Tag Archives: Farmasia

Pääsykoe-survivor vuosimallia 2015

Kevään yo-kokeiden ja yhteishaun jo häämöttäessä lähitulevaisuudessa haluaisin jakaa oman tarinani farmasialle hakeutumisesta.

Lukiossa päätin vasta abivuonna, että aikoisin suuntautua terveystieteille. Päätös oli suhteellisen helppo, koska olen aina ollut kiinnostunut biologiasta ja halusin hakeutua alalle, joka työllistää tulevaisuudessa. Kaikki terveysalat kiinnostivat ja kiinnostavat edelleen. Käytinkin suurimman osan abivuodesta pähkäillessäni eri vaihtoehtoja. Lääkis ja hammaslääkis oli suoraan poissuljettu vaihtoehto, koska tulen huonovointiseksi veren ja avattujen kudosten näkemisestä, en halua olla niin kiinteässä kontaktissa potilaiden kanssa, eikä fysiikan opiskelu pääsykoetta varten kiinnostanut. Ravitsemustieteistä olisi kiinnostanut ravitsemusterapia, mutta inhokkiaineeni lukiossa oli psykologia. Biolääketiedettä mietin farmasian lisäksi kaikista pisimpään, mutta abivuonna asiakaspalvelutyössä ollessani tajusin, että haluan tehdä töitä tulevaisuudessa ainakin suurimmaksi osaksi (elävien)ihmisten parissa.

Ja näin lopulta päädyin farmasiaan, koska en osannut keksiä siitä huonoja puolia: työllistymistilanne on todella hyvä, opiskellaan paljon myös biologiaa, ala on tarpeeksi haastava ja tulevaisuudessa luultavasti tullaan työskentelmään asiakkaiden (ei potilaiden) kanssa. Myös tutkimuspuoli kiinnostaa, sillä farmasian alan tutkimuksella voidaan vaikuttaa ja pelastaa ihan oikeasti ihmishenkiä! Niinkuin ala-asteella opettajani tapasi sanoa ”eihän sitä koskaan tiedä, vaikka joku teistä kehittäisi joskus tulevaisuudessa lääkkeen syöpään”.

ALERT! Luin lukiossa vain ykköskurssin kemiasta ja siitäkin oli abivuoteen mennessä kulunut jo kolme vuotta, eli kemian/biologian kirjoittaminen lukiossa tai kurssien käyminen ei ole elinehto farmasialle pääsemiseen. En myöskään aloittanut pääsykokeeseen lukemista ennen kevään yo-kirjoituksia. Siispä: itseopiskelin ennen pääsykokeita lukion kemian, sekä pääsykoekirjan. Kemian kanssa meinasin välillä mennä hermot, kun ei oikein voinut kysyä keneltäkään selvennystä, mutta nettivideot ja asioiden uudelleen lukeminen auttoivat kummasti. Pääsykoekirjana meillä on teos Ihminen fysiologia ja anatomia, jossa jatketaan lukion ihmisen biologia -kurssista olematta kuitenkaan vaikeasti ymmärrettävää tekstiä. Kirjaa käytetään jatkossa ainakin farmasian ja ravitsemustieteen ensimmäisenä vuonna.

H2 = kaksi vetyatomia yhdessä. Näin alkeista todellakin lähdin tahkoamaan kemiaa kirjoitusten jälkeen. Jouduinpa jopa hakemaan kirjastosta yläasteen kemian kirjan ja selvittämään, mitä tarkoittaa vaikkapa neutroni.
Myös kemiaa lukiossa lukeneille niinkin itsestään selvät asiat, kun alkuaineiden nimet piti opetella alusta alkaen.

Jopa koira alkoi tullemaan mustasukkaiseksi, kun vietin niin paljon aikaa pääsykoekirjani kanssa

Asia, mitä abit kyselevät usein on, että kuinka paljon luit päivässä valmistautuessasi pääsykokeeseen? Olen opiskelutyyliltäni hyvin perinpohjainen ja teen todella paljon muistiinpanoja, joten opiskelu-urakkaani olisi selvästi nopeuttanut, jos olisin osannut kirjoittaa nopeammin. Kuitenkin luin siis päivässä noin 8-10 tuntia, enkä siis käynyt töissä tuona aikana. Ihmiselle, jolle asiat tarttuvat helpommin päähän olisi varmasti selvinnyt vähemmälläkin ja osa nykyisistä opiskelutovereistani onkin kauhistellut tekemääni työmäärää. Lisäksi mikäli kemia on jo hanskassa, niin työmäärä on meikäläisen työmäärästä -50%!

Voitte vaan kuvitella, miten hyvältä tuntui astella ulos tuosta salista melkein kolmen kuukauden työurakan jälkeen! Niin ja tietysti vieläkin paremmalta, kun opintopolku.fi ilmoitti parin kuukauden päästä, että olin päässyt sisään!

