Category Archives: Maiju Haverinen

Opiskelu, tuo uusi ja jännittävä vaihe elämässä

Kun vuoden 2012 syksyllä muutin Joensuuhun opiskelujen perässä, oli se melkoinen hyppy uuteen ja jännittävään. Onnistuin melko vaivattomasti nappaamaan yksityisen vuokraaman yksiön aivan Joensuun keskustasta, jota kävimme yhdessä vanhempieni kanssa kesällä katsomassa. Muuttoapuna oli vanhempieni lisäksi nykyinen avopuolisoni, joten avusta ja tuesta ei ainakaan ollut puutetta.

Ensimmäinen kämppäni oli varsin viihtyisä
Ensimmäinen kämppäni oli varsin viihtyisä.

Ensimmäiset opiskeluviikot kuluivat uutta ihmetellessä ja uusiin ihmisiin tutustuessa. Joensuun kaupunki alkoi pikkuhiljaa tulla tutuksi, ja vähän kiertelemällä ja pari kertaa eksymällä koko kaupunki alkoi hahmottua. Joensuu on loppupeleissä niin selkeä kaupunki kuin olla ja voi, ettei keskusta-alueella eksyminen oikeastaan ole edes mahdollista. Yliopistolla tutorit ja koko henkilökunta ottivat meidät fuksit lämpimästi vastaan ja ohjausta sai kun vain uskalsi pyytää. Akateeminen vapauskaan ei ole niin ahdistavaa, kun on osaavaa henkilökuntaa ja vertaisia neuvomassa, mitä ehkä kannattaa milloinkin opiskella. Ensimmäiset viikot täyttyivät opiskeluun orientoivien luentojen lisäksi erilaisista ryhmäyttävistä tapahtumista, joiden kautta uudet opiskelutoverit tulivat tutuiksi.

Syksyn 2012 psykan ja kemian opiskelijoiden fuksiaisissa teemana olivat rumat hatut.
Syksyn 2012 psykan ja kemian opiskelijoiden yhteisissä fuksiaisissa teemana olivat rumat hatut.
Kaupunkisuunnistuksessa joukkueemme Psykan Blondit pääsi mittelemään erilaisissa leikkimielisissä kilpailuissa.
Kaupunkisuunnistuksessa joukkueemme Psykan Blondit pääsi mittelemään erilaisissa leikkimielisissä kilpailuissa.

Nyt kun kolmas vuosi Joensuussa ja psykologian opiskelujen parissa on jo takana, voin rehellisesti sanoa olevani erittäin tyytyväinen. Joensuu on kaupunkina viihtyisä ja kompakti, eikä sieltä puutu mitään. Joensuusta on tullut kotini. Yliopisto-opiskelut olivat minulle melko mystinen asia opiskelut aloittaessani, mutta hyvällä ohjauksella niihin pääsi helposti kiinni. Minulla meni melko kauan, että sain vakuutettua itselleni olevani todellakin jo yliopisto-opiskelija. Lukiosta tuntui olevan niin lyhyt aika, että vasta ensimmäisen yliopisto-vuoden päättymisen jälkeen minusta alkoi tuntua, että todellakin olen opiskelija ja kulkemassa kovaa vauhtia kohti aikuisuutta.

Joensuun keskustasta järven rannallekaan ei mene kuin hujaus.
Joensuun keskustasta järvenrannallekaan ei mene kuin hujaus.
Opiskelu tuo mukanaan unohtumattomia hetkiä ja ihania ihmisiä <3
Opiskelu tuo mukanaan unohtumattomia hetkiä ja ihania ihmisiä <3

Joensuu ja opiskelu ovat tuoneet tullessaan valtavasti uusia kokemuksia  ja uusia ystäviä, joita en varmasti koskaan tule unohtamaan. Melkein tuntuu haikealta, että olen saavuttanut opinnoissani jo yli puolenvälin, eikä tämä mahtava elämänvaihe kestäkään ikuisesti. Haluan tällä viimeisellä blogipäivitykselläni uef-lähettiläänä toivottaa onnea kaikille tuleville yliopisto-opiskelijoille, ja kehotan ottamaan kaiken ilon irti niistä nopeasti kiitävistä vuosista, jotka opiskelijana vietätte!

