Category Archives: Jenna Kosonen

Pyörällä pääsee, mutta kävellenkin kerkeää

Miten opiskeluaikana pääsee kulkemaan? Varsinkin Joensuun kokoisessa pienessä kaupungissa välimatkat ovat lyhyitä, joten kulkeminen paikasta toiseen on helppoa ja nopeaa.

Monet opiskelijat asuvat mieluiten keskustassa, koska silloin kaikki on kävelymatkan päässä. Joensuussa yliopistokin on aivan keskustan vieressä. Silloin oikeastaan millekään kulkuneuvolle ei ole tarvetta, koska juna-asemallekin pääsee kätevästi kävellen. Keskustassa asuminen on siis välimatkojen suhteen hyvä valinta.

kävely
Tätä kaunista kulkuväylää kävellen pääsee yliopistolta ydinkeskustaan.

Itse olen kuitenkin asunut koko opiskeluaikana keskustan ulkopuolella. Matkaa keskustaan on n. 3 kilometriä ja yliopistolle n. 4 kilometriä. Kuljen pääsääntöisesti pyörällä, vuoden ympäri. Päivittäin tulee siis automaattisesti edes vähän hyötyliikuntaa jos pyöräilee yliopistolle ja takaisin. Liikun paljon joka tapauksessa, mutta pyöräily on hyvä peruskunnon ylläpitäjä. Matka ei kuitenkaan loppujen lopuksi ole pitkä, joten se menee kevyesti ja nopeasti.

Pyöräily onnistuu vuoden ympäri. Syksyn sadekeleillä lippis päähän ja vedenkestävät päällyshousut jalkaan, niin matkan aikana ei edes kastu. Talvella riittävän lämpimät, mutta hengittävät vaatteet päälle ja pyöräily onnistuu silloinkin. Talvella ja kevään loskakeleillä täytyy vain muistaa varata enemmän aikaa kulkemiseen, koska tieolosuhteet saattavat silloin tällöin olla hieman haastavat.

pyörä
Käsilaukku on köytettynä tarakalle, joten sekään ei ole tiellä pyöräillessä.

Tarvittaessa myös bussilla pääsee liikkumaan. Lähimmälle bussipysäkille on kotioveni edestä alle 100 metriä ja siitä pääsee kätevästi keskustaan tai juna-asemalle. Itse kuljen todella harvoin bussilla, mutta esimerkiksi silloin se on kätevä kulkupeli, kun on tarkoitus päästä juna-asemalle ja mukana on iso matkalaukku, käsilaukku ja tietokonelaukku.

pyörä
Pyöräillessä on hyvä muistaa jonkinnäköinen varovaisuus, että pyörä pysyy pystyssä…

Jenna // Englannin kieli

Hyvä paha gradu

Gradu. Opintojen alussa se kuulosti kaukaiselta ja pelottavalta. Ajattelin, että ei semmoisesta isosta urakasta voi selvitä. Opintojen aikana tuo kuilu kuitenkin kapenee, ja siinä vaiheessa kun gradu on ajankohtainen, ei se enää tunnukaan pelottavalta.

Gradu on siis opintojen loppuvaiheessa tehtävä tutkimus, joka kuuluu pakollisena kaikkiin maisterin tutkintoihin. Tutkimusaiheet voivat olla vaikka mitä, riippuen tietysti opiskelijan pääaineesta. Myös pituus vaihtelee hyvin paljon sen mukaan, minkä aineen gradu on kyseessä. Meillä esimerkiksi pituus on 60–80 sivua. Se saattaa kuulostaa paljolta, mutta se tulee aikalailla itsestään. Pakollisia osioita on sen verran paljon ja asiat käydään niin yksityiskohtaisesti, että tekstiä kyllä tulee.

12736618_10207028259679581_1300665684_o
Tästä lähtee! Tiedostossa tällä hetkellä jo 52 sivua.