After all olen sitä mieltä, että avain yliopistoon pääsemiseen ja pääsykokeisiin lukemiseen on motivaatio. Itse olen hyvin määrätietoinen, joten se tietty kunnianhimo auttoi jaksamaan päivästä toiseen ja auttaa vielä tänäkin päivänä jokapäiväisissä opinnoissa. Löytääkseen sen motivaation on tietysti löydettävä se itseään kiinnostava ala, joka voi olla oikeasti se prosessin vaikein kohta.

Nyt jälkikäteen oli hauska katsella puhelimesta vanhoja kuvia tuolta pääsykokeeseen lukemisen ajalta ja huomata, että miten paljon sitä oikeasti on kehittynyt. Yläasteella jopa vihasin kemiaa. Nykyisin kemia on mielestäni yksi mukavimmista aineista ja numeroiden perusteella kemia näyttääkin olevan vahvin aineeni farmasialla. Alussa pelkäsin, että olisin kemian taustani takia jotenkin alakynnessä kaikkiin muihin nähden, mutta asia ei todellakaan ole niin, sillä osa porukasta on parempia jossain toisessa osa-alueessa kun toisessa. Farmasiaa opiskelevat voivat olla kiinnostuneita hyvinkin erilaisista asioista ja farmasia on todellisuudessa niin paljon laajempi ala, kun alussa kuvittelisi. Farmasialla voi proviisorivaiheessa suuntautua esimerkiksi enemmän lääkkeiden biologiseen, fysikaaliseen, sosiaalifarmaseuttiseen tai kemialliseen aspektiin ja näitä kaikkia opiskellaan myös jo farmaseuttivaiheessa. Oma vahvuuteni on biologia ja olenkin harkinnut suuntautuvani siihen tulevaisuudessa esimerkiksi vaikkapa farmakologian, toksikologian tai biofarmasian kautta.

-Laura, future proviisori

Mikä susta tulee isona?

Kysymys, jota moni lukiolainen varmastikin pohtii. Se on myös monelle yliopisto-opiskelijalle esitetty sukujuhlissa, jonka vastausta kierrellään ja kaarrellaan, “tutkija, maisteri, saapa nähdä…”

Itse olen onnellisessa asemassa, koska saan valmistuttuani ammattinimikkeen (ja kesken opintojen toisen).

“Minusta tulee proviisori!”

No, eipä se paljon lämmitä, koska seuraavaksi kysytään “Anteeksi, mikä?!” Farmasia on alana monelle vieras, ja se näyttäytyy vain apteekin asiakaspalveluna.

IMG_0891
Apteekin ammattilainen (pian)

“Tarvitseeko tuohon kassatyöhön opiskella?” kuului asiakkaan suusta kysymys apteekkiharjoittelujaksolla. Kyllä, sillä apteekki ei ole kauppa vaan  merkittävä osa terveydenhuoltoketjua. Farmasian ammattilaisten tehtävänä on ennen kaikkea taata turvallinen ja rationaalinen lääkehoito asiakkaalle. Yhteisvaikutukset lääkkeiden ja ruuan kanssa, oikea käyttö ja ottotapa, lääkkeiden valmistus ja lääkeneuvonta kuuluvat farmasistin erityisosaamiseen.

Näitä me tulevat farmaseutit ja proviisorit siis opiskelemme yliopistossa. Opintoihin kuuluu ihmisen anatomiaa ja fysiologiaa, kemiaa ja lääkealaa. Käytännössä farmasisti hallitsee lääkkeen elinkierron molekyylistä lääkevalmisteeksi, sekä vaikutukset ja käyttäytymisen elimistössä.

IMG_0890
Farmasian kirjallisuutta

Minä haaveilin koko nuoruuteeni lääkärin valkoisesta takista. Luonnontieteet kiinnostivat, samoin ihminen ja terveys. Lääkäri oli siis luonnollinen haaveammatti, eikä vaihtoehtoja edes tarjottu. Kun lääkiksen ovet eivät auenneetkaan lukion jälkeen, aloin pohtia mitä minä oikeasti haluan tehdä isona?

Koen, että lääkärillä täytyy olla alaansa kutsumusta, ja minulta se puuttui. Potilastyö ei kiinnostanut, vaan halusin tutkia ja parantaa kerralla koko maailman. Etsin vaihtoehtoja ja tutustuin farmasiaan. Vihdoin tunsin löytäneeni oman alani. Käytännön työtä terveyden parissa ja laaja kirjo työmahdollisuuksia apteekista teollisuuteen ja sairaalaan.

Lääkeala tarjoaa varmasti haasteita jokaiselle ja se kehittyy jatkuvasti. Etenkin proviisoriopinnoista voi muokata hyvin pitkälle itsensä näköiset, ja ennen kaikkea: Farmasian opiskelu on kivaa! Labrassa pääsee tekemään omin pikkukätösin niin kapseleita kuin geelejäkin, asiakasneuvontaa harjoitellaan ryhmissä näytellen ja työelämään tutustutaan apteekkiharjoittelujaksoilla.

Opiskelenkin nyt siis onnellisena proviisoriksi (farmasian maisteri) ja valkoista takkia löytyy niin labrassa kuin apteekissakin.

IMG_0894

Lavastetuin labraterkuin,

– Minttu, Farmasia