Category Archives: Mira Vuojolainen

Mikä minusta tulee isona?

Vastaus tähän kysymykseen pitäisi olla opiskelemallani alalla helppo, isona minusta tulee luokanopettaja. Aloitan ekaluokkalaisten kanssa, opetan heitä kuudennelle luokalle saakka ja aloitan sitten taas ekaluokkalaisten kanssa. Tai ehkä aloitankin 5. luokkalaisten kanssa, opetan heitä vuoden ja siirryn sitten 2.luokan opettajaksi.

Valmistumisen kynnyksellä olen kuitenkin alkanut paisuttamaan tätä kysymystä litanniaksi muita kysymyksiä. Onko minusta opettajaksi? Haluaisinko tehdä jotain muuta? Olenko valmis säännölliseen työskentelyyn ja arkeen? Pitäisikö sittenkin opiskella vielä jotain lisää tai kokeilla jotain täysin uutta? Uusien asioiden äärellä oleminen on aina jännittävää, mutta ainakin omalla kohdallani jännitys on enemmän positiivista kuin negatiivista. Oloni on hyvin samankaltainen kuin abivuotta lopetellessani, ensi syksynä voin olla missä vain ja se on oikeastaan aika mahtavaa!

20160130_184244
“En ehkä terävin, mutta kynä kuitenkin!”

Samalla valmistumisen kynnyksellä heiluvilla opiskelukollegoillani on monenlaisia suunnitelmia; yksi sai tällä viikolla tietää aloittavansa syksyllä 3. luokan opettajana, yksi aikoo ostaa menolipun kauas lämpimään, yksi aikoo palauttaa gradun ja hakea vaihto-opiskelijaksi. Omat suunnitelmani heiluvat monenlaisten keikkatöiden, sijaisuuksien ja lisäopintojen rajamailla. Onneksi näinkään “itsestään selvän” opiskelualan valinta ei määritä tulevaisuutta yksiselitteisesti. Tulevaisuudessa haluan itse työskennellä myös luokanopettajana, mutta minua kiinnostaa myös moni muu asia. Kuka tietää, missä kaikkialla tulen vielä seuraavien 10 vuoden aikana työskentelemään.

IMG_2864

Niin kuin huomaat, ei “mikä sinusta tulee isona”-kysymyksen pyöritteleminen lopu lukion tai ammattikoulun päättämiseen. Vastaus tuohon kysymykseen voi vaihdella viikottain tai jopa päivittäin. Vastauksia voi olla useampi tai yksi ja ainoa. Se yksi ja ainoa voi tosin muuttua vielä vuosienkin päästä. Onneksi opiskella voi aina lisää

Nauttikaa siitä jännityksen kutkuttavasta tunteesta, niin minäkin aion tehdä!

//Mira, melkein valmis OpeArt-luokanopettaja

8 neuvoa (ope)opiskelijalle

Tässä on sinulle, tulevalle (ope)opiskelijalle kahdeksan vinkkiä, jotka itse olen opintojen aikana huomannut toimiviksi. Osa vinkeistä on suunnattu nimenomaan opettajaopiskelijoille, mutta suurin osa niistä pätee myös muiden alojen opiskelijoihin.

1. Kirjoita kalenterimerkinnät luentoineen ja luokkineen lyijykynällä.

Niiden muuttuessa kalenteri pysyy huomattavasti siistimpänä ja ymmärrettävänä.

2. Tee kaikki kursseille ja harjoitteluihin tehtävät tuntisuunnitelmat, projektisuunnitelmat ym. kunnolla…

… ja säilytä ne! Siitä kuviksen portfoliosta ja matematiikan jakokulmalaululeikistä voi tulevaisuudessa olla oikeasti hyötyä.

IMG_6385

3. Tee muistiinpanot luennoitsijan puheesta, älä luentodioista.

Tällöin kuuntelet luennoitsijaa paremmin ja saat kirjoitettua muistiinpanot itsellesi ymmärrettäviksi. Usein luentodiat on myös saatavilla jälkikäteen.

