Category Archives: Johanna Behm

Yrittäjäksi?

Yrittäjäksi?

Terve taas!

Olen jonkin aikaa ollut hieman hiljainen täällä blogissa. Olen näes kevään mittaan puuhastellut paitsi opiskeluiden, myös oman yritykseni parissa. Luin jokin aika sitten lehdestä jutun, jonka mukaan monia nuoria aikuisia kiinnostaa yrittäjyys ja itsemääräämisoikeus työn suhteen. Kiinnostaako teitäkin? Hyvä, sillä tällä kertaa käsittelen blogikirjoituksessani omaa yrittäjätarinaani. Enjoy! ^^

Olin haaveillut jo ennen opintojen alkua omasta yrityksestä, mutta ajatus tuntui jotenkin pelottavalta ja kaukaiselta minulle. Ihailin salaa suuresti lähipiirissäni olevia yrittäjiä. Yrittäjät olivat mielestäni vain kerta kaikkiaan niin rohkeita ja mahtavia tyyppejä! Aika pian opiskeluiden alkamisen jälkeen tulinkin temmatuksi mukaan KESin eli Kuopio Entrepreneurship Societyn toimintaan. Tapasin vuoden mittaan paljon oman ikäisiäni ihmisiä, jotka olivat lähteneet tavoittelemaan unelmaansa ja rohkeasti laittaneet oman busineksen pystyyn. Olin kerta kaikkiaan vaikuttunut! Yrittäminen ei siis välttämättä tarvinnutkaan pohjakseen vuosien kokemusta puuduttavasta työelämästä.

1560745_612873315452924_522194607_n (2)

Seuraavaksi minulla oli ongelmana keksiä se kantava ja perustavanlaatuinen idea, jolle löytyisi myös kysyntää markkinoilta. Pääni puhki mietittyä päätin jättää asian hautumaan ja odottaa ihmettä tai päivää, jona keksisin jonkin über hienon tuotteen tai palvelun.

WhyDoPeopleGiveUp

No, kumpaakaan toivomaani ei tapahtunut, vaan sen sijaan kaverini esitteli minulle pöytälaatikkobusineksensa ja ehdotti että minäkin lähtisin mukaan pienellä sijoituksella. Suhtaiduin asiaan hieman epäilevästi, mutta koska halusin palavasti seurata unelmaani, tein elämäni ensimmäisen sijoituksen ja starttasin oman liiketoimintani 400 e alkupääomalla. Läppäri ja puhelin olivat minulla jo entuudestaan. Oli todella jännittävää ja pelottavaa, mutta samalla myös aivan mahtavaa sopia ensimmäisiä asiakastapaamisia. Ja ihan minua itseäni varten!

DSC_1091

Kulunut vuosi yrittäjänä on ollut kiinnostava. Opiskelin, tein näitä lähettiläshommia ja aina kun suinkin ehdin kaivoin asiakasjärjestelmäni (excelin) esille ja tein seuraavia siirtojani tai vaihtoehtoisesti osallistuin erilaisiin koulutuksiin ja luin kirjoja. Avasin myös yritykselleni omat nettisivut ja facebook-kanavan. Olin jo oppinut valtavasti SOME-markkinoinnista ainejärjestötoiminnan kautta, mutta tässä busineksessa asia on viety vielä aivan uusiin ulottuvuuksiin. Vuoden aikana olen oppinut myynnistä, liiketoiminnasta ja viestinnästä enemmän kuin koulun penkillä. *Vinkki vinkki*, Start-up yrittäjä kilpailee isoja yrityksiä vastaan olemalla edelläkävijä. Haluatko tietää mitä start-upit tietävät tällä hetkellä paremmin? Vilkaiseppa alkajaisiksi läpi tämä artikkeli tulevasta megatrendistä.

 

10437198_10152607881341076_432729320_nScreenshot_2015-05-16-11-46-51

 

 

Ajatus yrittäjyydestä tuntui vuosi sitten vielä kaukaiselta ja pelottavalta. Yrittäjyydestä ja yrittäjistä puhutaan kuin kummitustarinoista. Yrittäjyyteenhän liittyy valtava määrä riskejä! Sehän on suorastaan uhkarohkeaa! Vuoden verran tuumittuani olen kuitenkin tullut siihen tulokseen, ettei palkkatyö ole loppujen lopuksi sen turvallisempi vaihtoehto, kuin oma yritys. Varmaa työpaikkaa ei nimittäin enää ole olemassa. Lisäksi työurat ovat näillä näkymin pitenemässä ja ekonomistit ennustavat palkkojen pienentyvän Suomessa. Jos jotain olen oppinut rahoituksen luennoilla, niin sen, että työntekijät tekevät töitä yrityksen omistajia eli sijoittajia varten, eivät itseään varten. Isoimman potin korjaa aina sijoittaja ja ylimmät esimiehet. Yrittäjyys vaatii rohkeutta, mutta ilo jota tästä tekemisestä, työskentelystä itselleen saa, korvaa kaiken!

