Category Archives: Uncategorized

Pääsykoevinkit – Lääketiede

Huhtikuu vaihtuu pian toukokuuksi ja pääsykokeet lähestyvät uhkaavasti. Kirjoitan tämän postauksen lääkiksen pääsykokeen näkökulmasta, mutta varmasti monet asiat pätevät myös muihin pääsykokeisiin.

Jos olet ensimmäistä kertaa menossa pääsykokeisiin, niin kaikki on uutta ja koejännityksen lisäksi itse tilanne jännittää. Jos tulet tekemään pääsykokeen toiselta paikkakunnalta, kannattaa joko varata reilusti aikaa matkustamiselle tai mahdollisesti yöpyä pääsykoepaikkakunnalla. Aikaa kannattaa varata, jotta yllätykset, kuten junan myöhästyminen, ei aiheuta ongelmia.

Yliopistolle tullessa joka paikassa on paljon ihmisiä ja jännitys on käsin kosketeltavaa. Tässä vaiheessa kannattaa keskittyä omaan tekemiseen, eikä lietsoa omaa jännitystä. Opintopolusta ja lääketieteelliset.fi-nettisivulta löydät ohjeistukset, missä ilmoittaudut ja mitä saat ottaa kokeeseen mukaan. Noudata virallisia ohjeistuksia, sillä kaveri saattaa muistaa väärin tai jotain voi olla muuttunut aiemmista vuosista.

Kun vihdoin pääset koesaliin, alkaa pakokauhu iskeä paksun paperinivaskan edessä. Älä huoli, siinä on erilliset tehtävä- ja vastauspaperit ja siksi nippu on paksu. Kaikki tekevät saman kokeen, joten kaikilla on täysin sama urakka edessä. Tässä vaiheessa kannattaa istua omalla paikallaan ja rauhoittua tilanteeseen. Kuuntele myös valvojien ohjeet huolella.

Kun paperit saa kääntää, alkaa hirveä härdelli! Ensimmäisenä laita nimi kaikkiin tarvittaviin papereihin ja silmäile koe läpi. Tilanne kyllä rauhoittuu, kun kaikki pääsevät tekemään tehtäviä. Aloita itsellesi helpoimmasta tehtävästä, jotta jännitys helpottaa ja saat hyvän vireen tehdä koetta. Merkitse esimerkiksi tehtäväpaperiin jo tekemäsi tehtävät tai jos joku on jäänyt kesken. Se helpottaa kokeen loppupuolella, kun näet suoraan mitkä tehtävistä sinulla on tekemättä.

Pääsykokeen selättämisen jälkeen pääsee opiskelemaan itselle mielenkiintoisia aiheita!

Jos jokin tehtävä ei aukea, siirry rohkeasti toiseen. Tässä kokeessa on kuitenkin tarkoituksena kerätä mahdollisimman paljon pisteitä.  Ainakin minulle tuli sitten aivan toista tehtävää tehdessä toisen tehtävän ratkaisu mieleen! 5 tuntia on pitkä aika, joten kannattaa olla jotain pientä evästä mukana ja juotavaa. Siinä vaiheessa, kun alkaa ajatus tökkiä, on hyvä hetki syödä jotain. Minulle tuli jossain vaiheessa koetta, kun oli niin montaa tehtävää pyöritellyt, sellainen olo etten saa mistään tehtävästä oikein kiinni ja ajatukset pyöri ylikierroksilla. Siinä vaiheessa oli hyvä käydä vessatauolla ja jaloittelun jälkeen, kun palasi takaisin omalle paikalle, ajatukset olivat taas kirkkaina.

Pääsykokeessa on tärkeää tehdä parhaansa, sillä se on näytön paikka. Huolellinen valmistautuminen on tärkeää ja paljon opiskellaankin koetta varten. Kuitenkin usein kertaaminen meinaa unohtua, joten nyt viimeistään kannattaa alkaa kertaamaan, mitä kaikkea olet opiskellut pääsykoetta varten ja miten hyvin asiat ovat muistissa. Lisäksi tiedä vastustajasi, eli tutustu aiempien vuosien pääsykokeisiin! http://www.laaketieteelliset.fi on hyvä sivusto, jossa on kerrottu paljon sekä hakemisesta, että lääkiksessä opiskelusta. Sivulta löydät niin vanhat valintakokeet vastauksineen, että ohjeistukset itse pääsykoepäivää varten.

Tsemppiä viimeisten viikkojen rutistukseen!

Kaksi kotia, joiden välimatka on yli 400 km

”Hulluko sä oot?!” ”No onko hei tos nyt mitää järkee?” ”No et sitte kauemmas päässy?!”

Pian tulee kaksi vuotta siitä, kun sain tiedon, että kotipaikkakuntani Jalasjärvestä (Etelä-Pohjanmaalla) muuttuisi Savonlinnaan. Muutettava matka oli tarkalleen 403 km. Olen käynyt esittelemässä meidän UEFin tarjontaa useammassa koulussa Länsi-Suomen alueella, ja hyvin yleinen harmin aihe on ollut pitkä välimatka. Tässä hieman blogikirjoitusta siitä, miten minä välimatkan koen.

Minulla oli reilu kaksi vuotta sitten selkeä unelma: haluan päästä kouluun sisään ja valmistua sieltä kotitalousopettajaksi. Oma unelmani oli sinänsä hieman erilainen verraten esimerkiksi luokanopettajaan tai kauppatieteisiin, sillä omaa unelma-alaani ei ole tarjolla kuin Helsingissä ja Savonlinnassa (eli tällä hetkellä olevassa haussa Joensuussa). Unelma mielessä hain kouluun hieman epäröiden, tulisinko tosiaan muuttamaan yli 400 km päähän kotipaikkakunnastani, perheestäni, silloisesta poikaystävästäni ja koirastamme? Kun tieto koulupaikasta tuli, en epäröinyt enää hetkeäkään – Tottakai!

Alku oli ehdottomasti vaikea. Olin koko siihen mennessä kertyneen 23-vuoden ikäni ajan asunut pienellä paikkakunnalla, lähipiirin ympäröimänä. Muutto täysin toiselle puolelle Suomea paikkakunnalle, jossa en ollut edes ikinä pääsykokeita lukuun ottamatta käynyt, kuulosti kieltämättä hurjalta. Onnekseni sain asunnon jossa suurin osa kalusteista oli jo valmiina, mutta esimerkiksi uuden sänkyni kanto kolmanteen kerrokseen, television asentaminen ja kattolampun kytkeminen aiheuttivat kieltämättä kovaa koti-ikävää. Tiesin koko kaupungin ihmisistä aikaisemmin kaksi. Koin olevani yksin. Koulu alkoi, ja kas kummaa, kavereita oli yhtäkkiä koko luokallinen lisää! Huomasin, että hei, en todellakaan ollut ainut joka olisi vastaavanlaisessa tilanteessa.

Miten kulkeminen sitten sujuu? Kieltämättä myönnän, että poikkisuomen kulkeminen ei todellakaan ole helpoin vaihtoehto. Esimerkiksi Savonlinna-Seinäjoki välinen juna vaatii vähintään kaksi vaihtoa, ja Tikkurilassa pyörähtämisen. Jatkossa tulen pääsemään Joensuusta yhdellä Tikkurilan vaihdolla. Mutta totean, että junia menee kuitenkin mukavan usein, ja onpahan ainakin aikaa tehdä matkalla koulutehtäviä! 🙂 Oman auton käyttö ehdottomasti helpottaa matkan kulkemista, ja erityisen suuri kiitos itseltäni lähtee erittäin aktiivisille Facebookin kimppakyytiryhmille. Jos ei koko matkaa kimppakyydillä pääse, niin ainakin osan matkasta varmasti! Esimerkiksi Jyväskylän suuntaan kulkee todella monia kimppakyytiryhmäläisiä, joten ainakin sinne pääsee helposti jonkun kyydissä. Kimppakyydit tulevat myös huomattavasti paljon halvemmiksi kuin juna, sillä esimerkiksi omaan matkaan kykenen ottamaan 4 kyytiläistä, ja jakamaan noin 40 euron kulut kyytiläisieni kanssa.

Itselläni on myös aina ollut ajatus, että vaihtoon en halua lähteä. Tämä toisella puolella suomea asuminen kuitenkin on ehdottomasti avannut silmiäni myös ”toisenlaiseen suomeen”. Voin kertoa, että Etelä-Pohjanmaan ”aakeetlaakeet” on ihan jotain muuta, kuin mitä Savonlinna on minulle vesineen ja mäkineen tarjonnut!

En voi liikaa myöskään painottaa, että opinnot ovat kuitenkin hyvin lyhyt aika elämässä. Kukaan ei pakota jäämään esimerkiksi Joensuuhun tai Kuopioon opintojen päätyttyä. Useimmissa opinnoissa myös opintoihin kuuluvia harjoitteluja voi halutessaan tehdä omalla kotipaikkakunnalla, loma-aikojen ollessa myös hyvin pitkiä. Mikäli niin haluaa, opiskelupaikkakunnalla olo jää itse asiassa yllättävän vähäiseksi.

”No onko tuos ny hei mitää järkee?”  On! Päivääkään en ole kouluun lähtöäni katunut, sillä tiedän, että tämän koulun käytyäni saan ammatin josta olen haaveillut. Olen saanut paljon kavereita ja tuntuu, että matka kotipaikkakunnalleni lyhenee kerta toisensa jälkeen. Älkää siis ehdottomasti jättäkö hakematta, mikäli matka kotipaikkakunnalta opiskelupaikkakunnalle olisi pitkä. Aluksi se varmasti harmittaa ja matka tuntuu pitkältä, mutta se tunne ei kestä kauaa!

-Tiia, Savolaistunut pohjalainen jonka kotimatka on nyt 400 km, piakkoin Joensuuhun muuttamisen myötä 440 km.

Mitä tehdä, kun et tiedä mitä tehdä?

Kohtaamme elämämme aikana useita tilanteita, jolloin meidän oletetaan vastaavan kysymykseen: mikä sinusta tulee isona? Ensimmäisen kerran kysytään kun olemme vielä ihan pieniä. Vastaus on silloin äärimmäisen helppo: astronautti tai olympiavoittaja. Mutta kun meiltä kysytään samaa kysymystä kevään yhteishaun ollessa ajankohtainen, ei suuri osa ihmisistä osaakaan enää vastata kysymykseen. Minä en ainakaan aikoinani osannut. Tiesin, että haluan yliopistoon opiskelemaan, mutta mitä, siihen en en osannutkaan enää vastata. Nyttemmin osaan: minusta tulee isona sosiaalityöntekijä.

Oletko kenties samassa tilanteessa kuin minä silloin?Olen teitä varten kerännyt hyödyllisen listan sivustoja sekä eri tahoja, jotka auttoivat minua aikoinaan päätöksen tekemisessä ja joiden toivon auttavan myös sinua tänä keväänä tai tulevaisuudessa!


1. Haeyliopistoon.fi (https://haeyliopistoon.fi/)

 

 

Tältä sivulta löydät kaiken liittyen Itä-Suomen yliopiston koulutustarjontaan ja hakemiseen! Jos et esimerkiksi tiedä, mikä ala sinua voisi kiinnostaa,voit tehdä täällä hauskan uratestin! Uratesti seuloo vastauksiesi perusteella sinulle sopivan alan UEFin tarjonnasta ja saat ainakin jotain, mistä lähteä liikkeelle. Tämän lisäksi voit selailla kaikkia koulutusaloja ja pääainevaihtoehtoja. Suurimmalle osalle pääaineista on tehty myös oma YouTube-video ja nämä videot löydät koulutusalojen alta (suosittelen hyödyntämään!).

