Tag Archives: fysiikka

LUONNONTIETEIDEN JA METSÄTIETEIDEN LÄHETTILÄÄT ESITTÄYTYVÄT!

Tällä viikolla esittelyvuorossa ovat LuMetin tiedekunnasta Heta, Roosa ja Santeri.

Heta, 22, Ympäristö- ja biotieteet

Moikka!

Mun nimi on Heta ja olen 22-vuotias kolmannen vuoden ympäristötieteen opiskelija. Olen ihan syntyperäinen Savon sydämen, mualiman navan, eli Kuopion asukas. Savo ei lähde minusta, enkä kyllä minäkään Savosta! Miksipä sitä olisi muualle hakenutkaan opiskelemaan, kun täältä löytyy loistava yliopisto ja juuri itselle sopiva ala.

 

Minulla ei ole koskaan ollut mitään varsinaista haaveammattia, ja tulevaisuuden suunnitelmani ovat muuttuneet aika monta kertaa tässä vuosien varrella. Ennen yliopisto-opiskeluja olen käynyt sosiaali- ja terveysalan kaksoistutkinnon. Niiden opintojen alussa ajattelin jatkavani sairaanhoitajaksi tai fysioterapeutiksi ja myöhemmin puolestaan ajattelin farmasian olevan haaveideni opiskeluala. Kuitenkin abivuoden lähestyessä aloin kiinnostua enemmän ja enemmän ympäristöasioista ja aloin pohtia, olisiko farmasia kuitenkaan minulle oikea vaihtoehto. Itä-Suomen yliopiston abipäivillä kävin kuuntelemassa esittelyn biologian opinnoista ja silloin päätin, että toi on se mun juttu! Joensuuhun opiskelemaan hakeminen ei kuitenkaan houkutellut, sillä en halunnut muuttaa pois Kuopiosta. Opon avustuksella löysinkin sitten ympäristötieteen hakukohteen ja huomasin, että Kuopion ympäristötieteen laitos ja Joensuun biologian laitos olivat yhdistymässä ympäristö- ja biotieteiden laitokseksi. Päätin sitten hakea opiskelemaan Kuopioon ympäristötieteen pääaineeseen ja pääsyni opiskelemaan oli kyllä unelmieni täyttymys!

 

Opiskelujen ulkopuolella vapaa-aikaani vietän luonnossa koirani Novan kanssa seikkaillen sekä esimerkiksi ainejärjestötoiminnassa pyörien. Syksyisin, iltojen pimetessä, nautin glögistä kynttilöiden valossa sarjoja katsellen. Talven lähestyessä sisäinen käsityöihmiseni herää henkiin, jolloin sukkien neulominen saattaa mennä jopa tenttiin lukemisen edelle.

 

UEF-lähettiläänä haluan kannustaa ihmisiä hakemaan yliopistoon ja auttaa löytämään juuri sen itseä kiinnostavan alan. Jos tulee jotain kysyttävää tai haluat tietää esimerkiksi ympäristötieteen opiskeluista enemmän, niin ota ihmeessä yhteyttä lähettiläiden somekanavien kautta!

Roosa, 23, Biologia

Moikka kaikille!

Olen Roosa ja opiskelen (toivottavasti) viimeistä vuotta biologiaa Joensuun kampuksella. Tarkoituksena olisi siis vuoden päästä saada filosofian maisterin paperit käteen ja siirtyä seuraaviin elämän haasteisiin. Olen kotoisin täältä Pohjois-Karjalan perukoilta Lieksasta, mutta Joensuuhun muutin viitisen vuotta sitten opintojen perässä. Joensuu oli minulle toki entuudestaan tuttu ja se on mielestäni rikkaus, että näinkin lähellä on huippuyliopisto tarjolla. Pohjois-Karjala on leppoinen paikka ja myös muualta tulevat kotiutuvat tänne varmasti!

 

Tiesin jo varhaisessa vaiheessa, että haluan suuntautua luonnontieteelliselle alalle. Halusin tehdä töitä oikeasti tärkeiden asioiden, eli meidän ihmistenkin ympäristön, piirissä. Opiskelin lukiossa kemiat, fysiikat, biologiat ja pitkän matikan. Hainkin alun perin opiskelemaan Itä-Suomen yliopistoon kemiaa ja pääsinkin. Ensimmäisen opiskeluvuoden aikana jouduin kuitenkin antamaan terveydelle periksi ja toteamaan, ettei labrahommat oikein sovi yhteen minun kehoni kanssa.