Opiskeluaika on varsin otollista aikaa oman busineksen perustamiselle. Yliopistolla tapaa joka viikko fiksuja ja mielenkiintoisia ihmisiä. Tutustumalla eri alojen opiskelijoihin tuuletat omaa maailmankuvaasi ja ajatteluasi ja hämmästyt siitä, kuinka paljon fiksuja ja ahkeria ihmisiä tästäkin maasta löytyy. Oman liiketoiminnan voi aloittaa osa-aikaisesti ja pienilläkin alkupääomilla. Yrittäjän arki ei aina ole helppoa, mutta tämä matka tuo mukanansa upeita ihmisiä, mahtavia kokemuksia ja adrenaliinin huumaa, joka korvaa kaiken vaivannäön.

11001899_10152604596051076_6783561726953802121_n

Yli 500 “pöytälaatikkoyrittäjää” kokoontuneena Järvenpäähän inspiraatiopäivää varten. Motivaatio ja innostus, ne tarttuvat kuin tauti! 🙂

Yrittäjyys on suuri seikkailu, joka on minun ja kaikkien yllä olevassa kuvassa esiintyvien kavereiden mielestä kokemisen arvoinen. Mikäli olet kiinnostunut yrittäjyydestä, suosittelen aloittamaan vaikka tutustumalla saman henkisiin ihmisiin. Tämän voit tehdä esimerkiksi liittymällä Kuopio Entrepreneruship Societyn tai Joensuu Entrepreneurship Societyn toimintaan. Ja sitten vaan rohkeasti omien unelmien perään! Hopi hopi, elämä odottaa! 🙂

11232479_1444420105868942_342351775_n

Johanna, UEF Kauppatieteet

 

 

Tärkeä vieras

 

Tärkeä vieras

Ensimmäinen viikkoni joululomien jälkeen poikkesi melko lailla rutiineista torstaina saapuneesta erityisvieraasta johtuen. Niko Nurmeksen lukiosta tuli suorittamaan työelämään tutustumista yliopistollemme ja kun minua pyydettiin Nikon oppaaksi, aloin heti innokkaasti suunnittelemaan ohjelmaa tuleville päiville.

Tehtävänäni oli esitellä Nikolle kauppatieteiden opiskelua sekä yliopisto opiskelua yleisesti. Tuumasta toimeen siis! Ensimmäisenä vuorossa oli tutustuminen Kuopion kampusalueeseen sekä työskentely- ja vapaa-ajan tiloihin. Iltapäivällä tapasimme rahoituksen professori Mervi Niskasen, joka esitteli meille taloushallinnon ja rahoituksen opintoja. Vierailimme myös rahoituksen luennolla.

IMG_20150123_110539

Luennon jälkeen vierailimme Preemion, eli Kuopion kauppatietelijöiden ainejärjestön huoneella. Rahoitusteema jatkui myös Preemion huoneella. Tässä Anni ja Elina tuskailevat tulevaa pankki- ja vakuutustoiminnan tenttiä. Tsemppiä tytöt!

IMG_20150123_121505

“Jos tää tentti menee hyvin ni voitais ruveta myymään näitä muistiinpanoja.”

Perjantaina vuorossa oli aivan erityistä ohjelmaa. Ville Räsänen Enfolta otti meidät vastaan yksityiselle yritysvierailulle. Ville valmistui Kuopiosta kauppatieteiden maisteriksi 2008. Opiskeluaikoinaan Ville ehti vaikuttaa myös ainejärjestömme Preemion historiaan muun muassa ainejärjestömme hallituksen puheenjohtajana. Nikolle ja minulle tarjoituikin poikkeuksellinen tilaisuus keskustella Villen kanssa opiskelusta ja työelämästä.

Ville korosti, että työelämässä hyvä asenne ja halu oppia ovat tärkeitä asioita, jotka korostuvat rekrytointitilanteissa jopa enemmän kuin tekniset taidot. Villen mukaan työelämä on yliopistoon verrattuna käytännönläheisempää, mutta yliopistossa opitut tiedonhakutaidot ja ymmärrys siitä, miten tieto rakentuu ovat erittäin hyödyllisiä taitoja työelämässä. Ville kehotti keskittymään ulkoa opettelemisen sijaan tiedon soveltamiseen ja kokonaisuuksien hahmottamiseen.