4. Kirjoita ylös demoilla (eli harjoitustunneilla) tehtyjä harjoitteita.

Niitä hyviä luisteluharjoituksia ja oivaltavia äidinkielen projekti-ideoita ei kukaan muista enää parin viikon saati parin vuoden päästä. Jakakaa muistiinpanovuoroja opiskelukavereiden kanssa ja jakakaa muistiinpanot sähköisesti.

IMG_7033

5. Tee ruokaa kerralla isompi määrä ja pakasta siitä osa.

Tällöin sinun ei tarvitse tehdä joka päivä ruokaa eikä myöskään syödä samaa ruokaa montaa päivää. Jos ruoan tekeminen ei kiinnosta, voi yliopistollakin syödä vaikka useamman kerran päivässä.

6. Kokeile harjoittelussa jotain sellaista, mistä olet epävarma.

Opetusharjoittelut ovat nimensä mukaisia. Siellä ei vielä tarvitse osata, koska siellä harjoitellaan. Yritä päästä opettamaan edes yksi oppitunti oman mukavuusalueesi ulkopuolelta. Tällöin sen kyseisen asian opettaminen varsinaisessa opettajantyössä ei tunnu enää niin isolta möröltä.

IMG_6783

7. Kysy apua.

Yliopiston lehtorit, professorit ja muut henkilökunnan jäsenet auttavat sinua mielellään. Oli kyse sitten lähdemateriaalin etsimisestä tai liian nopeasti tulevasta deadlinesta. Apua kannattaa kysellä myös opiskelukavereilta.

8. Tee muutakin kuin opiskele!!!

Opiskeluaika on paljon muutakin kuin varsinaista opiskelua! Osallistu yliopiston kerhoihin ja ainejärjestöjen tapahtumiin, aloita uusi harrastus, tutustu uusiin ihmisiin, yllätä itsesi ja vietä muutenkin aikaa, josta riittää kiikkutuolissa muisteltavaa.

Kirjastossa

Onko kirjasto paikka, jossa asut koko yliopistourasi ajan? Todennäköisesti (ja toivottavasti) ei, mutta se on paikka, jossa tulet varmasti viettämään opintojesi varrella aikaa.

Kaikista kampuskaupungeistamme löytyy kaupunginkirjastojensa lisäksi myös yliopiston kirjastot. Kuopiossa on kampuskirjaston lisäksi myös KYSin eli Kuopion yliopistollisen sairaalan tieteellinen kirjasto. Kaupunginkirjastoja lukuunottamatta kaikkia edellä mainittuja voi käyttää samalla kirjastokortilla. Kirjastokortin voi hankkia kampuskirjastoihimme myös ilman, että on yliopistomme opiskelija tai henkilökuntaa.

IMG_20151028_133655

Kampuskirjastomme sijaitsevat nimensä mukaisesti kampuksilla, joten kynnys niissä vierailemiseen ei voi johtua pitkästä välimatkasta. Kynnystä madaltaa myös tieto siitä, että kirjastojemme henkilökunta on erittäin ystävällistä ja he palvelevat hyllyjen väleissä harhailevia opiskelijoita enemmän kuin mielellään. Ethän siis epäröi pyytää apua!

Kolmen kampuksen yliopisto näyttää hyviä puoliaan myös kirjastoja tarkastellessa. Jos etsimäsi kirja ei löydy omasta kampuskirjastostasi (tai kaikki kyseisen kirjan kopiot ovat lainassa), voit saada sen lainaan toisesta kampuskirjastosta niin, että se toimitetaan toivomaasi toimipisteeseen. Jos haluamaasi teosta ei löydy kampuskirjastoistamme, on se mahdollista myös kaukolainata jostain muualta.

IMG_20151015_150902

Kirjastosta on mahdollista lainata kirja normaalisti useamman viikon lainaan, viikonloppulainaan tai vaikkapa yölainaan. Osa kirjoista on lukusalikappaleita eli niitä voi lukea ainoastaan kirjaston seinien sisäpuolella.