 

Löysin siis itseni pohtimassa, että mitähän sitä seuraavaksi tekisi. Tällöin sain tietää, että tietyissä tilanteissa on mahdollista vaihtaa pääainetta tiedekunnan sisällä. Joten päätin kokeilla sitä seuraavaksi ja hain pääaineenvaihtoa kemiasta biologiaan. Tällöin pidin myös välivuoden, kun odottelin tietoa hakemukseni tilasta. Ja kun tieto hyväksymisestä tuli, olin enemmän kuin innoissani aloittamassa uusia opintoja. Nyt aivan opintojeni loppu metreillä voin todeta, että kaikella, mitä elämässä tapahtuu, on tarkoitus ja että tämä ala oli oikeasti se oikea valinta minulle! Olen suuntautunut opinnoissani asiantuntijapuolelle ja UEFin tarjoamien monialaisten sivuaineopintojen vuoksi olen saanut hyvin monipuolisen kuvan ympäristöasioista.

 

Opiskelijaelämään kuuluu paljon muutakin kuin vain opiskelua ja luennoilla istumista. Opiskelijatapahtumat ja Sykkeen tarjoamat liikuntamahdollisuudet (oma suosikkini on ehdottomasti ilmajooga!) tuovat vastapainoa kirjastossa istumiselle ja tietokoneen ruudun tuijottelulle. Opiskelijaelämän piakkoinen päättyminen tekeekin oloni hieman haikeaksi. Olen saanut opinnoilta ja yliopistolta niin paljon, kaikki nämä vuodet ovat opettaneet minua ihmisenä ja olen oppinut itsestäni todella paljon.

Santeri, 22, kemia, matematiikka ja fysiikka

Moro kaikille!

Minä oon Santeri, 22-vuotias toisen vuoden kemian, matematiikan ja fysiikan opiskelija. Kiinnostuin luonnontieteistä enemmän lukion loppupuolella ja päätin lähteä opiskelemaan niitä tänne Itä-Suomen yliopistoon. Vapaa-ajalla tykkään harrastaa kaikenlaista tietokoneista urheiluun. Toimin myös meidän kemian ainejärjestön Bunsenin tapahtumavastaavana sekä some- ja tiedotusvastaavana. Tykkään siis pitää itseni aika kiireisenä!

Vielä ennen lukiota mulla ei ollut oikein tietoa, että mitä haluaisin tehdä. Meninkin aluksi ammattikouluun, josta vaihdoin kuitenkin lukioon parin ensimmäisen kuukauden jälkeen. Lukion alussa kaikki kiinnosti aika tasapuolisesti, mutta loppua kohden alkoivat kemia ja matikka kiinnostaa eniten. Nyt vuoden opiskelujen jälkeen päätökseni tuntuu yhä oikealta!

Luonnontieteet tuntuvat varmasti monelta tosi tylsältä ja vaikealta asialta. Niin mäkin ajattelin ennen, mutta täällä yliopistossa on saanut huomata, että ennen tosi vaikeilta tuntuvat asiat ovatkin aika simppeleitä. Esimerkiksi yliopistomatikka eroaa lukiosta tosi paljon, asioita pyritään todistamaan ja ymmärtämään aivan juurta jaksaen, joten väkiselläkin siinä oppii asiat hyvin!

Itä-Suomen yliopisto on tarjonnut minulle mahtavan oppimisympäristön. Parasta täällä UEF:ssa on ehdottomasti samanhenkiset opiskelijatoverit. Olen innoissani siitä, että pääsen edustamaan Itä-Suomen yliopistoa UEF-lähettiläänä! Olen aina tykännyt kertoa toisille siitä, mikä minua itseä kiinnostaa ja nyt pääsen sitä toteuttamaan tässä toimessa. Nähdään siis vierailuilla!