+ Uratesti (leikkimielinen, mutta on siinä silti jotakin perää)

+  Koulutusalakohtaiset videot

+ Mahdollisuudet ja ohjeet myös jo esimerkiksi jatko-opiskeluita miettiville

– Koska listattuna on koko UEFin koulutustarjonta, niin vaihtoehtojen kirjo on valtava


2. Töissä.fi (https://toissa.fi/)

Yliopistossa on monta sellaistakin pääainetta, josta ei ainakaan ihan nimen perusteella osaa heti sanoa, minkälaiseen ammattiin siitä voisi työllistyä. Ei hätää! Joku vielä meitäkin viisaampi ihminen on kehittänyt tämän Töissä.fi-sivuston, jonka ideana on kertoa, mihin korkeakoulusta valmistuneet ovat työllistyneet. Sivuston hakuun voit kirjoittaa sinua kiinnostavan alan (esimerkkinä vaikka tietojenkäsittelytiede) ja sivusto antaa sinulle kattavan kuvion siitä, mihin jo valmistuneet ovat työllistyneet. Omasta mielestäni tämän sivuston parhaita puolia on se, että nämä työllistymistarinat ovat oikeiden ihmisten kirjoittamia, eikä pelkästään tilastojen valossa saatua tietoa. Tämän lisäksi voit lukea sinua kiinnostavasta aiheesta nippelitietoa, kuten palkkauksesta tai työllistymisprosenteista. Selaimiston kautta voit selailla kaikkia korkeakoulututkintoja ja tutustua sinua kiinnostaviin!

+ Oikeiden ihmisten kirjoittamia tarinoita työllistymisestä tietyltä alalta

+ Koko  Suomen korkeakoulujen kaikki alat edustettuina

+ Sivusto toimii myös toisinpäin, eli voit kirjoittaa hakukenttään sinua kiinnostavan ammatin ja sivusto kertoo, millä koulutuksella sinun on mahdollista päästä tähän työhön

– Joistakin koulutusaloista valmistuneiden työllistymistarinoita on verrattain vähän


3. Aducate-avoin yliopisto (http://www.uef.fi/fi/web/aducate/avoin-yliopisto)

 

“Avoimen yliopisto-opetuksen periaatteena on tarjota kaikille aikuisille, koulutustaustasta riippumatta mahdollisuus yliopisto-opintoihin, jotka ovat yliopistotutkinnon osia. ” 

Jos yliopistoon hakeminen ei välttämättä vielä ole ajankohtaista, voit suorittaa opintoja omaan tahtiin myös avoimen yliopiston kautta. Itä-Suomen yliopiston avoimessa yliopistossa on laaja tarjonta kaikenlaisia kursseja ja varmasti jokaiselle löytyy tarjonnasta jotakin sopivaa. Avoimen yliopiston kurssit ovat useimmiten maksullisia (12€/opintopiste), mutta esimerkiksi perus- tai aineopintokokonaisuuksille löytyy räätälöityjä könttähintoja. Avoimen yliopiston opinnoissa on myös se hyvä puoli, että jos myöhemmin haet suorittamaan tutkintoa niin monille aloille sinun on mahdollista päästä avoimen väylän-kautta ilman pääsykokeita. Tai sitten aikaisemmin avoimessa yliopistossa käymiäsi kursseja voidaan hyväksilukea tutkinnossasi.

+ Niin laaja tarjonta, että lähes mitä vaan koulutusalaa pääsee “kokeilemaan”

+ Mahdollisuudet myöhemmin hakemiseen/hyväksilukuihin

– Opintojen maksullisuus, joskaan ei kovin tyyris


4. Oma opo

Toivottavasti olette muistaneet haastaa myös omia opinto-ohjaajianne, sillä he ovat kouluissanne juurikin teitä varten:

“Opinto-ohjaus (peruskouluissa oppilaanohjaus) on peruskouluissa, lukioissa ja ammattikouluissa toteutettava toiminta ja oppiaine, joka pyrkii ohjaamaan oppilaita ja opiskelijoita opiskelussa ja jatko-opintoja koskevissa kysymyksissä sekä ohjaamaan opiskelijat työelämään. ” (wikipedia)

Opoilla on yleensä rutkasti henkilökohtaista kokemusta kaikenlaisesta jatko-opintotarjonnasta Suomessa, mutta heillä on myös arvokasta kokemusta oppilaiden erilaisista valinnoista ja urapoluista. Kaikki tietävät, että lukion tai ammattikoulun  jälkeen voi mennä opiskelemaan esimerkiksi lääketiedettä tai oikeustiedettä yliopistoon, mutta opopa tietää myös ne tuhannet muut vaihtoehdot, jotka odottavat vastavalmistunutta.

+ Henkilökohtainen ohjaus ja neuvonta, jossa varmasti näkyy sekä opon koulutuksellinen kokemus että henkilökohtainen kokemus

+ Yleensä aina omasta koulusta saavutettavissa ja hihan nykäisyn päässä

YHTEISHAKU ALKAA 14.3.2018, TOIVOTTAVASTI OLET VALMIS!

 

 

Usein kysytyt kysymykset osa 5

Viidennessä postaussarjan osiossa vastataan kysymyksiin koskien kauppatieteitä, metsätiedettä, kulttuurintutkimusta ja teologiaa (ortodoksinen ja läntinen).

 

Kauppatieteet

Mitä eroa on Kuopion ja Joensuun kauppiksilla?

Kuopiossa ja Joensuussa on valittavissa eri pääaineet. Kandivaiheen suuntautumisvaihtoehtoja Kuopiossa ovat johtaminen&markkinointi, sekä laskentatoimi&rahoitus. Maisterivaiheen suuntautumisvaihtoehtoja ovat Innovation Management, International Business and Sales Management, laskentatoimi&rahoitus ja tilintarkastuksen maisteriohjelma, laskentatoimen opintolinja. Joensuussa kandivaiheessa on valittavissa johtaminen&markkinointi tai laskentatoimi&verotus. Maisterivaiheen suuntautumisvaihtoehdot ovat laskentatoimi&yritysjuridiikka, palvelujohtaminen, Tourism Marketing and Management ja tilitarkastuksen maisteriohjelma, laskentatoimen ja yritysoikeuden opintolinja.

Pitääkö minun valita heti suuntautumisvaihtoehto?

Suuntautumisvaihtoehto valitaan ensimmäisen vuoden opintojen jälkeen. Ensimmäisenä vuonna opiskellaan peruskursseja. Suuntautumisvaihtoehdon lisäksi voit valita tutkintoasi monipuolistuttavan sivuaineen.

Miten haen opiskelemaan kauppatieteitä?

Kauppatieteellisillä aloilla on yhteisvalinta. Opiskelemaan voit päästä suoraan todistusvalinnalla tai pääsykokeen kautta. Opiskelemaan on mahdollista päästä yhteisvalinnan lisäksi avoimen väylän kautta. Lue lisää yhteisvalinnasta kauppatieteet.fi-sivustolta.

Metsätiede

Mitä metsätieteillä opiskellaan?

Metsien biologian ja taloudellisen analyysin lisäksi koulutuksessa perehdytään metsien ekologiaan ja suojeluun, metsien hoitoon, metsäekosysteemeihin, metsä-, energia- ja puuteknologiaan, metsien arviointiin ja suunnitteluun, sekä metsäekonomiaan ja -politiikkaan.

Mitä voin tehdä valmistuttuani?

Metsätieteiltä valmistuneet voivat työllistyä esimerkiksi metsäalalla suunnittelu-, kehittämis- ja edistämistehtäviin, hallintoon, asiantuntijoiksi metsäteollisuuteen tai ympäristöalalle. Omia tulevaisuuden työtehtäviä voi suunnata omien kurssivalintojen kautta opiskeluaikana.

Keskitytäänkö opiskeluissa vain Suomeen ja sen metsiin?

Metsäala on hyvin kansainvälinen ala ja Joensuu onkin Europan metsäpääkaupunki. Maisterivaiheessa kursseja on mahdollista valita myös englanniksi ja vaihtoon lähtö on mahdollista.

Mitä pääsykokeessa vaaditaan?

Pääsykoemateriaalina on lyhyen matikan pakolliset ja syventävät kurssit, sekä biologian pakolliset ja syventävät kurssit, ihmisen biologiaan liittyvää kurssia lukuunottamatta. Kokeessa on myös mahdollisesti koetilanteessa jaettava aineisto.

Kulttuurintutkimus

Mihin kulttuurintutkimuksesta valmistuneet työllistyvät?

Erilaisia työnimikkeitä on monia, mutta työllistyä voi esimerkiksi kulttuuri- ja sivistysorganisaatioihin, hankkeisiin ja järjestöihin tai yrittäjäksi. Myös suunnittelijan tai tiedottajan tehtävät tai arkisto-, kirjasto- ja opetustehtävät ovat mahdollisia.

Mitä opiskellaan?

Opinnoissa on monia suuntautumisvaihtoehtoja, joista voi valita itselleen sopivimman. Kandidaatin tutkinnon pääaineeksi voi valita kirjallisuuden, perinteentutkimuksen, etnomusikologian, kulttuuriantropologian, mediakulttuurin ja viestinnän, sukupuolentutkimuksen tai taiteensosiologian.

Maisterivaiheen suuntautumisvaihtoehtoja ovat kirjallisuus, perinteentutkimus tai kulttuurintutkimus. Kulttuurintutkimuksen pääaineessa erikoistutaan etnomusikologiaan, kulttuuriantropologiaan, mediakulttuuriin ja viestintään, sukupuolentutkimukseen tai taiteensosiologiaan.

Millainen on pääsykoe?

Pääsykokeessa on soveltavia tehtäviä neljä, joista valitaan kaksi. Opintopolussa on ilmoitettu materiaaleja, joihin voi perehtyä ennen pääsykoetta. Soveltavia tehtäviä ovat erilaiset tekstianalyysit.

Teologia

Tuleeko kaikista teologeista pappeja?

Ei, teologian opiskelu antaa valmiudet työskennellä erilaisissa teologista asiantuntemusta vaativissa tehtävissä. Teologeja työskentelee pappien lisäksi mm. opettajina, toimittajina ja tutkijoina. Läntisessä teologiassa suuntautumisvaihtoehtoja ovat teologia ja opetusala. Ortodoksisessa teologiassa kouluttaudut ortodoksisen teologian, opetuksen tai ortodoksisen kirkkomusiikin asiantuntijaksi.

Mitä opiskellaan?

Teologian opinnoissa tutkitaan Raamatun syntyä ja tulkintaa, kristillisen uskon sisältöä ja teologista ajattelua. Lisäksi opintoihin kuuluu kristinuskon historiaa, klassisia kieliä, uskontokasvatusta ja perehdytään uskon ilmenemiseen ja uskontojen väliseen vuorovaikutukseen. Lisäksi opintoja on omasta suuntautumisvaihtoehdosta.

Millainen on pääsykoe?

Opiskelemaan on mahdollista päästä myös suoravalinnalla, mutta molempien teologisten alojen pääsykokeiden kirjallisessa osiossa on kirjallisuus- ja aineistokokeet. Kirjallisuus julkaistaan maaliskuussa (katso opintopolku) ja aineisto jaetaan itse koetilaisuudessa. Lisäksi opetusalalle hakeville on soveltuvuuskoe.