Gradu lähtee liikkeelle seminaarissa, jossa ohjaajan ja muiden opiskelijoiden avustuksella lähdetään miettimään aihetta ja pikkuhiljaa sitten tutkimusprosessi pääsee käyntiin. Itse kävin seminaarin viime vuonna ja kirjoitimme syksyllä teoriapaperin ja keväällä teimme minitutkimuksen ja kirjoitimme siitä analyysin. Tästä syntyi pohja, josta sitten (toivon mukaan) valmistuu se varsinainen gradu. Itselleni vaikein osuus oli aiheen keksiminen, mutta kun se lopulta löytyi, ei työskentelyn aloitus sitten tuottanut ongelmia.

Itselläni on siis englanti pääaineena ja meillä voi suuntautua joko kirjallisuuteen tai kielentutkimukseen. Itse teen kielentutkimuksesta gradua ja aiheena minulla on thaimaalaisten lukiolaisten motivaatio ja asenteet englanninkielen opiskeluun. Aihe kiinnostaa minua ja voin myöntää, että oikeasti pidän gradun tekemisestä!

12511280_10206872916396096_143790720_o
Tässä tutkimukseni aineisto: 231 kyselylomaketta. Näiden läpikäymisessä riittää työtä, mutta sisältöä tutkimukseenkin tulee helposti, kun aineistoa riittää.

Välillä gradun tekeminen kuitenkin tökkii ja aina ei löydy motivaatiota. Apua on kuitenkin saatavilla! Tällä hetkellä järjestämme kavereiden keskuudessa kerran viikossa ”gradumiitin”; kokoonnumme yhdessä tekemään gradujamme. Tsemppaamme toisiamme ja pohdimme yhdessä mahdollisia ongelmia. Aiheemme ovat kaikki erilaisia, mutta toisten opiskelu ja tehokkuus auttavat myös muita edistymään. Kukaan ei ole tämän asian kanssa yksin!

12630684_10206860719771188_1940933983_o
Kun on hyvät eväät, niin jaksaa työskennellä paremmin! Pitää paikkansa myös gradua kirjoittaessa.

Jenna // Englannin kieli

Ajanhallintaa…

Hallitseeko aika meitä vai hallitsemmeko me aikaa? Mitäpä tuohon vastaisi…

Minulta on usein kysytty, miten ehdin joka paikkaan ja saan niin paljon asioita tehtyä. Opinnot, työt, harrastukset ja järjestötoiminta kaikki yhdistettynä onkin ollut aikamoinen yhtälö. Usein olen vastannut, että kun suunnittelee menot hyvin ja vain tekee, niin se onnistuu. Välillä se aikaansaaminen on kuitenkin pelkkää silmänlumetta… Esimerkiksi tämä blogiteksti minun olisi pitänyt julkaista torstaina. Nyt on sunnuntai-ilta.

Opiskelija kyllä kerkeää tehdä vaikka mitä opintojen lisäksi, mutta se vaatii hyvää suunnittelua ja aikatauluttamista. Ja myös realistisuutta: kaikkea ei yksinkertaisesti vain kerkeä tehdä, kun nukkuakin pitäisi jossain välissä. Tässä on ollut kyllä itsellä oppimista, kun kaikessa pitäisi olla mukana ja tunnit vain yksinkertaisesti loppuvat kesken. Jos haalii liikaa tekemistä, ei mitään meinaa saada tehtyä. Liian väljä aikataulukaan ei ole hyväksi, sillä silloin on vaikea saada sitä vähääkään tehtyä. Kohtuus siis kaikessa, mutta pieni kiire lisää tehokkuutta!