Tutustumista, tutkimista ja tiedonjanoa pajapäivässä

Perjantaina 15.4. monilla Itä-Suomen alueen lukiolaisilla oli mielenkiintoinen päivä edessään yliopistomme Joensuun ja Kuopion kampuksilla. Kyseessä oli siis UEFin järjestämä pajapäivä, jossa viiden tunnin aikana lukiolaiset pääsivät tutustumaan lähemmin kahteen heitä kiinnostavaan alaan. Luvassa oli suuren tietotulvan ja kampuksilla eksymisen lisäksi myös pientä kisailua ja tieteeseen tutustumista ihan kokeellisten töiden parissa.

Hmm jännittävää, mitähän täältä yliopiston sisältä oikein löytyykään?
Hmm jännittävää, mitähän täältä yliopiston sisältä oikein löytyykään?

Joensuun kampuksilla oli esittelyssä fysiikan, matematiikan, historian, oikeutieteen, kauppatieteen, ohjauksen, psykologian ja erityispedagogiikan alat. Esimerkiksi fysiikan pajassa lukiolaiset pääsivät tutustumaan muutamiin kokeellisiin eksperimentteihin, oikeustieteen pajassa lukiolaiset ratkoivat erilaisia kuvitteellisia rikosoikeudellisia tapauksia ja psykologian pajassa pohdittiin yhdessä mielenterveyshäiriöiden häpeäleimaa. Kuopion kampuksella esittelyssä olivat taas sosiaalitieteet ja sosiaalityö, farmasia, lääketiede, ravitsemustiede sekä biolääketiede. Sosiaalitieteen ja sosiaalityön pajassa lukiolaiset pohtivat mm. monikulttuurisuutta, ravitsemustieteen pajassa pureuduttiin ravitsemussuosituksiin ja biolääketieteen pajassa lukiolaiset pääsivät eristämään DNA:taan suun limakalvolta laboratoriossa.

No tältähän siellä yliopiston sisällä näyttääkin! Ja niin paljon eri aloja, joita voi opiskella!
No tältähän siellä yliopiston sisällä näyttääkin! Ja niin paljon eri aloja, joita voi opiskella!

Itse olin pitämässä lääketieteen UEF-lähettilään Villen kanssa lääketieteen pajaa. Lääketieteen opiskeluun ja lääkikseen pääsemiseen liittyviä kysymyksiä on lukiolaisilla aina paljon, joten päätimme Villen kanssa käyttää aikaa lääkiksestä kertomiseen lukiolaisille meidän opiskelijoiden näkökulmasta. Lääketieteen lisäksi kerroin myös omien kokemusteni kautta hampaalla opiskelusta, sillä se liittyy myös läheisesti lääketieteeseen, mutta on kuitenkin oma alansa. Itsehän myös haaveilin koko lukioaikani abivuoden talveen saakka lääkiksestä, sillä en ollut koskaan edes tullut ajatelleeksi, että sellainenkin koulutusohjelma on kuin hammaslääketiede.  Pitkän pohdinnan jälkeen hammaslääketiede tuntuikin enemmän minun jutultani, ja nyt kaksi vuotta täällä opiskelleena en voi todellakaan sanoa katuvani tuota päätöstä.

 

Pajamme rennossa ilmapiirissä lukiolaiset kyselivät ahkerasti mieltään painavia kysymyksiään lääkikseen liittyen. Usein kysymykset liittyivät valintakokeeseen ja kirjoituksiin valmistautumiseen, ja siihen, kuinka hyvin kirjoituksissa pitäisi menestyä päästäkseen lääkikseen. Lyhyesti tiivistettynä kaikille lääkikseen/hampaalle hakeville neuvoksi: kirjoitusten arvosanasta ei kannata ottaa stressiä, vaan ajatella se lähinnä pääsykokeeseen valmistautumisena. YO-kirjoituksissa täytyy menestyä todella hyvin, jotta siitä saisi pisteitä yhteispistekiintiössä, ja niilläkään pisteillä ei ole oikeastaan mitään merkitystä, jos et anna parastasi valintakokeessa. Valintakoe on se, joka ratkaisee. Panosta siihen, mutta aloita panostuksesi jo kirjotuksiin lukiessasi, sillä niitä samoja asioita kysytään sinulta myös valintakokeessa.