Paperisen materiaalin lisäksi meillä on käytettävissä kirjaston e-kokoelmat sekä valtavat tietokannat. On siis melko mahdotonta selittää tekemättömiä esseitä tai huonoa tenttimenestystä sillä, ettei tietoa olisi ollut saatavilla… 😉

Oodi Savonlinnalle

“Yhteisöllisyys, yhteisöllisyys ja yhteisöllisyys <3 kuvaa ehkä kampusta eniten mutta kyllä myös kaupunkia opiskelijanäkökulmasta opiskelijameiningein.”

Muistan lapsena käyneeni useammankin kerran Savonlinnassa erilaisten retkien merkeissä. Yhtenä muistona lapsuuteni retkistä mieleeni on jäänyt Olavinlinnaan järjestetty ”kummituslinna”, jonka aikana mm. eräästä kaapista paljastui vampyyri. Olin silloin ehkä 9-vuotias.

Tuota vampyyriakin paremmin muistan kuitenkin sen kesäkuisen päivän vuonna 2011 (apua, onko siitä jo niin kauan?!), jolloin olin Savonlinnan kampuksella soveltuvuuskokeissa ystäväni tukemana. Päivä sisälsi aurinkoa ja auton hajoamisen, jännitystä ja lähes liftaamisen seuraavan päivän pääsykoekaupunkiin… mutta se olisi jo oman blogipäivityksensä mittainen tarina. Heinäkuussa sain tietää päässeeni opiskelemaan Itä-Suomen yliopiston Savonlinnan kampukselle luokanopettajaksi ja syyskuun alussa minusta tuli savonlinnalainen.

581942_3796166703862_872087155_n
Savonlinna tunnetaan ennen kaikkea Olavinlinnasta ja siellä järjestettävistä Oopperajuhlista, Saimaasta ja norpista. Monien muiden suomalaiskaupunkien tavoin sen sanotaan olevan ”kiva kesäkaupunki”, mutta viidettä vuotta täällä asuvana voin paljastaa, että se on paljon muutakin.

“Joo kyllä näin kahden yliopiston nähneenä (vaikkakin toisesta vain pieni murunen tällä hetkellä) Savonlinnassa korostuu yhteishenki, laadukas opetus ja mahtava meininki ylipäätänsä!”

Kampuksemme on taito- ja taidepainotteinen, mutta niin on itse kaupunkikin. Kaupungillamme on kaksi elokuvateatteria, useampi museo sekä Savonlinnasali, jonka lavalla vierailee paljon muusikoita, Stand up-koomikoita ja muita monipuolisia esiintyjiä. Myös Savonlinnan teatterin väki esiintyy tämän salin lavalla. Jos kulttuuria haluaa harrastaa katsomisen sijaan tekemällä, on sekin Savonlinnassa mahdollista. Esimerkiksi näyttelemään pääsee Ylioppilasteatteri Kansankynttilän riveissä, taiteilemaan Linnalan kuvataidekoulussa ja musisoimaan kampuksen kuorossa tai COMBO- orkesterissa. Kampuksellamme on mahdollista lukea pitkänä sivuaineena musiikkia, tekstiili- ja teknistä käsityötä ja kotitaloutta. Lyhyenä sivuaineena on tarjolla mm. kuvataidetta, liikuntaa ja integroivaa taide- ja taitokasvatusta.

383295_2788078862296_934547100_n

249150_10201014039214341_1454449308_n

“Missä muualla voit kävellä yliopistolle jään yli tai missä muualla kesken tentin katsotaan norppaa ikkunasta porukalla? Tai missä muualla mahtuu samalle lavalle opettajat, opiskelijat ja oppilaat :)”

Kuntokaan ei Savonlinnassa pääse rapistumaan, onhan kaupungissa usean kuntosalin lisäksi myös upeat luonnossa liikkumisen mahdollisuudet. Itse olen kokeillut täällä esimerkiksi miekkailua, suosittelen!