Lämpimin terveisin,

Maiju/Psykologia

Sivuaineista

Itä-Suomen yliopistolla on yksi valttikortti, joka on kenties jopa ylitse muiden, nimittäin vapaa sivuaineoikeus. Sivuaineiden määrä vaihtelee aloittain, mutta poikkeuksetta joudut niitä opintoihisi sisällyttämään. Monissa muissa yliopistoissa, jos haluat saada tietyn aineen sivuaineeksesi, joudut hakemaan siihen oikeutta ja jopa käydä suorittamassa eräänlaisen pääsykokeen/lähtötasotestin. Itä-Suomen yliopistossa tällaisen prosessin joutuu käymään läpi vain muutamissa poikkeusaineissa. Yleisesti ottaen, kun olet päättänyt mitä sivuaineeksesi haluat, sen kuin ilmoittaudut kursseille ja se on siinä. Siitä sitten vain kursseja suorittamaan!

IMG_20141224_103636

Omassa pääaineessani psykologiassa sivuaineet ovat täysin vapaasti valittavissa. Sivuainevalinnat eivät millään tavalla määritä sitä mihin tulet erikoistumaan tai työllistymään. Psykologiassa kaikki saavat ulos samaiset maisterin paperit yliopistosta tai sivuaineista riippumatta. Joillakin aloilla, hyvin pitkälti ns. asiantuntija-aloilla, sivuaineilla on taas suurempi merkitys tulevaisuutesi kannalta. Esimerkiksi jos haluat suuntautua aineenopettajaksi, sinun on käytävä sivuaineena opettajan pedagogiset opinnot. Jos taas haluat lähteä opiskelemaan vaikkapa kasvatustieteitä, on jälleen sivuaineillasi merkitystä sen kannalta, mihin voit työelämässä lähteä suuntautumaan.

Jos opiskelupaikkasi löytyy vaikkapa Joensuusta, mutta sinua kiinnostaisi Kuopiossa tai Savonlinnassa opetettavat alat, ei hätää. Sinulla on mahdollisuus valita opintoja miltä tahansa Itä-Suomen yliopiston kampuskaupungilta. Jos olet esimerkiksi luokanopettajaopiskelija Joensuussa, voit käydä Savonlinnassa suorittamassa pitkän sivuaineen tekstiilitöistä, jolloin saat oikeuden opettaa niitä aineenopettajan ominaisuudessa. Mahdollisuutesi ovat siis laajat!

rtbgfv

Omat sivuaineeni voisivat siis olla käytännössä mitä vain saksan kielestä historiaan, mutta itse päätin valita jotain pääainettani tukevaa. Sivuaineita ei onneksi tarvitse valita vielä ensimmäisenä, eikä välttämättä vielä toisenakaan opiskeluvuonna. Itse kuitenkin suoritin toisena opiskeluvuotenani lyhyen sivuaineen erityispedagogiikasta, joka tuki hyvin kiinnostustani neuropsykologiaan. Suoritin kursseja yhdessä ensimmäisen vuoden erityispedagogiikan opiskelijoiden kanssa ja sain mukavasti tuntumaa heidän alaansa, sekä sovellettavaa omaan alaani. Tänä vuonna päätin hyötykäyttää kaikilla opiskelijoilla olevaa oikeutta hakea ilmaista sivuaineoikeutta johonkin avoimen yliopiston opintokokonaisuuteen. Lyhyen nettilomakkeen täyttelyn ja parin kuukauden odottelun jälkeen sain ilmoituksen, että oikeus on myönnetty. Ainoa syy, miksen oikeutta olisi saanut, olisi ollut se, että molemmat sivuaineeni olisivat olleet jo täynnä. Nyt sain kuitenkin mahdollisuuden suorittaa toisena lyhyenä sivuaineenani kokonaisuuden Lasten ja nuorten psyykkinen hyvinvointi. Kokonaisuus on toteutettu hyvin pitkälti nettiluentojen, esseiden kirjoittamisen ja netissä tapahtuvan ryhmätyöskentelyn muodossa, joten hommia on saanut tehdä mukavasti omaan tahtiin.