 

Lopuksi lukiolaiset pääsivät pajassamme myös haastamaan itsensä ihmisen anatomiaan liittyvässä tietokilpailussa. Lääkiksessä ja hampaalla opiskelu alkaa ensimmäisenä vuonna anatomian opiskelulla, ja haastetta siihen luo termien opiskelu latinaksi. Tästä esimakua lukiolaiset saivatkin meidän tietokilpailussa, ja termien arvailun lisäksi he pääsivät myös tunnustelemaan omia kylkiään vapaiden kylkiluiden määrän selvittämiseksi.

Tietokilpailu alkakoon!
Tietokilpailu alkakoon!
Osaisitko sinä vastata tähän?
Osaisitko sinä vastata tähän?

Lukiolaiset tuntuvat usein olevan kovin pelokkaita lääkistä kohtaan ja monet eivät usko kykenevänsä siihen. Toivon, että me Villen kanssa saimme heidät vakuuttuneeksi, että jos opiskelijalla itsellään vain mielenkiintoa lääketiedettä ja sen opiskelun kohtaan riittää, on valintakokeessa ja itse lääkiksessä menestyminen täysin mahdollista. Kyselin iltapäivän pajakävijöiltä myös kokemuksia muista pajoista, ja monet tuntuivat olevan hyvin tyytyväisiä pajapäiväänsä. Ainakin meidän pajassa he jaksoivat vielä hymyillä ja naurahdella meidän jutuille ja kokemuksille lääkiksestä.

 

Katriina // Hammaslääketiede

Opiskelu ja raha

Opiskelijan taloudellinen tilanne mietityttää varmasti monia ennen opintojen aloittamista. Opintotuki on suuruudeltaan noin 300 euroa, jonka lisäksi opiskelija saa asumislisää vuokran suuruudesta riippuen maksimissaan noin 200 euroa. Miten siis tulla toimeen noin 500 euron kuukausituloilla?

Opinnot voi rahoittaa itsenäisesti käytännössä kolmella eri tavalla. Jotkut tulevat toimeen pelkällä opintotuella. Tällöin elämä on suhteellisen niukkaa, ja erilaisia ”opiskelijan säästövinkkejä” on pakko hyödyntää. Säästää voi esimerkiksi halvalla ruoalla ja hyödyntämällä kirpputoreja. Eräs kaverini totesi opintotuesta, että ”sillä elää, jos ei tee mitään kivaa”.

Toinen tapa on nostaa opintolainaa. Opintolaina on valtion takaamaa lainaa, jota voi nostaa lähes mistä tahansa suomalaisesta pankista. Lainaa saa nostettua maksimissaan 400 e / kk, mutta kaikkea ei tietenkään ole pakko nostaa. Lainan korko on pieni, ja olet lisäksi oikeutettu opintolainahyvitykseen, jos suoritat opintosi määräajassa.

Välillä voi herkutella!

Kolmas tapa rahoittaa opinnot on käydä töissä. Tyypillistä opiskelijaelämää on tehdä kesät töitä ja elää lukuvuosi opintotuen lisäksi säästöillä. Osa käy töissä myös lukuvuoden aikana. Tässä on toki vaarana se, että opinnot kärsivät. Yleensä kuitenkaan muutama ilta- tai viikonlopputyövuoro ei rasita liikaa.

Itse kuulun kahteen jälkimmäiseen kategoriaan. Teen tätä UEF-lähettilästyötä, ja lisäksi nostan lainaa aina kun siihen on tarvetta, yleensä n. 100-300 e / kk. Lainan kertyminen hieman hirvittää, mutta pidän työn saantia valmistumisen jälkeen melko varmana, jolloin tasaisilla tuloilla laina on mahdollista maksaa takaisin melko nopeastikin. Pyrin mahdollisimman pieneen rahankäyttöön, mutta totaaliseen niukkuuteen en halua ryhtyä. Välillä on kiva käydä ulkona syömässä ja ostaa tarpeellisia tavaroita. Pitäähän sitä elämästä nauttia! Lisäksi auton ja kahden koiran ylläpidossa on omat taloudelliset haasteensa.

Elävää musiikkia - opiskelija-alennuksella! Kuvassa Kerubia ryöpyttää Turisas.
Elävää musiikkia – opiskelija-alennuksella! Kuvassa Kerubia ryöpyttää Turisas.