Miten päädyin opiskelemaan alaani?

Lähettiläät esittelevät omia kokemuksiaan, miten ovat päätyneet omalla alalleen. Mitkä asiat ovat vaikuttaneet hakemiseen ja mitä kaikkea mutkia matkaan on mahtunut!

 

Kirsi – Ympäristötiede

Olen pienestä lähtien ollut kiinnostunut luonnosta, avaruudesta ja niihin liittyvistä tieteen asioista. Ala- ja yläasteella halusin päästä tutkijaksi ja kartoittaa maailmankaikkeuden ihmeitä. Lukiossa ajatusmaailma oli vielä sillä tiellä, mutta mukaan tulivat ympäristönsuojelu sekä lääketiede. Vaihtoehtoina mietin silloin lääkärin uraa sekä fysiikan opiskelujen kautta meteorologiksi joko tutkimaan sääilmiöitä tai pienhiukkasten vaikutusta ilmastonmuutokseen.

Opon tunneilla tutustuin muihin vaihtoehtoihin, jotka olivat biologian ja ympäristön puolelta. Jostakin testistä tuli vaihtoehtona ympäristötiede, mutta olin käynyt vain yhden kurssin kemiaa ja pääsykokeessa vaadittiin kemian laajan oppimäärän tuntemus. Ajatus jäi taka-alalle, kun aloin lukemaan fysiikan kirjoituksiin. Panostin siihen paljon, mutta opiskellessa tuli sellainen tunne, että työskentely fysiikan parissa tulisi olemaan todella matikkapainoista. Kaipasin tulevalta uralta suuntaa, missä työ olisi konkreettista ja työn jälkeä pystyisi näkemään. Lisäksi fysiikan opiskelut olisivat olleet Helsingissä, eikä muutto suurkaupunkiin houkutellut tutusta Kuopiosta. Päädyin siis hakemaan ympäristötieteisiin Kuopioon ja toisena vaihtoehtona sovellettuun fysiikkaan, jonka suuntauksina olisivat olleet ympäristöfysiikka tai lääketieteellinen fysiikka.

Opiskelin abikeväänä kolme kemian kurssia lukiokursseilla muiden ollessa lukulomalla, ja yhden kurssin kävin itsenäisesti läpi. Panostaminen kannatti, sillä sain pistettä vaille täydet pisteet kemian osuudesta valintakokeissa! Olen ollut todella tyytyväinen valintaani, sillä suuntautumisvaihtoehtoja on todella monia. Olen löytänyt mieleisen suunnan ympäristöterveyden puolelta, painottuen esimerkiksi kemikaalien ja ilmansaasteiden terveysvaikutuksiin. Tulevat työtehtävät voivat olla esimerkiksi tutkimuspuolelta yliopistoissa tai erilaisissa tutkimuslaitoksissa (kuten THL), ympäristöasiantuntijana kunnilla, valtiolla tai yksityisissä yrityksissä sekä erityisasiantuntijana valitsemallaan painotuksella (kuten sisäilma-asiantuntija).

 

Erika – Biolääketiede

Opiskelen tällä hetkellä toista vuotta biolääketiedettä, ja Kuopioon päädyin vasta monen mutkan kautta.

Yläasteen jälkeen lähdin opiskelemaan graafista suunnittelua amikseen Pekka Halosen akatemiaan, koska silloin taide kiinnosti enemmän kuin tiede, ja olin varma, että päädyn töihin johonkin lehteen tai mainostoimistoon. Olen kuitenkin aina ollut kiinnostunut myös ihmisen terveydestä, ja jo graafikon opintojen aikana heräsi ajatus ravitsemustieteen opinnoista. Graafikoksi valmistumisen jälkeen lähdin viettämään välivuotta Uuteen Seelantiin, ja tarkoituksena oli hakea opiskelemaan Helsinkiin, kun palaan. Sain kuitenkin mahdollisuuden aloittaa ravitsemustieteen opinnot Aucklandissa, ja jäin sille tielle kolmeksi vuodeksi. Opiskelin aluksi ravitsemustieteen ja urheilutieteiden tuplatutkintoa, mutta jo ensimmäisen lukukauden jälkeen urheilutieteet vaihtuivat genetiikkaan, ja solu- ja molekyylibiologia sekä ura tutkijana alkoi kiinnostaa entistä enemmän. Jouduin kuitenkin jättämään opintoni kesken ja palaamaan Suomeen. Suomessa etsin yliopistoa jossa voisin jatkaa genetiikan opintojani, kun törmäsin biolääketieteen koulutusohjelmaan. Luettuani koulutusohjelman kuvauksen olin myyty – lääketiedettä ilman potilaita! Jouduin hakemaan kaksi kertaa ennen kuin pääsin sisään, mutta täällä ollaan, ja olen erittäin tyytyväinen opintoihini. Urasuunnitelmat ovat kuitenkin taas ehtineet vaihtua, ja tutkijan uran sijaan aion suuntautua terveys- ja lääkealan myyntiin ja markkinointiin. UEFilla on onneksi mahdollisuus opiskella kauppatieteitä sivuaineena, ja kauppiksen kurssit tukevat hyvin uusia suunnitelmiani.

 

Sohvi – matematiikan aineenopettaja ja luokanopettajakoulutus

Minulla oli nuoresta asti paljon ajatuksia siitä, mikä minusta tulee isona. Pienenä haaveilin balleriinan urasta, vähän isompana halusin lakimieheksi, lukion ekalla mietin minusta tuleman hammaslääkäri ja lukion tokalla mietin rupeavani proviisoriksi. Lopulta en hakenut mihinkään näistä koulutuksista vaan totesin, että mitä jos sittenkin minusta tulisi opettaja.

Muistan ensimmäistä kertaa ehkä kahdeksannella luokalla miettineeni, että voisin isona ruveta matematiikan opettajaksi. Sen jälkeen tähän pohdintaan tuli vuosien tauko, mutta abivuonna rupesin uudelleen pohtimaan voisiko minusta sittenkin tulla matematiikan opettaja. Olin aina ollut hyvä matematiikassa ja pitänyt siitä, joten päätin hakea opiskelemaan sitä. UEF:iin lopulta päädyin, koska siellä sain monipuolisimman koulutuksen, koska matematiikan aineenopettajan opintojen kylkeen sain suoraan luokanopettajanopinnot. Näin valmistumisen kynnyksellä, en kyllä kadu valintaani. Mutta toisaalta, eihän sitä voi ikinä tietää, minne tie vie.

 

Heidi – Lääketiede

Päädyin lääkikseen aikoinaan monen mutkan kautta. Koko alakoulun (ja vielä seiskaluokallakin) haaveilin opettajan ammatista. Kuitenkin luonnontieteet alkoivat kiinnostaa ja ajatukset omasta alasta siirtyivät farmasian kautta lääkärin ammattiin. Lukiossa tähtäsin kurssivalinnoillani lääkistä kohti. Kirjoitukset menivät hyvin, mutta silti en saanut opiskelupaikkaa tuoreena valkolakin omistajana vuonna 2013. Kesätöiden jälkeen piti miettiä välivuoden suunnitelmia, ja päädyinkin tekemään koko vuoden töitä pääsykokeisiin valmistautumisen lisäksi. Vuosi antoi paljon ja opin paljon uutta itsestäni. Myös työnteko antoi lisää motivaatiota opiskeluun ja yhteishaussa hain lääkiksen lisäksi opiskelemaan ravitsemustiedettä. Kutsun ravitsemusta toiseksi intohimokseni, jota pääsinkin opiskelemaan välivuoden jälkeen. Kuitenkin opintojen mielenkiinnosta huolimatta koin, että minulle ei sopisi työ ravitsemusterapeuttina, vaan se valkotakki kutsui minua edelleen. Ehdin viettää kaksi vuotta ravitsemustiedettä opiskellen, ennen kuin ovet lääketieteen maailmaan avautuivat ja aloitin opinnot syksyllä 2016.

Hetkeäkään en ole katunut neljän kerran hakuprosessia. Matkan varrella opin paljon uutta, tapasin nykyisin itselleni tärkeitä ystäviä ja koen, että sekä muista opinnoista, että vuoden työputkestani on hyötyä tulevaisuudessa. Ensimmäisellä hakukerralla sisäänpääsyni oli alle pisteen päässä ja muillakin kerroilla aivan rajan tuntumassa. Tämä valoi uskoa, että sisäänpääsy on mahdollista. Nyt opiskellessa tämä tuntuu omalta paikalta, enkä voisi kuvitella valmistuvani muuhun ammattiin. Kiinnostus ihmisen biologiaan on vahva ja koen tärkeäksi roolin ihmisten auttajana, vaativasta ammatista huolimatta. Tällä omalla tarinallani haluan tsempata kaikkia teitä tavoittelemaan omia unelmia. Kovan työn ansiosta unelma on mahdollista saavuttaa ja se on kaiken vaivan arvoista! 🙂

 

Jussi – Oikeustiede

Se on Jussi tässä moro! Lukion alussa en vielä tiennyt yhtään, mitä haluaisin ”isona” tehdä. Lukion aikana päätös pikku hiljaa kypsyi ja abivuonna vaihtoehtoja oli jäljellä oikeastaan enää vain kaksi: oikis ja kauppis. En ole koskaan ollut kiinnostunut erityisesti jostakin yhdestä alasta, vaan ennemminkin vähän siitä sun tästä. Kauppiksesta minulla oli yksipuolisempi kuva: ”kaikista niistä tulee jotain businessmiehiä.” Sen takia oikis oli minulle se parempi vaihtoehto. Tutkinto itsessään on sen verran monipuolinen, ettei minun ole vieläkään tarvinnut päättää, millaisissa työtehtävissä haluan sitten aikanaan olla.

Sen ohella, että oikis antaa lisää miettimisaikaa uravalinnan suhteen, koulutusalavalintaan vaikutti sekin, että tykkään haastaa itseäni. ”Oikeustieteellinen” kuulosti lukiolaisen minun korvaani lähes Tylypahkalta, kun sinne on tilastollisesti niin ja niin vaikea päästä. Halusin siis myös haastaa itseäni ja kokeilla, onko minun mahdollista päästä sinne. Toisella kerralla sitten pääsinkin!

Laiska ja laskelmoiva kun olen luonteeltani, ajattelin koulutusvalinnassa myös sitä, että järkevintä on valita kerralla oikein, ettei mene ”aikaa hukkaan” opiskellessa väärää alaa. Ei mikään opiskelu toki koskaan hukkaan mene, mutta ajattelin oikeustieteen olevan sen verran monipuolinen ala, että vaikka jokin yksittäinen oikeudenala alkaisi tökkiä, niin löytäisin kuitenkin saman tutkinnon puitteista jotakin muuta mielenkiintoista. Otin lisäksi huomioon sen, että alallani on hyvä työllisyys sekä palkkaus, mutta myös sen, että jos haluankin jo valmistuneena sitten jossain kohtaa vaihtaa työtehtäviä, se onnistuu tällä tutkinnolla suhteellisen hyvin.

Pääsykoevinkkejä

Pääsykokeet lähestyvät ja stressi kasvaa, etkä yhtään tiedä mistä ja miten aloittaa? Tällä kertaa terveystieteiden lähettiläät jakavat vinkkinsä siitä, miten pääsykoerumbaan kannattaa valmistautua.