Sivuaineiden valinnalta ei yksikään yliopisto-opiskelija voi siis välttyä, ja useimmiten niitä ”joutuu” melkoisen opintopiste määrän käymään. Sivuaineensa kannattaa siis valita oman mielenkiintonsa mukaan ja alasta riippuen myös sen mukaan, mitä mahdollisesti haluaisi työkseen tehdä.

Terveisin,

Maiju, Psykologia

Jännitystä ilmassa – valintakokeisiin valmistautuminen

Ylioppilaskirjoitukset ovat nyt ohitse ja monet alkavat pikku hiljaa, jos eivät ole vielä ehtineet, valmistautua loppukevään ja alkukesän valintakokeisiin. Itä-Suomen yliopistossa valintakokeet vaihtelevat aineistokokeista kirjallisuuden pohjalta laadittaviin kokeisiin. Joillekin aloille alun kirjallisen osuuden läpäisseille järjestetään vielä soveltavuuskokeet kun taas jotkut pääsevät sisään pelkillä papereilla. Vaikka tuntuu, että yo-kirjoitukset menivät ehkä päin puuta, niin nou hätä; monille aloille voi vielä päästä myös pelkkien pääsykoepisteiden varassa.

2012 keväällä pääsykoekirjat käsittelivät sosiaalipsykologiaa ja ihmistieteiden filosofiaa. Muistiinpanot ovat yhä tallessa.
2012 keväällä psykologian pääsykoekirjat käsittelivät sosiaalipsykologiaa ja ihmistieteiden filosofiaa. Muistiinpanot ovat yhä tallessa.

Itselläni kävi vuoden 2012 hauissa niin hyvä tuuri, että opiskelupaikka napsahti ensimmäisellä yrittämällä. Osaan kertoa omasta pääsykokeisiin valmistautumisestani siis yhden kevään pohjalta. Yo-kirjoitusten jälkeen pidin noin puolentoista viikon lukutauon, jolloin en vielä  vilkaissutkaan pääsykoekirjoja. Hetken hengähdyksen jälkeen kirjoihin jaksoi lähteä paneutumaan kunnolla. Meillä psykologiassa pääsykoetta varten opiskellaan kahta kirjaa, joista toinen käsittelee aina filosofiaa ja toinen psykologiaa. Kirjat vaihtuvat parin vuoden välein. Oma taktiikkani oli lukea ensin kumpikin kirja kertaalleen läpi, jonka jälkeen kolusin ne uudestaan kirjoittaen samalla muistiinpanoja. Useampaa lukukertaa en tarvinnut, sillä loppuajan kertailin muistiinpanojani. Valmistauduin Joensuun lisäksi Helsingin psykologian pääsykokeeseen jään koputtelu –asenteella, mutta Joensuu oli itselleni se, johon oikeasti panostin. Väitän, että kolmanteen erilliseen pääsykokeeseen valmistautuminen olisi ollut tuolle yhdelle keväälle liikaa, eli kannattaa tarkkaan harkita, mihin haluaa keskittyä.

Pääsykoeturhautumista tuli purettua visuaalisin keinoin
Pääsykoeturhautumista tuli purettua visuaalisin keinoin
Oma pääsykokeeni näytti tältä
Oma pääsykokeeni näytti tältä

Pääsykokeeseen valmistautuminen muistutti yo-kokeisiin pänttäämistä, ja lukuhetket sisälsivät niin oivaltamisen iloja kuin suuria turhautumisen hetkiä. Muistan tuon kevään ajalta muutaman päivän pätkän jolloin olin todella toivoni menettänyt. Olin esimerkiksi kirjoittanut eräänlaiseen päiväkirjaani seuraavan pätkän: ”…Joensuun kirjoja minä olen tosissani yrittänyt lukea, mutta se on rasittavan hidasta ja pelkään, että aika loppuu kesken. En tälläkään hetkellä muista olennaisimpia asioita, enkä ymmärrä kaikkea..”. Suurta epätoivoa on siis tullut koettua, mutta niistäkin on selvitty.