12633174_10206872914356045_667422780_o
Välillä sitä onnistuu hankkimaan itselleen aivan älyttömiä viikkoja… Esimerkiksi tämän viikon aikana olin abipäivillä Kuopiossa ja Joensuussa, hoidin vuosijuhliemme järjestelyjä (ja osallistuin niille…) ja olin mm. kaverini luona talonvahtina. Siihen päälle opiskelua ja hevosen hoitoa, niin ei ainakaan ollut tekemisen puutetta! En kuitenkaan suosittele tätä kenellekään…

Minä jätän asiat viime hetkeen. Monesti olen opiskeluaikana miettinyt, että miksi en aloita vaikka jonkun esseen kirjoittamista ajoissa, vaan aina se jää viimeiselle päivälle. Nyt olen useamman vuoden kokemuksen jälkeen todennut, että se on kaikkein tehokkainta. Teen opinnot siinä järjestyksessä, kun ne kalenterissani ovat. Ja viime hetken pakkosaadatämävalmiiksi –paniikki on myös semmoinen mielentila, jossa saa yllättävän hyvää tekstiä aikaiseksi!

Mutta otetaanpa muutama käytännön esimerkki siitä, miten voi säästää aikaa.

Minusta esimerkiksi tenttiin lukemiseen on vaikea keskittyä, ja se tuntuu vievän hirveästi aikaa. Niinpä olen yhdistänyt tenttiin lukemisen ja muun toiminnan. Lukiessa voi samalla vaikka neuloa tai jumpata. Esimerkiksi punnerrukset ja lankuttaminen onnistuvat hyvin samanaikaisesti lukemisen kanssa! Olenpa nähnyt kuntosalilla jonkun opiskelijan lukevan tenttikirjaa samalla kun veti crosstrainerilla treeniä. Kuntoilun ja opiskelun voi siis yhdistää, ja aikaa säästyy!

Neulomisen olen minäkin opetellut tänä vuonna, ja voin suositella tätä harrastusta kaikille opiskelijoille! Luentojen aikana se on parasta mahdollista oheistoimintaa; se auttaa keskittymään ja samalla syntyy myös jokin hyödyllinen vaatekappale. Joululahjojen miettimiseenkään ei kulu aikaa, jos neuloo kaikille jotakin. 😉 Ja luennoilla käynnistä saa näin tuplahyödyn!

12637330_10206872916636102_720879216_o
Neulominen – täydellinen harrastus opiskelijalle!

Itse käytän myös kaiken odotteluajan opiskeluun. Tenttikirja raahautuu aina laukussa mukana ja jos jossakin täytyy odotella, niin siinä on hyvä aika lukea. Parikin sivua on edistystä! Jos joutuu kulkemaan junalla tai bussilla, niin se aika vasta kannattaakin käyttää opiskeluun. Tai sitten nukkumiseen, jos se on jäänyt vähän vähemmälle…

Ja lopuksi… Kaikkea ei tarvitse jaksaa ja ehtiä. Elämä on valintoja. Priorisoi! Siinä muutama ajatus, jotka pitäisi itsekin aina muistaa…

Jenna // Englannin kieli

Kansainvälinen Joensuu

Jos kansainvälistyminen kiinnostaa, haluaa tavata ulkomaalaisia tai päästä parantamaan käytännön kielitaitoa, niin mahdollisuuksia tähän löytyy yliopistomaailmasta useita. Eikä tarvitse lähteä ulkomaille, kansainvälistyminen onnistuu myös opiskelukaupungissa!

Kansainvälisyys näkyy Joensuussa. Yliopistolla näkyy aina vaihto-opiskelijoita ja päivittäin kuulee puhuttavan useampaa eri kieltä. Kieltenopiskelijana olen myös tottunut siihen, että lähes kaikilla kielten kursseilla on mukana ulkomaalaisia opiskelijoita. Olen esimerkiksi ranskan opinnoissa tutustunut vaihto-opiskelijoihin.

1977175_10203488998250614_701471541_n
Ainakin näistä kaikista maista on Joensuussa ollut opiskelijoita.

Myös kaupunkikuvassa näkyy se, että kaupungissa asuu useita ulkomaalaisia. Esimerkiksi tänään menin poikkeuksellisesti yliopistolta kotiin bussilla. Siinä pysäkillä pari ranskalaista ihmetteli linjakarttaa, enkä voinut olla aloittamatta keskustelua, kun seisoin aivan siinä vieressä. Bussin odotus sujuikin sitten rattoisasti ranskaksi rupatellen.

