeäkään en vaihtaisi pois.

IMG_6109

Uskon, että pian se joulumieli hiipii myös tämän hypettäjän mieleen. Viimeistään tänään illalla, kun pääsen kotiin kotiin, eli vanhempieni luo kotipaikkakunnalle. Koristelemme iskän kanssa joulukuusen ja syödään riisipuuroa heti huomenna aamusta. 😛

Ihanaa ja rentouttavaa joulua kaikille!<3

Hanna/ kasvatustiede, ohjaus

Talvitunnelmia

 

Moi!

Viime aikoina on ollut älyttömästi tapahtumia – enemmän kuin opiskelua… Pikkujoulukausikin käynnistyy opiskelijaelämässä jo marraskuussa. Eilen olikin harvinaisen menevä maanantai, sillä meillä oli Mikrovilluksen perinteiset pikkumustat pikkujoulut! 🙂

IMG_2315

Harvoin tulee lähdettyä mihinkään (talvella) hameessa ja korkkareissa. Oli kyllä kiva olla hienona vaihteeksi. Aluksi olimme bilsariporukalla Naturalla (oma laitos) ja sitten lähdimme Bepoppiin, mihin oli huikeat kolmen euron ennakkoliput! Hyvin riitti tilaa tanssia, mutta tunnelma oli meidän porukalla tiivis. Tuli myös kerrankin laulettua karaokea oikein urakalla, kun ei tarvinnut pahemmin jonottaa. 🙂

IMG_2229

7-9.11 oli myös bilsareiden perinnereissu: excursio Nurmekseen Iso-Hirvaksen erämajalle. Jo bussimatkalla oli tunnelma katossa. Perillä meitä odotti suuri jääkylmä mökki, joten nakkasimme sen enempää miettimättä puut takkaan. Kämppä täyttyi savusta, mutta rohkeat villusmiehet kiipesivät katolle puhdistamaan hormia ja lopulta saatiin savut ulos ja talo turvallisesti lämmitettyä.

Muutamat reippaat aamuihmiset, minä mukaan lukien, lähtivät lauantaiaamuna virkistäytymään raikkaassa talvisäässä ja ihastelemaan paikallisia soisia metsämaisemia ja kääpiä. Silti me biologit vietimme suurimman osan ajasta sisätiloissa…

IMG_2201

Kaiken hauskanpidon, seurapelien, saunomisen, syömisen ja juomisen jälkeen ei kyllä kukaan jäänyt kylmäksi lähtiessään. Kuumahan tuolla alkoikin olla kun takan lisäksi oli patterit täysillä.

Kyseessä oli minulle eka excu, sillä viime vuonna oli vuosijuhla, joten excusta säästettiin. Reissu oli ikimuistoinen – mutta kerran vuodessa riittää. 😀

IMG_2292

Viime viikonloppuna oli ystäväpariskunnan tuparit. Oli virkistävää nähdä muitakin kuin opiskelukavereita. Koitimme tyttöjen kanssa tehdä karamelisoituja omenoita. Ei mennyt ihan niinkuin elokuvissa, mutta ajatus on täkein ja hauskaa oli! 🙂

Instagramiin ja facebookiin olenkin päivittänyt myös Rokumentista, Kerubin stand upp:ista ja abipäivistä. Tylsää ei siis ole ollut ja jopa kuntosaliin olen löytänyt säännöllisesti aikaa. Kaiken meiningin ja koleuden keskellä on tärkeää muistaa säännöllinen ruoka- ja unirytmi sekä liikunta!

P.S. En ole ollut koko syksynä kipeä.

Pysykää pirteinä, lämpiminä ja joulumielessä! 😉

-Janette, biologia