Lopulta reipas pänttääminen palkittiin opiskelupaikalla maailman mielenkiintoisimpaan ammattiin
Lopulta reipas pänttääminen palkittiin opiskelupaikalla maailman mielenkiintoisimpaan ammattiin

Pari päivää hatun juhlimisen jälkeen saapui se oman elämäni kannalta hyvinkin ratkaiseva päivä: Joensuun pääsykoe. Psykologiassa pääsykoe sisältää kahdesta kolmeen laajaa esseekysymystä, jotka mittaavat laadullisen tiedon haltuunottoa ja sen soveltamista. Kokeesta poistuttuani minulla oli tunne, että olin onnistunut ihan hyvin, mutta en riittävästi. Uskoin, että sisäänpääsy olisi vaatinut jonkinlaiset superesseet, mutta kuinkas kävikään. Se, että tein parhaani riitti, ja sillä pääsin myös opiskelemaan. Ja mikä olikaan tarinan opetus? Älä heitä toivoasi, sillä sinulla on aivan yhtä hyvät mahdollisuudet kuin kaikilla muillakin!

Takatakatakatalvisin terveisin:

Maiju, psykologia

Teatteria ja muuta kivaa

Joensuu on harrastuksia pullollaan, joten päätin rajata tekstini käsittelemään pääasiassa niitä vapaa-ajan toimintoja, joihin olen itseni tässä vajaa kolmen vuoden aikana onnistunut sotkemaan.

Ensimmäisenä opiskeluvuotenani pyörin mukana nuorille aikuisille suunnatuissa seurakunnan illoissa. Noina iltoina sai teen ja pienen natusteltavan parissa olla mukana uskontoon ja yleensä elämään liittyvissä keskusteluissa, tai ihan vain kuunteluoppilaana. Toiminta oli välillä myös toiminnallisempaa esimerkiksi kynttiläntekoa ja piirtelyä. Tätä kautta päädyin myös Maata näkyvissä -festareille yövalvojaksi, mikä jäi kommelluksineen erittäin hyväksi kokemukseksi.

306088_10151235630264014_1318469226_n
Seurakuntatoiminnan kautta päädyin seikkailemaan festareille Turkuun syksyllä 2012.

Ensimmäisenä opiskeluvuotenani onnistuin myös eksymään edelleen rakkaan harrastukseni, ylioppilasteatterin pariin. Yliopiston ilmoitustaululla törmäsin mainokseen (Huomion arvoinen vinkki siis: kannattaa seurata yliopiston ilmoitustauluja!), joka houkutteli osallistumaan kyseisen teatterin pääsykokeisiin. Pienen harkinnan jälkeen uskalsin lähteä koettamaan onneani. Aina jossain määrin ilmaisua harrastaneena teatteri osoittautui minulle juuri oikeaksi paikaksi ja sen kautta olen muodostanut monia tärkeitä ystävyyssuhteita. Tähän mennessä olen ollut mukana näyttelemässä yhdessä koko illan näytelmässä, joka pääsi Rovaniemen teatterifestareille asti, sekä kahdessa lyhytnäytelmässä, joista toinen oli lähes 100 % improa. Näyttelemisen lisäksi päätin tänä vuonna kokeilla käsikirjoittamista ja ohjaamista. Vielä parin viikon ajan tekelettäni voi käydä katsomassa kuuden muun lyhytnäytelmän kanssa Pisarat-kokonaisuudessa joko Joensuun Pakkahuoneella tai Kerubissa.

Ihanat Sininen ja Punainen näytelmästäni "Myrsky".
Ihanat Sininen ja Punainen näytelmästäni “Myrsky”.
Alkuhäsläämistä Pakkahuoneella.
Alkuhäsläämistä Pakkahuoneella.

Teatteri on melko aikaa vievä harrastus, mutta ei niin kiireisinä viikkoina, ehtii harrastaa myös liikuntaa. Pari ensimmäistä opiskeluvuottani kuljin enemmän tai vähemmän aktiivisesti yliopiston järjestämissä vaihtuvissa jumpissa. Nyt vuoden vaihteessa liikuntapalvelut laajenivat jo aiemmin blogissa mainittujen Sykettä-liikuntapalveluiden myötä. Itse olen käynyt kokeilemassa sykekuulaa sekä kuntonyrkkeilyä ja haaveena olisi vielä jossain vaiheessa raahautua myös zumbaan ja johonkin lukuisista joogista. Vaihtoehtoja on niin paljon, että valinnanvaikeus meinaa iskeä.