Myös kampus tarjoaa meille monipuolisia liikuntamahdollisuuksia erilaisten kerhojen merkeissä aina aikuisbaletista kaukalopalloon ja zumbasta lentopalloon. Tammikuusta alkaen liikuntatarjontamme monipuolistuu entisestään Sykettä- hankkeen rantautuessa muiden kampuskaupunkien tavoin myös Savonlinnaan

164411_10200605567082793_967764425_n

Asunnon löytäminen Savonlinnasta on helppoa. Savonlinnan opiskelija-asunnot Oy:n eli SAO:n lisäksi asuntoja löytyy myös yksityisiltä tarjoajilta. Itse olen koko opiskeluaikani asunut SAO:n vuokraamassa yksiössä, joka toimii kesäisin hotellina. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että asun kalustetussa asunnossani syyskuusta toukokuuhun, muutan tavarani pois kesäksi ja takaisin samaan asuntoon jälleen syyskuussa. Tällöin en maksa kesältä ”turhaa vuokraa” työskennellessäni muualla.

“Opetushenkilöstön ja opiskelijoiden välillä ei ole suurta kuilua vaan työskentely on tasa-arvoista ja kynnys kysyä neuvoa/tukea on matala, kun yhteisö kampuksella on pieni. :)”

“Mainitsemisen arvoista ehdottomasti yhteen hiileen puhaltaminen yli pääainerajojen!”

“Savonlinnasta löytyy uutta vielä viidentenäkin opiskeluvuonna ! Ja kaikkeen kivaan ei ees kerkee :D”

12342764_10207948234404887_2016766424395799306_n

Kaupungin tapahtumatarjonnan lisäksi myös kampuksemme tarjoaa parastaan mm. ainejärjestöjen kautta. Viikko sitten Karim kirjoitti ainejärjestöjen toiminnasta erityisesti oman ainejärjestönsä Retikan näkövinkkelistä käsin. Meidän ainejärjestömme Pedary, Sulo ja Kotex tekevät yhteistyötä sekä toistensa, kuin myös kaupungissa sijaitsevan ammattikorkeakoulun kampuksen väen kanssa. Vuoden aikana tapahtumia järjestetään laidasta laitaan aina kaupunkisuunnistuksesta Olavinkadun approon ja linnanjuhlista mauttomiin.

Näiden vuosien aikana Savonlinnan kampuksen lisäksi myös Savonlinnan kaupungista on tullut minulle rakas, enkä ole ainut. Violetilla tekstillä kirjoitetut tekstinpätkät ovat opiskelutovereideni kommentteja kampuksestamme ja kotikaupungistamme.

Enpä olisi 9-vuotiaana vampyyria pelästyessäni arvannut, että joskus vielä kirjoittaisin oodia tälle ihanalle kaupungille.

IMG_6042

Miltä vaihtokokemus näyttää ja tuntuu?

Reilu kolme viikkoa lähtöön.
Ajatus… tai ehkä jopa haave vaihtoon lähtemisestä on kytenyt mulla mielessä ainakin muutaman vuoden. Sen tullessa ajankohtaiseksi hakuaikojen lähestyessä viime syksynä, alkoi ensimmäinen jännitysaalto. Uskallanko oikeesti, uskallanko yksin, onko tää totta? Vaihtokavereita etsiessäni huomasin melko pian, etteivät luokkakaverini olleet innokkaita lähtijöitä. Niinpä päädyin kirjoittamaan vaihtohakemuksia motivaatiokirjeineen ystäväni kielipään avustuksella.

Näillä lauseilla alkoi viime syksynä kirjoittamani vaihtoblogi. Muutkin kursivoidulla kirjoitetut tekstinpätkät on lainattu suoraan kyseisestä blogista. Enpä olisi vielä lukiossa tai oikeastaan yliopisto-opintojen alussakaan osannut arvata, että päätyisin vielä vaihto-opiskelijaksi Englantiin. Näin siinä kuitenkin pääsi käymään ja vietin viime syksyn eli yhteensä kolme kuukautta kauniissa englantilaisessa kaupungissa nimeltään Bath.

IMG_8311

Olen tässä kirjoittamisen sivussa yrittänyt täyttää yliopiston nettirekisteröitymislomaketta ja nettisanakirja on ollut ahkerasti käytössä. Välttämättäkin sitä tulee miettineeksi, että miten kielen kanssa Bathissa pärjää. Se jännittääkin mua kaikista eniten tulevassa syksyssä.