Mutta kuinka tähän kansainvälisyyteen pääsee osalliseksi? Yliopiston kautta on useita mahdollisuuksia päästä tutustumaan kansainvälisiin opiskelijoihin ja saada uusista kulttuureista ystäviä.

Olin itse kolmantena opiskeluvuotena kansainvälisten opiskelijoiden tuutorina. KV-tuutorin tehtävänä on opastaa ja auttaa kansainvälisiä opiskelijoita käytännön asioissa uudessa opiskelukaupungissaan. Osa opiskelijoista on vaihto-opiskelijoita, osa taas suorittaa Suomessa kaksivuotisen maisterin tutkinnon. Minulla itselläni oli tuutoroitavana vaihto-opiskelijoita useista eri maista, mm. Yhdysvalloista, Latviasta, Kreikasta ja Kiinasta. Omien tuutoroitavieni lisäksi tutustuin useisiin muihin vaihto-opiskelijoihin tuon vuoden aikana.

1618448_705275742839951_909694854_n
Vaihtareiden kanssa Kolilla.

Pidin tuutoroinnista kovasti ja vietin paljon aikaa vaihto-opiskelijaporukassa. Tutustuin Joensuuhun aivan eri tavalla, kun katsoin sitä ulkomaalaisten näkökulmasta. Tuon vuoden aikana kävin esimerkiksi ensimmäistä kertaa elämässäni katsomassa jääkiekkopeliä ja kävimme muutaman vaihtarin kanssa Kolilla. Leikin myös vaihto-opiskelijoiden kanssa turistia Rovaniemellä, jossa en ollut koskaan aiemmin käynyt.

Tuutorointivuoden aikana sain useita uusia ystäviä eri maista. Olin kesällä 2014 käymässä Ranskassa ja vietin useita päiviä Lyonissa. Majoituin siellä ranskalaisen ystäväni luona, jonka olin tavannut hänen ollessaan Joensuussa vaihdossa. Nyt suunnitteilla olisi tälle keväälle matka Kreikkaan, jossa minulla olisi ilmainen majoitus entisen tuutoroitavani luona, josta tuli tuon vuoden aikana erittäin läheinen ystäväni.

Tuutoroinnin lisäksi on mahdollista lähteä esimerkiksi mukaan ESN Joensuun toimintaan. ESN on ylioppilaskunnan alaisuudessa toimiva kansainvälisten opiskelijoiden yhdistys, jonka toimintaan voivat lähteä mukaan kaikki yliopiston opiskelijat. ESN:n hallituksessa on sekä suomalaisia, että ulkomaalaisia opiskelijoita. Tapahtumia järjestetään aktiivisesti, ja niissä on helppo tutustua kansainväliseen porukkaan.

ESN järjestää myös hyvän mahdollisuuden päästä parantamaan käytännön kielitaitoa Language Cafén kautta. Tähän voi lähteä mukaan kuka tahansa, joka haluaa oppia/puhua jotakin kieltä. Ensimmäisellä kokoontumiskerralla katsotaan, mihin kaikkiin kieliin on kiinnostusta ja muodostetaan kieliryhmiä. Tämän jälkeen ryhmät kokoontuvat vapaasti. Tapaamisissa pääsee keskustelemaan muiden kielestä kiinnostuneiden kanssa, ja mukana on monesti myös sellaisia, jotka puhuvat kieltä äidinkielenään. Näissäkin enemmistönä ovat olleet kansainväliset opiskelijat, joten se on myös loistava tapa päästä tutustumaan heihin.

Photo0315
Eipä olisi tullut käytyä Lyonissa, jos en olisi lähtenyt kv-tuutoriksi!