Villen mukaan työssä viihtyminen on tärkeää jaksamisen kannalta. Kannattaa siis hakeutua työpaikkoihin, joissa vallitsee hyvä työskentelyilmapiiri. Hyvä työporukka auttaa jaksamaan ja nykyisin suurin osa työnantajista keskittyykin rekrytoimaan sopivia persoonia töihin. Persoona ja vuorovaikutustaidot ovat ensisijaisia kriteereitä, tämän jälkeen pohditaan hakijan teknisiä taitoja ja muuta osaamista.

IMG_0003

“Teknisiä taitoja pystytään opettamaan, asennetta ei.”

Nikon vierailu Kuopiossa alkoi lähestyä loppuaan. Perjantai päivän päätteeksi suuntasimme vielä Microkadulle ja kirjanpidon jatkokurssin luennolle. Luennon jälkeen minulla oli vielä hetki aikaa haastatella Nikoa. Tässä haastattelu kokonaisuudessaan:

 

Miksi päätit tulla suorittamaan TET-harjoittelusi yliopistolle?

Olen ollut kotipaikkakunnallani Nurmeksessa jo useassa paikkaa töissä. Halusin kokea jotain erilaista ja vierailu yliopistolla oli virkistävä vaihtoehto.

Minkälainen kuva sinulla oli yliopisto opiskeluista ennen harjoittelua?

Minulla ei ollut varsinaista mielikuvaa yliopisto opiskeluista. Tiesin kyllä luentotyylisestä opetuksesta ja opiskeluiden itsenäisyydestä

Olet päättänyt hakeutua lukion jälkeen yliopistoon. Miksi?

Olen tutustunut erilaisiin vaihtoehtoihin ja mielestäni yliopistosta löytyvät kiinnostavimmat alat.

Mikä sinulle on jäänyt parhaiten mieleen tästä kokemuksesta?

Ville Räsäsen tapaaminen ja tutustuminen Kuopion kampukseen.

Miltä sinusta tuntui, kun astelimme ensimmäistä kertaa kampusalueelle?

Kampus näytti ensisilmäyksellä isolta.

Luuletko että voisit viihtyä yliopistossa? Ja jos voisit niin miksi?

Kyllä, voisin hyvin viihtyä yliopistossa! Opiskeluiden vapaus ja asioihin syventyminen kiehtovat. Sain myös hyvän vaikutelman yliopiston ilmapiiristä. Koen että ilmapiiri on täällä vapaa ja avoin.

 

Lopuksi oli aika hyvästellä Niko ja toivottaa hyvää kotimatkaa sekä opiskeluintoa. Toivottavasti tapaamme vielä parin vuoden päästä!

IMG_20150123_110556

Johanna Behm/YHKA

 

 

 

 

 

“Yliopistossa pitää aikuistua”, Vai onko näin?

 “Yliopistossa pitää aikuistua”, Vai onko näin?

Elettyäni fuksisyksyn kolmesti, ensin fuksina, sitten tuutorina ja lopulta seniori-tuutorina, olen tullut pohdiskelleeksi paljon opintojen alkuaikaa. Aloittavien opiskelijoiden käsitykset opiskelusta ja opiskelijaelämästä vaihtelevat laidasta laitaan, mutta päälimmäisenä tunteena, vaikkeivät kaikki sitä tohdi myöntääkään, tuntuu aina olevan jännitys.

34317-kuvia_299

Itse jännitin valtavasti opiskeluiden alkua, enkä todellakaan tiedä miksi. Tai ehkä alitajuisesti pelkäsin joutuvani jättämään lapsellisen ja kujeilevan Johannan taakseni ja aloittamaan elämäni vastuuntuntoisena aikuisena. Onneksi pelkoni osoittautuivat aivan turhiksi!

1911668_10203293103952346_1488629475_n

Ylipistoon tultuani henkinen ikäni on vain entisestään laskenut ja hauskaa on ollut ensimmäisestä päivästä alkaen. No okei, kyllä täällä joutuu töitäkin tekemään, mutta tenttimenestyksestä podetaan morkkista kollektiivisesti ja opettajatkin jaksavat tiettyyn rajaan asti naureskella opiskelijoiden toilailuille.  David Guettan, Akonin ja Ne-Yon sanoin, meninki on että Work Hard, Play Hard!