Lohduttauduimme tosin samaan koitokseen lähtevän vaihtarikaverin kanssa sillä, että elekieli on paras kieli ja suomellakin pärjää, jos artikuloi tarpeeksi selkeästi. Tämän on todennut (tarpeeksi) toimivaksi ainakin meidän mummo.

En ikinä ole kokenut olevani hyvä kielissä. Olen käyttänyt lukemattomia tunteja sanakokeisiin ja kokeisiin lukemiseen, tuskailuun ja kyynelten vuodattamiseen. Lukiossa ollessani teimme suunnitelmia opon ja englanninopettajan kanssa sen varalle, etten pääse englannin kirjoituksia läpi. Kaikkien yllätykseksi kirjoitinkin B:n ja suunnitelmia ei tarvinnut panna toimeen.

18-vuotiaana osallistuin ensimmäistä kertaa kansainväliselle leirille kartuttamaan kielitaitoa. Tuolloin ymmärsin, että perussanastolla pärjää pitkälle eikä kieliopillakaan ole aina niin väliä. Briteissä ollessani kirjoitin parhaimmillani 1000 sanan esseitä englanniksi sanakirjan ja google kääntäjän avulla. Kielioppi niissä tuskin oli täysin oikein, mutta sillä ei ollut opettajienikaan mielestä väliä. Kunhan esseestä kävi ilmi se, mitä siinä yritin sanoa.

Mielestäni ”huono kielitaito” on todella epäpätevä syy jättää lähtemättä ulkomaille harjoittelun tai vaihto-opiskelun merkeissä. Olenkin ehdottomasti sitä mieltä, että jokaisen tulisi vähintäänkin harkita ulkomailla käyntiä opintojen aikana. Yliopiston eri vaihto-ohjelmien kautta on mahdollista hakea vaihtoon/harjoitteluun ainakin kymmeniin eri kohteisiin. Venäjällä vaihdossa olleen opiskelukaverini vaihtoblogiin voit käydä tutustumassa täällä  ja Japanissa vaihdossa olleiden opiskelukavereideni vaihtoblogiin täällä.

997044_729018090478587_7501603842690735602_n

Saman pöydän ääressä ryysti aamukahviaan ja murusteli leipiään suomalaisia, ruotsalainen, sveitsiläisiä, espanjalaisia, irlantilainen, portugalilainen ja hollantilainen. Ainoa paikalle eksynyt britti totesikin saapuneensa nähtävästi Eurooppaan

Ihan käsittämätöntä, minkälaisista paikoista sitä itsensä voi löytää.

Vaihtojaksoni ajan asuin yliopiston kampuksella olevassa asuntolassa samassa rapussa yhdessä yhden suomalaisen, yhden kreikkalaisen, yhden azerbaijanilaisen ja neljän britin kanssa. Samaisessa asuntolassa asui brittien lisäksi paljon vaihto-opiskelijoita, joten ilmapiiri oli erittäin kansainvälinen. Yliopistossa osallistuin muutamille kasvatustieteen kursseille, joissa suurin osa opiskelijoista oli brittiläisiä ensimmäisen vuoden opiskelijoita. Vaikka minusta olikin mielenkiintoista kuulla paikallisesta koulukulttuurista, tuntuivat britit olevan ainakin tuplasti kiinnostuneita suomalaisesta koulukulttuurista. Tämä ei toisaalta ollut ihme, onhan Suomi tunnetusti yksi koulutuksen huippumaista. Opintojen lisäksi vietin aikaani mm. Samba drumming societyssa, jonka kautta pääsin rummuttamaan erilaisiin tapahtumiin aina sambakarnevaaleista lyhtyparaatiin saakka.

IMG_9613

IMG_9670

Täällä on ollut kamalan ihanaa, mutta ihanaa on lähteä kotiinkin. Toisaalta ihan kamalaa jättää tämä paikka ja nämä ihmiset. Siinä kamaluudessakin on kuitenkin ihanuutensa, tarkoittaahan se omalla tavallaan sitä, että täällä vietetyllä ajalla on ollut aidosti merkitystä. Viikon päästä olen jo muuttanut kampukselta pois, mihin tämä aika oikein on kadonnut?