SAARA, TERVEYDEN EDISTÄMINEN

1. MOTIVAATIO
Mielestäni ihan kaiken ydin niin pääsykokeissa kuin itse opiskelussakin on motivaatio. Jos motivaatio on hukassa, on itseään todella hankala saada hommiin. Jos sinä etsit vielä omaasi, sanon vinkiksi: ajattele sitä tilannetta, kun olet päässyt yliopistoon ja voit opiskella vain niitä asioita, jotka oikeasti kiehtovat sinua! Ei enää kaikkia aineita laajasti, kuten lukiossa piti tehdä. Motivaatio läpi opiskelujen avaa sinulle ovet ihan mihin vaan uskallatkin ryhtyä!

2. MUU ALAN KIRJALLISUUS
Terveyden edistämisen pääsykokeessa ei ole ennakkomateriaalia tai pääsykoekirjoja, vaan materiaali jaetaan suoraan koetilanteessa. Tämä tarkoittaa sitä, että mitään virallista kokeeseen ei tarvitse etukäteen lukea. Täysin lukematta ei kuitenkaan kannata olla, vaan esimerkiksi muu aihepiirin/alan kirjallisuus vie sinua reippaasti eteenpäin aineistomuotoisessa pääsykokeessa. Lue vaikkapa terveysalan lehtiä, artikkeleita, tutkimuksia, nettisivuja, terveystiedon kirjoja tai seuraa mielenkiintoisia sosiaalisen median kanavia. Tämä pätee tietysti myös kaikkiin muidenkin alojen pääsykokeisiin – mitä kiinnostuneempi koko aihepiiristä olet, sitä paremman menestyksen kokeessa luultavasti saavutat!

3. ÄIDINKIELI
Myös äidinkielen osaaminen auttaa huomattavasti aineistomuotoisessa kokeessa, jossa aineisto tuodaan eteen vasta koetilanteessa. Äidinkielen osaamisella hahmotat tekstistä ydinkohdat, osaat käsitellä lukemaasi, ymmärtää tekstin sekä tiivistää oleellisen esimerkiksi referaatin muotoon. Kokeessa on takuuvarmasti monivalintaa, ja monivalinnan onnistumisen avaimena on lukutaito. Älä siis missään nimessä pidä äidinkielen tunteja lukion turhimpina, sillä niitä ne todellakaan eivät ole! Voisinkin jopa sanoa, että äidinkieli on ollut tärkein opiskelemani oppiaine.

4. ÄLÄ VERTAA ITSEÄSI MUIHIN!
Seuraavana aivan huomattavan tärkeä vinkki. Älä koskaan vertaa itseäsi muihin! Älä pääsykoetilanteen muihin kokelaisiin, älä ystäviisi, jotka lukevat pääsykokeisiin, äläkä niihin, jotka ovat jo päässeet opiskelemaan. Sinä itse luot oman urapolkusi ja elämäsi, ja se on kaikista tärkeintä! Itseään vastaan on myös ihan parasta kilpailla, sillä itsensä voittamisen fiilistä parempaa tunnetta ei ole olemassakaan.

5. KOETILANNE
Muista ottaa rennosti koetilanteessa! Varsinkin ensikertalaiselle pääsykoe on varmastikin jännittävä ja tuntematon tilanne, mutta me kokeneet konkarit voimme vakuuttaa, että ei se sen kummallisempi tilanne ole. Jos sinua jännittää, mene paikalle jo hyvissä ajoin, niin ehdit rauhoittua. Koesaliin päästyäsi tarkastele paikkaasi ja omaa tilaasi ihan rauhassa, hengittele ja yritä vaikka tyhjentää mielesi pääsykokeen asioista hetkeksi. Sitten kun aika lähtee käyntiin, muista tehdä parhaasi, sillä se riittää. Enempää ei tarvitse tehdä! Älä hätiköi, aikaa on kyllä runsaasti. Niin, ja luota itseesi siellä pääsykoesalissakin! Tsemppiä!

 

ERIKA, BIOLÄÄKETIEDE

Kuva: Laura Ylönen

1. HYVISSÄ AJOIN VALMISTAUTUMINEN
Pääsykokeisiin valmistautuminen kannattaa aloittaa hyvissä ajoin – koepäivä tulee vastaan yllättävän äkkiä! Itse pääsin opiskelemaan vasta toisen hakukerran jälkeen, ja ensimmäisen pieleen menneen pääsykokeen takia sisuunnuin niin, että aloitin lukemisen jo kahdeksan kuukautta aikaisemmin. Vähempikin riittää, mutta kannattaa kuitenkin varata tarpeeksi aikaa. Hyvä alku on, jos lukee aluksi edes tunnin tai kaksi päivässä. Ajoissa valmistautumisesta tulee myös itsevarmempi olo kuin siitä, että yrittää paniikissa omaksua suuren tietomäärän parissa viikossa ja menee pääsykokeeseen toivoen, että muistaisi edes jotain.

2. POMODORO-TEKNIIKKA
Itse havaitsin Pomodoro-tekniikan erittäin toimivaksi pääsykokeisiin lukiessa, ja käytän sitä edelleen nyt yliopistossa. Pomodoron avulla työnteko jaetaan osiin seuraavalla tavalla:

1) Valitse tehtävä
2) Säädä ajastimeen 25 minuuttia
3) Työskentele keskeytyksettä, kunnes ajastin soi
(puhelin äänettömälle ja pois näkyvistä!)
4) Pidä viiden minuutin tauko
5) Neljän jakson jälkeen pidä pidempi tauko (15-30 minuuttia)

Tekniikka helpottaa isommankin luku-urakan aloittamista, kun tekemisen paloittelee selkeästi osiin. Voit esimerkiksi päättää, että luet neljä jaksoa biologiaa, sen jälkeen pidät ruokatauon, ja sen jälkeen lasket seuraavat neljä jaksoa kemian laskuja, jne. On tärkeää muistaa, että sen 25 minuuttia pyhittää vain opiskelulle ja jättää kännykän ja muut häiriötekijät takavasemmalle.

3. HYVÄT RUTIINIT
Pääsykokeisiin valmistautuminen on iso urakka. Itse huomasin, että selkeän rutiinin luominen helpotti töihin ryhtymistä, eikä vapaa-ajalla tullut huono omatunto siitä, että pitäisi olla lukemassa. Voit esimerkiksi päättää, että aloitat heti aamusta ja luet 6-8 tuntia päivässä, jonka jälkeen pidät loppupäivän vapaata, tai sitten luet illalla pari tuntia ennen nukkumaanmenoa. Kunhan luot rutiinin, joka sopii parhaiten sinulle. Jos päivän rytmittää huolellisesti, jää aikaa vielä muuhunkin.

4. LIIKUNTA JA MUU VAPAA-AIKA
Pääsykokeisiin valmistautuminen voi olla raskasta niin henkisesti kuin fyysisestikin, joten omasta kunnostaan kannattaa pitää huolta. Itselläni jäi päälle helposti ajatus, että on pakko lukea kellon ympäri, muuten jää liikaa tekemättä ja rupeaa stressaamaan vielä enemmän. Tämä johti siihen, että väsyin ja kyllästyin pänttäämiseen niin, että ei tehnyt enää ollenkaan mieli avata pääsykoekirjoja. Sen jälkeen opettelin itselleni toimivan opiskelurytmin (kuten edellisessä kohdassa jo mainitsinkin), ja aikaa jäi myös liikuntaan ja kavereiden näkemiseen. Tauot tekevät hyvää, ja sen jälkeen ajatus kulkee taas paljon paremmin. Muista pitää välillä myös kokonaisia vapaapäiviä!

5. ITSENSÄ PALKITSEMINEN
Jos pääsykokeisiin on valmistautunut tosissaan, voin luvata, että kokeen jälkeen väsyttää. Myös kokeisiin valmistautuessa voi väsyttää ja motivaatio meinaa loppua. Kannattaakin asettaa itselleen tavoitepalkinto, jonka saat heti kun pääsykokeet ovat ohi (opiskelupaikan saamiselle on sitten oma palkintonsa!), ja joka kannustaa jaksamaan. Palkinto voi olla mitä tahansa leffaillasta kavereiden kanssa uusiin vaatteisiin tai ulkomaanmatkaan. Itse menin syömään hienoon ravintolaan ja ostin kalliit kengät, joita olin himoinnut koko kevään.

 

HEIDI, LÄÄKETIEDE

1. KERTAAMINEN
Etenkin kun aineistoa on paljon ja pääsykokeisiin opiskelee monta kuukautta, niin ensimmäisinä viikkoina opiskellut asiat pyyhkiytyvät helposti mielestä. Kertaamiseksi sopii hyvin lyhyt mieleen palauttelu, kuten keskeisimpien käsitteiden tai kirjan sisällysluettelon katsominen ajatuksella läpi. Laskemista vaativissa aineissa kertaukseen sopii muutama laskutehtävä, jotka olet merkinnyt itsellesi hyviksi tehtäviksi lukuprojektin aikana.

2. LUKUPIIRI
Lukupiirissä voi perinteisesti opiskella yhdessä samaa asiaa, ihan eri juttuja tai olla sitten puhelimen päässä. Vertaistuki on tärkeää ja esimerkiksi kirjastolla opiskellessa on kiva käydä yhdessä syömässä tai kahvilla ja jutella aivan muuta. Myös itselle vaikeista asioista keskustelu kaverin kanssa auttaa, kun toinen saattaa osata juuri sen asian tai voitte pohtia vaikeaa kohtaa yhdessä. Itse tuli lähetettyä (ja myös vastaanotettua) kuvia vaikeista tehtävistä, joihin sai sitten kaverilta apua.

3. OMALLE EPÄMUKAVUUSALUEELLE MENEMINEN
Opiskelu on kivaa, etenkin silloin kun asian osaa hyvin ja lukeminen tai laskut rullaavat kevyesti. Kuitenkin pääsykokeisiin opiskellessa on tavoitteena osata kaikki mahdollisimman hyvin. Tämä tarkoittaa, että opiskellessa pitää tasaisin väliajoin hakata päätä seinään. Kun epämukavuusalueella on tarpeeksi pitkään, se muuttuukin oppimisen myötä mukavuusalueeksi. Ei siis ole järkevää lukea paljon sellaisesta aiheesta, jonka osaat jo hyvin.

4. SOPIVAN LUKURYTMIN LÖYTÄMINEN
Arkirytmityksen lisäksi myös opiskeluaiheita on hyvä rytmittää. Luetko mieluummin samaa aihetta koko päivän vai vaihdatko kirjaa tai ainetta kesken päivän? Kertaatko heti ensimmäisenä vai päivän loppu puolella? Löydä oma rytmisi!

5. TIEDÄ MITÄ ON LUVASSA
Tutustu huolella ja ajoissa, millaiset hakemasi alan pääsykokeet ovat. Netistä löytyy paljon vanhoja pääsykokeita ja vastaukset niihin. Toki joku kannattaa jättää itselleen harjoituskokeeksi, mutta osaat paremmin kohdistaa, millaisiin asioihin opiskellessa kannattaa keskittyä. Onko tiettyjä aihepiirejä, joista kysytään usein tai suositaanko tiettyjä tehtävätyyppejä (monivalinta, essee, laskut, täydennystehtävä…)? Olet siis jo askeleen muita askeleen edellä, kun tiedät mitä tuleman pitää!

 

————————————————————————–

Sitten vain oikea asenne ja pääsykoemateriaalin kimppuun! Tsemppiä meiltä kaikilta, toivottavasti nähdään syyskuussa!

<3: Erika, Saara ja Heidi

Usein kysytyt kysymykset osa 4

Neljännessä kysymyspostauksessa paneudutaan matematiikan, fysiikan, kemian ja tietojenkäsittelytieteiden opintoihin.