Ja jos kansainvälisyys kiinnostaa, mutta kielitaito mietityttää, niin ei hätää! Suomalaiset osaavat esimerkiksi englantia paljon paremmin kuin yleensä ajattelevat. Ulkomaalaiset ovat pääsääntöisesti kehuneet sitä, miten hyvin täällä Suomessa osataan kieliä. Ja jos ei yhteistä kieltä löydy, niin kyllä se kommunikointi aina onnistuu, vaikka ilmeillä ja käsimerkeillä jos ei muuten. 😉

Jenna // Englannin kieli

Hallitushommia

Opiskeluaikana on helppo hankkia kokemusta kaikenlaisesta erilaisesta toiminnasta, esimerkiksi järjestötoiminnasta. Jokaisella aineella on yliopistossa oma ainejärjestönsä, joka ajaa opiskelijoiden etuja ja järjestää kaikenlaista toimintaa jäsenilleen. Jokaisella ainejärjestöllä on vuosittain vaihtuva hallitus, johon voi lähteä mukaan kuka tahansa ainejärjestön jäsen. Hallitus on se, joka hoitaa ainejärjestön toiminnan toteutumisen.

haalarit
Haalarit päällä kaupungilla ainejärjestöä edustamassa.

Itse olen ollut ainejärjestöni Echo ry:n hallituksessa ensimmäisestä vuodesta lähtien, eli yhteensä jo neljä vuotta. Päädyin hallitukseen itse asiassa vahingossa, kun pari vanhempaa opiskelijaa shanghaijasi minut ja kaksi kaveriani syyskokoukseen, jossa valittiin seuraavan vuoden hallitus. Olin ensimmäisen vuoden varajäsenenä ja aika lailla pihalla siitä, mitä ainejärjestötoiminta ylipäätänsä oli ja mitä tämä hallitustoiminta oikeastaan tarkoitti. Homma oli kuitenkin ihan kivaa, eikä varajäsenellä mitään kummempia vastuita ollut. Jatkoin hallituksessa kaksi vuotta kulttuurivastaavana (eli tapahtumavastaavana) ja tänä vuonna olen toiminut puheenjohtajana.

stereotypiasitsit

Erilaisissa tapahtumissa pääsee pukeutumaan eri teemojen mukaan.

Hallitustoiminta on loistava tapa tutustua uusiin ihmisiin. Monesti muiden vuosikurssien opiskelijat jäävät hieman tuntemattomimmiksi, mutta hallituksessa on kaikilta vuosikursseilta opiskelijoita. Hallitusporukka on ainakin meillä ollut tiivis ja tulemme hyvin juttuun keskenämme. Kokoukset ovat rentoja ja vaikka käsittelemme ihan asiaakin, niin mukaan mahtuu paljon ylimääräistä hauskaa höpinää.

Ainejärjestöt tekevät myös yhteistyötä toistensa kanssa ja tätä kautta pääsee tutustumaan myös muiden alojen opiskelijoihin. Hallitustoiminnan kautta on myös usein mukana erilaisilla ylioppilaskunnan jaostoissa, joiden kautta pääsee tutustumaan yliopiston toimintaan eri näkökulmasta. Esimerkiksi koulutuspoliittinen jaosto ja sosiaalipoliittinen jaosto ovat hyviä kanavia päästä vaikuttamaan.


vujut

Viime hetken järjestelyt vuosijuhlissa ennen h-hetkeä!

Hallitustoiminnan kautta saa myös loistavaa kokemusta tapahtumien järjestämisestä! Esimerkiksi tarjoilujen järjestäminen 50–80 hengelle on tullut hoidettua jo useamman kerran ja käsitys siitä, miten paljon ruokia ja juomia tietyn kokoiselle porukalle tarvitsee, on tullut aika vahvaksi. Ja kun tapahtumia on itse järjestämässä, on aika hyvät mahdollisuudet vaikuttaa siihen, minkälaisia ne ovat tai mitä siellä tarjoillaan. 😉

Viimeisempänä tapahtumanamme olivat Echon 40-vuotisjuhlat, jotka järjestettiin viime viikolla. En ollut koskaan osallistunut vuosijuhlille ja ensimmäinen kokemukseni vuosijuhlista olikin sitten niiden järjestäminen ja vetäminen, olinhan kuitenkin puheenjohtajana päävastuussa. Vuosijuhlilla oli paikalla 80 ihmistä, joista mm. yhdeksän laitoksemme opettajaa. Kokemus oli mahtava ja nyt on sitten kokemusta myös tällaisten ”virallisempien” juhlien järjestämisestä. Ja tulipahan pidettyä myös juhlien maljapuhe, ihan hieno kokemus sekin.