Ehkä paras säästöniksi on tietenkin monenlaiset opiskelija-alennukset! Tyypillisin esimerkki on opiskelijalounas yliopistolla, joka on monipuolinen, ravitseva ja erinomaisen maukas. Urheilemaan pääsee  erinomaiseen hintaan Sykettä-palvelujen kautta. Lisäksi alennusta saa nettikaupoista, baareista, keikkalipuista, junalipuista, museoista… Aina kannattaa kysyä!

Hyvällä huumorilla ja oikealla asenteella selviää tiukastakin paikasta – tuleehan opintotuki joka kuukauden 4. päivä. Osuvasti siis juuri tänään!

Syypää mun rahanmenoon?
Syypää mun rahanmenoon?

 

Kokemuksia opetusharjoittelusta

Minulle oli yliopistoon hakiessani selvää, mitä haluan ammatikseni tehdä. Toki tätä piti parin välivuoden ajan pohtia, mutta hakuvaiheessa oli selvää, että haen fysiikan aineenopettajaksi. Siispä odotinkin innolla pedagogisten opintojen alkamista toisen opintovuoden alussa, jolloin pääsin kokeilemaan opettajan töitä käytännössä. Opintoihin kuuluu useampi normaalikoululla, joka on yliopiston kampuksella sijaitseva koulu, suoritettavaa opetusharjoittelua. Orientoiva harjoittelu toisen vuoden alussa oli melko pieni katsaus opettajan ammattiin, mutta jo sillä kurssilla pääsi kokeilemaan opettamista käytännössä. Nyt kolmannen vuoden alussa alkoi kurssi Opetuksen perusteiden harjoittelu, jolla opettajan työtä pääsi toteuttamaan paljon. Tänään pidin harjoitteluni viimeisen oppitunnin haikein fiiliksin, sillä olen nyt varmempi kuin koskaan halustani valmistua fysiikan opettajaksi.

Henri Blogi 1
Tässä tutkitaan voiman momentteja ja niiden vaikutussuoria.

 

Harjoittelun aikana oppitunteja pääsi pitämään sekä pareittain toisen harjoittelijan kanssa että yksin. Molemmat olivat miellyttäviä toimintatapoja, mutta koen, että yksin opettaessa hommassa on enemmän mukana. Tällöin on itse vastuussa tunnin sujumisesta, vaikka ohjaava opettaja tunnilla mukana onkin. Sain huomata, että opetusta ohjaavat opettajat normaalikoululla ovat huippuluokkaa. He ohjaavat tunnin suunnittelussa, mutta antavat tilaa harjoittelijan omille ajatuksille. Oppitunnista saatu palaute on yksityiskohtaista ja rakentavaa. Harjoittelun aikana pääsi pitämään oppitunteja sekä peruskoulussa että lukiossa. Oppituntien pitämisen lisäksi harjoitteluun kuului myös muiden pitämien oppituntien seurantaa, joka avarsi näkökulmaa erilaisiin tapoihin opettaa.

Henri Blogi 4
Ilmatyynyrata.

Harjoittelun alussa asetin itselleni erääksi tavoitteeksi pitää mahdollisimman mielenkiintoisia ja ymmärrettäviä oppitunteja. Ohjaavilta opettajilta, muilta harjoittelijoilta ja jopa oppilailta saatu palaute on antanut ymmärtää, että tavoitteisiin päästiin. Tuntui, että oppitunnin pito helpottui koko ajan harjoittelun edetessä, ja hiljalleen huomioni kiinnittyi opetettavan asian lisäksi myös oppilaisiin.

Henri Blogi 3
Lähestulkoon kirottu nosturitehtävä, jota käytiin läpi peräti kolmella eri tunnilla.

Harjoittelu oli aikaa vievää ja vaativaa, mutta myös erittäin palkitsevaa. Fiilis onnistuneen tunnin jälkeen on upea, ja siihen päälle saatu positiivinen palaute vahvistaa sitä edelleen. Epäonnistumisiakaan ei tarvinnut pelätä, sillä ohjaavat opettajat olivat aina valmiita auttamaan, jos jokin meni pieleen.

Vaikka mielelläni keskitynkin nyt hieman enemmän muihin opintoihin, odotan innolla jo seuraavaa harjoittelua, jonka käyn neljännen vuoden keväällä. Paljon olen opettajan ammatista oppinut, mutta paljon on vielä opittavaa!

Henri // fysiikka