Matematiikka, fysiikka ja kemia

Mitä eroa on fysiikalla ja sovelletulla fysiikalla?

Joensuussa fysiikalla voi opiskella joko opettajaksi tai tutkijaksi. Tutkijalinjalla pääaineena on fotoniikka ja se painottuu opinnoissa vahvasti. Kuopiossa sovelletulla fysiikalla pääainevaihtoehdot ovat lääketieteellinen fysiikka, laskennallinen fysiikka ja ympäristöfysiikka. Ensimmäisten vuosien opinnot ovat hyvin samanlaiset sekä Kuopiossa että Joensuussa, mutta varsinkin maisterivaiheen opinnoissa tulee isompia eroavaisuuksia. Selkeimmin kaikista eroaa opettajalinjan opinnot. Eli kannattaa valita kiinnostuksen mukaan, kumpi tuntuu enemmän omalle. Onneksi kuitenkin Kuopiosta on helppo vaihtaa Joensuuhun ja toisinpäin.

Kuinka paljon matematiikan opinnoissa tarvitsee käyttää tietotekniikkaa?

Matemaatikon peruslaskuvälineet ovat ehdottomasti kynä ja paperi. Suurin osa matematiikan opinnoista on siis mahdollista selvittää hyvinkin vähällä tietotekniikan käytöllä. Halutessaan tehtävät kuitenkin pystyy tekemään ja palauttamaan sähköisesti. Opettajaopinnoissa tietotekniikan käytön osuus on suurempi, koska koulumaailma sähköistyy kovaa vauhtia, joten myös opettajaopiskelijoiden tulee olla sähköisistä järjestelmistä perillä.

Millaisia työskentelytapoja matematiikan, fysiikan ja kemian opinnoissa käytetään?

Opintojen alkuvaiheessa aineiden opinnot koostuvat suurimmaksi osaksi luentokursseista, mihin kuuluu muutaman kerran viikossa luennot, kerran viikossa laskuharjoitukset ja kurssin lopussa tentti. Laskuharjoituksia varten kaikki kurssin opiskelijat saavat ”läksyt”, jotka tarkastetaan ja käydään läpi laskuharjoituksissa. Laskuharjoituksiin ahkerasti osallistuneet saavat yleensä lisäpisteitä kurssin lopussa olevaan tenttiin. Luentokurssien lisäksi fysiikalla ja kemialla on useita labrakursseja, joissa perehdytään enemmän käytäntöön ja tehdään erilaisia tutkimuksia. Sen lisäksi laitoksella voi olla erilaisia tutoriaaleja, voidaan hyödyntää erilaisia opetusmetodeja esim. flipped learning sekä soveltaa opintoja esimerkiksi opetuspuolelle. Näiden pääaineopintojen lisäksi opiskellaan sivuaineita ja niissä työskentelytavat riippuvat ihan aineesta esim. opettajan pedagogisissa opinnossa tehdään neljä opetusharjoittelua.

Mihin tutkijalinjalta voi työllistyä?

Tutkijalinjalta valmistuu joko matemaatikoksi, fyysikoksi, kemistiksi tai kemistitutkijaksi. Työllistyminen riippuu paljon omista mielenkiinnon kohteista sekä sivuainevalinnoista. Esimerkiksi matemaatikolla yleisiä sivuaineita ovat esimerkiksi kauppatieteet ja tilastotieteet, jolloin on helppo työllistyä tilastomatemaatikoksi tai finanssialalle. Nämä eivät ole kuitenkaan ainoat vaihtoehdot vaan näissä kaikissa aineissa mahdollisuuksia on monia kuten yliopistolle tutkijaksi työllistyminen, erilaisiin kaupallisiin yrityksiin työllistyminen sekä työllistyminen asiantuntijaksi esimerkiksi kunnalle. Paljon on siis sinusta ja sinun valinnoista kyse, mihin lopulta työllistyt.

Tietojenkäsittelytiede

Mitä tietojenkäsittelytiede on?

Tietojenkäsittelytieteen opinnoissa tutkitaan tiedon esittämistä, tietojenkäsittelymenetelmiä ja tietojärjestelmiä. Näiden lisäksi opintoihin kuuluu tietokoneita ja niiden hyödyntämistä osana tietojärjestelmiä.

Mitä voisin tehdä tulevaisuudessa?

Tietojenkäsittelytieteen opinnoissa voit paneutua esimerkiksi opetus- ja kehitysteknologiaan, älykääseen medialaskentaan, jossa perehdytään digitaalisen kuvan, äänen ja tekstin muokkaamiseen ja hyödyntämiseen tai datatieteisiin, jossa tarkastellaan datavirtoja ja muodostetaan niistä näkemyksiä päätöksenteon tueksi.

Voit työllistyä ohjelmisto- ja elektroniikkateollisuuteen, yrityksiin, julkishallintoon, opetukseen tai tutkijaksi.

Missä voin opiskella ja mitä pääsykokeessa vaaditaan?

Tietojenkäsittelytiedettä voit opiskella sekä Kuopiossa, että Joensuussa. Joensuun kampuksella on mahdollisuus myös tietotekniikan aineenopettajan opintoihin.  Pääsykoe toteutetaan valintakoeyhteistyössä ja siihen ei ole ennakkoon opiskeltavaa materiaalia, vaan aineisto jaetaan valintakokeessa.

Usein kysytyt kysymykset osa 3

Kolmas kysymyspostaus koskee suurinta osaa terveysaloista! Tänään päästään lääkiksen, hammaslääkiksen, biolääkiksen, ravitsemustieteen ja farmasian kimppuun. Aikaisemmat kysymys&vastauspostaukset löydät täältä ja täältä.

 

Lääketiede

Mitä ja montako vuotta opiskellaan?

Lääketieteen opinnot kestävät 6 vuotta. Opinnot ovat perinteisen kandi- ja maisterivaiheen lisäksi jakautuneet prekliniikkaan ja kliniikkaan. Ensimmäiset 2 vuotta on prekliinistä opetusta, jolloin perehdytään yleisesti lääketieteeseen, terveen ihmiskehon toimintaan, lääkkeisiin jne. Eli rakennetaan pohjaa tulevalle. Opinnot ovat enemmän perinteistä luento-opetusta, mutta harjoitustöissä saa pieniä motivaatiopaloja, kun tutkitaan kaverin polvea, silmänpohjaa tai kuunnellaan sydäntä.

Kliininen vaihe kestää opintojen loppuajan, eli 4 vuotta. Silloin opetus siirtyy pääosin sairaalan puolelle ja opiskellaan enemmän erilaisia sairauksia, niiden diagnosointia ja hoitoa. Opetus tapahtuu pääasiassa pienryhmissä, jotka kiertävät sairaalan eri osastoja meneillään olevan kurssin mukaan. Kliinikan opintoihin kuuluvat myös potilaiden tutkiminen ja esimerkiksi päivystyksen seuraaminen.

Mitä aineita pitää opiskella lukiossa ja pärjääkö itseopiskelulla? Onko valmennuskurssi välttämätön?

Pääsykokeessa vaaditaan lukion fysiikan, kemian ja biologian kurssien osaamista, joissa vanhojen valintakokeiden perusteella painotetaan laskuja. Näiden aineiden hyvä hallitseminen helpottaa tulevaisuutta, sillä esimerkiksi sydämen toimintakiertoa ja läppien toimintaa on helpompi ymmärtää, kun hahmottaa miten fysiikassa opiskeltava paine toimii. Laaja alue mittaa myös motivaatiota, sillä lääkiksessä opiskeltavaa on paljon. Monet nykyiset opiskelijat eivät ole kirjoittaneet kaikkia aineita, vaan opiskelleet jonkun tai jopa kaikki itse. Se on omasta motivaatiosta kiinni!

Valmennuskurssit eivät ole välttämättömiä, eivätkä ne takaa sisäänpääsyä. Hyvä alueen hallinta, laskurutiini ja onnistunut koetilanne ovat merkittävämpiä asioita. Kannattaa tutustua vanhoihin valintakokeisiin joita löydät lääketieteelliset.fi-sivustolta, jolloin tiedät, miten valintakoe eroaa esim. yo-kokeista. Vanhojen valintakokeiden lisäksi löydät muita kirjasarjoja kirjastosta ja netissä on myös monien muiden alojen valintakokeita, joissa vaaditaan osittain samoja asioita.

Mitä pääsykokeessa saa olla mukana? Pitääkö kaavat muistaa ulkoa?

Tarkemmat ohjeistukset löydät opintopolusta ja lääketieteelliset.fi-sivutolta. Pääpiirteissään kuitenkin tavanomaiset kirjoitusvälineet. Laskin on yksinkertainen nelilaskin. Sallittujen laskimien listan löydät samalta sivulta. Tarvittavat kaavat saat valintakokeessa erillisenä liitteenä tai ne on annettu tehtävänannossa. Myös tarvittavat luonnonvakiot ym. arvot saat myös valintakoemateriaalissa. Esimerkkejä löydät vanhoista valintakokeista.

Onko lääkis koko elämä?

Ei ole! Opiskelun oheella ehtii harrastaa, käydä töissä ja vierailla kotipaikkakunnalla (ja katsoa netflixiä…). Oma ja muut ainejärjestöt järjestävät jatkuvasti erilaisia tapahtumia, joten niin halutessasi voit viettää niissä vapaa-aikaasi.

Milloin voin erikoistua kirurgiksi/lastenlääkäriksi/kardiologiksi…?

Kaikilla lääkis on samanlainen putki, jonne päästyään putkahdetaan kuuden vuoden päästä ulos valmiina lääkäreinä. Erikoistuminen on mahdollista vasta valmistuneille lääkäreille. Erikoisaloja on yli 50, joihin kuuluu tällä hetkellä pakollista terveyskeskustyöskentelyä 9kk valmistumisen jälkeen. Päätät siis (mahdollisesti) erikoistumisestasi vasta opintojen päätyttyä. Erikoistuminen on käytännössä työn oheessa oppimista.

Miksi UEF ja Kuopion lääkis?

Itä-Suomen yliopisto on Suomen suurin lääkärikouluttaja ja keväällä 2018 aloituspaikkoja on 155. KYS on sopivasti tien toisella puolella kampusalueesta, joten lääkiskuplaa ei pääse syntymään, vaan myös muiden alojen opiskelijoihin törmää päivittäin. Opiskelukaupunki on kompakti ja viihtyisä, jossa pärjää hyvin ilman autoa. Opiskelijakämpän saa sisustettua myös läheisen IKEA:n kuvaston mukaiseksi. Opiskelijoiden kesken ilmapiiri on hyvä ja jokaiselle löytyy oma kaveriporukka. Kilpailua ei ole, vaan opinnoissa etenemiseen kannustetaan ja toisten onnistumisista iloitaan. Sanotaan, että lääkiksestä saat elinikäiset ystävät! Kyselyjen perusteella Kuopiosta valmistuneet lääkärit ovat ansioituneet etenkin käytännön taitojen osaamisessa ja valmistuneiden mielestä koulutus on vastannut hyvin työelämää. Kuopiolaiset lääkärit ovat sen ansioista haluttuja työmarkkinoilla!

Hammaslääketiede

Miten hammas eroaa normaalista lääkiksestä?  Ovatko opinnot täysin samat?