Kannustankin lähtemään hallitustoimintaan mukaan, siitä saa mahtavaa kokemusta ja uusia kavereita!

Jenna // Englannin kieli ja kulttuuri

Mikä minusta tulee isona?

Mikä sinusta tulee isona?

Kun minulta tätä pienenä kysyttiin, vastauksena oli hevosenhoitaja. Vastaus tuli silloin varmasti ja epäröimättä. Iän myötä mieli on kuitenkin hieman muuttunut ja hevosenhoitajaa minusta ei kyllä tule, vaikka hevosala on aina kiinnostanut ja kiinnostaa vieläkin.

Yhdeksännellä luokalla rakastuin englanninkieleen lopullisesti ja päätin, että minusta tulee englanninopettaja. Lukion aikana se muuttui kuitenkin kakkosvaihtoehdoksi, kun ykkösvaihtoehdoksi nousi se hevosala, tarkemmin sanottuna ratsuttaja. Teinkin lukion jälkeen vuoden hevoshommia ja lähdin sitten opiskelemaan sitä englantia.

Yliopistotutkinto oli varasuunnitelma; veri veti ratsastamaan. Päätin, että tutkinnon saatuani lähden keski-Eurooppaan hevoshomiin. Ensimmäiset kaksi vuotta yliopistossa vierähtivät ja tämä suunnitelma kuulosti vielä ihan hyvältä. Hevosala kiinnosti enemmän kuin opinnot. Pikkuhiljaa opintojen edetessä on kuitenkin mielikin hieman muuttunut. Mitä pidemmälle olen opinnoissa päässyt, sitä enemmän olen alkanut niistä nauttia.

ben
Tämä oli aina unelma-ammattini! 

Opiskelen yliopistossa nyt viidettä vuotta pääaineena englantia ja sivuaineina ranskaa ja aineenopettajan pedagogisia opintoja. Olisin nyt gradua vaille valmis englanninopettaja. Olen kuitenkin viime aikoina herännyt siihen, että yliopistossa on tarjolla vaikka miten paljon mielenkiintoisia opiskeltavia aineita! Pienemmästäkin menee pää sekaisin.

Suoritan nyt opetushallinto – opintokokonaisuutta, johon kuuluu oikeustieteiden kursseja. Ne ovat olleet haastavia, mutta mielestäni myös hyvin mielenkiintoisia. Oikeustieteet ovat alkaneet kiinnostaa ja olen harkinnut tekeväni enemmänkin kuin sen kolme pakollista opintokokonaisuuteen kuuluvaa kurssia. Tämän lisäksi opiskelen tällä hetkellä kansantaloustiedettä.

Nämä ylimääräiset opinnot koen hyvänä lisänä tutkintooni. Tulevaisuudessa minua kiinnostaisi esimerkiksi koulutuksen suunnittelu ja kehittäminen.

12179036_10206356478205464_738447248_n
Välillä opinnot tuntuvat haastavilta, kuten humanistin yritys opiskella taloustiedettä… Mutta lopulta itsensä haastaminen aina palkitsee!

Mikä minusta siis tulee isona? Pienenä vastaus tuli heti ja varmasti. Nyt hieman epäröin, en oikeastaan tiedä. Opetusala on kuitenkin muuttunut ykkösvaihtoehdokseni ja hevosala jääköön ainakin toistaiseksi harrastukseksi tai sivutoimeksi. Onneksi ei ole pakko tehdä samaa asiaa koko loppuelämäänsä, vaan isona voi olla moniakin eri asioita.

Jenna // Englanninkieli