Kaiken tämän lisäksi olen selaillut kansalaisopiston järjestämiä kursseja, mutta millekään niistä en ole vielä onnistunut osallistumaan. Houkuttelevia ovat olleet mm. taideretriitti ja piirustustekniikan kurssi. Harrastusten puutteesta ei siis Joensuussa varmasti joudu kärsimään.

Toiminnallisin terveisin,

Maiju, Psykologia

Voihan kandi

Yksi porras on taas noustu urallani yliopisto-opiskelijana. Tämän syksyn suurin projekti on ollut kasata kandidaatin tutkielma psykologian historian alalta. Vaikka tutkielma onkin nyt purkitettu, ei minusta kuitenkaan tule psykologian kandidaattia, ennenkuin olen käynyt loppuun kaikki kandidaattivaiheeseen kuuluvat kurssikokonaisuudet. Itse saanen tutkinnon siis ulos ennen kesää. Vaikka voinkin tuon jälkeen kutsua itseäni psykologian kandidaatiksi, ei tällä tutkinnolla ole työelämän kannalta vielä mitään hyötyä. Psykologiassa nimittäin tähdätään maisterin tutkintoon, jonka myötä saan lopulta luvan toimia laillistettuna psykologina.

Kun aloitin psykologian opintoni vuoden 2012 syksyllä, tuntui kandidaatin tutkielman tekeminen yhtä kaukaiselta asialta kuin yo-kirjoitukset lukion alussa. Pari vuotta kuitenkin vierähti hujahtaen ja nyt tämäkin urakka on jo ansiokkaasti takana. Meidän laitoksellamme kandidaatin tutkielma  käsittelee yhtä valitsemaamme psykologian klassikkoa, josta kirjoitamme laajan esseen, jonka sitten esittelemme muille yhteisessä seminaaripäivässä. Vaikka kandidaatin tutkielma kurssikokonaisuus sisältää meillä myös muita vaiheita, kuten luentoja psykologian historiasta ja kirjatentin, koin esseenkirjoittamisprosessin kuitenkin keskeisimmäksi vaiheeksi.

Oman aiheeni löysin kiinnostukseni kautta neuropsykologiaa kohtaan. Alkusyksy meni kolutessa läpi historian kirjoja ja valitsemani henkilön kirjoittamia artikkeleita . Kun aineistoa oli lopulta tarpeeksi kattavasti, pääsin kiinni itse kirjoittamisprosessiin. Valitsemani klassikon, Roger Sperryn, suorittamat split-brain-kokeet olivat äärimmäisen kiehtovaa luettavaa, enkä olisi voinut olla tyytyväisempi aihevalintaani. Monilla voi olla kauhukuvia siitä, että kandidaatin tutkielma olisi valtavan suuri urakka, mutta itse koin homman loppujen lopuksi melko leppoisaksi. En kasannut kandi-syksylle liikaa muita kursseja, joten aikaa riitti vallan mainiosti tutkielman työstämiseen.

Huolellinen pohjatyö on tärkeä vaihe.
Huolellinen pohjatyö on tärkeä vaihe.
Valmista työtä on mahtavaa pitää käsissään.
Valmista työtä on mahtavaa pitää käsissään.

Kokoamisen, muotoilun, karsimisen ja muun syksyn uurastuksen jälkeen valmista työtä oli enemmän tai vähemmän mahtavaa pitää käsissään. Kandidaatin työ toi tutuksi tieteellisen kirjoittamisen taidon, ja se myös auttoi hahmottamaan psykologian historiaa, joka on tärkeä kokonaisuus ymmärtää kenttätyönkin kannalta.

Seminaaripäivät ja kypsyysnäyte ovat nyt takana, joten seuraava vaihe on arvosanan jännittäminen. Itse olen jo palaillut kotipaikkakunnalleni joululoman viettoon, ja haluankin omasta puolestani toivottaa lumista ja pipareiden täyteistä joulua!

Hyvää joulunodotusta!
Hyvää joulunodotusta!