Miltäköhän sinun vaihtokokemuksesi voisi näyttää ja tuntua?

Mira// Kasvatustieteet, OpeArt-luokanopettaja

Intoa ja positiivisesti kuplivaa jännitystä


Kesällä 2014 aloin katselemaan ”sillä silmällä” UEF-lähettiläiden hakumainoksia. Pesti kuulosti todella hyvältä, mutten vaihtosyksyni takia voinut sitä vielä sinä syksynä hakea. Kului vuosi ja fiilis oli edelleen sama.

Syyskuussa 2015 kirjoitinkin hakemuksen ja aloin toivomaan haastattelukutsua. Parin viikon päästä tästä olin Edinburghin lentokentällä viemässä matkatavaroitani ruumaan laitettavaksi, kun huomasin tuntemattoman numeron soittaneen minulle. Langattomaan nettiyhteyteen päästessäni sain tietää, että minua oli yrittänyt tavoittaa UEF-lähettiläitä koordinoiva Marko Junkkarinen. Hetken asiaa ihmeteltyäni lähetin samaiseen numeroon viestin, jossa kerroin olevani ulkomailla ja palaavani myöhemmin samana päivänä. Vastausviestissä kysyttiin ”pääsisitkö haastatteluun Savonlinnan kampukselle pe 11.9 klo.10.45?” Voinette jo arvata, mitä vastasin.

Haastattelu tuli ja haastattelu meni, jonka jälkeen alkoi piinaava tulosten odotus. En ole ehkä ikinä pompannut ylös sängystä niin nopeasti kuin sinä aamuna, kun Marko soitti ja kertoi minun päässeeni UEF-lähettiläiden Savonlinnan edustajaksi.

11987169_10207397938687838_7585575540049086507_n
Skotlannin tuulisilla rannoilla vailla tietoa tulevasta

Olen halunnut opettajaksi niin kauan kuin muistan. Tiedän olevani tässä suhteessa onnekas, oman mielenkiinnonkohteen ja alan löytäminen kun ei ole yksinkertaista. UEF-lähettiläänä haluan antaa vaihtoehtoja ja kertoa rehellisesti omista kokemuksistani niin opiskeluajasta kuin välivuosistani ennen opiskeluja. Haluan olla korvina ja ihmettelyjen vastaanottajana, kokemusten ja faktatietojen kertojana, tukena suurten pohdintojen äärellä. Lukiovierailuilta ja tapahtumilta odotankin erityisesti erilaisten ihmisten kohtaamista ja mielenkiintoisia keskusteluja.

Takanani ei ole vielä ensimmäistäkään vierailua, mutta suunnitteilla niitä on jo toistakymmentä. Viikon päästä tähän aikaan olen ”lukiokiertueella” lähettiläskollegani Eelin kanssa, jolloin kierrämme useita lukioita melkein viikon ajan. Odotan ensimmäisiä vierailuja innolla, mutta positiivisesti kuplivalta jännitykseltäkään en ole voinut välttyä. Entä jos en osaakaan kertoa oikeita asioita tai pysty vastata jokaiseen kysymykseen? Entä jos en osaa paikan päälle tai takeltelen sanoissani? Niin UEF-lähettiläänä kuin tulevaisuuden opettajanakin pitää kuitenkin hyväksyä se, että me kaikki olemme ihmisiä eikä kukaan tiedä kaikkea.  Onneksi tukenamme on UEFin verkkosivut ja pääsääntöisesti myös toinen lähettiläs. Vanha sananlasku “oppia ikä kaikki” pitänee paikkansa myös lähettiläspestin kohdalla.

12106892_10207619688711450_1025895802777310730_n
Tunnelmointia Timpparisteilyltä, yhdeltä Savonlinnan kampuksen perinteikkäimmistä tapahtumista

Ensi viikolla nähdään Kellokoski, Kerava, Helsinki, Sipoo, Jokela, Järvenpää ja Espoo, tuskin maltan odottaa!

Mira// luokanopettaja