Entä kannattaako “aikuisekseksi” koskaan kasvaakaan? Tästä asiasta voidaan olla montaa mieltä, mutta esimerkiski innovatiivisuutta ruokkii juuri lapsenmielisyys ja vapaana laukkaava mielikuvistus. Olisko esimerkiski Applea tai Microsoftia saatu koskaan menestymään ilman hieman ufolta tuntuvia ideoita? Luovuus tarvitsee kaverikseen lapsellisen lennokkaan mielikuvituksen!

index

Oli miten oli, yliopistossa et ainakaan kasva aikuiseksi. Tai ainakin se on tässä ympäristössä hyvin hankalaa…

IMG-20140916-WA0040

Yliopistossa voi siis ihan huoletta olla “oma ihtensä vuan”. Disney leffailtoja, pomppulinnoja, kiipeilyseiniä, tenttejä, deadlineja ja bileitä odotellessa voit ehkä kuitenkin sen verran aikuistua, että kahlaat huolella pääsykoekirjat läpi. Lohdutuksen sanasena voin kutenkin sanoa, että puurtaminen palkitaan moninkertaisesti!

PS. Studia-messuilla tavataan!

Johanna Behm/YHKA

 

 

 

 

Elämää kimppakämpässä

Opiskeluaika on elämän parasta aikaa, mutta toisinaan asiat eivät mene ihan niin kuin Strömsössä. Tämän viikon maanantaina olin ehdottomasti sitä mieltä, että aamut pitäisi kieltää lailla, mutta onneksi kuomat, eli ihanat kämppikset ja kaverit tulivat hätiin. Taas kerran osoitettiin, että kaveruudessa on voimaa!

Viikko lähti siis maanantain käyntiin yskien ja kirskuen, kuin ruosteinen Lada. Olimme nukkuneet tyttöjen kanssa yön samassa punkassa villapaidat päällä, sillä olosuhteet Puijonkadun lukaalissamme olivat kuin Antarktiksella. Keskeneräinen tutkielma, villakoirat nurkissa ja okeastaan ihan kaikki mahdollinen veti tämän tytön mielen matalaksi.

Macarena tanssista, smoothiesta ja Cheer up soittolistasta huolimatta en tahtonut herätä henkiin. ”Mie en ala ennää!” Angstille ei näkynyt loppua, mutta tässä kohtaa kuomat puuttuivat peliin.

IMG_20141008_132348

First things first! Ensimmäisenä läksimme Lauran kanssa kampaajalle. Kyllä nyt on hienot letit molemmilla!

IMG-20141007-WA0002

Seuraavaksi hälytimme hätiin huoltomies Paulin, joka tuli ilmaamaan patterit. (Paulin kommentti: ”Näkee että täällä asuu opiskelijoita, kun on vissiin muut asiat kuin siivous prioriteettilistan kärjessä”). Paulin vierailun jälkeen patterit alkoivat taas toimimaan ja arktiset olosuhteet lauhtuivat nopeasti.

IMG_20141008_135001

Syysmasikseni ei tahtonut edelleenkään päästää minusta irti, mutta seuraavana päivänä agstinpurkujoukkoihin liittyi vielä piristävä Noora naapurista. Jaoimme tyttöjen kanssa Arndolsin kimppaboksin ja Laura taiteili meille kaikille nätit kynnet.

IMG-20141009-WA0000

DSC_1101

“Laura on kyllä oikea velho tässä hommassa!”

DSC_1096

IMG-20141009-WA0001

Ja kyllä poikkitieteellisyys kannattaa! Löysin kämppikseni Hellun tiedelehdestä tutkimusartikkelin, jonka mukaan herkuttelu on hyväksi tahdonvoimalle.

IMG_20141009_215849

“Ilmankos minusta kasvoi tämmöinen jääräpää!”

 

Loppupohdintana voisin todeta, että ei, opiskelu ei aina ole helppoa. Toisinaan väsyttää ja motivaatio on karkuteillä, mutta se kuuluu asiaan. Parasta opiskelussa kuitenkin on se, että me olemme täällä kaikki samassa veneessä. Ja minun ainakin on hyvin vaikeata masistella pitkään, kun ympärillä pyörii joukko tällaisia ilopillereitä.

Oikeastaan tämä viikko oli kokonaisuutena oikein kiva. Kandi on vieläkin kesken ja saa nyt luvan ollakin. Akkujen lataus aika ajoin on vähintäänkin suotavaa. Viimeistelen tämän viikon vielä kellahtamalla petiin ja ottamalla oikein pitkät yöunet. Ensi viikolla taas kohti valmista kandia ja sen yli!

Tsemppistä kaikille tasapuolisesti toivotellen,

Johanna Behm/YHKA

IMG_20141009_231317

“Hellu?”

“No mitä?”

“Saadaanko taas tulla siun viekkuun nukkumaan?”