Hammaslääkärin koulutus on hieman lyhempi, 5,5 vuotta, josta viimeinen puoli vuotta on palkallista harjoittelua. Erään hammaslääkäriopiskelijan sanoin vastaanotolle eivät tule pelkät hampaat, vaan koko ihminen, joten myös muut lääketieteen osa-alueet tulee olla hallussa. Jaottelu prekliniikkaan ja kliniikkaan on samanlainen kuin yleisellä puolella. Hammaslääkärin ammatti on akateeminen käsityöammatti! Taitoja opitaan opintojen aikana, joten sorminäppäryydestä on hyötyä, mutta ei vaadittava ominaisuus.

Ensimmäisenä kahtena vuotena opinnot ovat hyvin yhteneväiset, mutta molemmilla linjoilla on omia kursseja jo ensimmäisestä vuodesta lähtien.

Voiko hampaalta erikoistua?

Kyllä voi! Ensin kuitenkin pitää valmistua hammaslääkäriksi.

Miksi UEF ja Kuopion hammas?

Kuopiosta löytyy yksi Euroopan moderneimmista opetusklinikoista. Jo Kalle-nukella pääsee harjoittelemaan aidossa ympäristössä, eli hammaslääkärin tuolissa ja samat välineet ympärillä. Opintojen edetessä päästään kliniikan puolelle, jossa käy oikeita asiakkaita, joita hoidetaan opettajien avustuksella. Myös ergonomiaan kiinnitetään huomiota jo opintojen alusta saakka.

Opiskelijayhteisö on pienen porukan ansiosta tiivis, mutta aikaan saava! Erilaisia tapahtumia on paljon yksin ja yhteistyössä muiden kanssa.

Haku: lääkis ja hammaslääkis

Vuonna 2018 on yhteishaku, mitä se tarkoittaa?

Jo pitkään lääkiksillä on ollut yhteinen valintakoe, mutta hakukohteita on voinut olla vain yksi kerrallaan. Tänä keväänä voit kuitenkin hakea kategoriassaan kaikkiin hakukohteisiin, eli yleislääkiksiin TAI hampaalle TAI eläinlääkikseen. Edelleenkään ristiin hakeminen ei onnistu. Opintopolussa 1. kohdalle laitettuun lääkikseen saat yhden ensisijaisuuspisteen, joka lasketaan lopullisiin pisteisiin (Ei valintakoepisteisiin, vaan pisteisiin jotka on skaalattu ja niihin on kiintiöstä riippuen lisätty yo-pisteet). Valintakokeeseen et saa erillistä kutsua, vaan sinun tulee tehdä koe ensimmäisessä hakutoiveessasi, tai sitä ei arvostella. Lisää tietoa yhteisvalinnasta löydät lääketieteelliset.fi-sivustolta.

Biolääketiede

Mitä biolääketiede on?

Biolääketiede on sinulle, jos olet kiinnostunut ihmisen terveydestä ja lääketieteestä sekä kehittyvästä terveysteknologiasta, mutta et niinkään potilastyöstä. Biolääketiede kattaa ihmisen biologian, kemian ja lääketieteen osa-alueet, jotka tutkivat terveyteen ja sairauksiin liittyviä tekijöitä.Biolääketieteilijä käyttää solu- ja molekyylitason tutkimuksesta saatua tietoa, jota sovelletaan taudin diagnosointiin ja entistä paremman hoidon kehittämiseen.

Biolääketieteen koulutusohjelmassa yhdistyvät ainutlaatuisesti luonnontieteellinen ja lääketieteellinen opetus. Opinnoissa perehdytään ihmisen biologian ja fysiologian taustoihin ja tapahtumiin solu- ja molekyylitasolla, lääkeaineisiin ja niiden vaikutusmekanismeihin, perinnöllisyystieteeseen ja bioinformatiikkaan. Ihmisen terveyteen ja sairaustiloihin liittyvät näkökulmat ovat aina vahvasti mukana opetuksessa. Opiskelu on hyvin käytännönläheistä, ja teoriaopintojen vastapainona on runsaasti käytännön laboratoriotyöskentelyä. Laboratoriotöissä tutustutaan opittavaan aiheeseen mm. käyttämällä koemalleina ihmisen soluviljelmiä ja työskentelemällä modernin proteiini-, DNA- ja RNA-analytiikan parissa.

Kolmen vuoden kandidaattiopinnot antavat hyvän peruspohjan edetä englanninkielisiin maisterivaiheen opintoihin Suomessa tai ulkomailla. Kuopiossa maisterivaiheessa opiskellaan molekyylilääketiedettä, jossa perehdytään syvemmin sairauksien syntymekanismeihin, diagnostiikkaan sekä hoitamiseen molekyyli- ja solutasolla.

Lisää tietoa koulutusohjelmasta löytyy Itä-Suomen yliopiston sivuilta:

http://www.uef.fi/web/biomedicine/biolaaketieteen-koulutusohjelma

Millainen työllistyminen biolääketieteilijöillä on?

Biolääketieteilijöillä on pääosin hyvä työllistyminen, ja melkein kaikki maisterit ovat saaneet töitä heti valmistumisensa jälkeen. Biolääketieteilijä ei valmistu suoraan mihinkään tiettyyn ammattiin (vrt. hammaslääketieteen opiskelijasta tulee hammaslääkäri), vaan urapolkuja on monia.  Biolääketieteen koulutusohjelmasta valmistunut maisteri voi työskennellä lääketeollisuudessa, diagnostiikka- ja bioalan yrityksissä tutkimuksessa ja tuotekehityksessä, myynti- ja markkinointitehtävissä, sekä asiantuntijana julkishallinnossa tai opetus- ja tutkimustehtävissä yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa. Maisterivaiheen englanninkielisyys takaa myös kilpailukyvyn kansainvälisillä työmarkkinoilla. Maisteriopinnot tarjoavat luonnollisesti myös erinomaisen väylän tohtorintutkintoon johtaviin jatko-opintoihin ja tutkijauralle.

Miten biolääketiede eroaa farmasiasta?

Moni on kysynyt, miten biolääketiede eroaa farmasiasta. Farmaseutin opinnot koostuvat perusopinnoista, joissa on ensimmäisen vuoden aikana paljon samaa kuin biolääketieteilijöillä, mm. fysiologiaa ja anatomiaa, kemian perusteita, biokemiaa ja solubiologiaa, mikrobiologiaa ja genetiikkaa, sekä kieli- ja viestintäopintoja, mutta tähän opintojen samankaltaisuus jääkin.

Farmasialla opetuksen tavoitteena on kouluttaa terveydenhuoltoon lääkkeiden ja lääkehoidon asiantuntijoita. Opintojen aikana syvennytään lääkeaineiden ominaisuuksiin ja vaikutuksiin elimistössä ja niiden käyttöön sairauksien hoidossa. Lisäksi syvennytään lääkkeiden käyttöön liittyviin kysymyksiin yksilön ja yhteiskunnan näkökulmasta, sekä lääkkeiden valmistusprosessiin, analytiikkaa ja uusien lääkemolekyylien suunnitteluun. Kuten biolääketieteessä, opintoihin sisältyy paljon käytännön harjoitustöitä laboratoriossa, mutta farmasian opiskelijat keskittyvät lääkkeiden valmistukseen, farmaseuttisen kemian laboratorioihin sekä asiakasneuvontaan, ja lisäksi heillä on 6 kk palkallista apteekkiharjoittelua. Biolääketieteen opiskelijoilla on myös yksi kurssi toksikologiaa ja farmakologiaa sekä pari kurssia tautioppia, mutta lääkkeiden valmistukseen ja käyttöön ei syvennytä samalla tavalla kuin farmasialla, eikä biolääketieteilijöillä ole harjoitusjaksoa tai asiakasneuvontaa. Farmaseutti on valviran hyväksymä nimike, ja vain farmaseutiksi valmistunut voi työskennellä apteekissa.

Proviisorin tutkinto on ylempi korkeakoulututkinto, mutta ei ole pakollinen farmaseutin opintojen jälkeen. Proviisoriksi haluavan täytyy kuitenkin opiskella ensin farmaseutiksi – esimerkiksi biolääketieteen kandi ei voi opiskella proviisoriksi. Myös proviisori on valviran hyväksymä nimike. Proviisoriopinnoissa opiskelija valitsee yhden farmasian laitoksen kuudesta oppiaineesta pääaineekseen ja suorittaa siitä syventävät opinnot. Vain proviisori voi omistaa oman apteekin, eli toimia apteekkarina. Proviisoriksi ja biolääketieteen maisteriksi valmistuneet voivat työllistyä myös samankaltaisiin tehtäviin, esimerkiksi viranomais- ja asiantuntijatehtäviin, opetus- ja tutkimustehtäviin sekä tuotekehitys- ja markkinointitehtäviin.

Lisää tietoa farmasian opiskelusta löytyy Itä-Suomen yliopiston sivuilta:

http://www.uef.fi/web/farmasia/opiskelu

Farmasia

Voinko hakea yhtäaikaa farmaseutiksi ja proviisoriksi?

Kyllä! Molempiin hakukohteisiin on sama valintakoe. Farmaseuttien ja proviisorien koulutusohjelma ensimmäisen kolmen vuoden ajan on täysin samanlainen. Farmaseutit valmistuvat kolmen vuoden jälkeen, mutta proviisoriopiskelijat jatkavat opintojaan vielä kahden vuoden ajan. Jos paikka proviisorina ei heti nappaa, kannattaa aloittaa farmaseutin opinnot ja hakea proviisoriksi valmistumisen jälkeen erillisessä haussa.

Voiko farmasialla erikoistua?

Proviisoriksi asti opiskelevat valitsevat itselleen yhden kuudesta pääaineesta, jotka ovat biofarmasia, farmaseuttinen kemia, farmasian teknologia, farmakologia, toksikologia ja sosiaalifarmasia.

Työllistyvätkö kaikki apteekkiin?

Ei, farmaseutteja ja proviisoreja tarvitaan apteekkien ja sairaala-apteekkien lisäksi muualla terveydenhuollossa, yrityksissä, asiantunijoina, tutkijoina, yrittäjinä ja lääketeollisuudessa. Farmaseuttien ja proviisoreiden työllistyminen on huippuluokkaa.

Katso myös vastaus, miten biolääketiede eroaa farmasiasta!

Ravitsemustiede

Mitä ravitsemustiede on?

Ravitsemustiede tutkii ruokaa, ravitsemusta ja sen vaikutusta ihmiseen ja terveyteen. Etenkin terveyttä ja sairautta edistävät ravitsemuksen asiat ovat keskiössä. Myös erilaiset ruokaan ja elintarviketurvallisuuteen liittyvät asiat kuuluvat ravitsemustieteen piiriin.

Mikä minusta tulee?

Kuopiosta valmistuu laillistettuja ravitsemusterapeutteja ja elintarvikepuolen asiantuntijoita. Oma suuntaus valitaan opintojen edetessä. Kaikki Suomen ravitsemusterapeutit ovat valmistuneet Kuopiosta, eli missään muualla ei saa ravitsemusterapeutin pätevyyttä. Ravitsemusterapeutit saavat työskennellä terveydenhuollossa ravitsemusksen parissa ja antaa ravitsemusohjausta esimerkiksi keliaakikolle, munuiassairaalle tai allergikolle. Monet työllistyvät myös yksityiselle sektorille. Ravitsemusterapia opiskelijat voivat yhdistää opintoihinsa esimerkiksi terveyden edistämistä tai urheiluravitsemusta omien mielenkiinnonkohteiden mukaan.