Lämpöisin terveisin,

Maiju, psykologia.

Omaa alaa etsimässä

Hei vain! Nimeni on Maiju, ja olen kolmannen vuoden psykologian opiskelija. UEF-lähettilään urani on lähtenyt rattoisasti käyntiin, ja tällä viikolla on itselläni takana ei yhdet, vaan peräti kahdet abipäivät. Kuopiossa olin erityisesti oman alani ja filosofisen tiedekunnan edustaja, kun taas Joensuussa yliopistomme pääständi oli kotini. Molemmat päivät ovat olleet erittäin antoisia ja omalta osaltani olen tehnyt parhaani, jotta tulevien opiskelijoiden oman alan löytäminen helpottuisi.

Filosofisen tiedekunnan esitteitä
Filosofisen tiedekunnan esitteitä

Vaikka oma ala olisikin vielä hieman hukassa, ei ole mitään kiirettä. Itsekin olin vielä neljä vuotta sitten  vakuuttunut siitä, että lähden opiskelemaan luokanopettajaksi. Suunnitelmat kuitenkin muuttuivat, ja vuotta myöhemmin suunnittelinkin suuntaavani teologiaan. Mutta kuinkas kävikään, vasta abivuoden kevään puolella päädyin sittenkin psykologiaan, enkä päätöstäni ole kertaakaan katunut. Pääsykokeisiinkaan ei ollut mitään kiirettä lukea, ja ensimmäisellä kerralla onnistuin sisään pyörähtämään.

Kuopiossa abeja vastaanotti tämä luiseva kaveri
Kuopiossa abeja vastaanotti tämä luiseva kaveri
Kemian pisteellä 3D-tulostimesta syntyi piskuinen Yoda
Kemian pisteellä 3D-tulostimesta syntyi piskuinen Yoda

Vaikka mielessä olisikin jo jokin tietty ala jota haluaa lähteä opiskelemaan, on hyvä pitää silmät auki myös aloille, jotka eivät välttämättä ole käyneet edes mielessä. Esimerkiksi lääkistä harkitessa kannattaa muistaa myös farmasian ja proviisorin sekä biologian ja ravitsemustieteen opintojen mahdollisuus. Jos taas koulutusala kiinnostaa, on hyviä vaihtoehtoja luokanopettajalinjojen lisäksi myös kasvatustieteen ja aikuiskasvatustieteen koulutusohjelmat, erityisopettajan opinnot sekä ohjauksen opinnot. Ja aina on myös hyvä muistaa, että aineenopettajan pätevyyden voi opiskella melko monen pääaineen yhteyteen.

Aamulla 7:30 Joensuun päärakennuksen, Carelian aula näytti vielä melko hiljaiselta...
Aamulla 7:30 Joensuun päärakennuksen, Carelian aula näytti vielä melko hiljaiselta…
...pikku hiljaa eri pääaineiden, tiedekuntien ja opistojen edustajat alkoivat kuitenkin valua paikalle...
…pikku hiljaa eri pääaineiden, tiedekuntien ja opistojen edustajat alkoivat kuitenkin valua pisteidensä luo…
...ja lopulta myös päivän päätähdet, eli abit, saapuivat myös paikalle!
…ja lopulta myös päivän päätähdet, eli abit, saapuivat myös paikalle!

Vaikka pääsykokeissa ei ensimmäisellä kerralla lykästäisikään, ei toivoa kannata heittää. Monille välivuosi voi olla paikallaan, ja itselle jää aikaa miettiä, mikä loppujen lopuksi on sitä, mitä haluaa tehdä isona. Jos opintoja haluaa kuitenkin jo ennen virallista sisäänpääsyä aloittaa, tarjoaa avoin yliopisto mahdollisuuden käydä monia pääaineita jopa aineopintoihin saakka.

Alan valinnalla ei siis ole vielä mikään hoppu, mutta mietintämyssyä on hyvä välillä käyttää päässä. Me UEF-lähettiläät olemme valmiita vastaamaan kinkkisiinkin kysymyksiin niin pääsykokeista, kuin myös ihan arkisesta opiskelijaelämästä.

Väsynein, mutta tyytyväisin terveisin:

Maiju, psykologia