Elintarvikepuollella opiskelet elintarviketurvallisuutta, tuotekehitystä jne. Opintoihin pystyy myös yhdistämään esimerkiksi kauppatieteiden opintoja vapaa valintaisten opintojen kautta. Yritysten lisäksi voit työllistyä tutkijaksi tai erilaisiin valtion/kunnan virkoihin.

Mitä opinnot sisältävät?

Ensimmäisinä opiskeluvuosina paljon kemiaa, biokemiaa, ihmisen fysiologiaa ja anatomiaa, tautioppia ja farmasiaa, Ravitsemustieteisiin liittyviä kursseja on jo ensimmäisestä vuodesta alkaen. Pystyt myös muokkaamaan opintojasi mielenkiintosi mukaan vapaa valintaisten opintojen avulla. Ravitsemusterapia opiskelijoilla ei ole Valviran antaman nimikkeen takia niin paljon vapaa valintaisuutta, kuin muilla opiskelijoilla kahden viimeisen vuoden aikana,

 

Usein kysytyt kysymykset osa 2

Tällä kertaa vastauksia yleisesti kasvatustieteisiin, opettajakoulutuksiin, historiaan, psykologiaan ja kielten opiskeluun liittyen. Stay tuned! Tammikuun aikana on tulossa kysymyksiä ja vastauksia vielä muihin aloihin. UKK-sarjan ensimmäisen osan löydät täältä.

Kasvatustieteet

Mitä Itä-Suomen yliopistossa voi lukea sivuaineeksi?

Meillä on vapaa sivuaineoikeus, joka tarkoittaa sitä, että voit lukea periaatteessa mitä vain yliopistomme tarjonnasta, tiedekuntaan katsomatta. Erityinen mainitsemisen arvoinen sivuaine on monialaiset opinnot, jotka antavat pätevyyden luokanopettajana toimimiseen. Itä-Suomen yliopisto tarjoaa tätä mahdollisuutta kaikille, joilla opintoihin sisältyy pedagogiset opinnot. Eli käytännössä siis mahdollisia ovat esimerkiksi kotitalousopettaja + luokanopettaja, monimateriaalinen käsityö (tekninen + tekstiili) + luokanopettaja jne. Lastentarhanopettajilla sivuainetta ei ole kuin 25 op (luokanopettajan sivuaine 60 op) joten heidän tutkintoonsa tätä ei valitettavasti kykene lukemaan. Muita hyvin suosittuja kasvatustieteissä ovat mm. psykologia, terveystieto, musiikki…Mutta miksei myös esimerkiksi ravitsemustiede, kauppatiede.. jne.

Millainen on VAKAVA -koe?

VAKAVA tarkoittaa valtakunnallista kasvatustieteiden valintakoetta. Vakavaan osallistuvat kaikki kasvatustieteiden opintoihin hakevat ilman erillistä kutsua. Kokeen sisältöön on tulossa nyt jonkinlaisia muutoksia, joten tarkasti ei voi kertoa minkälainen koe on tulossa. Kokeen suunnittelee ja järjestää taho, jotka eivät kerro kokeesta kovin tarkasti aiemmin. Kestoltaan koe on tänä vuonna kolme tuntia, kun aikaisemmin se on ollut kaksi tuntia. Viime vuosina koemateriaalina on toiminut noin hieman yli 100 sivuinen kirja, jossa on ollut kuudesta seitsemään ajankohtaista kasvatustieteellistä artikkelia. Tämä opus julkaistaan nettisivuilla sekä kirjakaupoissa kuukausi ennen varsinaista koepäivää. Kirjasta on aikaisempina vuosina kysytty hyvinkin yksityiskohtaisia ja tarkkoja kysymyksiä, mutta myös hieman kirjan tekstin käytön soveltavuutta vaativia kysymyksiä on saattanut kokeessa olla myös mukana. Koe on ollut monivalintakysymyksiä sisältävä. Tänä vuonna uutuutena on lisäksi koetilanteessa jaettava aineisto, josta tulee lisäksi kysymyksiä. Aikaisempiin koemateriaaleihin ja kysymyksiin voi tutustua osoitteessa https://www.helsinki.fi/fi/verkostot/vakava/vakava-koe/edellisten-vuosien-kokeet

Millainen on soveltuvuuskoe?

Soveltuvuuskokeessa testataan hakijoiden motivoituneisuutta ja valmiutta toimia yliopisto-opinnoissa. Soveltuvuuskokeen sisältöä ei ole täysin vielä paljastettu, mutta ainakin koetilanteessa toimii haastattelu, jossa saatetaan kysyä esimerkiksi kysymyksiä “millainen on hyvä opettaja” tai “millainen sinä olisit opettajana”. Kokeeseen ei ole mitään erillistä materiaalia, johon täytyisi lukea. Hyviä vinkkejä koetta ajatellen olisi esimerkiksi opintojen sisältöön tutustuminen ja pohtiminen, miksi hakee juuri kyseiselle alalle.

Onko opintoihin vaikea päästä?

Viime vuosien hakija- ja valintatilastot löytyvät osoitteesta https://haeyliopistoon.fi/opiskelijavalinta/hakija-ja-opiskelijavalintatilastot/. Yleisesti voisi sanoa kaikkiin opintoihin liittyen, että kasvatustiede on jo pidemmän ajan ollut hyvin suosittu ja kiinnostava ala. On toki mukana suositumpia, ja ei ihan niin suosittuja hakukohteita, mutta hakijoita ylipäätään on kaikkiin kohteisiin ollut mukavasti. Tärkeää on kuitenkin huomata, että oma motivoituneisuus ja mielenkiinto aloja kohtaan on paljon tärkeämpää kuin tilastojen tutkiminen ja katseleminen. On tärkeää, että omaan suoritukseen uskoo ja pyrkii esimerkiksi VAKAVA:an lukemaan huolellisesti ja tunnollisesti. Myös soveltuvuuskokeisiin kannattaa valmistautua, vaikka niihin ei mitään erillistä materiaalia olekaan. Henkinen valmistautuminen ja omien vahvuuksien mietiskely on ehdottomasti aina hyväksi.

Kotitalousopettaja

Voiko kotitaloudessa erikoistua ravitsemustieteisiin saaden ravitsemisterapeutin pätevyyden?

Ei voi. Kotitaloudessa on 60 op mahdollisuus lukea sivuainetta, ja ravitsemistiede tarjoaa 60 op perus- ja aineopintoja sivuainemahdollisuudeksi. Tämä 60 op ei kuitenkaan anna pätevyyttä toimia ravitsemusterapeuttin. Nämä opinnot ovat tarjolla avoimessa yliopistossa, joten mikäli juuri ravitsemusterapeutin ura kiinnostaa, voit esimerkiksi välivuoden aikana lukea ravitsemustieteen perus- ja aineopintoja avoimessa yliopistossa, joista saa hyväksilukuja itse ravitsemustieteen tutkinnon suorittamiseen.  Kotitaloudesta ei siis Itä-Suomen yliopistossa, eikä muissakaan yliopistoissa, ole olemassa linjaa, josta kyseisen pätevyyden voisi saada, vaan pätevyyden saa omalla maisteritutkinnolla, jonka kesto on 5 vuotta. 

Mitä kotitalouden opinnot oikeasti sisältävät?

Kotitaloudessa spesiaali tärkeä osa ovat keittiötunnit. Jotta voi opettaa kotitalousluokassa, tulee harjoittaa keittiötyöskentelyä. Tämän lisäksi on myös muita kotitalouden opetuskokonaisuuksiin kuuluvia asioita, kuten puhdistus ja tekstiilihuolto, sekä kuluttajuus. Harjoittelemme myös pienryhmissä muun muassa pyykkihuoltoa ja puhdistusta, ja teemme esimerkiksi tuntisuunnitelmia kuluttajuuteen liittyen. Kotitalousopettajana toimiminen vaatii hyvin laajan ja monipuolisen tietämyksen opetettavista kokonaisuuksista, ja tämän takia meillä omaa pääainetta, eli kotitaloutta, opiskellaan hyvin paljon. Tämän rinnalla lisäksi kulkee pedagogiset opinnot. Pedagogisissa käydään läpi mm. lapsen ja nuoren kehitystä ja kulkua. Miten lapsi oppii, miten oppimista tuetaan jne. Opintoihin kuuluu myös kieli- ja viestintäopinnot, eli hieman ruotsia ja englantia, mutta myös puheviestintää ja kirjoitusviestintää. Lisäksi tietysti kandidaatin tutkielma, sekä gradu, joita tukemassa ovat kvantitatiivisen ja kvalitatiivisen tutkimuksen opinnot.

Monimateriaalisen käsityön opettaja

Missä tästä valmistunut voi toimia töissä?

Valmistumisen jälkeen on pätevä toimimaan sekä tekstiili- että teknisen työn opettajana. Yleisin ja tutuin kenttä on peruskoulu, mutta miksei myös ammattikoulu ja erilaiset opistot. Omalla sivuaineella voi mahdollistaa lisäksi hyvin erilaisen polun itselleen niin halutessaan. Monimateriaalisesta käsityöstä voi lukea itselleen siis kolmipätevyyden, eli pääaineen teknisen ja tekstiilin käsityön pätevyys, sekä sivuaineella esimerkiksi luokanopettaja, opinto-ohjaaja, kotitalousopettaja, kielen opettaja.. jne. Opettajia kaivataan myös hyvin monenlaisille työrintamille asiantuntijoiksi, joten opetustyössä oleminen ei ole edes ainut vaihtoehto työtehtäviksi.

Voiko monimateriaalista käsityötä lukea sivuaineena?

Kyllä voi. Lukemalla 60 op monimateriaalista käsityötä saa pätevyyden toimia sekä tekstiili- että teknisen työn opettajana. Sivuaine on mahdollinen esimerkiksi luokanopettajille, kotitalousopettajille sekä opinto-ohjaajille.

Lastentarhanopettaja

Kauanko opinnot kestävät?

Lastentarhanopettajan opinnot kestävät noin 3 vuotta. Pääaineena on varhaispedagogiikka, ja tutkintonimikkeenä toimii valmistuttua kasvatustieteiden kandidaatti.

Erityisopettaja

Jos haen pelkästään erityisopettajan linjalle, voinko silti vielä lukea myös luokanopettajaksi jos niin myöhemmin haluankin?

Kyllä voit, mutta tällöin täytyy luokanopettaja hakea erikseen sivuaineeksi. Monialaiset sivuaineena on suosittu ja siihen on pääsykoe. Mikäli haet kolmipätevyyden linjalle, ei koetta tarvitse tällöin käydä ja saat sen siis suoraan. Eli on mahdollinen, mutta vaatii kokeen läpipääsyn.

Mitä opinnot sisältävät?

Erityisopettajien pääaine on erityispedagogiikka, eli erityislasten ja nuoren kohtaaminen, ongelmien ymmärtäminen ja niissä auttaminen ja tukeminen opintojen aikana. Tärkeä osa opintoja on haasteiden kohtaaminen ja niiden ymmärtäminen. Paljon opinnoissa on luento + demoryhmä -osioita, eli ensin luennolla käsitellään haaste tai ongelma, kuten näkövamma, jonka jälkeen harjoitteiden muodossa itse opiskelijat työskentelevät näkövammaisena. Tällä tavoin opiskelijat kykenevät itse paremmin hahmottamaan ongelman jonka lapsi tai nuori kohtaa, ja kykenee tällöin paremmin huomioimaan asioita joita kyseisellä henkilöllä on haasteena. Lisäksi opintoihin sisältyy pedagogiset opinnot, kieli- ja viestintäopinnot, sekä kandidaatin tutkielma ja gradu, ja kolmipätevyyden monialaiset opinnot ja 25 op sivuainetta, tai erityisopettajan linjalla 60 op sivuaine. Opinnot ovat hyvin käytännönläheistä ja tiivistä opiskelua oma pääaine koko opintojen keston ajan huomioiden.

Kielten opiskelu

Voiko linjoilla lukea opettajaksi?

Kyllä voi. Pedagogiset opinnot antavat pätevyyden myös opettajana toimimiseen.

Voiko opinnoissa saada pätevyyden usean eri kielen opettajaksi?

Kyllä on mahdollista. Tällöin pääaineena toimii esimerkiksi englannin kielen aineenopettajan linja, jossa osana ovat opettajan pedagogiset opinnot sekä sivuaineena esimerkiksi ruotsin kieli antaen myös ruotsin kielen aineenopettajan pätevyyden.

Mitkä ovat pääainevaihtoehdot?

Suomen kieli ja kirjallisuus: Joko suomen kieli, tai kirjallisuus.

Englannin kieli, kulttuuri ja kääntäminen: Englannin kieli ja kulttuuri tai englannin kieli ja kääntäminen. Englannin aineenopettajaksi voi valmistua kielen ja kulttuurin opintopolulta.

Ruotsin kieli: Pääaineena toimii ruotsin kieli, mutta sivuaineopintojen avulla voi suunnata osaamistaan opetus- tai hallintotehtäviin, kansainväliselle uralle, kääntämiseen ja tulkkaukseen tai vaikkapa matkailualalle.

Venäjän kieli: Voit suuntautua kieleen ja kulttuuriin tai kieleen ja kääntämiseen. Sivuaineopintojen avulla voi monipuolistaa omaa tutkintoaan.

Historian opiskelu

Haluaisin historian opettajaksi, onko se mahdollista?

Kyllä on. Historiassa on kaksi väylää, joko aineenopettajan väylä, tai asiantuntija väylä. Aineenopettajan väylään kuuluu osana opintoja opettajan pedagogiset opinnot, mikä antavat pätevyyden opettajana toimimiseen.

Onko mahdollista lukea sekä historian että yhteiskuntaopin opettajaksi?

Kyllä on. Yhteiskuntaoppi sisältyy osaksi historian aineenopettajan opintoja.

Mitkä ovat pääainevaihtoehdot?

Suomen historia tai yleinen historia. Omaa pääainettaan voi vaihtaa, tai pitää samana maisteriopinnoissa.

Haluaisin arkistoon töihin, voinko työllistyä sinne?

Kyllä voit. Asiakirjahallinnan ja arkistoalan maisteriohjelman opinnot antavat yleiset valmiudet ja kelpoisuuden toimia asiakirjahallinnan ja arkistoalan asiantuntija- ja johtotehtävissä.

Psykologia

Millaiset psykologian pääsykokeet ovat?

Psykologian pääsykoe järjestetään 29.5 Joensuussa. Valintakokeeseen ei tule erillistä kutsua, vaan oman salin voi tarkistaa yliopiston nettisivuilta 21.5 alkaen. Valintakoe on nyt ensimmäistä kertaa kokonaan monivalintatehtävistä koostuva koe ja koe-aikaa on varattu kolme tuntia. Koe on jaettu kahteen osa-alueeseen joista toinen on aineistopohjainen psykologian osuus ja toinen tilastomatemaattinen ja -tieteellinen osuus. Aineistona psykologian osuudessa on Nurmen, Ahosen ja Lyytisen kirjoittama teos, Ihmisen psykologinen kehitys, jossa käsitellään ihmisen psykologista kehitystä läpi elämänkaaren. Tilastomatemaattisen osuuden pääsykoekirjaksi on valittu Leila Karjalaisen “Tilastotieteen perusteet”. Se käsittelee tilastollisiin menetelmiin liittyviä peruskäsitteitä, tavallisimpia tilastollisia laskumenetelmiä, graafisen esittämisen tapoja sekä tilastollisen tutkimuksen perusmenetelmiä.

Miksi valita juuri Itä-Suomen yliopisto?

Itä-Suomen yliopistossa psykologian oppiaine on verrattain pienikokoinen, mikä takaa hyvän ja tiiviin ryhmähengen. Tästä syystä myös oppiaineen henkilökunta on helposti lähestyttävissä ja opintoihin saa aina tarvittaessa hyvää ohjausta. Myös UEF:in tarjoama vapaa sivuaineoikeus on valttikortti, jollaista jokaisella suomalaisella yliopistolla ei ole tarjota. Vapaasti valittavissa olevan sivuaineen avulla voit suunnata tutkintoa omien mielenkiinnon kohteiden mukaan ja avata erilaisia työura-vaihtoehtoja. Suosittuja sivuaineita psykologian opiskelijoiden keskuudessa ovat olleet esimerkiksi kasvatustieteet, sosiologia, sukupuolentutkimus, mediakulttuuri ja viestintä ja erityispedagogiikka. Itä-Suomen yliopisto tarjoaa myös ainoana suomalaisena yliopistona oikeuspsykologian sivuaine-vaihtoehdon.

Lisää tietoa näistä ja muista aloistamme löydät https://haeyliopistoon.fi/ -sivustolta ja Opintopolusta! Rohkeasti tutustumaan ja löydä oma alasi 🙂

5 tapaa lievittää opiskelustressiä

Joululomailu on takanapäin ja on aika palata takaisin opintojen ääreen. Lukiossa se tarkoittaa lähestyviä kevään ylioppilaskirjoituksia, ja monelle abiturientille sitä myötä kauan odotettua valmistumista ja valkolakkia. Yliopistossa kevätlukukausi tarkoittaa ainakin minulle hieman kiireisempää aikaa kuin syyslukukausi. Keväällä tavoitteenani on saada mahdollisimman paljon opintopisteitä kasaan, päättää lukuvuosi hyvillä mielin ja hyvin arvosanoin ja tietysti siinä samalla nauttia monista kevään opiskelijaperinteistä, kuten vapusta.

Kevätlukukausi on monelle stressaavaa aikaa, joten mikä olisikaan parempi tapa aloittaa tämä vuosi, kuin listaamalla 5 toimivaa tapaa lievittää opiskelustressiä! Nämä vinkit voit hyödyntää lukiessasi vaikkapa ylioppilaskirjoituksiin, pääsykokeisiin, kokeisiin tai tentteihin. Nämä viisi asiaa toimivat minulla – voit testata niitä, mutta tärkeintä on, että löydät itsellesi omat viisi sopivinta. Olen aina ollut niin stressaavaa tyyppiä (ja aina menossa joka suuntaan), että stressinhallintataitojen oppiminen on ollut kultaakin kalliimpaa.

Mutta nyt asiaan!

  1. KALENTERI

Ihan kaikista tärkein ykkösvinkkini on yksinkertainen – kalenteri. Itselläni se toimii parhaiten paperisena, mutta sinulla se voi olla missä muodossa tahansa. Kun olen stressaantunut ja kiireinen, miljoonat tekemättömät asiat pyörivät päässäni ja pahimmillaan varastavat kallisarvoiset yöuneni. Olen oppinut kirjoittamaan kaikki tekemättömät asiat listoiksi kalenteriin. Tätä listaa kutsun ”To do -listakseni”. Kun tekemätön asia on tehty, viivaan sen yli listalta, eikä sitä tarvitse enää ajatella.

To do –listan lisäksi suosittelen värien käyttämistä, ns. värikoodaamista! Opiskeluun liittyvät asiat, kuten luennot ja palautettavien tehtävien deadlinet, kirjaan kalenteriin vihreällä, työjutut keltaisella ja vapaa-ajan pinkillä. Näin on helpompi erottaa nopeasti, missä pitää olla ja milloin. Milloin se seuraava työjuttu nyt olikaan? Moneltako ehtisinkään kuntosalille tänään? Jos olet kiireinen kuten minä, on myös erittäin tärkeää kirjata vapaa-ajan menoja ylös. Näin elintärkeät asiat kuten ystävät tai liikunta eivät huku kiireen alle!

Tiivistettynä – hanki kalenteri, se pelastaa sinut monesta pulasta! Opettele aikatauluttamisen taito ja opettele kirjaamaan aikataulut kalenteriin, sillä silloin ehdit tehdä yllättävän paljon, vaikka vuorokaudessa onkin vain 24 tuntia.

  1. TERVEELLISET ELINTAVAT

Tämä on ehdoton kakkosvinkkini. Terveellisistä elintavoista puhuminen voi tuntua paasaamiselta, mutta turhaa se ei missään nimessä ole. Kun ihminen on stressaantunut, on koko ihmiskeho niin sanotussa hälytystilassa, ja se voi vaikuttaa pitkällisesti jopa ihmisen terveyteen. Siksi onkin ehdottoman tärkeää muistaa tämä pyhä kolminaisuus: lepää tarpeeksi, syö terveellisesti ja muista liikkua. Levossa ihminen omaksuu valtavasti oppimaansa tietoa, terveellisellä ruokavaliolla koko keho saa energiaa ja tarvitsemaansa puhdasta ravintoa, ja liikunnan avulla tuulettuu myös pääkoppa. Tämä kolmikko myös lievittää stressiä – ihan huomaamatta!

  1. YSTÄVÄT

Yllämainittujen kolmen asian lisäksi terveellisen elämän tasapainoon kuuluvat mielestäni myös ystävät, perhe ja muut sosiaaliset suhteet. Jos esimerkiksi liikunnalle ei ole aikaa, pelkkä juttutuokio ystävän kanssa voi lievittää stressiä valtavasti! Opiskelukaverit voivat auttaa sinulle kinkkisten asioiden kanssa, ja kaverille opettamalla oppii aiheesta myös itse. Ystävät tietävät, millaista on stressata, joten vertaistukea on varmasti saatavilla. Itse en selviäisi kovinkaan kauan ilman pieniä hyviä naurun hetkiä ystävieni kanssa.

  1. LOMA

Joululoma meni jo, ja toivon, että jokainen jaksoi levätä ja ladata akkujaan tarpeeksi sen aikana. Olen kantapään kautta oppinut, että lomalla kuuluu levätä – ja se tarkoittaa lepoa ihan kaikesta, kuten opiskelusta ja työstä. Välillä sinä ja aivosi tarvitsevat ihan täydellistä lepotaukoa kaikesta stressaavasta. Levon ei tarvitse olla edes pitkä, kunhan sen ottaa ihan lomailun kannalta: tekee kaikkea sellaista, mistä tulee hyvä olo, kuten liikkuu, lukee kirjoja, näkee ystäviä, nukkuu tai vaikka vaan katsoo telkkaria. Sama sääntö pätee mielestäni myös vapaa-aikaan: Anna joka päivä aivoillesi lepoa ja tilaa oppia. Älä esimerkiksi lue tenttiin koko yötä, vaan aikatauluta lukemisesi siten, että joka päivä saat hetken myös levätä.

Muista myös, että elämä ei ole tehty pelkkää opiskelemista, työtä tai suorittamista varten. Pysähdy välillä ajattelemaan ja nauttimaan elämästä!

  1. ASENNE

Viimeisenä ehkä kuitenkin yksi tärkeimmistä, eli asenne. Ole itsellesi armollinen, yritä suhtautua positiivisesti ja muista ennen kaikkea yksi juttu – sinä pystyt siihen kyllä! Yes, you can.

Ihanaa kevättä ja valtavasti tsemppiä opiskeluun!

// Saara, Terveyden edistäminen